Huittisten Visuri / Naatula

[Ritva Anneli]

Esivanhempani ovat: Paul Mattsson Visuri s.25.1.1664 Huittinen ja pso Margareta Mårtensdotter s. 1659 Huittinen. Perhe löytyy Huittisten talonhaltijaluettelosta Naatulan talosta isäntäparina, "sukunimenä" Naatula. Eli onko Margareta Mårtensdotter kenties Naatulan "flikoi"?

[haapiot]

Minäkin olen etsinyt Margaretan alkuperää, koska näyttää olevan esiäitini. Hän esiintyy usein käräjillä mutta niistä en ole tiedonjyviä löytänyt.
Luulen että hän ei ole Naatulasta. Häntä koskevasta kaikesta tiedosta olen kovin kiinnostunut. Timo Haapio

[Hela]

Margareta Mårtensdotter on minunkin esiäitini. Hän oli vihittäessä 30.11.1684 Raskalasta, mutta siellä ei ole ollut Mårten-nimistä isäntää ja nyt kun digiarkisto on suljettu ei voi tarkistaa löytyisikö hän palvelusväen joukosta. On myös se mahdollisuus että Raskan tai Karan emäntä on ollut ensin naimisissa jonkun Mårtenin kanssa ja hänellä oli tytär Margareta tästä avioliitosta.

Henrik Impola

[Ritva Anneli]

Kiitos mielenkiintoisista vastauksista! Miksihän Henrik on päätynyt Naatulaan ja kantanut talon isännyyttä ja nimeä? Käyköhän mistään ilmi että Henrik olisi ollut ensimmäisessä aviossa Naatulan tyttären kanssa, ja näi päässyt Naatulan isännäksi. Entäs Margareta, onko ollut käräjillä vasta naimisin menonsa jälkeen? Olisikohan tuohon aikaan ihan tavallinen torpan tytär / piika pysytynyt käräjöimään?

[Hela]

Naatula oli vaikeina vuosina uosisadanvaihteen 1700 ympätillä menettänyt perintöluontonsa ja muuttunut kruununluontoiseksi, kun veroja ei kyetty maksamaan. Tämä on tapahtunut viimeistään kappalaisen Lars Elgin lesken Margareta Callian omistuskaudella 1700-luvun ensimmäisinä vuosina. Sorvolan Visurin isäntä Pål Mattsson on saanut tämän suuren rusthollin haltuunsa esittämällä takuumiehet koskien veronmaksua, luultavasti 1707, koska hän on vuodesta 1708 isäntänä veroluetteloissa. Naatula pysyi kruununluontoisena vuoteen 1760, jolloin hänen tyttärensä Anna Pålsdotter lunasti sen perinnöksi.

Olen yrittänyt tarkistaa tämän vuosien 1707 tai 1708 tuomiokirjoista dipihakemistossa, mutta ne eivät avaudu, koska Arkistolaitoksen digisysteemi ei jostain syystä nykyisin toimi. Tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä asian kannalta, joka tapauksessa Pål Mattsson tuli Naatulan isännäksi yllä mainitulla tavalla, ilman sukulaiuussuhteita aikaisempiin omistajiin.

Margareta Mårtensdotterin syntyperä on erillinen kysymys, sen selvittämiseksi täytyisi käydä tuomiokirjoja tarkkaan läpi pitemmältä ajalta.

H. I.

[Ritva Anneli]

Kiitos hyvästä vastauksesta. Toivotaan että saadaan joskus Margaretan arvoitus ratkaistua

[haapiot]

HEI Jatkan Huittisten tuomiokirjan 18.1.1747
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27194033, jutun pohjalta Maisan etsimistä. Juttu ei oikein aukea minun ruåtsillani - toiv joku muu saa siitä paremmin selkoa. Jutussa puhutaan Naatulasta ja perinnöstä, mutta en löydä siitä mainintaa että kantaja Loimaan Lähteen rusthollari Jacob Lucass Lähde syntyisin Riesolan Tapalasta tai vaimonsa Maria Mattsd syntyisin Huittisten Kuninkaisista olisi sukua Naatulaan.
Tietty nousee heti esiin se että olisiko Maisa Mårtensdotter myös Kuninkaisista eli Marian täti. Tällainen Maisa löytyisi kyllä SAY:sta. MUTTA onko hän sama Maisa, onkin eri juttu.
Huittisissa vihitään 27.11.1681 Johan Paulss Kivirannasta ja Maisa Mårtensd Kuningais(?). Eräissä keskusteluissa on mainittu/oletettu, että kyseessä on vouti Johan Paulss Callia, mutta epäilystäni herättää se että Callian voudit mainittiin yleensä sukunimillä ja sekin että vaimo ainakin yritettiin hakea säätyläis- tai ainakin suurista taloista.
Asia on siis ainakin toistaiseksi epäselvä. Jos Johan Paulsson olisi Maisan 1:o, tulisi löytää tieto siitä että hän olisi kuollut vihkiaikojen 27.11.1681-30.11.1684 välillä. TH

[Hela]

Tässä ei ilmene sukuasioita paljoakaan. Rusthollari Jakob Mattsson Loimijoen Lähteeltä pyysi vapautusta velasta, jonka hän oli ottanut Pål Mattsson Naatulalta ”vähän yli 30 vuotta sitten”. Naatulan nykyinen rusthollari Petter Mattsson oli haastettu vastaamaan, hän ilmoitti että perunkirjoituksessa vuodelta 1725 oli kyseinen velka mutta mitään tietoa ei ole maksusta. Asia ei kuulunut hänelle yksin, koska oli useita perillisiä. Oikeus katsoi että asia voidaan käsitellä vasta sitten kun Jakob Mattsson haastaa kaikki perilliset ja esittää todistuksen velan maksamisesta.



H. I.

[Hela]

Anteeksi, nimi on tietenkin Jakob Lukasson. Tieto että hän olisi Riesolan Tapalasta on mielenkiintoinen, tarkoitettaneen että hänen isänsä joka on henkikirjoissa Lähteellä "vaarina", on Tapalan isäntä Lukas Persson (1675-1706). Tämän vanhempi poika Thomas Lukasson oli ennen Jakobia lyhyen ajan Lähteen isäntänä. Lähteestä nimensä saanut Fontenius-Fontén-suku on pidettävä erillään tästä suvusta. Se oli alkuaan peräisin Metsämaan Majanojan Juonikkaalta.

H. I.

[Hannu Virttaalainen]

HEI Jatkan Huittisten tuomiokirjan 18.1.1747
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27194033, jutun pohjalta Maisan etsimistä. Juttu ei oikein aukea minun ruåtsillani - toiv joku muu saa siitä paremmin selkoa. Jutussa puhutaan Naatulasta ja perinnöstä, mutta en löydä siitä mainintaa että kantaja Loimaan Lähteen rusthollari Jacob Lucass Lähde syntyisin Riesolan Tapalasta tai vaimonsa Maria Mattsd syntyisin Huittisten Kuninkaisista olisi sukua Naatulaan.
Tietty nousee heti esiin se että olisiko Maisa Mårtensdotter myös Kuninkaisista eli Marian täti. Tällainen Maisa löytyisi kyllä SAY:sta. MUTTA onko hän sama Maisa, onkin eri juttu.
Huittisissa vihitään 27.11.1681 Johan Paulss Kivirannasta ja Maisa Mårtensd Kuningais(?). Eräissä keskusteluissa on mainittu/oletettu, että kyseessä on vouti Johan Paulss Callia, mutta epäilystäni herättää se että Callian voudit mainittiin yleensä sukunimillä ja sekin että vaimo ainakin yritettiin hakea säätyläis- tai ainakin suurista taloista.
Asia on siis ainakin toistaiseksi epäselvä. Jos Johan Paulsson olisi Maisan 1:o, tulisi löytää tieto siitä että hän olisi kuollut vihkiaikojen 27.11.1681-30.11.1684 välillä. TH
Loimaan väestöluettelo 1749 mukaan gl.B. Jacob Lucasson on Kojonperän Hyrysestä ja vaimonsa Maria Matsson Huittisten Kuninkaisisista.
Loimijoen Mökköisten Heikkilän emäntä Carin Lucasdr, käsitykseni mukaan Jacobin sisko (esivanhempiani), on väestöluettelossa Mökköisten Rantalassa äitinä poikansa luona ja hän sanotaan olevan Huittisten Riesalasta.
Iso-Iivarin mukaan Lucas Pettersson, joka oli isäntä myös Tapalassa, on Suttilan Sutilta.
Kojonperällä ja Lähteellä on 1749 paljon muitakin Huittisista lähtöisin olevia ..

[haapiot]

[QUOTE=Hela;268250]Anteeksi, nimi on tietenkin Jakob Lukasson. Tieto että hän olisi Riesolan Tapalasta on mielenkiintoinen, tarkoitettaneen että hänen isänsä joka on henkikirjoissa Lähteellä "vaarina", on Tapalan isäntä Lukas Persson (1675-1706). Tämän vanhempi poika Thomas Lukasson oli ennen Jakobia lyhyen ajan Lähteen isäntänä. Lähteestä nimensä saanut Fontenius-Fontén-suku on pidettävä erillään tästä suvusta. Se oli alkuaan peräisin Metsämaan Majanojan Juonikkaalta.
H. I.

Tässä Jaakon ja Marian vihkimerkintä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/huittinen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1691-1722_jk1078-1079/158.htm
TH

[haapiot]

[QUOTE=Hannu Virttaalainen;268254]Loimaan väestöluettelo 1749 mukaan gl.B. Jacob Lucasson on Kojonperän Hyrysestä ja vaimonsa Maria Matsson Huittisten Kuninkaisisista.

Väestöluettelossa lienee hieman 'oiottua' tietoa. Jacob Lucass on mielestäni Tapalasta ja isänsä Lucas Suttilan Sutista. Sen sijaan Jacobin äiti Walborg Paulsd on nähdäkseni Hyrysestä.
Muuten kanssakäyminen Kojonperän, Kosken, Hennijoen ym seutujen ja Huittisten välillä on ollut suht vilkasta. Silmiini sattui että mm Walborgin velikin Henric naitiin Huittisiin - isännäksi Leppäkosken Liuhalaan.
Tässäkin tapauksessa kuten monissa muissakin kiinnostaisi ne syyt miksi taloja myytiin /ostettiin/vaihdettiin/luovutettiin niinkin paljon kuin tuolloin tehtiin. Tuliko esimerkiksi Lähteen rustholli tarjolle suvun loppumisen/heikentymisen vuoksi vai rappeutuiko talo pahasti? Jacob Lucass varmaankin isänsä kanssa yhteistuumin ovat harkinneet että Tapalasta luovuttiin ja Lähteen hankkiminen oli kannattavaa ja mielekästä.
TH

[Hannu Virttaalainen]

[quote=Hannu Virttaalainen;268254]Loimaan väestöluettelo 1749 mukaan gl.B. Jacob Lucasson on Kojonperän Hyrysestä ja vaimonsa Maria Matsson Huittisten Kuninkaisisista.

Väestöluettelossa lienee hieman 'oiottua' tietoa. Jacob Lucass on mielestäni Tapalasta ja isänsä Lucas Suttilan Sutista. Sen sijaan Jacobin äiti Walborg Paulsd on nähdäkseni Hyrysestä.
Muuten kanssakäyminen Kojonperän, Kosken, Hennijoen ym seutujen ja Huittisten välillä on ollut suht vilkasta. Silmiini sattui että mm Walborgin velikin Henric naitiin Huittisiin - isännäksi Leppäkosken Liuhalaan.
Tässäkin tapauksessa kuten monissa muissakin kiinnostaisi ne syyt miksi taloja myytiin /ostettiin/vaihdettiin/luovutettiin niinkin paljon kuin tuolloin tehtiin. Tuliko esimerkiksi Lähteen rustholli tarjolle suvun loppumisen/heikentymisen vuoksi vai rappeutuiko talo pahasti? Jacob Lucass varmaankin isänsä kanssa yhteistuumin ovat harkinneet että Tapalasta luovuttiin ja Lähteen hankkiminen oli kannattavaa ja mielekästä.
TH
Ei kai myöskään ole mahdotonta, että äitinsä olisi synnyttänyt hänet kotonaan Hyrysessä ja kyllä Hyrynen ihan oikeille jäljille vie ..
Nämä vaihdot ja luopumiset ovat tosiaan melkoinen vyyhti.
Carin Lucassonin ja puolisonsa Mökköisten Heikkilän Jacob Henricsson jälkeläisiltä ratsastalo joutui pois varmaan Isovihan takia mutta heidän poikansa Vilvaisten rakuunan Anders Jacobsson Fellmanin poika teki paluun vävynä isoisänsä taloon,
Jacob Lucassonin pojan vaimo oli Suttilan Mikolasta, jossa vävy ehkä Lähteen vanhaa sukua?
Niin ja Michel Jacobssonin anopin Mökköisten Heikkilässä todetaan olevan Huittisten Hongolta tässä väestöluettelossa.
Kuinka pitkälle esivanhempien sisaruksissa, serkuissa, pikkuserkuissa ja naapureissakin ehkä pitäisi tutkia, että näitä "kuvioita" pystyisi aukaisemaan

[Hela]

Palaan ketjun alkuperäiseen aiheeseen, Huittisten Naatulan emännän Margareta Mårtensdotterin syntyperään, jota me kolme hänen jälkeläistään muutamia viikkoja sitten pohdimme. Vihkimismerkinnässä 30.11.1684 hänen sanottiin olevan Raskalan kylästä. Kylän kummassakaan talossa ei ollut Mårten-nimistä isäntää. Oli siis kaksi mahdollisuutta: Margareta oli jommankumman talon palvelija tai sitten jompikumpi talonemännistä oli ollut aikaisemmin naimisissa jonkun Mårtenin kanssa ja hänellä oli tytär tästä avioliitosta. Kun Margaretasta tuli talon ja ja myöhemmin rustholllin emäntä, tuntui jälkimmäinen vaihtoehto todennäköisemmältä.

Digitaaliarkisto oli silloin suljettu ja SAY ei ollut käytettävissä. Katsoin sitä nyt ja totesin että molemmat yllä mainitut vaihtoehdot ovat mahdollisia. Raskalan Karan isäntänä oli 1652-1692 Jöran Michelsson. Hänen vaimonsa Elisabet (Lisa), joka on Karalla henkikirjoissa 1656-1690, oli ollut ensin naimisissa tuntemattoman miehen kanssa ja hänen poikansa Johan on 1668-1680 henkikirjoissa Karalla merkinnällä h.s. (hustruns son). Henkikirjoissa on piiaksi merkittynä 1674 Margareta, 1680-1681 Maisa ja 1683-1684 Margareta. Viimeksi mainitut merkinnät tarkoittavat selvästi etsittyä esiäitiä Margareta Mårtensdotteria, mutta jää epäselväksi, oliko hän tytärpuoli vai piika. Kokemusteni mukaan emäntien aikaisemman avioliiton tyttäret merkittiin veroluetteloissa paitsi tytärpuoliksi (st.dr tai h.dr) usein myös piioksi (pg tai p).

Em. Johan oli naimisissa Lisa-nimisen naisen kanssa, joten hän ja hänen patronyyminsa voi löytyä syntyneiden ja vihittyjen luettelosta. Niitä ei valitettavasti ole Hiskissä tältä ajalta. Jos hän oli Mårtensson, voitaneen myös Margareta Mårtensdotteria pitää Karan Lisa-emännän tyttärenä. Sen jälkeen voidaan ryhtyä etsimään isäksi sopivaa Mårtenia.

H. I.

[Hannu Virttaalainen]

Iso-Iivarin Huittisten syntyneet http://users.utu.fi/isoi/kylat/synthuit.htm

mukaan Raskalassa on Morten 1685:

16850504 Hu Raskala CorMorten Johan

[Hannu Virttaalainen]

Hänen vaimonsa Elisabet (Lisa), joka on Karalla henkikirjoissa 1656-1690, oli ollut ensin naimisissa tuntemattoman miehen kanssa ja hänen poikansa Johan on 1668-1680 henkikirjoissa Karalla merkinnällä h.s. (hustruns son). Henkikirjoissa on piiaksi merkittynä 1674 Margareta, 1680-1681 Maisa ja 1683-1684 Margareta. Viimeksi mainitut merkinnät tarkoittavat selvästi etsittyä esiäitiä Margareta Mårtensdotteria, mutta jää epäselväksi, oliko hän tytärpuoli vai piika. Kokemusteni mukaan emäntien aikaisemman avioliiton tyttäret merkittiin veroluetteloissa paitsi tytärpuoliksi (st.dr tai h.dr) usein myös piioksi (pg tai p).

Em. Johan oli naimisissa Lisa-nimisen naisen kanssa, joten hän ja hänen patronyyminsa voi löytyä syntyneiden ja vihittyjen luettelosta. Niitä ei valitettavasti ole Hiskissä tältä ajalta. Jos hän oli Mårtensson, voitaneen myös Margareta Mårtensdotteria pitää Karan Lisa-emännän tyttärenä. Sen jälkeen voidaan ryhtyä etsimään isäksi sopivaa Mårtenia.

H. I.

Saamani vihjeen pohjalta: SAY:ssa lukee 1668 Johanin kohdalla br. s. kuten ylemmällä rivillä Henricin kohdalla.
Onko SAY:ssä ehkä virhe alkuperäisiin nähden?

[Hela]

Tarkistin asian ja kiitän oikaisusta. V. 1668 merkintä on sellainen että sen voi lukea yhtä hyvin br.s kuin h.s., mutta en huomannut että vuoden 1674 merkintä on selvästi br.s., siis Johan oli isännän Jöran Michelsson Karan veljenpoika. Myös Margareta Mårtensdotterin asema selvenee, merkintää p. (piga) ei enää voi pitää tulkinnanvaraisena vaan se osoittaa että hän oli Karalla palveluksessa.

H. I.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4533

Sorvolan Visurilla Påhl Matsson 1684, jota ennen äiti Margareta e Visuri Margeta. ja ennen kait isä Mats Steffansson.

1685 Mats Matsson
jolla vaimo Margareta

Alla br. Mårten, joka jatkuu myöhemminkin.

Pohdin onko tuossa kyse veljestä Mats Matssonista ja tämän veljestä Mårtenista vai onko kyse leski Margaretan uudesta miehestä Mats Matssonista ja tämän Mårten veljestä?

Eräs asia kiinnostaa Naatulasta joka oli läänitysvouti Mårten Olofssonin ja tämän 2.vaimon Margareta Sigfridsotter Tackun tila.

Kaikki tilan asujat Pahl Matssonia ja vaimo Margareta Mårtensdotteriin olivat Tacku sukua.
Olisiko mahdollista, että Margareta Mårtensdotter tai Påhl Matsson kuuluivat sukuun.
Kummankin nimet sopivat kehykseen.
-Påhl Simonsson Callia ja Mårten Olofsson.