Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Teppoin - Teppo
Ylivojakkalan Kantojärveen muutti vuokratilalliseksi Antti Antinpoika Teppo eli Toppo. Antti käytti Kandojerf -nimeä vuonna 1751 Johanin syntyessä, ilmeisesti asuinpaikan mukaan. Äiti Margeta Antintyttären (1714) on kirjattu tulleen Hailuodosta (ifrån Carlön) tytär Annan syntyessä 1745. Annan (1745) kummeina olivat Michel Rousu ja vaimo, Olof Pekanpoika ja vaimo sekä renki Niilo Ollinpoika ja piika Ella Pekantytär. Margetan (1749) kummeina olivat Salomon Grape ja vaimo Brita Erikintytär, Nils Hansson ja vaimo Maria, renki Johan Johaninpoika ja piika Margeta Jönsintytär. Antti ja Margeta Antintytär Teppo asuivat vielä Ylivojakkalassa vv 1780 – 1787.
Vuonna 1742 syntyneen Caisan tietoja ei löydy Alatorniolta. Muuttiko pariskunta ehkä Haukiputaalta koska siellä oli Teppo -niminen vanha tila ja Haukiputaalla asuivat Antti Laurinpoika Teppoin ja Margeta Matintytär, joille syntyi lapsia 1688 – 1691 (Anttia ei mainita!), ehkä Antti oli Haukiputaalta kotoisin?
Vuoden 1764[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) rippikirjatiedoissa kerrotaan Antin ja Margetan tyttären Margetan (1749) muuttaneen Kemiin vuonna 1764 ja samana vuonna muutti Margetan sisar Lisa (1748) Tukholmaan. Ehkä Margeta vihittiin Kemissä Johan Carlinpoika Ma(i)jan kanssa. Caisa vihittiin (sivulle 105) eli Matias Person Josolan (1706) ja Kirstin Jönsintyttären (1724) pojan kanssa, ilmeisesti Johanin (1746) kanssa. Sisar Anna Antintytär Teppo (1759) vihittiin vuosien 1780–1781 välillä Joseph Niilonpojan (1729) kanssa Ylivojakkalan Arpelan tilalle no 26 (rk 1780 s 389) ja tuolla samalla sivulla kerrotaan äiti Margeta Antintyttären (1714) kuolleen vuonna 1791 ja hiski kertoo hänen kuolleen vanhuuteen 77 -vuotiaana 4.8.1791. Joseph oli vihittäessä 2.4.1781 leskimies Arpelasta. Antti Teppo kuoli vuoden 1782 jälkeen koska tuolloin hän kävi vielä ripillä, mutta on kirjattu kuolleeksi. Anders eli Antti Teppo kuoli vanhalla iällä 80 -vuotiaana Ylivojakkalassa 14.11.1784.
Puoliso Margeta Antintyttären tausta ei ole myöskään selvinnyt. Henkikirjoista löytyvät ainoastaan kaksi Anttia: Hailuodossa asui kappalainen Andreas Olai eli Anders Ollinpoika Mathelin. Hän syntyi 14.12.1683. Lisäksi Hailuodossa asui Anders Kifwipä Margaretan syntymän vuosina.
Onkohan jollakin selvitettynä jo Antti Antinpoika Tepon (1704) ja Margeta Antintyttären (1714) tarina. Teppo -niminen tila oli käsittääkseni hyvin vanha haukiputaalainen tila, mutta liittyykö ko. Antti tähän kohtaan, on täysin pimennossa.
________________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1)Alatornio rk 1764–70 s 77 k 23 Ylivojakkala http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1534&pnum=23
Täydennän vielä tietoja koska jotkin tosiasiat johtavat ajattelemaan, että Margeta Andreá oli Hailuodon kappalaisen tytär, mutta teoriassa on paha aukko kun Andreas Olai Mathleinin kerrotaan avioituneen ensimmäiseen avioliittoonsa vasta 37 -vuotiaana Catharina Liliuksen kanssa ja Margeta Andreá syntyi noin 1714.
Se mikä näitä henkilöitä/tapahtumia yhteensaattaa, on Margetan muutto Kemin maaseurakuntaan kotoaan Ylivojakkalasta vuonna 1764 ja hänet nähdään jo 1766 Gustaf Carlundin piikana. Eli Margetahan olisi muuttanut sukulaistensa talouteen Carlundille, mikäli uskomme, että Gustaf Carlundin vaimo oli Andreas Ollinpoika Mathleinin sisar eli Catharina Mathlein. Lisäksi Margeta on kirjattu rippikirjoihin samoin kuin kappalaisen pikkupoikakin eli Anders Andreá ja Margeta Andreá, jos kirjaustavalla nyt on mitään painoarvoa tässä tilanteessa?
Toivon korjauksia koska teoriassa on suuri ongelma mikäli sacellanus Andreas Olai Mathlein avioitui ensimmäiseen avioonsa vasta 1720.
Täydennän vielä tietoja koska jotkin tosiasiat johtavat ajattelemaan, että Margeta Andreá oli Hailuodon kappalaisen tytär, mutta teoriassa on paha aukko kun Andreas Olai Mathleinin kerrotaan avioituneen ensimmäiseen avioliittoonsa vasta 37 -vuotiaana Catharina Liliuksen kanssa ja Margeta Andreá syntyi noin 1714.
Se mikä näitä henkilöitä/tapahtumia yhteensaattaa, on Margetan muutto Kemin maaseurakuntaan kotoaan Ylivojakkalasta vuonna 1764 ja hänet nähdään jo 1766 Gustaf Carlundin piikana. Eli Margetahan olisi muuttanut sukulaistensa talouteen Carlundille, mikäli uskomme, että Gustaf Carlundin vaimo oli Andreas Ollinpoika Mathleinin sisar eli Catharina Mathlein. Lisäksi Margeta on kirjattu rippikirjoihin samoin kuin kappalaisen pikkupoikakin eli Anders Andreá ja Margeta Andreá, jos kirjaustavalla nyt on mitään painoarvoa tässä tilanteessa?
Toivon korjauksia koska teoriassa on suuri ongelma mikäli sacellanus Andreas Olai Mathlein avioitui ensimmäiseen avioonsa vasta 1720.
Oulun kaupungin fiskaalin ja isovihan jälkeen Kemin pitäjankirjurin Gustaf Carlundin vaimo on Karin Ollintytär Kantola
Gustaf Carlundin lanko Hans Kantola (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31732)
Haukiputaan Kellon Tepon (RN:o 37) isäntä vuodesta 1762 entinen sotilas Lauri Eliaanpoika Bjur oli kotoisin Alatornion Lappijärveltä ja hänen vaimonsa Kaisa Heikintytär Aava taas Alatornion Keräsjoelta. Heidän kaikki lapsensa syntyivät Alatorniossa. Kellossa on myös Teppola (RN:o 18).
Erinomainen selvennys, "nyt ei pää tiennyt mitä käsi tekee" kun luin vanhempia keskusteluja. Olisi minun pitänyt muistaa mainitsemasi keskustelu, jossa erittäin vahvoin dokumentein perustelet Carlundin puolison ja sehän oli Carin Ollintytär Kantola. Pari kuuluu toista kautta aihepiiriin, enkä tätä tullut huomioineeksi laisinkaan (i – ii Johan – iiä Olga Gustafsdotter – iiäi Gustaf Gustafsson – iiäii Gustaf Samuelsson – iiäiii Samuel Samuelsson – iiäiiii Samuel Mauritzson – iiäiiiii Mauritz Georgesson & Anna Carlund).
No, sukulaisuus ei ainakaan ollut syy mennä Carlundille piiaksi, jos nyt oli samasta Margetasta kyse (vuodet sopivat hyvin). Eikö kuitenkin Carlundin tuttavapiiriin kuulunut Antonius Bogman, joka vihittiin Mathlinin lesken kanssa.
Joka tapauksessa vuonna 1704 syntyneen Antti Antinpoika Tepon puoliso Margeta Antintytär (1714) oli tyttären kastetietojen mukaan kotoisin Hailuodosta. Toivon mukaan, jostakin löytyy oljenkorsia asian selvittämiseksi.
Erinomainen selvennys, "nyt ei pää tiennyt mitä käsi tekee" kun luin vanhempia keskusteluja. Olisi minun pitänyt muistaa mainitsemasi keskustelu, jossa erittäin vahvoin dokumentein perustelet Carlundin puolison ja sehän oli Carin Ollintytär Kantola. Pari kuuluu toista kautta aihepiiriin, enkä tätä tullut huomioineeksi laisinkaan (i – ii Johan – iiä Olga Gustafsdotter – iiäi Gustaf Gustafsson – iiäii Gustaf Samuelsson – iiäiii Samuel Samuelsson – iiäiiii Samuel Mauritzson – iiäiiiii Mauritz Georgesson & Anna Carlund).
No, sukulaisuus ei ainakaan ollut syy mennä Carlundille piiaksi, jos nyt oli samasta Margetasta kyse (vuodet sopivat hyvin). Eikö kuitenkin Carlundin tuttavapiiriin kuulunut Antonius Bogman, joka vihittiin Mathlinin lesken kanssa.
Joka tapauksessa vuonna 1704 syntyneen Antti Antinpoika Tepon puoliso Margeta Antintytär (1714) oli tyttären kastetietojen mukaan kotoisin Hailuodosta. Toivon mukaan, jostakin löytyy oljenkorsia asian selvittämiseksi.
Annan veli Hans Kantola kuolee 22.10.1740 Hailuodossa 70-vuotiaana, joten yhteys Hailuotoon voisi löytyä myös Kantoloiden kautta.
Kiitokset vihjeestä. Palasin Hailuotoon etsinnöissä ja sieltä löytyi Hiskin tiedoista Carinille syntymäaika 1742! Vanhemmat olivat Antti Antinpoika Höckä (1704) ja Margeta Antintytär Oinas. Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta löysin vihkipäivän 13.5.1739. Näillä tiedoilla Googlettamalla löysin Anbytarforumilta keskustelun Carlö/Hailuoto, ja siellä kerrottiin juurikin tämän pariskunnan muuttaneen Alatornion Vojakkalaan ja kaikki tuntomerkit muutoinkin täsmäävät.
He saivat kaksi lasta Hailuodossa eli Antin 21.10.1721 ja Carinin 6.9.1742. Perhe muutti 1744 Alatorniolle, missä Antti eleli sotilaana ja isäntänä Ylivojakkalassa vuodesta 1745. Puolestaan Alatornion rippikirjat 1750–62 kertoisivat Antin olleen Iijoelta kotoisin (Nedertorneås första längd 1750–1762 så står det att han är från Iå). Tämä tarkoittaa ehkä Iitä tai Pudasjärveä. Hökkän talo sijaitsi Karjalankylässä Yli-iissä. Antti Antinpoika Hökkä möi ¼ mtl tilansa Jooseppi Joosepinpoika Mursulle 300 taalarilla ja muutti itse Hailuotoon (Anbytarforum: Karlö/Hailuoto). Ihmeellistä, mutta netissä kerrotaan Margareta Antintyttären olleen Antti Björkholmin (Oinas) tytär ja tämä Antti olisi ollut naimisissa Regina Brauwerin kanssa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Pohjois-Pohjanmaan rk Oulu 1731 kertoo Regina Brauverin (1692) vihityn toiseen avioliittoon 21.12.1738 Oulussa Antti Björkholmin kanssa, mutta kyseessä ei voinut olla Margetan äiti jos Margeta oli syntynyt jo 1714.
Olikohan lie tuo Antti Björkholm eli Oinas tosiaankin Margetan isä, äitikään ei ole tiedossa.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.archive-fi-2012.com/fi/s/2012-11-14_652165_71/SukuJutut-SukuHakuri-Vastaukset/
Kiitokset vihjeestä. Palasin Hailuotoon etsinnöissä ja sieltä löytyi Hiskin tiedoista Carinille syntymäaika 1742! Vanhemmat olivat Antti Antinpoika Höckä (1704) ja Margeta Antintytär Oinas. Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta löysin vihkipäivän 13.5.1739. Näillä tiedoilla Googlettamalla löysin Anbytarforumilta keskustelun Carlö/Hailuoto, ja siellä kerrottiin juurikin tämän pariskunnan muuttaneen Alatornion Vojakkalaan ja kaikki tuntomerkit muutoinkin täsmäävät.
He saivat kaksi lasta Hailuodossa eli Antin 21.10.1721 ja Carinin 6.9.1742. Perhe muutti 1744 Alatorniolle, missä Antti eleli sotilaana ja isäntänä Ylivojakkalassa vuodesta 1745. Puolestaan Alatornion rippikirjat 1750–62 kertoisivat Antin olleen Iijoelta kotoisin (Nedertorneås första längd 1750–1762 så står det att han är från Iå). Tämä tarkoittaa ehkä Iitä tai Pudasjärveä. Hökkän talo sijaitsi Karjalankylässä Yli-iissä. Antti Antinpoika Hökkä möi ¼ mtl tilansa Jooseppi Joosepinpoika Mursulle 300 taalarilla ja muutti itse Hailuotoon (Anbytarforum: Karlö/Hailuoto). Ihmeellistä, mutta netissä kerrotaan Margareta Antintyttären olleen Antti Björkholmin (Oinas) tytär ja tämä Antti olisi ollut naimisissa Regina Brauwerin kanssa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Pohjois-Pohjanmaan rk Oulu 1731 kertoo Regina Brauverin (1692) vihityn toiseen avioliittoon 21.12.1738 Oulussa Antti Björkholmin kanssa, mutta kyseessä ei voinut olla Margetan äiti jos Margeta oli syntynyt jo 1714.
Olikohan lie tuo Antti Björkholm eli Oinas tosiaankin Margetan isä, äitikään ei ole tiedossa.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.archive-fi-2012.com/fi/s/2012-11-14_652165_71/SukuJutut-SukuHakuri-Vastaukset/
A. Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653–1800. SSJ 25 (1963–65) #567.
Björckholm, Anders, handelsman, död 29.6.1761, barnlös; bouppt. 10.12.1761. Änkan Regina Brauer, fadern Anders Oinas i Karlö socken, som avlidit efter Biörckholm, och brodern Jakob Andersson Oinas jämte samarva, vilkas rätt bevakades av handelsbetjänten Zacharias Toppelius.
Antti Paulinpoika Hökän muutto Hailuotoon Iin rippikirjassa
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390406&aytun=820889.KA
hänellä oli tytär Margaretta, joka syntyi 19.5.1724, mutta tämä hukkui ja haudattiin jo 7.7.1728.
A. Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653–1800. SSJ 25 (1963–65) #567.
Björckholm, Anders, handelsman, död 29.6.1761, barnlös; bouppt. 10.12.1761. Änkan Regina Brauer, fadern Anders Oinas i Karlö socken, som avlidit efter Biörckholm, och brodern Jakob Andersson Oinas jämte samarva, vilkas rätt bevakades av handelsbetjänten Zacharias Toppelius.
Kiitos jälleen, eli kauppias Antti Björckholm kuoli lapsettomana ja isänsä oli Antti Oinas Hailuodosta. Kukahan tämä Antti Oinas oli koska Margeta oli vihkitietojen mukaan Antti Oinaan tytär Hailuodosta, syntynyt noin 1714. Margetaa ei kyllä mainita perintöasiassa sisarena, joten oliko useita Antti Oinaita olemassa Hailuodossa.
Kiitos jälleen, eli kauppias Antti Björckholm kuoli lapsettomana ja isänsä oli Antti Oinas Hailuodosta. Kukahan tämä Antti Oinas oli koska Margeta oli vihkitietojen mukaan Antti Oinaan tytär Hailuodosta, syntynyt noin 1714. Margetaa ei kyllä mainita perintöasiassa sisarena, joten oliko useita Antti Oinaita olemassa Hailuodossa.
Kuten jo mainitsin
...
Antti Paulinpoika Hökän muutto Hailuotoon Iin rippikirjassa
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390406&aytun=820889.KA
hänellä oli tytär Margaretta, joka syntyi 19.5.1724, mutta tämä hukkui ja haudattiin jo 7.7.1728.
eli Antti Paulinpoika Karvonen myöh. Hökkä muutti perheineen Hailuotoon 1733 ja kuoli Antti Oinaana Hailuodossa 86-vuotiaana 25.8.1761 (eli syntynyt noin 1675) poikansa Antti Björckholmin jälkeen, joka siis kuoli Oulussa 29.6.1761. Antti Oinaan toinen vaimo (vihitty 21.10.1744 Hailuoto) Anna Matintytär oli kuollut 54-vuotiaana 25.5.1758 Hailuodossa ja oli vihittäessä sotilaan leski (olisiko 25.9.1736 Hailuodossa haudatun Jacob Josephsson Ingbergin leski?).
Antti Paulinpoika Karvonen muuttaa Hökkään vasta mentyään naimisiin
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390236&aytun=820888.KA
(vihitty 22.4.1717 Ii) sotilaan lesken Anna Antintytär Jakkun (syntynyt luultavasti 9.1.1687 Ii) kanssa
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390234&aytun=820888.KA
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390125&aytun=820870.KA
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389982&aytun=820870.KA
Iin rippikirjasta 1700-07 löytyy Anders Kakko, joka "till Rÿga för soldat" vuonna 1701 eli Margareta olisikin Antti Oinaan tytärpuoli. Antti Hökän Iissä 19.5.1724 syntynyt Maria Oinas kuolee Hailuodossa 13.12.1739.
Kuten jo mainitsin
eli Antti Paulinpoika Karvonen myöh. Hökkä muutti perheineen Hailuotoon 1733 ja kuoli Antti Oinaana Hailuodossa 86-vuotiaana 25.8.1761 (eli syntynyt noin 1675) poikansa Antti Björckholmin jälkeen, joka siis kuoli Oulussa 29.6.1761. Antti Oinaan toinen vaimo (vihitty 21.10.1744 Hailuoto) Anna Matintytär oli kuollut 54-vuotiaana 25.5.1758 Hailuodossa ja oli vihittäessä sotilaan leski (olisiko 25.9.1736 Hailuodossa haudatun Jacob Josephsson Ingbergin leski?).
Antti Paulinpoika Karvonen muuttaa Hökkään vasta mentyään naimisiin
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390236&aytun=820888.KA
(vihitty 22.4.1717 Ii) sotilaan lesken Anna Antintytär Jakkun (syntynyt luultavasti 9.1.1687 Ii) kanssa
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390234&aytun=820888.KA
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390125&aytun=820870.KA
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389982&aytun=820870.KA
Iin rippikirjasta 1700-07 löytyy Anders Kakko, joka "till Rÿga för soldat" vuonna 1701 eli Margareta olisikin Antti Oinaan tytärpuoli. Antti Hökän Iissä 19.5.1724 syntynyt Maria Oinas kuolee Hailuodossa 13.12.1739.
Antti Paulinpoika Hökkä näyttää kuolevan Iissä 15.3.1760, joten Antti Oinas ei näytäkkään olevan hän. Yksi vaihtoehto olisi Iissä oleva Antti Rytinki
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390285&aytun=820888.KA
sillä Hailuodon vihittyjen mukaa
3.12.1771 Beckeby Drg. Jacob Anderson Ryding eller Oinas Qvp. Lisa Carlsd:r Procko
Haudattujen mukaan
27.9.1776 6.10.1776 Beckeby Torp. Jac. Anders. Ryding håll o. st. bröst och hufwudv. 52
ja Iin kastettujen mukaan
21.3.1722 23.3.1722 Anders Ryting Brita Jacob
eli Margareta olisi Pudasjärvellä kastettu
15.4.1715 3.6.1715 - Anders Ryting Britha Johansd:r Margetha
eli Antti Björckholm olisi
1.9.1709 19.9.1709 - Anders Bertilss. Ryting Britha Johansd:r Anders
Tässähän tuli tietoa aivan valtavasti. Jäin miettimään olivatko Anders (1709) ja Margeta(1715) sisaruksia, mutta miksei häntä mainita veljensä perijöiden joukossa.
Tässähän tuli tietoa aivan valtavasti. Jäin miettimään olivatko Anders (1709) ja Margeta(1715) sisaruksia, mutta miksei häntä mainita veljensä perijöiden joukossa.
Nyt elossa oli vielä leski Regina Brauer, joten veli Jakob Oinas on luultavasti mukana koska isä Anders Oinas on kuollut Anders Björckholmin jälkeen, joten sisarusten perinnöstä huolehtii Zacharias Toppelius.
Saikohan Antti Höckä (1704) nimensä Jooseppi ja Liisa Höckälän talosta, missä hän oletettavasti syntyi koska vanhempansa asuvat tilalla 1700 luvun alussa. Talossa nähdään Antti Påhlinpoika Wähkyrä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6573&pnum=78) ja vaimonsa Anna Antintytär sekä luultavasti taitaa olla mukana vielä Antin äiti Brita Wähkyrä. Keitähän he olivat ja mistä tulivat taloon?
Sitä tässä ihmettelen, että tämä Oinaksen eli Rytingin väkikin jotenkin liitetään Wähkyrään eli olivatko lie Antti Antinpoika Tepon ja Margeta Antintytär Oinaan isovanhemmat sukua keskenään vai menikö tässä jotain sekaisin.
Saikohan Antti Höckä (1704) nimensä Jooseppi ja Liisa Höckälän talosta, missä hän oletettavasti syntyi koska vanhempansa asuvat tilalla 1700 luvun alussa. Talossa nähdään Antti Påhlinpoika Wähkyrä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6573&pnum=78) ja vaimonsa Anna Antintytär sekä luultavasti taitaa olla mukana vielä Antin äiti Brita Wähkyrä. Keitähän he olivat ja mistä tulivat taloon?
Sitä tässä ihmettelen, että tämä Oinaksen eli Rytingin väkikin jotenkin liitetään Wähkyrään eli olivatko lie Antti Antinpoika Tepon ja Margeta Antintytär Oinaan isovanhemmat sukua keskenään vai menikö tässä jotain sekaisin.
Venäläiset olivat tappaneet suurimman osan Hökän väestä 1715, joten Hökän vanhan isännän Josef Josefinpoika Jakun (n. 1650-1715) (ensimmäinen vaimo Liisa Matintytär Hökkä oli kuollut jo 1710) kuoleman jälkeen tilan isännäksi tuli veljentyttären Anna Antintyttär Jakun uusi mies pudasjärveläinen Antti Paulinpoika Vähkyrä eli Karvonen. Venäläiset olivat tappaneet myös Hökän nuoren isännän Eskel Tuomaantytär Kakon (n. 1670-1715) ja hänen vaimonsa Liisa Josefintytär Hökän (n. 1670-1715), joilta jäi kaksi alaikäistä tytärtä Margareta (1708-1764), joka meni aikoinaan Iissä 18.12.1726 naimisiin nuoremman Josef Josefinpoika Mursun eli Pulkkisen (1706-1782) kanssa, ja Anna (1714-1779), joka meni taas naimisiin Haukiputaalla 26.10.1737 Jaakko Erkinpoika Kauppilan myöh. Nylanderin (1713-1754) kanssa.
Vanhempi Josef Josefinpoika Mursu eli Pulkkinen (1678-1757) osti taas Hökän 1733 pojalleen Matille (1710-1770).
Pauli Ollinpoika Vähkyrä eli Karvosen leski Brita Erkintytär Pudasjärven rippikirjassa 1713-15
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12499469&aytun=865674.KA
yhdessä tyttären Liisa Paulintyttären ja poika Antti Paulinpojan kanssa.
Pauli Vähkyrän leski näyttää haudatun Pudasjärvellä 8.5.1718 yhdessä Bertil Rytingin lesken kanssa
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/64dj2z?fi+0414+haudatut+859) 8.5.1718 Enckia 60
alkup - TAPAHTUMANRO: 9
omainen: Påhl Wähkyrä
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/64dj2z?fi+0414+haudatut+860) 8.5.1718 Enckia 70
alkup - TAPAHTUMANRO: 10
omainen: Bertil Ryting
Pauli Ollinpoika Vähkyrän vanhemmat olivat Olli Tuomaanpoika Vähkyrä eli Karvonen (haud. 16.5.1697 Pudasjärvi) ja Kaisa Jaakontytär Mursu.
Antti Paulinpoika Vähkyrän eli Karvosen myöh. Hökkä ja Anna Antintytär Jakun poika Antti näyttää syntyneen Iissä
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/64bip2?fi+0110+kastetut+852)8.11.1717 16.3.1718 Carjalaby Anders Anna Anders dr. Andreas
alkup - SYNKOMM: \Knd.8.11
joten hänen syntymäaikansa heittää reippaasti Alatornion rippikirjoissa.
Antti Paulinpoika Vähkyrä eli Karvonen myöh. Hökkä († 15.3.1760 Ii) muuttaa Kemistä takaisin Iihin 1754
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7365691&aytun=820890.KA&j=65 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7365691&aytun=820890.KA&j=65)
nyt pitäisi vielä löytää hänen vaimonsa Anna Antintytär Jakun kuolinaika.
Olisiko tässä Antti Paulinpoika Vähkyrän kaste Pudasjärven kastetuissa
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/64bo3e?fi+0414+kastetut+313) 1.12.1694 - Pål Olofson Margeta Ericks:dr Andreas
jolloin äidin etunimi olisi vaihtunut, sillä ketään tuon nimistä pariskuntaa en ole löytänyt Pudasjärveltä.
Suuret kiitokset, tiedon määrä on huikea. Jäin tässä nyt pohtimaan sitä, että eiköhän se sama Antti Ylivojakkalassa asunut vaikka olikin siellä kirjattu 1704 syntyneeksi koska he olivat Alatornion rk :n mukaan Hailuodosta tulleita (ainakin Margeta). Olen arvellut, että tämä sama pari olisi asunut Iissä Johan Arvolanderin lesken Regina Brauwerin ja Antti Björkholmin renkinä 1738–39[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Olisivatko Hailuodosta muuttaneet Ouluun koska parin lapset Antti ja Caren syntyivät Hailuodossa 1721 ja 1724.
Toinen kysymys, mikä ihmetyttää on Teppo -nimen ilmaantuminen jostakin. Tiedettävästi Alatorniolla kuten Haukiputaallakin oli Teppo -nimisiä taloja, joten olisiko hetken asustanut ko. talossa ja napannut nimen matkaansa??Olikohan isänsä Antti Paulinpoikakin muuttanut Antin ja Margetan mukana ja sitten palasi takaisin. Ihmettelen vain kun näyttäisi, että tuossa kuvassa näkyisi sekä Antti Paulinpoika Höckä ja Antti Höckä, joka olisi 1757 ilmaantunut Iihin ja kuitenkin Antti kuoli Alatorniolla 1761.
_________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Oulu rk 1731 – 41 kuva 15 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13532&pnum=15
Suuret kiitokset, tiedon määrä on huikea. Jäin tässä nyt pohtimaan sitä, että eiköhän se sama Antti Ylivojakkalassa asunut vaikka olikin siellä kirjattu 1704 syntyneeksi koska he olivat Alatornion rk :n mukaan Hailuodosta tulleita (ainakin Margeta). Olen arvellut, että tämä sama pari olisi asunut Iissä Johan Arvolanderin lesken Regina Brauwerin ja Antti Björkholmin renkinä 1738–39[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Olisivatko Hailuodosta muuttaneet Ouluun koska parin lapset Antti ja Caren syntyivät Hailuodossa 1721 ja 1724.
Toinen kysymys, mikä ihmetyttää on Teppo -nimen ilmaantuminen jostakin. Tiedettävästi Alatorniolla kuten Haukiputaallakin oli Teppo -nimisiä taloja, joten olisiko hetken asustanut ko. talossa ja napannut nimen matkaansa??Olikohan isänsä Antti Paulinpoikakin muuttanut Antin ja Margetan mukana ja sitten palasi takaisin. Ihmettelen vain kun näyttäisi, että tuossa kuvassa näkyisi sekä Antti Paulinpoika Höckä ja Antti Höckä, joka olisi 1757 ilmaantunut Iihin ja kuitenkin Antti kuoli Alatorniolla 1761.
_________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Oulu rk 1731 – 41 kuva 15 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13532&pnum=15
Iin rippikirjassa
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7365691&aytun=820890.KA&j=65
olevassa "Gl. And. Pålls. Höckä":n rippimerkintöjen lopussa lukee "vide infra" eli katso alapuolella eli alapuolella oleva "Anders Höckä" on sama henkilö ja hänen perässä lukee taas, että hän muutti Kemistä 1754.
Antti Paulinpoika Hökkä kuoli siis 15.3.1760 Iissä (ikä 69 vuotta) ja hänen poikansa Antti Antinp. Teppo 14.11.1784 Alatorniossa (ikä 80 vuotta). Kun taas Antti Antinp. Björckholm kuoli 29.6.1761 Oulussa ja hänen isänsä Antti (luultavasti Bertilinp.) Oinas kuoli 25.8.1761 Hailuodossa (ikä 86 vuotta).
Iin rippikirjassa
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7365691&aytun=820890.KA&j=65
olevassa "Gl. And. Pålls. Höckä":n rippimerkintöjen lopussa lukee "vide infra" eli katso alapuolella eli alapuolella oleva "Anders Höckä" on sama henkilö ja hänen perässä lukee taas, että hän muutti Kemistä 1754.
Antti Paulinpoika Hökkä kuoli siis 15.3.1760 Iissä (ikä 69 vuotta) ja hänen poikansa Antti Antinp. Teppo 14.11.1784 Alatorniossa (ikä 80 vuotta). Kun taas Antti Antinp. Björckholm kuoli 29.6.1761 Oulussa ja hänen isänsä Antti (luultavasti Bertilinp.) Oinas kuoli 25.8.1761 Hailuodossa (ikä 86 vuotta).
Palaan vielä tuohon edelliseen kun olen yrittänyt kasata kokonaisuutta, enkä saa palasia mitenkään sopimaan. Nimittäin Antti Paulinpoika syntyi hautaustietojen mukaan noin 1691 ja oletettu poikansa Antti Antinpoika Hökälle on annettu Alatorniolla syntymävuodeksi 1704 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1764-1770_ik203/23.htm). Ikäero taitaa olla aivan liian pieni.
Mitä sitten Antti Antinpojan vaimon Oinaan sukuun tulee, en ole sieltäkään löytänyt selkeää ketjua. Hetetjärvellä mainitaan vuoden 1637 maakirjassa Påuall Oinas ⅓ mtl, Påwell Oinas ⅓ mtl ja Antti Oinas ¼ mtl (Mk 1637 sivu 9 jakso 11). Vuoden 1663 maakirjassa Hetetjärvellä asuivat Påwell ja Antti Ojnas sekä naapurit Matti Jaakonpoika ja Erik Erikinpoika (Tositekirja 1663 sivu 312 jakso 288). Antti Eskelinpoika Oinas mainitaan ¼ mtl talossa jo vuoden 1653 maakirjassa (sivu 98 jakso 51). Maakirjassa 1673 Hetetjärvellä asui ⅓ mtl taloa Påwell ja Erik Henrikinpoika Oinas ja naapurissa asuivat ¼ mtl tilaa eli Antti Eskelinpoika, jonka jatkaja oli Tuomas Antinpoika (Maakirja 1673 sivu 61 jakso 62). Vuonna 1675 Hetetjärvellä oli kaksi Oinaan taloa, Erik Oinas ja Tuomas Oinas. Ilmeisesti Tuomaan talo oli autiona (Tositekirja 1675 sivu 36 jakso 40). Hetetjärvellä asuivat vuoden 1680 tositekirjan mukaan Oinaan ½ mtl taloa Erik Henrikinpoika Oinas yhdessä veljensä Antti Henrikinpojan kanssa. Erikin vaimona mainitaan Margeta Tapanintytär ja Antin vaimona Margeta Matintytär. Naapurissa asui vielä Eskil Tuomaanpoika ¼ mtl taloaan vaimonsa Elin Erikintyttären ja veljensä Tuomaan kanssa (Pohjanmaan läänintilit, tositekirja 1680 sivu 93 jakso 95). Erik Henrikinpoika Oinas kuoli vuosien 1680 – 83 välissä koska Margeta Oinas asuu 1683 ⅓ mtl Oinasta poikansa Henrik Erikinpojan sekä kuolleen isännän veljen Antti Henrikinpojan ja vaimonsa Margeta Matintyttären kanssa ja Tuomas Tuomaanpoika Oinas vaimonsa Karin Sigfridintyttären kanssa omaa ¼ mtl taloaan (Tositekirja 1683 sivu 234 jakso 243). Vuoden 1688 tositekirjassa Oinaassa emännöi Margeta ⅓ mtl taloa. Myös toinen Margeta mainitaan sekä poika Jooseppi (Pohjanmaan läänintilit, tositekirja 1688 sivu 272 jakso 262). Vuonna 1690 - 1695 maakirjassa Hetetjärvellä asuu Erik Oinas ⅓ mtl taloa ja 1695 Tuomas Oinas ¼ mtl taloa. Kurkikylässä (Rytingissä) asuu jo Juho Mäntyjärvi (Pohjanmaan läänintilit, mk 1695 sivu 32 jakso 19) ja vuonna 1700 Hetetjärven ⅓ Oinaassa asuvat Pauli ja Antti Oinas sekä edelleen myös Tuomas Oinas ¼ mtl taloaan (Pohjanmaan läänintilit, mk 1700 sivu 34 jakso 20). Olenkin pohtinut olisiko Eskel kirjattu väärin ja hän olisikin Erik?? Tai Eskel oli Ryting -sukua, jota en taasen löydä Pudasjärven enkä Hetetjärven seudulta ollenkaan. Olisiko ollut jollakin toisella nimellä. Antti Bertilinpoika Oinas eli Ryting (n 1685) käytti nimeä.
Palaan vielä tuohon edelliseen kun olen yrittänyt kasata kokonaisuutta, enkä saa palasia mitenkään sopimaan. Nimittäin Antti Paulinpoika syntyi hautaustietojen mukaan noin 1691 ja oletettu poikansa Antti Antinpoika Hökälle on annettu Alatorniolla syntymävuodeksi 1704 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1764-1770_ik203/23.htm). Ikäero taitaa olla aivan liian pieni.
Mitä sitten Antti Antinpojan vaimon Oinaan sukuun tulee, en ole sieltäkään löytänyt selkeää ketjua. Hetetjärvellä mainitaan vuoden 1637 maakirjassa Påuall Oinas ⅓ mtl, Påwell Oinas ⅓ mtl ja Antti Oinas ¼ mtl (Mk 1637 sivu 9 jakso 11). Vuoden 1663 maakirjassa Hetetjärvellä asuivat Påwell ja Antti Ojnas sekä naapurit Matti Jaakonpoika ja Erik Erikinpoika (Tositekirja 1663 sivu 312 jakso 288). Antti Eskelinpoika Oinas mainitaan ¼ mtl talossa jo vuoden 1653 maakirjassa (sivu 98 jakso 51). Maakirjassa 1673 Hetetjärvellä asui ⅓ mtl taloa Påwell ja Erik Henrikinpoika Oinas ja naapurissa asuivat ¼ mtl tilaa eli Antti Eskelinpoika, jonka jatkaja oli Tuomas Antinpoika (Maakirja 1673 sivu 61 jakso 62). Vuonna 1675 Hetetjärvellä oli kaksi Oinaan taloa, Erik Oinas ja Tuomas Oinas. Ilmeisesti Tuomaan talo oli autiona (Tositekirja 1675 sivu 36 jakso 40). Hetetjärvellä asuivat vuoden 1680 tositekirjan mukaan Oinaan ½ mtl taloa Erik Henrikinpoika Oinas yhdessä veljensä Antti Henrikinpojan kanssa. Erikin vaimona mainitaan Margeta Tapanintytär ja Antin vaimona Margeta Matintytär. Naapurissa asui vielä Eskil Tuomaanpoika ¼ mtl taloaan vaimonsa Elin Erikintyttären ja veljensä Tuomaan kanssa (Pohjanmaan läänintilit, tositekirja 1680 sivu 93 jakso 95). Erik Henrikinpoika Oinas kuoli vuosien 1680 – 83 välissä koska Margeta Oinas asuu 1683 ⅓ mtl Oinasta poikansa Henrik Erikinpojan sekä kuolleen isännän veljen Antti Henrikinpojan ja vaimonsa Margeta Matintyttären kanssa ja Tuomas Tuomaanpoika Oinas vaimonsa Karin Sigfridintyttären kanssa omaa ¼ mtl taloaan (Tositekirja 1683 sivu 234 jakso 243). Vuoden 1688 tositekirjassa Oinaassa emännöi Margeta ⅓ mtl taloa. Myös toinen Margeta mainitaan sekä poika Jooseppi (Pohjanmaan läänintilit, tositekirja 1688 sivu 272 jakso 262). Vuonna 1690 - 1695 maakirjassa Hetetjärvellä asuu Erik Oinas ⅓ mtl taloa ja 1695 Tuomas Oinas ¼ mtl taloa. Kurkikylässä (Rytingissä) asuu jo Juho Mäntyjärvi (Pohjanmaan läänintilit, mk 1695 sivu 32 jakso 19) ja vuonna 1700 Hetetjärven ⅓ Oinaassa asuvat Pauli ja Antti Oinas sekä edelleen myös Tuomas Oinas ¼ mtl taloaan (Pohjanmaan läänintilit, mk 1700 sivu 34 jakso 20). Olenkin pohtinut olisiko Eskel kirjattu väärin ja hän olisikin Erik?? Tai Eskel oli Ryting -sukua, jota en taasen löydä Pudasjärven enkä Hetetjärven seudulta ollenkaan. Olisiko ollut jollakin toisella nimellä. Antti Bertilinpoika Oinas eli Ryting (n 1685) käytti nimeä.
Kuten aikaisemmasa viestissäni oli
Antti Paulinpoika Vähkyrän eli Karvosen myöh. Hökkä ja Anna Antintytär Jakun poika Antti näyttää syntyneen Iissä
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/64bip2?fi+0110+kastetut+852)8.11.1717 16.3.1718 Carjalaby Anders Anna Anders dr. Andreas
alkup - SYNKOMM: \Knd.8.11
joten hänen syntymäaikansa heittää reippaasti Alatornion rippikirjoissa.
Antti Paulinpoika Vähkyrä eli Karvonen myöh. Hökkä († 15.3.1760 Ii) muuttaa Kemistä takaisin Iihin 1754
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7365691&aytun=820890.KA&j=65 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7365691&aytun=820890.KA&j=65)
nyt pitäisi vielä löytää hänen vaimonsa Anna Antintytär Jakun kuolinaika.
eli ikäero on melkein 23-vuotta.
Kuten aikaisemmasa viestissäni oli
eli ikäero on melkein 23-vuotta.
Niin oli jäänyt tärkeä huomio tekemättä tietoja seuloessa. Kiitos, nyt näyttävät osaset osuvan kohdalleen.
Haukiputaan Kellon Tepon (RN:o 37) isäntä vuodesta 1762 entinen sotilas Lauri Eliaanpoika Bjur oli kotoisin Alatornion Lappijärveltä ja hänen vaimonsa Kaisa Heikintytär Aava taas Alatornion Keräsjoelta. Heidän kaikki lapsensa syntyivät Alatorniossa. Kellossa on myös Teppola (RN:o 18).
Kellon Teppolan 11/12 mnt:n kruununtilaa (Vuoden 1725 savuluettelossa RN:o 18) isännöi ennen isoavihaa Antti Tuomaanpoika. Talon nimi säilyi Antti Teppona, vaikka isonvihan jälkeen vuoden 1724 henkikirjan mukaan se oli autio ja ilman isäntää :
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791970 (Toinen talo oikealla.)
Majuri Patkull otti Teppolan viljelyyn, mikä näkyy seuraavan vuoden henkikirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922389
En ole perehtynyt tarkemmin edellä oleviin kommentteihin, mutta huomasin, että Patkullin renkinä on ollut vuosina 1727-1729 Anders, joka on saattanut napata lisänimen talosta, jollei nyt ollut entisen isännän poika.
Tapio R.
Kellon Teppolan 11/12 mnt:n kruununtilaa (Vuoden 1725 savuluettelossa RN:o 18) isännöi ennen isoavihaa Antti Tuomaanpoika. Talon nimi säilyi Antti Teppona, vaikka isonvihan jälkeen vuoden 1724 henkikirjan mukaan se oli autio ja ilman isäntää :
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791970 (Toinen talo oikealla.)
Majuri Patkull otti Teppolan viljelyyn, mikä näkyy seuraavan vuoden henkikirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922389
En ole perehtynyt tarkemmin edellä oleviin kommentteihin, mutta huomasin, että Patkullin renkinä on ollut vuosina 1727-1729 Anders, joka on saattanut napata lisänimen talosta, jollei nyt ollut entisen isännän poika.
Tapio R.
Kiitos paljon näistä tiedoista. Tämä Antti Antinpoika Teppo eli Teppola onkin kimurantti kysymys kun rippikirjatietojen mukaan kun näyttäisi, että Antti asui 1722 - 27 Iin Karjalankylässä Hökän talossa ja vei vihille hailuotolaisen Margeta Antintyttären ja pari muutti Iihin. Täytyy vielä tarkistella vuosilukuja.
Ylivojakkalan Kantojärveen muutti Antti Antinpoika Teppo. Ehkä Antti oli sukua tai otti sukunimen tilan mukaan koska käytti 1745 Annan syntyessä Teppo nimeä, mutta 1751 Juhon syntymän aikaan isäntä käytti Kantojärven nimeä. ¼ mantaalin Teppolan tila Alavojakkalassa oli jo keskiaikaista perua Teppolansaaressa. Teppolasaar mainitaan asiakirjoissa jo 1561, Hindrich Jonsson Teppoi vuonna 1642, Hindrich Tepolla 1650 ja Mathlin Teppoi 1699. Antti Olavinpoika asui taloa 1560 luvulla. Tila on saanut luultavasti nimensä Stephanus nimisestä karjalaislähtöisestä isännästä, Teppola. Heikki Niilonpoika Teppo joutui kohtuullisen iäkkäänä sotamieheksi 1689 kun hän isännöi taloa jo 1650 luvulla. Heikki kuoli sotamiehenä 4.8.1692 ja tilalle jäi vaimo Mahlin Teppo kolmeksi vuodeksi isännöimään ja emännöimään. Tila säilytti asemansa tilojen joukossa juurikin lohenpyynnin ansiosta kun talossa oli neljät maahanpanijaiset Suomen sodan aikana (Vuento, Wojakkala Pirkkamiesten kylä). Luultavasti talosta kuoli isäntä sotamies Niilo Teppo juhannustulvan paisuttamaan Tornionjokeen kirkkoreissulla vuonna 1725 (Tornionlaakson vuosikirja). Alavojakkalassa asui vuonna 1739 Henrik Teppo ¼ mtl talossa (Pohjanmaan läänintilit 1739 jakso 22). Margeta Antintyttären (1714) on kirjattu tulleen Hailuodosta (ifrån Carlön) tytär Annan syntyessä 1745. Annan (1745) kummeina olivat Michel Rousu ja vaimo, Olof Pekanpoika ja vaimo sekä renki Niilo Ollinpoika ja piika Ella Pekantytär. Margetan (1749) kummeina olivat Salomon Grape ja vaimo Brita Erikintytär, Nils Hansson ja vaimo Maria, renki Johan Johaninpoika ja piika Margeta Jönsintytär. Antti ja Margeta Antintytär Teppo asuivat vielä Ylivojakkalassa vv 1780 – 1787.
Nyt syntyy epäily, että Antti olisi jopa alkujaan Tornionjokivarren Teppolasta koska myöhemmissä Alatornion rippitiedoissa taidetaan mainita ainoastaan Margetan tulleen muualta eli Hailuodosta. Lisäksi nyt tiedetään, että Kellon Teppolassa oli isäntänä tornionjokivartinen ja tiedetään että Tornon Teppolansaaressa oli vanha Teppolan tila jo aiempia peruja.
Pitänee täydentää edellistä koska aikajana ei ole looginen. Eli uskoisin, että Antti Antinpojan isä jo muutti Hailuotoon koska Antti Höckä asui Iin Karjalankylässä ainakin 1722 – 1727[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), jolloin hänen ja vaimo Annan ripilläkäynnit päättyvät Iissä. Heille on kirjattu tytär Margeta, jonka ensimmäinen ripilläkäynti on kirjattu 1723. Margetan rippimerkinnät päättyvät jo vuonna 1726. Hökkän talo sijaitsi Karjalankylässä Yli-iissä. Antti Antinpoika Hökkä möi ¼ mtl tilansa Jooseppi Joosepinpoika Mursulle 300 taalarilla ja muutti itse Hailuotoon (Anbytarforum: Karlö/Hailuoto). Ilmeisesti parilla oli poika Antti, joka vihittiin hailuotolaisen Margeta Antintyttären kanssa. Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa vihittiin 13.5.1739 Antti Antinpoika Höckä (1704) ja Margeta Antintytär Oinas (1714), jotka molemmat olivat vihkitietojen mukaan Hailuodosta kotoisin. Pariskunnan esikoinen Caren syntyi Hailuodossa 6.9.1742. He saivat kaksi lasta Hailuodossa eli Antin 21.10.1739 ja Carinin 6.9.1742. Antti Antinpoika ja Margeta muuttivat 1738 Iihin, missä heidät nähdään rippikirjassa Johan Arvolanderin lesken Regina Brauverin ja miehensä Antti Björkholmin renkinä 1738–39[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Perhe muutti 1744 Alatorniolle ja Antti mainitaan isäntänä Ylivojakkalassa vuodesta 1745. Puolestaan Alatornion rippikirjat 1750–62 kertoisivat Antin olleen Iijoelta kotoisin (Nedertorneås första längd 1750–1762 så står det att han är från Iå) ja Annan syntyessä 1745, mainitaan Margeta äidin olleen lähtöjään hailuotolainen.
_________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ii rk 1714–27 kuva 148 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6573&pnum=148
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Oulu rk 1731 – 41 kuva 15 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13532&pnum=15
Jouni Kaleva
20.08.16, 09:51
Pitänee täydentää edellistä koska aikajana ei ole looginen. Eli uskoisin, että Antti Antinpojan isä jo muutti Hailuotoon koska Antti Höckä asui Iin Karjalankylässä ainakin 1722 – 1727[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), jolloin hänen ja vaimo Annan ripilläkäynnit päättyvät Iissä. Heille on kirjattu tytär Margeta, jonka ensimmäinen ripilläkäynti on kirjattu 1723. Margetan rippimerkinnät päättyvät jo vuonna 1726. Hökkän talo sijaitsi Karjalankylässä Yli-iissä. Antti Antinpoika Hökkä möi ¼ mtl tilansa Jooseppi Joosepinpoika Mursulle 300 taalarilla ja muutti itse Hailuotoon (Anbytarforum: Karlö/Hailuoto).
Hei
Pientä täsmennystä: RK 1722-27 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/148.htm on Hökässä Antti (Paavalinpk. Vähkyrä)
vaimo Anna (Antintr. Jakku)
Margetha Eskelsdr, joka on edeltävää sukua, jonka vanhemmat kuolivat 1716. Tämä Margeta vihittiin 18.12.1726 Josef Josefinpk. Pulkkisen (jr.) kanssa ja siirtyi Oijärven Pulkkiseen. Tämän Josefin veli Matti taas siirtyi Hökkään 1733.
RK 1731-37 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/100.htm
on Hökässä isäntäparina Anders Påhlsson ja vaimo Anna Andersdr ja nämä todellakin muuttavat Hailuotoon 1733. Lisäksi näkyy Anna Eskelsdr. joka vih. 26.10.1737 Haukiputaalle Jaakko Erkinpk. Kauppilalle.
Isäntäparilla on lisäksi poika Antti Antinpoika ja tytär Brita, kumpikin ilman rippimerkintöjä.
Jouni Kaleva
20.08.16, 09:56
Antti Antinpoika Hökkä möi ¼ mtl tilansa Jooseppi Joosepinpoika Mursulle 300 taalarilla ja muutti itse Hailuotoon (Anbytarforum: Karlö/Hailuoto).
Näyttäisi, että myyjä olikin isä Antti Paavalinpk. Vähkyrä/Hökkä. Onkohan tästä kaupasta joku löytänyt dokumentin tuomiokirjoista?
Jouni Kaleva
20.08.16, 09:58
Venäläiset olivat tappaneet suurimman osan Hökän väestä 1715, joten Hökän vanhan isännän Josef Josefinpoika Jakun (n. 1650-1715) (ensimmäinen vaimo Liisa Matintytär Hökkä oli kuollut jo 1710) kuoleman jälkeen tilan isännäksi tuli veljentyttären Anna Antintyttär Jakun uusi mies pudasjärveläinen Antti Paulinpoika Vähkyrä eli Karvonen.
Onko siis Anna Antintr. Jakun isä Antti Josefinpk. Jakku, joka haud. 14.6.1696 50 vuoden iässä?
Jouni Kaleva
21.08.16, 07:09
Nyt elossa oli vielä leski Regina Brauer, joten veli Jakob Oinas on luultavasti mukana koska isä Anders Oinas on kuollut Anders Björckholmin jälkeen, joten sisarusten perinnöstä huolehtii Zacharias Toppelius.
Aivan niin, sillä perukirjoituksen merkintä "brodern Jakob Andersson Oinas jämte samarva" tarkoittaa veli Jaakko sekä myötäperijät (=Jaakon sisarukset, joiden lukumäärä voisi olla suurempikin).
Kiitos tarkennuksista. Sotkeennuin Anttien kanssa.
Kiinnostaa vielä tämä Margeta Antintytär Oinaan tausta. Margeta syntyi ilmeisesti Pudasjärvellä 15.4.1715 ja isänsä oli Antti Pertunpoika Ryting ja äitinsä Brita Juhontytär Lyytinen. Jotensakin olen ymmärtänyt niin, että Antti Pertunpoika oli Perttu Eskonpoika Oinaan ja NN :n poika. Liekö tuo NN ollut sitten Rytingin talosta, joko tytär tai muuten taloa (leski?). Edelleen kai Pertilin (n 1641) vanhemmat olivat Eskel (Erik) Henrikinpoika Oinas ja Margeta Tapanintytär Parkkinen. Hetetjärvellä asuivat vuoden 1680 tositekirjan mukaan Oinaan ½ mtl taloa Erik Henrikinpoika Oinas yhdessä veljensä Antti Henrikinpojan kanssa. Erikin vaimona mainitaan Margeta Tapanintytär ja Antin vaimona Margeta Matintytär. Oinaan isännän Juho Erikinpoika Oinaan äitinä mainitaan Margetha Tapanintytär Parkkinen (omaa sukuaan) vuonna 1700 kun hän asui poikansa Juho Erikinpoika Oinaan talossa Pudasjärvellä (Pudasjärvi rk 1700 sivu 93 kuva 45).
Rytingin talo oli Pudasjärven Kollajan kylässä ja tästä kertovat maakirjatiedot seuraavaa. Antti Jöraninpoika Ryting asui Kollajan ¼ mantaalin Rytinkiä ainakin jo vuonna 1680 – 1700 (Pohjanmaan läänin tilejä tositekirja 1688 sivu 210 jakso 205; mk 1698 sivu 31 jakso 18; mk 1699 sivu 33 jakso 19). Vuoden 1694 talvikäräjillä Antti Yrjönpoika (Rytinki) kertoi ottaneensa Hannu Hannunpoika Parkkisen avukseen Rytingin talon isännöimiseen. Hannu Hannunpoika Parkkinen ja tämän vaimo Karin Ristontytär (Mursu) kirjattiin Rytingin taloon vuosien 1695–1708 henkikirjoissa. Vuoden 1695 maakirjassa ¼ mtl Rytinkiin kirjattiin Antti Yrjönpoika ja sivuhuomautuksissa on kirjattuna 1/12 Juli 1684 (Pohjanmaan läänin mk 1695 sivu 29 jakso 17). Antti Yrjönpoika (patronyymi mainitaan 1698, mutta ei tämän jälkeen) Ryting asui edelleen vv 1697 - 99 Rytinkiä (Pohjanmaan läänintilit mk 1697 sivu 31 jakso 34; mk 1698 sivu 31 jakso 18; mk 1699 sivu 33 jakso 19). Vuonna 1700 Rytingissä asui maakirjan mukaan Antti Ryting ja rippikirjassa Antti Bertilinpoika perheensä kanssa ja Wähkyrässä asuivat Hannu Hannunpoika ja Carin Ristotytär Mursu (Pudasjärvi rk 1700 sivu 27 kuva 14). Wähkyrässä asui tuolloin Olli Wähkyrä ja jäikö tila autioksi 1699. Antti Pertunpoika Rytingin talossa mainitaan 1700 lisäksi Olli Sirniö ja vaimonsa Margeta (Pudasjärvi rk 1700 sivu 75 kuva 36) ja edelleen 1701 maakirjassa merkinnät jatkuvat entisellään ¼ mtl Rytingissä Antti Ryting (Pohjanmaan läänintilit mk 1701 sivu 30 jakso 18). Vuonna 1702 Kollajan Rytinkiä isännöi vielä Antti ja sitten vuonna 1704 Rytingissä on jo isäntänä Hannu ja 1705 tositekirjassa Rytinki on ⅙ mtl tila ja isäntänä mainitaan Hannu Ryting ja vaimo Carin sekä veli Antti (Tositekirja 1705 jakso 477). Vuoden 1709 talvikäräjillä Hannu Hannunpoika Rytinki pyysi saada ylösottaa Kollajalla sijaitsevat Erkki Vähkyrän autiotalon ja Antti Pöykiön autiotalon. Vuoden 1709 maakirjaan Vähkyrän talo kirjataan Hannu Hannunpoika Vähkyrän nimellä. Vuoden 1710 henkikirjaan Hannu Vähkyrän talon kohdalle on kirjattu kommentti, minkä mukaan Hannu ja vaimo ovat lähteneet talosta kerjuulle. Vuosien 1711–1713 henkikirjoissa Vähkyrän talo kirjataan autioksi. Vuosien 1704–1705 henkikirjoissa taloon kirjattiin myös veli Antti, joka oli luultavasti Hannun velipuoli Antti Pertunpoika Rytinki. Vuodesta 1710 alkaen henkikirjoissa Rytingin taloon kirjattiin myös Antin lanko Juho Heikinpoika Törrö, joka 24.1.1707 avioitui Brita Pertuntytär Rytingin kanssa. Antti Bertilinpoika asuu rippikirjan mukaan Rytingissä kesään 1714 eli maakirjat ja rippikirjat kertovat eri tavalla Rytingin isännistä. Kuinka tämä ketju tulee ymmärtää: Antti Yrjönpoika Ryting - Antti Bertilinpoika Ryting - Hannu Hannunpoika Ryting? Tiedetäänkö kuka oli Bertil Eskelinpoika Oinaan vaimo?
Pahoittelen, että epähuomiossa muut lähteet ovat kirjaamatta. Pääosin ovat sukuforumin keskusteluista koskien Pudasjärvisten taloja muun muassa Pintamon/Iinatin/Naamangan Mursut -keskustelusta ja erityiset kiitokset Sarille todella laajoista ja asiapitoisista selvityksistä.
Jouni Kaleva
21.08.16, 13:09
Vuodesta 1710 alkaen henkikirjoissa Rytingin taloon kirjattiin myös Antin lanko Juho Heikinpoika Törrö, joka 24.1.1707 avioitui Brita Pertuntytär Rytingin kanssa.
Hieman sivuun aiheesta, mutta lanko-Juho perheineen on myöhemmin Iissä.
RK Ii 1722-27 fol. 139 Pohjois-Ii itselliset näkyy kyytirättäri Johan Törrö ja vaimo Britha, kummallakin yhtenäiset rippimerkinnät koko jakson ajan. Pohjois-Iin toisen Brusilan isäntä ainakin RK 1731-43 ja 1744-50. Iäksi merkitty 65v samalla kun vaimo 63 v. Juho kuoltua 1749 näkyy RK 1753 alkaen, että poika Juho on isäntänä.
Iin kuolleissa 26.8.1749 rättaren Johan Brusila, (dog på resa u Neder Kimingi, Likala g:d). Haudattu Iissä vasta 14.1.1750. Ikää 68v. Siitä laskien synt. n. 1681.
"Niinikään (kappalainen Johan) Keckman oli tunkeutunut kyytirätäri Juho Kipinän taloon tämän poissaollessa ja nimitellyt tämän vaimoa Priitta Heikintytärtä kaksinkertaiseksi huoraksi, mistä hyvästä Priitta oli huitaissut kappalaista takamuksille. Kappalaisen suuttumuksen syy oli se, että Priitta oli ajanut kappalaisen sian pois oraspellosta. Tarkemmin tutkittaessa syytteessä havaittiin tosin paljon liioittelua. Kun kyytirättäri huomautti, että kuulijoiden täytyy usein mennä kirkkoon, vaikka kappalainen ei aina saarnaa jumalansanaa, asia lähetettiin konsistorin tutkittavaksi." (Suur-Iin historia-kirjasta) -- Keckman asui Brusilan toisessa talossa, joten hän ja Kipinä olivat naapurukset.
Näyttää olevan se pariskunta, joka vihitty Pudasjärvellä 24.1.1707, Johan Hindrichsson Törrö ja Brita Bert: Rytingi? Johan voisi olla Pudasjärven kylän Törrölästä, jossa isäntänä veli Anders Henrikson. Tähän viittaa rippikirjan 1700 selvät merkinnät.
Nämä taitavat olla ne Johan Henr.s. Törrö ja Britha Bert.d:r Oinas, jotka Pudasjärven Liwobyyssä Kelaharagårdissa saaneet Walborg-tytön 17.4.1708. Tytär Anna synt. 13.7.1712 Livobyyssä vastaavalle parille sillä erotuksella, että äiti on nyt Brita Johansdr. Oinas, siis eri patronyymillä. Kirjaus originaalissa sinänsä selkeä. Kurkikylän Rytingissä näkyy RK-jaksolla 1713-15 isäntänä Anders Bertilson, lisäksi talossa Johan Henriksson ja vaimo Brita Bertilsdr (=tämä pariskunta).
Jouni Kaleva
22.08.16, 18:05
Onko siis Anna Antintr. Jakun isä Antti Josefinpk. Jakku, joka haud. 14.6.1696 50 vuoden iässä?
Yritän saada Jakkujani johonkin järjestykseen :)
Iin ensimmäisessä rippikirjassa 1700-06 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/60.htm on Pirttitörmän kylässä kolme Jakkua: A)Erik Jakku, B)Jöran Jakun leski sekä C)Matti Antinpk. Jakku, jolla vaimo Margeta, anoppi Brita ja lapset Brita (ensi ripillä 1701) ja Jöran (ensi ripillä 1702). Nyt nämä lapset on kyllä kirjattu väärään perheeseen, kuuluisivat naapurina olevan Yrjö Jakun lesken perheeseen, jossa on pojanleski Susanna, joka oikeasti on Britan ja Yrjön äiti. Poika Yrjö on kirjattu molempiin taloihin, mutta sitten todettu asia ja kirjattu virhe. NB-merkintä myöskin Britalla ja Yrjöllä tässä Matti Antinpojan perheessä viittaa samaan asiaan. Yrjö ja Brita onkin sitten jaksolla 1707-13 siirretty oikeaan taloon. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/120.htm
Haudattu 14.6.1696 Bonden Anders Josephsson Jacku ifrån Pirttitörmä, timbergraff, 50 åhr. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/24.htm
Haudattu 13.6.1697 Anders Josephssons Jackus enckia Brijta Matzdotter ifrå Pirttitörmä, mull graff, 57 åhr gammal. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/42.htm
Henkikirjoista tarkastellen HK 1696 on ½ mantt. talossa Anders Josephsson ja vaimo,(uthgl. och utfattig, ei henkirahaa), poika Philip, pojanvaimo Ingred. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968504
HK 1697 on ½ mantt. Anders Jacku (maksaa henkirahan, vaikka on kuollut 1696!) Naapurissa toisessa ½ mantt. talossa Anders Jakku (maksaa henkirahan) ja Brod. Enckian Margetha (uthfattig, ei henkirahaa). Tätä ei pidä sekottaa tarkastavana olevaan Antti Jakkuun. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768823
HK 1698 on ½ mantt. Philiph Jacku, öde http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772177
HK 1699 on Philip Jacku http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774777
HK 1700 on Philip Jacku öde http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146932
HK 1701 on Philip ell. Mattz Jacku eli tässä kohti isännyys siirtynyt Matti Antinpojalle joka näkyy rippikirjoissa talossa perheineen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875315
Nyt siis Antti Josefinpk. Jakulla on todistetusti ollut Philip-poika. Isännyys siirtyy Matti Antinpojalle. Onko hän myöskin Antti Josefinpojan poika? Ja onko Anna Antintytär Jakku samaa sisarussarjaa? Antti Josefinpk Jakulle kastettiin Anna-tytär 9.1.1687, joten kaikki todennäköisyys asiaan on. Miksi Anna ei näy kotitalossaan rippikirjoissa teini-ikäisenä? Mihin meni eka avioonsa, koska vihittiin leskenä 1717 Antti Vähkyrän kanssa? Mihin häipyi Philip Ingrid-vaimoineen noin 1700? Heillehän syntyi vielä Iissä Antti-poika 6.1.1700.
Jouni Kaleva
22.08.16, 20:30
Antti Josefinpk Jakulle kastettiin Anna-tytär 9.1.1687, joten kaikki todennäköisyys asiaan on. Miksi Anna ei näy kotitalossaan rippikirjoissa teini-ikäisenä?
Selaamalla tuo selvisi: Anna näkyy ensi ripillä (1. vice) Karjalankylässä Juho Kakon taloudessa 17.6.1706. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/68.htm
Jaksolla 1707-13 samassa talossa, tittelin Pijg. tilalle vaihtuu "såld.hu" eli sotilaan vaimo. Sotilasta talossa ei näy. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/127.htm
Jaksolla 1714-21 Anna Andersdr. Jakku, sold.hust, on kirjattu Karjalankylään Juho Leskelän taloon, rippimerkinnät 16.3.1718 saakka, sitten "finnes hoos Höckä". Leskelässäkään ei näy sotilasta. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/76.htm
Jouni Kaleva
22.08.16, 20:38
Jaksolla 1707-13 samassa talossa, tittelin Pijg. tilalle vaihtuu "såld.hu" eli sotilaan vaimo. Sotilasta talossa ei näy. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/127.htm
On tietysti hakuammuntaa, mutta voisikohan Annan sotilasmies olla isäntä-Juhon veli Antti Tuomaanpk. Kakko, joka rippikirjamerkinnän mukaan vietiin sotilaaksi Riikaan n. 1702? http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/68.htm
Tietääkseni Antti kuoli Riiassa.
On tietysti hakuammuntaa, mutta voisikohan Annan sotilasmies olla isäntä-Juhon veli Antti Tuomaanpk. Kakko, joka rippikirjamerkinnän mukaan vietiin sotilaaksi Riikaan n. 1702? http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...3_ik250/68.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/68.htm)
Tietääkseni Antti kuoli Riiassa.Tämä on mielenkiintoinen tieto koska 9. viestissä J.Hissa arveli josko Margeta Antintytär Oinas ei olisikaan Oinas, vaan tämän sotamiehen ja Annan tytär. Tähän en ole löytänyt valaistusta / varmistusta. Margeta kyllä sopinee Antti Bertilinpojan ja Brita Juhontyttärenkin lapsikatraaseen.
: Hissa: Antti Paulinpoika Karvonen muuttaa Hökkään vasta mentyään naimisiin
https://astia.narc.fi/astiaUi/digivi...ytun=820888.KA (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390236&aytun=820888.KA)
(vihitty 22.4.1717 Ii) sotilaan lesken Anna Antintytär Jakkun (syntynyt luultavasti 9.1.1687 Ii) kanssa
https://astia.narc.fi/astiaUi/digivi...ytun=820888.KA (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390234&aytun=820888.KA)
https://astia.narc.fi/astiaUi/digivi...ytun=820870.KA (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390125&aytun=820870.KA)
https://astia.narc.fi/astiaUi/digivi...ytun=820870.KA (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389982&aytun=820870.KA)
Iin rippikirjasta 1700-07 löytyy Anders Kakko, joka "till Rÿga för soldat" vuonna 1701 eli Margareta olisikin Antti Oinaan tytärpuoli. Antti Hökän Iissä 19.5.1724 syntynyt Maria Oinas kuolee Hailuodossa 13.12.1739.
Korjaan vielä edellistä ja täydennän vielä Margeta Antintyttären kastetiedot 15.4.1715 Pudasjärven (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=452&pnum=20) kirjoista. Eli Margetan isä Antti Ryting ja Antti Paulinpoika Vähkyrän vaimo lienee tosiaan ollut Anna Antintytär Jakku(?)
Jouni Kaleva
23.08.16, 11:20
Antti Paulinpoika Vähkyrän vaimo lienee tosiaan ollut Anna Antintytär Jakku(?)
Kyllä hän on tämänniminen, vihkimerkintä on selvä. Kyse oli vain siitä, onko Anna kytkettävissä samaksi kuin 9.1.1687 syntynyt Anna (siis liitos Antti Josefinpk. Jakun lapseksi). Nyt tässä alkaa olla liikaa yhteensattumia, jotta asia ei olisi näin.
s.peltonen
01.10.16, 15:43
Tervehdys Jouni,
Näyttäisi, että myyjä olikin isä Antti Paavalinpk. Vähkyrä/Hökkä. Onkohan tästä kaupasta joku löytänyt dokumentin tuomiokirjoista?
Myynnistä on maininta vuoden 1633 talvikäräjillä.
Vuoden 1725 talvikäräjillä käsiteltiin Antti Hökän taloon tehtyä katselmusta; Antille myönnettiin taloon neljä vapaa vuotta (KO a:41:1503, oikeanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624197)).
Vuoden 1729 talvikäräjillä käsitellään jakokirjaa Antti Hökän, Josef Mursun ja Anna Eskontyttären välillä (KO a:43:534, vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659023)); kyseessä voisi olla vanhojen perillisten osuuksien maksamisesta, vaikka Hökän talo tuolloin kruunutila jo olikin. Antti tuomittiin maksamaan Josef Mursulle 58 kuparitaaleria. Josef Josefinpoika Mursu eli Pulkkinen (nuorempi) on tuolloin jo avioliitossa Marketta Eskontytär Hökän kanssa (pari vihittiin 18.12.1726). Anna Eskontytär oli tuolloin vielä neiti-ihminen, hän avioitui Jaakko Erkinpoika Kauppilan kanssa 26.10.1737.
Vuoden 1733 talvikäräjillä kerrotaan, että Antti Hökkä luovuttaa Karjalankylässä sijaitsevan neljännesmanttaalin Hökän kruununtalon Josef Josefinpoika Pulkkiselle (eli Mursulle) 300 kuparitaalerista (KO a:49:241, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24671812)). Se ei ole itselleni selvinnyt, että onko ostajana varttuneempi Josef Josefinpoika Pulkkinen eli Mursu, vaiko hänen poikansa Josef Josefinpoika Pulkkinen eli Mursu.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
01.10.16, 15:57
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Nyt siis Antti Josefinpk. Jakulla on todistetusti ollut Philip-poika. Isännyys siirtyy Matti Antinpojalle. Onko hän myöskin Antti Josefinpojan poika?
Matti Antinpoika vaikuttaisi olevan Antti Jakun poika.
Antti Josefinpoika Jakun talo ehtii jäädä autioksi vuoden 1698 tietämillä ja tippua kruunutilaksi.
Vuoden 1699 talvikäräjillä pirttitörmäläinen Matti Antinpoika Jakku pyysi saada ylösottaa edesmenneen isänsä Antti Jakun autioituneen puolenmanttaalin talon (KO a:20:490, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697036)). Seuraavan vuoden talvikäräjillä käsitellään Antti Jakun puolenmanttaalin autiotalon katselmusta; talon ylösottaneelle Matti Jakulle myönnetään talon kuntoon laittamiseksi neljä vapaavuotta kuluva vuosi mukaan lukien (KO a:21:517, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698304)).
Antti Josefinpoika Jakun poikia vaikuttaisi olevan myös Josef Antinpoika Jakku. Vuoden 1694 talvikäräjillä Matti Simonpoika Raasakka kertoi palkanneensa Josef Antinpoika Jakun sotilaaksi (KO a:15:271, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692158)). Jutussa mainitaan myös isä Antti Josefinpoika ja lanko Antti Juhonpoika Jakku. Kuka voisi olla lankona mainittu Antti Juhonpoika Jakku?
Mihin häipyi Philip Ingrid-vaimoineen noin 1700?
Filip ilmeisesti lähti sotilaaksi Maalismaan talon edestä. Vuoden 1705 talvikäräjillä sotilas Filip Antinpoika Jakun vaimo Ingrid Laurintytär penäsi saataviaan Juho Tuomaanpoika Maalismaalta (KO a:26:80, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534384)). Mikäli ymmärsin oikein, niin Filipin oli Maalismaan talon edestä palkannut sotilaaksi talon aiempi isäntä (joka ilmeisesti oli lautamies Antti Sigfridinpoika Saarela eli Maalismaa).
Ja onko Anna Antintytär Jakku samaa sisarussarjaa? Antti Josefinpk Jakulle kastettiin Anna-tytär 9.1.1687, joten kaikki todennäköisyys asiaan on.
Annan alkuperään en ole onnistunut löytämään varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Antti Josefinpoika tuntuisi potentiaalisimmalta isänkandidaatilta Annalle.
Mikäli Annan isä oli Antti Josefinpoika Jakku, niin siinä tapauksessa Hökän talossa ennen Annaa vaikuttaisi asuneen Annan setä Josef Josefinpoika Jakku (joka avioitui 18.07.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369758) Liisa Matintytär Hökän kanssa; Josef Josefinpoika kirjattiin Jakun taloon vielä vuoden 1678 henkikirjassa).
Pirttitömäläiset Antti Matinpoika Jakku ja Maria Yrjöntytär Jakku vihitään 04.10.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369768). Suuret kuolinvuodet katkaisevat tämän liiton aivan alkumetreille; 28-vuotias Antti Matinpoika Jakku haudataan jo 17.10.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369850). Mikäli tästä liitosta ehti saada alkunsa Anna tytär, hän olisi turhan nuori ollakseen etsimämme Anna.
Pirttitörmäläinen Antti Yrjönpoika Jakku ja oijärveläinen Marketta Paavontytär Höyhtyä vihittään 10.12.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369760). Tälle parille syntyy Anna tytär 14.09.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369794); lapsen mainitaan syntyneen Etelä-Iissä. Tämä Anna vaikuttaa liian nuorelta ollakseen etsimämme Anna (häntä ei olisi kirjattu rippikirjassa Juho Kakon talouteen 17.06.1706).
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
01.10.16, 16:26
Tervehdys Outika,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Jotensakin olen ymmärtänyt niin, että Antti Pertunpoika oli Perttu Eskonpoika Oinaan ja NN :n poika. Liekö tuo NN ollut sitten Rytingin talosta, joko tytär tai muuten taloa (leski?). Edelleen kai Pertilin (n 1641) vanhemmat olivat Eskel (Erik) Henrikinpoika Oinas ja Margeta Tapanintytär Parkkinen.
Uskoisin, että Perttu Eskonpoika Oinaan isä oli Esko Heikinpoika Oinas eli Panuma (n.1601-01.02.1691), joka isännöi Panumajärven rannalla sijaitsevaa taloaan; tämä talo kirjataan veroluetteloissa Kollajan listalle.
Marketta Tapanintytär Parkkisen kanssa avioliitossa ollut Erkki Heikinpoika Oinas, joka isännöi Hetejärvellä sijaitsevaa kolmannesmanttaalin Oinaan taloa vuosina 1669-1685, vaikuttaisi olevan eri henkilö kuin Panumajärven rannalla asunut Esko Heikinpoika. Erkki Heikinpoika Oinaan isä saattaisi ehkä olla Heikki Paavonpoika Oinas (s.n.1610). Heikki Paavonpoika Oinaan isä saattaisi ehkä olla Paavo Pekanpoika Oinas (s.n.1567). Vuoden 1618 ruodutuksessa Paavo Oinaan taloon kirjataan isännän lisäksi kolme poikaa (kyseisessä luettelossa mainitaan nimeltä vain isäntä, mutta lukumäärät ilmaistaan erikseen pojille, vävyille, tyttären pojille, jne). Vuoden 1627 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_39.jpg) ruodutuksessa Hetejärvelle kirjataan kolmannesmanttaalin taloon Paavo Oinas (vanha) sekä 30-vuotias Heikki Oinas. Hetejärvelle kirjataan myös 30-vuotiaan Antti Oinaan kolmannesmanttaalin talo. Paavo Oinaan talo kirjataan henkikirjoissa vuodesta 1669 alkaen Erkki Heikinpoika Oinaan nimellä.
Vuoden 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759935) maakirjakartassa näkyy Hetejärvelle kirjatut Paavo Oinaan kolmannesmanttaalin talo (tätä taloa alkaa vuoden 1669 tietämiltä isännöidä Erkki Heikinpoika), sekä Antti (Eskonpoika) Oinaan (s.n.1590) neljännesmanttaalin talo.
Samaisessa maakirjakartassa on Panumajärven (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759928) rannalle kirjattu Esko (Heikinpoika) Oinaan neljännesmanttaalin talo. Eskon talosta käytetään myöhemmin myös nimeä Panuma, mikä luultavasti johtuu talon sijainnista.
Panumajärven rannalla sijaitsevaa Oinaan eli Panuman taloa vaikuttaisi vuosina 1603-1634 isännöivän Jöns Heikinpoika Oinas. Vuoden 1618 ruodutuksessa Jöns Oinaan taloon kirjataan isännän lisäksi yksi poika. Jöns Oinas kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1603 alkaen. Jöns Heikinpoika Oinaan talo kirjataan vuoden 1606 maantarkastuskirjaan ja talo kirjataan maakirjoihin Jönsin nimellä vuodesta 1607 alkaen. Taloa ei mainita uudistilaksi, joten se on luultavasti jokin jo aiemmin asuttuna ollut talo. En kuitenkaan veroluetteloista osaa kyseistä taloa aiemmilta vuosilta tunnistaa. Vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) Jöns Heikinpoika Oinaan talo kirjataan 2/3 manttaalin talona. 1610-luvulla talon koko vaikuttaisi tippuvan kolmannesmanttaaliin, ja 1630-luvulla talon koko vaikuttaa pienentyvän neljännesmanttaaliin. En ole onnistunut löytämään tietoja siitä, lohkaistiinko talosta osia vai pienennettiinkö talon verotuksellista jostain syystä. Vuoden 1627 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_40.jpg) ruodutuksessa Kollajalle kirjataan kolmannesmanttaalin taloon Jöns Oinas (vanha) ja Esko Heikinpoika, joka mainitaan sairaaksi, mutta jolle kuitenkin on annettu ruodutusnumero. Vuoden 1630 toisessa ruodutuksessa Esko Oinas mainitaan 23-vuotiaaksi, vuoden 1633 ruodutuksessa Esko Heikinpoika mainitaan 26-vuotiaaksi, vuoden 1637 ruodutuksessa Esko Oinas mainitaan 30-vuotiaaksi ja vuoden 1640 ruodutuksessa Esko Heikinpojan iäksi mainitaan 35 vuotta. Vuoden 1629 nihtiluetteloon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=162) on kirjattu kollajalainen Esko Heikinpoika, joka mainitaan Heikki Heikinpojan pojaksi. Mikäli kyseessä on Esko Heikinpoika Oinas, niin voisikohan Esko olla Jöns Heikinpoika Oinaan veljenpoika? Vahvasti arvailun puolelle tämä toki menee. Henkikirjoissa talo kirjataan Esko Heikinpojan nimellä vuodesta 1641 alkaen. Toisinaan talo kirjataan veroluetteloihin nimellä Esko Heikinpoika, toisinaan nimellä Esko Oinas ja joskus nimellä Esko Heikinpoika Oinas. Vuonna 1669 Esko Heikinpoika Oinaan talosta maksetaan henkirahaa isännästä, kahdesta pojasta, tyttärestä ja pojan vaimosta. Vielä vuoden 1671 henkikirjaan talo kirjataan Esko Heikinpoika Oinaan nimellä. Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä, pojasta ja tyttärestä; isäntä-kirjaus on ilmeisesti tuolloin jo Eskon pojalle. Vuosina 1674-1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712) talosta maksetaan henkirahaa Matti Eskonpoika Oinasta ja tämän vaimosta Karin Josefintyttärestä, veli Perttu Eskonpojasta ja sisar Karin Eskontyttärestä. Tämän jälkeen Perttu Eskonpoikaa ei henkikirjoissa enää kirjata henkikirjoissa Oinaan taloon. Hänet kuitenkin kirjataan Oinaan taloon vielä vuosien 1676 ja 1681 ruodutusluetteloissa. Vuosien 1676 ja 1681 ruodutusluetteloissa on neljännesmanttaalin taloon kirjattu Matti Eskonpoika Oinas ja veli Perttu Eskonpoika; jälkimmäisessä luettelossa veljekset mainitaan kaatumatautisiksi. Vuoden 1695 tietämiltä Oinaan eli Panuman taloa vaikuttaisivat isännöivän Matti Eskonpojan pojat Perttu Matinpoika (n.1669-29.05.1710; puoliso: Magdalena Kustaantytär Leskelä) ja Josef Matinpoika (puoliso: Maria Kustaantytär Leskelä).
Antti Bertilinpoika asuu rippikirjan mukaan Rytingissä kesään 1714 eli maakirjat ja rippikirjat kertovat eri tavalla Rytingin isännistä.
Maakirjat laahaavat 1600-luvulla niin pahasti jäljessä, että niiden perusteella ei pysty päättelemään oikein mitään talon sen hetkisestä isännästä. Maakirjoihin talo saatetaan kirjata isännän nimellä, joka on vuosikymmeniä sitten muuttanut muualle taikka jopa menehtynyt. Maakirjoista saa kuitenkin sellaista tietoa, mitä muihin luetteloihin ei välttämättä ole niin säännönmukaisesti kirjattu (esim. tietoa postitaloista, nimismiehen taloista, talojen koon verotuksellisesta pienentämisestä, ja talojen ylösottamisesta). Vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjat ovat siitä mukavia, että niihin on vanhan (mahdollisesti jo edesmenneen) isännän nimen lisäksi kirjattu myös tuoreemman isännän nimi (mikäli tuoreempi isäntä on eri henkilö kuin "vanha isäntä").
Iin pitäjässä isäntien nimien päivityksiä 1650-luvun alun jälkeen vaikuttaisi pääsääntöisesti tehtävän maakirjoihin vuosina 1682, 1691 ja 1704. Koska Rytingin talo kirjattiin vuoden 1691 maakirjaan Antti Yrjönpojan nimellä, kirjataan se hänen nimellään vielä vuoden 1702 maakirjassa (riippumatta siitä asuiko hän enää talossa taikka oliko hän enää edes elossa). Vuoden 1704 maakirjassa on Rytingin talon isännän nimeksi päivitetty Hannu (Hannunpoika) Ryntingi (eli Parkkinen).
1700-luvun ensimmäisen puoliskon rippikirjat usein laahaavat jonkin verran perässä. Henkilö kirjataan usein koko rippikirjan siihen taloon, johon hänet kirjattiin rippikirjan alussa; vaihto talosta toiseen tehdään usein vasta rippikirjan vaihtumisen yhteydessä. Poikkeuksiakin on, ja joskus henkilö siirretään uuteen taloon kesken rippikirjan. Itselleni ei ole selvinnyt mitään selkeää logiikkaa siinä, milloin henkilö siirretään uuteen taloon kesken rippikirjan ja milloin siirto tehdään vasta vuosien viiveellä. Rippikirjoissa taloon saattaa jäädä kirjaamatta henkilöitä, jotka asuivat talossa vain joitakin vuosia; heitä ei ehditty rippikirjassa siirtää uuteen taloon ennen kuin talo vaihtui toistamiseen.
Henkikirjoista vaikuttaisi saavan tarkemman arvion siitä, milloin henkilö muutti taloon. Mutta toisaalta henkikirjoihin jätetään kirjaamatta henkilöitä, joista syystä taikka toisesta ei makseta henkirahaa.
Kuinka tämä ketju tulee ymmärtää: Antti Yrjönpoika Ryting - Antti Bertilinpoika Ryting - Hannu Hannunpoika Ryting?
Uskoisin järjestyksen menneen seuraavasti:
- Antti Yrjönpoika Kipinä (ylösotti Rytingin talon vuonna 1679)
- Hannu Hannunpoika Parkkinen (Antti Yrjönpoika otti Hannun avuksi talon isännöimiseen vuonna 1694)
- Antti Pertunpoka Oinas eli Panuma, edellisen velipuoli (asui talossa jo velipuolensa isännöidessä taloa);
talossa asuu myös Antin sisar Brita Pertuntytär ja tämän puoliso Juho Heikinpoika Törrö
Isännyyden siirtyminen Hannu Hannunpojalta tämän velipuolelle Antti Pertunpojalle ilmeisesti ajoittuu vuoden 1709 tietämille, jolloin Hannu ylösotti Vähkyrän talon ja muutti vaimonsa kanssa sinne. Hieman aiemmin (21.02.1708) Brita Pertuntytär oli avioitunut Juho Heikinpoika Törrön kanssa. Olisikohan Rytingin talo ollut pieni elättääkseen kolmea kasvavaa perhettä; ja olisiko Hannu siksi ylösottanut perheelleen Vähkyrän talon?
Se ei ole selvinnyt, että milloin Perttu Eskonpoika Panuma eli Oinas muutti vaimoineen Ryntingin taloon. Pertusta ja tämän vaimosta ei makseta henkirahaa Ryntingin talosta, joten on vaikea sanoa muuttivatko he taloon jo silloin, kun Hannu Hannunpoika alkoi isännöidä taloa. 07.10.1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492611) kastetaan Perttu Eskonpoika Ryntingin tytär Brita. Pudasjärven kuolinkirjaan on kirjattu 22.02.1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488454) menehtyneen 68-vuotiaan Perttu Eskonpoika Oinas eli Ryntingin hautaustieto, joten ilmeisesti Perttu asui jonkin aikaa Rytingin talossa.
Hannun ja isäpuolen välillä ilmeisesti oli luottamusta puolin ja toisin, sillä vuonna 1692 Perttu Eskonpoika Panuma ja tämän poikapuoli Hannu Hannunpoika Parkkinen ostivat 200 kuparitaalerilla Pietarilan talon Heikki Heikinpoika Pietarilalta (eli Kipinä eli Törrö) ja tämän vaimolta Marketta Pekantytär Pietarilalta. Kauaa ei Pietarilan talo ehtinyt olla Pertun ja Hannun omistuksessa. Pietarilan talon halusi itselleen kappalainen Daniel Anglenius, ja Perttu ja poikapuoli Hannu myivät Pietarilan kappalaiselle. Pietarilan talon kauppoja käsitellään vuoden 1692 talvikäräjillä (KO a:13:228, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691071); tässä jutussa ostajana mainitaan Hannu Hannunpoika), vuoden 1692 kesäkäräjillä (KO a:13:14, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691173); tässä jutussa ostajina mainitaan Perttu Eskonpoika Panuma ja tämän poikapuoli Hannu Hannunpoika Parkkinen), ja vuoden 1693 kesäkäräjillä (KO a:14:66, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691486); tässä jutussa Perttu Eskonpoika ja hänen poikapuolensa Hannu Hannunpoika Parkkisen kerrotaan ostaneen Pietarilan talon ja myyneen sen sitten herra Daniel Angleniukselle). Ja seuraavana vuonna Antti Yrjönpoika Kipinä eli Rytingi otti Hannu Hannunpoika Parkkisen isännöimään Rytingin taloa.
1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488457) haudataan Hannu (patronyymiksi vaikuttaisi ensin olleen kirjoitettu Pertunpoika, mutta päälle kirjoitettu Hannunpoika) Rytingin 40-vuotias vaimo Karin Ristontytär. Samalle kuolinkirjan sivulle on kirjattu hautaustieto Hannu Rytingin tyttärelle, ja sitten Hannu Rytingin 3-vuotiaalle Elin tyttärelle, ja 40-vuotiaalle Hannu Pertunpoika Ryntingille (patronyymi on ilmeisesti lipsahtanut kuolinkirjaan isäpuolen mukaan).
08.05.1718 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488462) haudataan Perttu Rytingin 70-vuotias leskivaimo; kuolinkirjaan ei ole kirjattu leskivaimon nimeä. Ei ole löytynyt tietoa siitä, olisiko hän Hannu Hannunpoika Parkkisen ja Antti Pertunpoika Oinas eli Panuman äiti, vai ehtikö Perttu Eskonpoika Oinas eli Panuma jäädä leskeksi ja avioitua vielä uudelleen.
Tiedetäänkö kuka oli Bertil Eskelinpoika Oinaan vaimo?
En ole onnistunut löytämään tietoa vaimon henkilöllisyydestä.
Vaimo saattoi ehkä mahdollisesti olla ylikiiminkiläisen Hannu Grellinpoika Parkkisen leskivaimo, mutta Hannu Grellinpojan vaimonkaan henkilöllisyyteen en ole löytänyt selvyyttä. Vuoden 1691 talvikäräjillä Hannu Hannunpoika Parkkinen penäsi Parkkisen talon perinnönjaon suorittamista isänsä veljenpojalta Olli Grellinpojalta (KO a:11:122, vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690335)); siihen ei ole löytynyt varmistusta, että onko jutussa mainittu Hannu Hannunpoika Parkkinen sama henkilö kuin Perttu Eskonpoika Oinas eli Panuman poikapuoli Hannu Hannunpoika Parkkinen. Keskusteluketjun "Haukiputaan Luukela ja Juopulin Parkkinen (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35458)" viestissä 3 on hieman enemmän juttua Ylikiimingin Parkkisen taloista.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
02.10.16, 09:38
Kiitos taas lisätiedoista, Sari
[quote]Antti Josefinpoika Jakun poikia vaikuttaisi olevan myös Josef Antinpoika Jakku. Vuoden 1694 talvikäräjillä Matti Simonpoika Raasakka kertoi palkanneensa Josef Antinpoika Jakun sotilaaksi (KO a:15:271, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692158)). Jutussa mainitaan myös isä Antti Josefinpoika ja lanko Antti Juhonpoika Jakku. Kuka voisi olla lankona mainittu Antti Juhonpoika Jakku?
Selvästi on tosiaan lanko Antti Juhonpk. Jakkula. En tämmöistä miestä löydä henkikirjoista Pirttitörmältä. Jos lankous on yksiselitteinen, niin Antti Josefinpk. Jakulla on ollut vielä yksi tytär, joka on naimisissa tämän Antti Juhonpojan kanssa.
Pirttitömäläiset Antti Matinpoika Jakku ja Maria Yrjöntytär Jakku vihitään 04.10.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369768). Suuret kuolinvuodet katkaisevat tämän liiton aivan alkumetreille; 28-vuotias Antti Matinpoika Jakku haudataan jo 17.10.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369850). Mikäli tästä liitosta ehti saada alkunsa Anna tytär, hän olisi turhan nuori ollakseen etsimämme Anna.
Pirttitörmäläinen Antti Yrjönpoika Jakku ja oijärveläinen Marketta Paavontytär Höyhtyä vihittään 10.12.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369760). Tälle parille syntyy Anna tytär 14.09.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369794); lapsen mainitaan syntyneen Etelä-Iissä. Tämä Anna vaikuttaa liian nuorelta ollakseen etsimämme Anna (häntä ei olisi kirjattu rippikirjassa Juho Kakon talouteen 17.06.1706).
Tämä Antti Yrjönpojan 14.9.1696 syntynyt Anna-tyttö kuoli 1715.
RK Ii 1700-06 fol. 49 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/53.htm Etelä-Iin itsellisissä Anders Jacku Smed sekä RK 1707-13 fol. 134 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/137.htm samoin, mutta nyt vaimon nimi Brita (Margareta Paavalintyttären rippimerkinnät päättyvät 1705 ja Brita on Antti Yrjönpojan toinen vaimo). Tytär Anna näkyy nimellä Anna Andersr. Rautio ell. Smed, ensi ripillä 1712. RK 1714-21 fol.79 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/93.htm Anders Smed "af fiendet mördat" sekä vaimo Brita ja tytär Anna "afsomnadt". Ilm. Brita kuollut 1714 ja Antti ja Anna 1715.
Kyllä poissulkumenetelmällä pitäisin jo selvänä, että etsimämme Anna Antintr. Jakku on todellakin se 9.1.1687 syntynyt Anna.
s.peltonen
03.10.16, 00:10
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Tämä Antti Yrjönpojan 14.9.1696 syntynyt Anna-tyttö kuoli 1715.
RK Ii 1700-06 fol. 49 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/53.htm Etelä-Iin itsellisissä Anders Jacku Smed sekä RK 1707-13 fol. 134 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/137.htm samoin, mutta nyt vaimon nimi Brita (Margareta Paavalintyttären rippimerkinnät päättyvät 1705 ja Brita on Antti Yrjönpojan toinen vaimo). Tytär Anna näkyy nimellä Anna Andersr. Rautio ell. Smed, ensi ripillä 1712. RK 1714-21 fol.79 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/93.htm Anders Smed "af fiendet mördat" sekä vaimo Brita ja tytär Anna "afsomnadt". Ilm. Brita kuollut 1714 ja Antti ja Anna 1715.
Tuo oli itseltäni jäänyt huomaamatta (en ole vieläkään käynyt järjestelmällisesti läpi rippikirjojen itsellisiä).
Oikein Paljon Kiitoksia tiedosta!
Nyt sain Antti Yrjönpojan perheellekin lisättyä tiedon perheen menehtymisestä isovihan tuoksinnassa.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
27.05.20, 15:12
Vuoden 1733 talvikäräjillä kerrotaan, että Antti Hökkä luovuttaa Karjalankylässä sijaitsevan neljännesmanttaalin Hökän kruununtalon Josef Josefinpoika Pulkkiselle (eli Mursulle) 300 kuparitaalerista (KO a:49:241, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24671812)). Se ei ole itselleni selvinnyt, että onko ostajana varttuneempi Josef Josefinpoika Pulkkinen eli Mursu, vaiko hänen poikansa Josef Josefinpoika Pulkkinen eli Mursu.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Hei
Minulle tuli asiaa palata tähän vanhaan juttuun. Tähän saakka olen implisiittisesti ajatellut, että kaiketi se oli Josef Josefinpoika Senior, joka Hökän talon lunasti itselleen ja koska hän oli ja pysyi loppuun saakka Pulkkisessa, niin hän olisi luovuttanut talon pojalleen Matille, joka Hökkään sitten muuttikin.
Mutta asia saattoi ollakin niin, että ostaja oli Josef Josefinpoika Junior, erityisesti siksi, että kyseessä oli hänen vaimonsa synnyintalo ja tämä Junior oli aiemmin kaiketi vaimonsa puolesta kuitannut vanhaa (perintö?)-saatavaa talosta. Kuitenkin myös Josef Junior pysytteli perheineen Pulkkisessa. Ehkäpä hän tavalla tai toisella luovutti sitten Hökän talon haltijuuden veljelleen Matille.
s.peltonen
29.05.20, 20:03
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Mutta asia saattoi ollakin niin, että ostaja oli Josef Josefinpoika Junior, erityisesti siksi, että kyseessä oli hänen vaimonsa synnyintalo ja tämä Junior oli aiemmin kaiketi vaimonsa puolesta kuitannut vanhaa (perintö?)-saatavaa talosta. Kuitenkin myös Josef Junior pysytteli perheineen Pulkkisessa. Ehkäpä hän tavalla tai toisella luovutti sitten Hökän talon haltijuuden veljelleen Matille.
Tuo on totta, että kyseessä saattoi olla joko isä Josef Josefinpoika taikka poika Josef Josefinpoika.
Aika korkea oli tuon sopimuksen hinta (300 kuparitaaleria) huomioiden, että tässä ei ostettu kiinteistöä (Hökän tilaa ei voinut myydä, koska se oli kruunun talo; tuossa on siirtynyt pelkkä hallintaoikeus. Itselleni on epäselvää se, oliko tuohon aikaan kruununtilan isännöintioikeuden siirtämisen henkilöltä toiselta hallinnollisesti läpihuutojuttu, mikäli isännät olivat yksimielisiä, vai kielsikö esim. maaherra joissain tapauksissa isännyyden siirtämisen. Sitäkään en tiedä, haettiinko vahvistus asumisoikeuden siirrolle etukäteen maaherralta tällaisissa tilanteissa, jossa kruununtalon asumisoikeuden saamiseksi maksettiin merkittävä summa aiemmalle asumisoikeiden haltijalle kulukorvaustyyppisesti talon eteen tehdystä työstä.)
Hökän talo tippui kruununtilaksi viimeistään 1670-luvulla. Perintötaloksi se lunastettiin vasta 14.12.1757; asiasta on maininta mm. vuoden 1905 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918561) maakirjassa. Siitä en ole vielä löytänyt tietoja oliko perinnöksilunastaja Matti Josefinpoika Pulkkinen eli Hökkä vaiko hänen vävynsä Mikko Paavonpoika Vilpola eli Hökkä.
Josef Pulkkista ei henkikirjoissa kirjataan Hökän taloon. Vuoden 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895168) henkikirjassa Hökän taloon kirjataan vielä Antti (Paavonpoika) ja tämän vaimo Anna (Antintytär).
Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10668680) vuodesta alkaen taloon kirjataan Matti (Josefinpoika Pulkkinen) ja tämän vaimo Marketta (Antintytär).
Pulkkisen talo sen sijaan oli perintötalo. 29.12.1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77218039) päivätyssä Josef Josepinpoika Pullkisen edesmenneen vaimon Valpuri Laurintyttären perukirjassa mainitaan lapset Josef, Matti, Karin ja Elina.
Perukirjassa listataan mitä lapset olivat jo aiemmin saaneet. Matti pojan mainitaan aiemmin saaneen omaisuutta 289 kuparitaalerin arvosta, josta käteisenä 130 kuparitaaleria.
Tässä yhteydessä Matin mainitaan saavan vielä 216 kuparitaaleria. Ja kun Matin osuus perinnöstä oli 595 kuparitaaleria ja neljä äyriä, jäi hänelle vielä saatavaa 90 kuparitaaleria ja 4 äyriä.
Kyseistä perinnönjakoa käsitellään vuoden 1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25563675) talvikäräjillä.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
30.05.20, 06:52
Hökän talo tippui kruununtilaksi viimeistään 1670-luvulla. Perintötaloksi se lunastettiin vasta 14.12.1757; asiasta on maininta mm. vuoden 1905 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918561) maakirjassa. Siitä en ole vielä löytänyt tietoja oliko perinnöksilunastaja Matti Josefinpoika Pulkkinen eli Hökkä vaiko hänen vävynsä Mikko Paavonpoika Vilpola eli Hökkä.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Sari, kiitos taas lisätiedoista!
Tuo perintötilaksi lunastaja olisi voinut hyvinkin olla vävy Mikko Paavonpoika, siihen nähden, että tilan haltijuus näyttäisi hänelle näihin aikoihin siirtyneen.
Uuden rippikirjajakson alussa 1760 Matti on kirjattu "Förra åboen" ja vävy Mikko Paavalinpoika on "Sednare åboen"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365754
Entä kuinka pitäisi suhtautua tähän löytöön (en muista, oliko tämä joskus esillä):
1750-luvulla antoi (nimismies Johan) Bäck itselliselle Matt Joosepinp. Hökälle oikeuden rakentaa tiluksilleen (Kälkäjä l. Alatalo) Putkola-nimisen torpan, missä Hökkä asui seitsemän vuotta. (Hannes Paaso: Iin nimismiehiä, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton vuosikirja 1963-1964 XX, s. 52, lähdeviitteenä KOa. 87:479) Jutussa on pitkästikin Bäckin omistuksista selostusta.
Kuitenkin Matti Joosepinp. Hökkä perheineen on kirjattu rippikirjoissa koko ajan Hökän taloon jaksolla 1753-59
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365680 sekä 1760-66, jolloin Matti on "Förra åboen" ja vävy Mikko Paavalinpoika on "Sednare åboen" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365754
Yleensä ottaen Putkolan torppaa ei näy tämän ajan rippikirjoissa. Enkä pistokokeena sellaista löytänyt myöskään henkikirjoista.
Jouni Kaleva
30.05.20, 17:39
Sari, kiitos taas lisätiedoista!
1750-luvulla antoi (nimismies Johan) Bäck itselliselle Matt Joosepinp. Hökälle oikeuden rakentaa tiluksilleen (Kälkäjä l. Alatalo) Putkola-nimisen torpan, missä Hökkä asui seitsemän vuotta. (Hannes Paaso: Iin nimismiehiä, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton vuosikirja 1963-1964 XX, s. 52, lähdeviitteenä KOa. 87:479) Jutussa on pitkästikin Bäckin omistuksista selostusta.
Yleensä ottaen Putkolan torppaa ei näy tämän ajan rippikirjoissa. Enkä pistokokeena sellaista löytänyt myöskään henkikirjoista.
Tässä Putkolassa on kyllä jotakin reaalista. Nimittäin kesäkuussa 1756 haudattiin melkein peräkkäin rokkoon kuolleet sisarukset:
-Liisa Matintr. Putkonen eli Hökkä kuoli 8.6.1756 haud. 13.6.1756
-Joseph Mattss: Putkonen el: Höckä kuoli kuoli 14.6. haud. 18.6.1756.
Nämä molemmat olivat kuitenkin kirjauksen mukaan yllättäen Pohjois-Iissä eikä Karjalankylässä, kuten tuo Kälkäjä l. Alatalo antaisi ymmärtää.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/34.htm
Kuten tunnettua, nimismies Johan Bäck asui noina vuosina Pohjois-Iin Hiivalassa. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/26.htm
s.peltonen
14.06.20, 15:21
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
1750-luvulla antoi (nimismies Johan) Bäck itselliselle Matt Joosepinp. Hökälle oikeuden rakentaa tiluksilleen (Kälkäjä l. Alatalo) Putkola-nimisen torpan, missä Hökkä asui seitsemän vuotta. (Hannes Paaso: Iin nimismiehiä, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton vuosikirja 1963-1964 XX, s. 52, lähdeviitteenä KOa. 87:479) Jutussa on pitkästikin Bäckin omistuksista selostusta.
Tämä oli hieno vinkki, Oikein Paljon Kiitoksia!
Olen keräillyt henkikirjojen kirjaukset Iin kirkkopitäjän kylistä järjestelmällisesti vain vuoteen 1733 saakka. Sen jälkeiseltä ajalta henkikirjojen kirjauksia on tullut keräiltyä vain yksittäisitä taloista. Hökän talon kirjauksia vuoden 1733 jälkeiseltä ajalta tietoja olen keräillyt vain rippikirjoista; ja niissä asukkaiden muutto pois talosta (taikka taloon) näkyy usein vasta vuosien viiveellä, josko silloinkaan.
Vuosien 1753-1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365680) rippikirjassa Matti Josefinpoika Hökän ja hänen vaimonsa ja Antti poikansa kirjaukset on tehty koko ajalta Hökän taloon (vaikkakin heidän mainitaan olevan Iissä). Vuosien 1760-1766 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365754) rippikirjassa Matti Josefinpoika Hökän ja hänen vaimonsa kirjaukset on tehty koko ajalta Hökän taloon, ja heidän Antti poikansa kirjaukset ovat Hökän taloon vuosilta 1760-1765 (Antin mainitaan olevan muualla tienaamassa). Matti mainitaan talon aiemmaksi asukkaaksi ja uudemmaksi asukkaaksi mainitaan (vävy) Mikko Paavonpoika. Iin kuolinkirjassa on kirjattu menehtyneeksi 24.04.1770 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/51.htm) karjalankyläläinen Hökän vanha isäntä Matti Josefinpoika. Vuosien 1771-1777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366557) rippikirjassa Hökän taloon kirjataan vain (Mattin Josefinpoika Hökän vävy) Mikko Paavonpoika vaimonsa Valpuri Matintyttären ja jälkikasvunsa kera.
Pelkkiä rippikirjoja katsellen tulee vaikutelma, että Matti Josefinpoika Hökkä eli kuolemaansa saakka Hökän talossa. Mutta veroluetteloiden mukaan Matti on vuosina 1754-1762 asunut Pohjois-Iissä (ensin nimismies Bäckin tiluksilla ja sitten Leiston talossa). Alkaa vaikuttaa kohtalaisen todennäköiseltä, että Matti Josefinpoika ei omistanut Hökän taloa, vaan Hökän talon lunasti perinnöksi hänen vävynsä Mikko Paavonpoika.
Matti (Josefinpoika) kirjataan henkikirjoissa Hökän taloon viimeisen kerran vuonna 1753 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768007). Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12211143) vuodesta alkaen Hökän taloon kirjataan vain (vävy) Mikko (Paavonpoika), tämän vaimo Valpuri (Matintytär) sekä vuosittain vaihtelevasti palvelusväkeä (poika Antti Mikonpoika aletaan kirjata henkikirjoissa Hökän taloon vuodesta 1770 alkaen). Vuoden 1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12211139) henkikirjassa Pohjois-Iin listalle, viimeisen talon jälkeen, kirjataan "messing giutare" Matti Hökkä ja vaimo Marketta. Vuosina 1755 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13355575)-1756 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12207741) Hiivalan taloon kirjataan "messing gjutare" Matti Hökkä, vaimo Marketta ja tytär Leena.
Leena (Helena) tytär herättää hämmennystä siinä mielessä, että Matti Hökän tytär Helena syntyi kastekirjan mukaan 26.05.1738 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369921) ja kuolinkirjaan mukaan Matti Hökän 11 kuukauden ikäinen Helena tytär haudattiin 11.03.1739 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/24.htm). 26.05.1738 syntynyt Helena tytär kirjattiin Hökän taloon vielä vuosina 1753-1758 ja hänen mainitaan avioituneen Haukiputaalle (Haukiputaalla vihittiin 08.12.1757 Juho Pekanpoika Jämsä ja iiläinen Helena Matintytär Hökkä). Kuka oli 11.03.1739 haudattu Matti Hökän tytär Helena? Mikäli hän oli 26.05.1738 syntynyt Helena, niin syntyikö perheeseen myöhemmin toinen Helena tytär, jolle rippikirjoissa olisi kirjattu edesmenneen sisaren syntymäaika?
Vuosien 1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12208301)-1758 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12208762) henkikirjoissa "messing giutare" Hökkä, vaimo Marketta sekä lapset Marketta ja Antti kirjataan edelleen Hiivalan taloon.
Vuoden 1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12207178) henkikirjassa Leiston puustelliin kirjataan vuokraviljelijä Matti, vaimo Marketta ja poika Antti. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13353070) vuoden henkikirjassa Leiston puustelliin kirjataan vuokraviljelijä Matti ja vaimo, poika Antti ja tytär Marketta.
Vuoden 1761 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12214200) henkikirjassa Leiston puustelliin kirjataan vuokraviljelijä Matti ja vaimo, poika Antti ja tyttäret Marketta ja Maria. Vuoden 1762 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12217560) tilikirjassa oleva henkikirja vaikuttaa olevan sama kuin vuoden 1761 tilikirjassa oleva henkikirja. Olisikohan vuoden 1761 tilikirjan skannaukseen tullut vuoden 1762 tilikirjan sivuja?
Vuoden 1763 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12218200) henkikirjassa Mattia perheineen ei enää kirjata Leiston taloon. Mihin Matin perhe muutti?
Missä asuivat Matti Josefinpoika ja hänen vaimonsa vuosina 1763-1770? Kuolinkirjassa Matin mainitaan olevan Karjalankylästä; asuiko hän viimeiset aikansa Hökän talossa?
Missä asuivat Matti Josefinpojan pojat vuosina 1763-1774?
Antti Matinpoika, veli Jaakko ja veli Matti kirjataan vuosien 1771-1777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366532) rippikirjassa vuodesta 1776 alkaen Etelä-Iin Koppelon taloon. Ja vuosien 1778-1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366615) rippikirjassa Koppelon taloon kirjataan mm. Antti Matinpoika, vaimo Liisa Juhontytär, veli Jaakko Matinpoika, vaimo Klaara Niilontytär sekä veli Matti Matinpoika. Äiti Marketta Antintytär kirjataan Koppelon taloon vuonna 1783 (vuosina 1770-1782 Marketta äiti kirjattiin Haukiputaalla sijaitsevaan Jämsän taloon, jota emännöi hänen Brita tyttärensä; Jämsän talossa rippikirjojen mukaan asui vuosina 1777-1784 myös Matti Josefinpojan tytär Maria, joka muutti Iihin veljiensä luokse vuoden 1784 tietämillä ja avioitui vuonna 1789 Haukiputaalla sijaitsevaan Niskalan uudistaloon).
Henkikirjoissa Antti ja veljet Matti ja Jaakko on Koppelon taloon kirjattu vuosina 1776-1777.
Paaso mainitsee artikkelissaan Putkolan torpan sijainneen nimismies Bäck:n tiluksilla, mutta ei mainitse minkä kantatalon alla Putkolan torppa sijaitsi. Tuohon aikaan Bäck viljelee Hiivalan, Karhulan ja Alatalon tiloja. Olisiko Putkolan torppa ollut Hiivalan taikka Karhulan mailla?
Lähde, johon Paaso Putkolan torpan yhteydessä viittaa, vaikuttaisi olevan vuoden 17621 Iin talvikäräjillä esillä ollut juttu (KO:a:87:479, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24473834)). Ja juttu, johon tässä tuomiokirjassa viitataan, vaikuttaa olevan vuoden 1761 talvikäräjillä käsitelty juttu (KO:a:85:404, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24471823)). Molemmissa jutuissa Matti Josefinpoika Hökkä mainitaan Leiston puustellin vuokraviljelijäksi.
Vuoden 1780 syyskäräjin ilmoitusasioissa (KO b:1:264, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25544191)) kerrotaan, että Sakari Bäck ja hänen vaimonsa myivät 08.05.1780 Karhulan ja Hiivalan talot Jaakko Härmälle (Jaakko lienee Jaakko Jaakonpoika Huovilan eli Härmän vävy Jaakko Juhonpoika Haipus). Kauppakirjassa mainitaan, että Jaakko Häll ja hänen vaimonsa saavat asua koko elinaikansa Putkolan torpassa. Tämä tuntuisi tukevan sitä, että Putkolan torppa olisi sijainnut joko Karhulan taikka Hiivalan talon mailla (Alatalon oli Sakari Bäck:n isä myynyt jo aiemmin Väätäjän veljeksille).
Vuoden 1752 talvikäräjillä (KO a:72:826, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24280329)) Matti Josefinpoika Hökkä kertoo olevansa 43-vuotias ja aikovansa ryhtyä käsityöläiseksi. Matti kertoi luovuttavansa asumansa Hökän kruununtalon viljelyn pojalleen ja vävylleen ("hemmans bruk till sin son och måg"). Jutussa poika mainitaan yksikössä. Olisiko Matti tarkoittanut vanhinta poikaansa Anttia, joka tuolloin oli 12-vuotias? Vai oliko Matti aiemmin sopinut vävynsä kanssa siitä, että vävy saisi perinnöstä pojan osuuden (eli oliko Matti ottanut vävynsä "omaksi pojakseen"); siinä tapauksessa "poika ja vävy" olisi voinut tarkoittaa samaa henkilöä? Tarkoitti Matti pojalla sitten yhtä pojistaan taikka vävyään, niin vaikuttaa siltä, että Hökän taloon jäi vain Matin vävy vaimoineen ja lapsineen.
--
Alatalo oli perintötalo isovihaan saakka. Talo velkaantui oululaiselle porvari Bertil Ohukaiselle (Johan Bäck:n appiukko). Vuoden 1702 kesäkäräjillä (KO a:23:568, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533437)) kerrotaan, että Matti Tuomaanpoika Alatalon perintötalo oli kolmannen kerran huudatettu 305 kuparitaalerin ja 16 äyrin velkojen vuoksi oululaiselle porvari Bertil Ohukaiselle. Vuoden 1704 talvikäräjillä (KO a:25:613, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532153)) kerrotaan, että Matti Alatalon talo oli 305 kuparitaalerin ja 16 äyrin velkojen vuoksi huudatettu (vuosina 1696, 1697 ja 1702) oululaiselle porvari Bertil Ohukaiselle. Veljekset Antti Tuomaanpoika ja Juho Tuomaanpoika pyysivät saada talon perillisinä saada lunastaa talon itselleen. Ohukainen salli vanhemman veljen Antin jäädä taloa isännöimään, mutta nuoremman veljen oli lähdettävä talosta.
Vuoden 1712 talvikäräjillä (KO a:33:524, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50422208)) oululainen Johan Bäck syytti Heikki Räihää siitä, että Heikki oli vienyt autioksi jääneestä Tuomas Alatalon talosta irtaimistoa, vaikka talo oli velkaa yli 300 kuparitaaleria. Taloon päätettiin tehdä katselmus. Katselmusta käsiteltiin samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:33:672, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50421937)). Alatalon mainitaan jääneen autioksi vuonna 1711. Bäck sai ylösottaa Alatalon talo ja sai siihen kolme vapaavuotta. Vuoden 1713 henkikirjassa Johinain mainitaan viljelevän sotilas Tuomas Käljän taloa "brukas af Johan B" (loppu jää piiloon sivun taiteeseen). Vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520498) maakirjassa Kälkäjän (eli Alatalon) talo kirjataan Johan Bäck:n nimellä.
Vuoden 1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12207181) henkikirjassa Kälkäjän (eli Alatalo) talo kirjataan henkikirjaan kokomanttaalin kruununtilana ilman asukkaita ja sitä mainitaan edelleen viljeltävän Pohjois-Iin talon N:o 12 (Hiivala) yhteydessä.
Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13353073) vuodesta alkaen Kälkäjän eli Alatalon taloon kirjataan Matti (Matinpoika) ja vaimo (Brita Tapanintytär Hyry) sekä veli Mikko (Matti ja Mikko ovat Kuivanimellä sijaitsevan Hyryn talon syytinkimiehen Matti Matinpoika Jämsän eli Väätäjän poikia); talo mainitaan edelleen kokomanttaalin kruununtilaksi (talo on puolenmanttaalin verolla, sillä talon verotuksellista kokoa oli alennettu puolella manttaalilla 27.07.1699). Vuoden 1768 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12220421) henkikirjaan Kälkäjän (eli Alatalo) talo kirjataan edelleen kokomanttaalin kruununtilana; tuolloin taloon kirjataan Matti (Matinpoika) ja vaimo sekä veljet Mikko ja Antti. Vuodesta 1769 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12235257) alkaen Kälkäjän eli Alatalon talo kirjataan henkikirjoihin siten, että puolimanttaalia on perintötaloa ja puolimanttaalia on kruununmaata (tämä puolenmanttaalin kruununmaan osuus on se puolenmanttaalin verovähennys, mikä talolle myönnettiin 27.07.1699).
Kälkäjän eli Alatalon talo on vuoteen 1830 saakka maakirjoissa talonumerolla 6 ja vuodesta 1845 alkaen talon talonumerona on 3. Vuosien 1845 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22708229), 1855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22803014), 1875 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=202655) ja 1905 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918559) maakirjoissa kerrotaan, että Kälkäjä eli Alatalo on ostettu perinnöksi vuonna 1767 (aiemmissa maakirjoissa ei näyttänyt olevan mainintaa perinnöksi oston ajankohdasta).
Vuoden 1765 syyskäräjillä (13.09.1765; KO b:1:66; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23472020)) lainhuudatetaan ensimmäisen kerran Karjalankylässä sijaitsevan Kälkäjän eli Alatalon perintötalon 07.01.1760 tehty kauppa; talon mainitaan olevan talonumerolla 6 ja talon verotuksellista kokoa mainitaan lasketun kokomanttaalista puoleen manttaaliin. Myyjänä on Johan Bäck ja ostajina ovat kuivaniemeläiset veljekset Matti Matinpoika ja Mikko Matinpoika Väätäjä; kauppahintana on 2000 kuparitaaleria. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että talo olisi lunastettu perintötaloksi vasta vuonna 1767. Mainitaanko jutussa, että taloon oli saatu perintökirja kamarikollegiolta 06.04.1757? Mikäli mainitaan, niin Alatalon eli Kälkän talo olisi lunastettu perintötaloksi kymmenen vuotta aiemmin kuin mitä myöhempiin maakirjoihin on kirjattu.
Kälkäjän eli Alatalon kaupan toinen lainhuudatus on talvikäräjillä 1766 (KO b:1:123, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23472078)) ja kolmas lainhuudatus on vuoden 1767 talvikäräjillä (KO b:1:211, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23472167)). Oliko tuossa nimismies Johan Bäck:n Alatalon talon perinnöksilunastamisessa jotain epäselvyyttä? Toisessa lainhuudatuksissa mainitaan "ty blef dettan hemman sagde bröder till handen andra gången utflyt, dock thet säljes utom börd". Ja kolmannessa lainhuudatuksessa mainitaan "detta hemman, som utom börd blifwit försålt". Myikö Johan Bäck vahingossa kruunun omistaman talon, vai oliko perintökirjan saapumisessa viivettä, vai onko tuossa kyse jostain muusta asiasta?
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
15.06.20, 12:02
Hei Sari
Kylläpäs taas olet kaivanut mahdottoman paljon taustatietoa!!
Pelkkiä rippikirjoja katsellen tulee vaikutelma, että Matti Josefinpoika Hökkä eli kuolemaansa saakka Hökän talossa. Mutta veroluetteloiden mukaan Matti on vuosina 1754-1762 asunut Pohjois-Iissä (ensin nimismies Bäckin tiluksilla ja sitten Leiston talossa). Alkaa vaikuttaa kohtalaisen todennäköiseltä, että Matti Josefinpoika ei omistanut Hökän taloa, vaan Hökän talon lunasti perinnöksi hänen vävynsä Mikko Paavonpoika.
Tämä on erinomaisen valaisevaa uutta tietoa!
Leena (Helena) tytär herättää hämmennystä siinä mielessä, että Matti Hökän tytär Helena syntyi kastekirjan mukaan 26.05.1738 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369921) ja kuolinkirjaan mukaan Matti Hökän 11 kuukauden ikäinen Helena tytär haudattiin 11.03.1739 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/24.htm). 26.05.1738 syntynyt Helena tytär kirjattiin Hökän taloon vielä vuosina 1753-1758 ja hänen mainitaan avioituneen Haukiputaalle (Haukiputaalla vihittiin 08.12.1757 Juho Pekanpoika Jämsä ja iiläinen Helena Matintytär Hökkä). Kuka oli 11.03.1739 haudattu Matti Hökän tytär Helena? Mikäli hän oli 26.05.1738 syntynyt Helena, niin syntyikö perheeseen myöhemmin toinen Helena tytär, jolle rippikirjoissa olisi kirjattu edesmenneen sisaren syntymäaika?
Tämä Helenan haudasta nousu on meitä hämmästyttänyt ennenkin. Toisaalta ei löydy mitään kastemerkintää, joka osoittaisi, että olisi syntynyt "kakkos-Helena" 1739 tai sen jälkeen. Minulla on mielestäni kohtalaisen tarkasti kartoitettuna kaikki Matti Hökän lapset. Ainut, jolle en ole löytänyt jatkoa, on esikoinen, Kaarina Matintytär, joka synt. 2.1.1731 Pulkkisen nimellä. Kastekummit Kämärän ja Vesan väkeä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/88.htm
Uskaltaisiko tässä ajatella, että 1739 hautaan siunattiinkin tämä Kaarina, 8v?? Ja kirjoihin tuli erehdyksessä Helena-sisar?
Vuosien 1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12208301)-1758 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12208762) henkikirjoissa "messing giutare" Hökkä, vaimo Marketta sekä lapset Marketta ja Antti kirjataan edelleen Hiivalan taloon.
Vuoden 1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12207178) henkikirjassa Leiston puustelliin kirjataan vuokraviljelijä Matti, vaimo Marketta ja poika Antti. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13353070) vuoden henkikirjassa Leiston puustelliin kirjataan vuokraviljelijä Matti ja vaimo, poika Antti ja tytär Marketta.
Vuoden 1761 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12214200) henkikirjassa Leiston puustelliin kirjataan vuokraviljelijä Matti ja vaimo, poika Antti ja tyttäret Marketta ja Maria. Vuoden 1762 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12217560) tilikirjassa oleva henkikirja vaikuttaa olevan sama kuin vuoden 1761 tilikirjassa oleva henkikirja. Olisikohan vuoden 1761 tilikirjan skannaukseen tullut vuoden 1762 tilikirjan sivuja?
Vuoden 1763 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12218200) henkikirjassa Mattia perheineen ei enää kirjata Leiston taloon. Mihin Matin perhe muutti?
Missä asuivat Matti Josefinpoika ja hänen vaimonsa vuosina 1763-1770? Kuolinkirjassa Matin mainitaan olevan Karjalankylästä; asuiko hän viimeiset aikansa Hökän talossa?
Missä asuivat Matti Josefinpojan pojat vuosina 1763-1774?
Kyllä näyttäisi (erityisesti henkikirjamerkintöjen perusteella) olevan syytä olettaa, että Matti Hökkä asui perheineen n. 1754-58 Hiivalan mailla olevassa Putkolan torpassa ja muutti sieltä sitten Leistolle.
Paaso mainitsee artikkelissaan Putkolan torpan sijainneen nimismies Bäck:n tiluksilla, mutta ei mainitse minkä kantatalon alla Putkolan torppa sijaitsi. Tuohon aikaan Bäck viljelee Hiivalan, Karhulan ja Alatalon tiloja. Olisiko Putkolan torppa ollut Hiivalan taikka Karhulan mailla?
Lähde, johon Paaso Putkolan torpan yhteydessä viittaa, vaikuttaisi olevan vuoden 1762 Iin talvikäräjillä esillä ollut juttu (KO:a:87:479, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24473834)). Ja juttu, johon tässä tuomiokirjassa viitataan, vaikuttaa olevan vuoden 1761 talvikäräjillä käsitelty juttu (KO:a:85:404, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24471823)). Molemmissa jutuissa Matti Josefinpoika Hökkä mainitaan Leiston puustellin vuokraviljelijäksi.
Näissä jutuissa oli ymmärtääkseni kyse seuraavasta: 1761 Matti Hökkä kertoo, että nimismies Johan Bäck on sallinut hänen asustaa maillaan sijaitsevassa Putkolan torpassa. Nyt hän asuu Leistolla ja hakee nyt jälkikäteen Bäckiltä korvausta kaikesta siitä runsaasta rakentamisesta ja varustamisesta, jota hän ehti tehdä Putkolan torpassa. Bäckiä käräjillä edusti hänen poikansa Zacharias, joka kiisti, että Hökälle olisi perusteita vaatimuksilleen. Määrättiiin katselmusmiehet, pitäjänkirjuri Johan Antell ja talollinen Mikko Koppelo. Jatkojutussa 1762 sitten lueteltiin runsaasti rakennuskantaa, joka oli vuosittain lisääntynyt, lampola, saunatupaa ymym. Viljelysalaa oli lisätty niin ja niin paljon ja kaikelle oli nyt määritetty rahallinen arvo, jonka arvosta Hökkä halusi jonkinlaisen velkakirjan Bäckiltä. Tämä edelleen kiisti saatavan. En saanut selvää lopputuloksesta, taidettiin taas lykätä.
Vuoden 1780 syyskäräjin ilmoitusasioissa (KO b:1:264, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25544191)) kerrotaan, että Sakari Bäck ja hänen vaimonsa myivät 08.05.1780 Karhulan ja Hiivalan talot Jaakko Härmälle (Jaakko lienee Jaakko Jaakonpoika Huovilan eli Härmän vävy Jaakko Juhonpoika Haipus). Kauppakirjassa mainitaan, että Jaakko Häll ja hänen vaimonsa saavat asua koko elinaikansa Putkolan torpassa. Tämä tuntuisi tukevan sitä, että Putkolan torppa olisi sijainnut joko Karhulan taikka Hiivalan talon mailla (Alatalon oli Sakari Bäck:n isä myynyt jo aiemmin Väätäjän veljeksille).
Jaakko Hällin lesken sekä tämän toisen miehen Johan Dillmanin asumisten perusteella (jos pysyivät samassa torpassa loppuun saakka) voidaan tilannetta seurata rippikirjoista 1820-luvulle ainakin, mutta torpan tarkempi sijainti ei kyllä sieltä selviä. Henkikirjoja en ole vielä tässä suhteessa haravoinut. Jonkinlainen aavistus minulle syntyi, että joskohan Putkolan torppa oli Illinsaaressa?? (oliko Illissä Hiivalan tai Karhulan palstoja?)
Vuoden 1752 talvikäräjillä (KO a:72:826, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24280329)) Matti Josefinpoika Hökkä kertoo olevansa 43-vuotias ja aikovansa ryhtyä käsityöläiseksi. Matti kertoi luovuttavansa asumansa Hökän kruununtalon viljelyn pojalleen ja vävylleen ("hemmans bruk till sin son och måg"). Jutussa poika mainitaan yksikössä. Olisiko Matti tarkoittanut vanhinta poikaansa Anttia, joka tuolloin oli 12-vuotias? Vai oliko Matti aiemmin sopinut vävynsä kanssa siitä, että vävy saisi perinnöstä pojan osuuden (eli oliko Matti ottanut vävynsä "omaksi pojakseen"); siinä tapauksessa "poika ja vävy" olisi voinut tarkoittaa samaa henkilöä? Tarkoitti Matti pojalla sitten yhtä pojistaan taikka vävyään, niin vaikuttaa siltä, että Hökän taloon jäi vain Matin vävy vaimoineen ja lapsineen.
Rohkea veto ryhtyä keski-iässä harvinaiseen messinginvalajan ammattiin. Kysymys kuuluukin, mistä ihmeestä Matti oli kehittänyt tähän tarvittavan ammattitaidon? Tuskinpa hän Hökän talon isäntänä oli missään kisällinopissakaan? Vaan olisiko ollut poikamiesaikoinaan? Tai oliko Karjalankylässä joku seppä, jolta oppi oli omaksuttu (ja kenties välineistökin ostettu)???
Ehkä tosiaan "son och måg" tarkoitti yhtä ja samaa henkilöä, kun on vaikea ajatella, että taloa olisi jaettu vävyn sekä 12-vuotiaan Antti-pojan kesken? Eikähän Antti sittemmin aikuisena Hökässä asunutkaan.
Jouni Kaleva
16.06.20, 10:40
Vuoden 1780 syyskäräjin ilmoitusasioissa (KO b:1:264, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25544191)) kerrotaan, että Sakari Bäck ja hänen vaimonsa myivät 08.05.1780 Karhulan ja Hiivalan talot Jaakko Härmälle (Jaakko lienee Jaakko Jaakonpoika Huovilan eli Härmän vävy Jaakko Juhonpoika Haipus). Kauppakirjassa mainitaan, että Jaakko Häll ja hänen vaimonsa saavat asua koko elinaikansa Putkolan torpassa. Tämä tuntuisi tukevan sitä, että Putkolan torppa olisi sijainnut joko Karhulan taikka Hiivalan talon mailla (Alatalon oli Sakari Bäck:n isä myynyt jo aiemmin Väätäjän veljeksille).
Henkikirjassa 1780 näkyy Pohjois-Iissä
Fångföraren Jacob Häll med hustr. och 1. piga ilman talonnumeroa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13356910
Jouni Kaleva
16.06.20, 13:02
Henkikirjassa 1784 on sitten Karhulan talon alla
Torparen Jacob Hälls Encka sekä pojat Johan ja Carl
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13254212
Jouni Kaleva
16.06.20, 13:15
Jaakko Hällin lesken sekä tämän toisen miehen Johan Dillmanin asumisten perusteella (jos pysyivät samassa torpassa loppuun saakka) voidaan tilannetta seurata rippikirjoista 1820-luvulle ainakin, mutta torpan tarkempi sijainti ei kyllä sieltä selviä. Henkikirjoja en ole vielä tässä suhteessa haravoinut. Jonkinlainen aavistus minulle syntyi, että joskohan Putkolan torppa oli Illinsaaressa?? (oliko Illissä Hiivalan tai Karhulan palstoja?) Vastaan itse:
Nykykartassakin on Illinsaaren länsireunassa alue/niemi nimeltään Suutarinniemi. (Sieltä on tehty viimeiset hienot arkeologiset löydöt kalmistosta, joka ajoittunee n. vuoden 1000 jKr tienoille tai vanhempikin).
Suutarinniemen pohjoiskärki (samoin kuin viereinen Vihkosaari) on kuulunut kantatilaan nro 9 eli yhdistettyyn Karhula-Hiivalan tilaan, tämä selviää nykyisistä maarekisterin tilanumeroista. Kun tämän niemenkärjen sijainti on liikenteellisesti erinomainen niin suutarille kuin sepällekin ja vanginkuljettajalle ja satamavahdille, niin alan yhä enemmän kallistua siihen, että tässä olisi ollut Putkolan torppa.
Jouni Kaleva
20.06.20, 14:23
Putkosen torppa Pohjois-Iissä Hiivalan/Karhulan mailla on edelleen hakusassa.
Tunnen aom. ajalta vain yhden Putkosen, joka oli Iin lukkari Erkki Erkinpoika Putkonen.
Erkki eteni virkaurallaan hiljalleen: Opetusvelvollisuus tuli lukkarin vävyn Erkki Erkinpojan tehtäväksi. Hänet otettiin aluksi kirkonvartijan virkaan, mutta jo 1680-luvun lopulla hänet kutsuttiin uudeksi lukkariksi." (Iin srk:n historia, s.69)
Erkki nai siis lukkarin (Heikki Matinpoika) Anna-tyttären 4.2.1681. Erkki oli Pohjois-Iissä vihittäessä 4.2.1681. Morsian, lukkarin tytär Anna Heikintytär oli Etelä-Iistä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1680-1700_ik255/2.htm
Kaikki Erkin ja Annan lapset syntyneet 1681-1694 Etelä-Iissä. Onkin kaikki syy olettaa, että Erkki asui appiukkonsa luona Etelä-Iissä, Puolakan ja Liedeksen talojen suunnalla.
HK 1695 näkyy Gabriel Puolakan talon jälkeen ilman talonnumeroa Etelä-Iissä klockaren Erich, jolla vaimo Anna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983157
HK 1696 näkyy Gabriel Puolakan talon jälkeen ilman talonnumeroa Etelä-Iissä klockaren Erich, jolla piika Walborg, ei vaimoa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968503
Erkki haudattiin 6.6.1697. Erkki-lukkarin leski Anna näkyy RK Ii 1700-06 fol. 48 Etelä-Iissä itsellisten joukossa, rippimerkinnät 1705 loppuun, sitten kuollut 1706. Mukana tytär Margareta, joka ollut Torniossa 1702-05, mutta näkyy koko vuoden 1706. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389946
Summa summarum: lukkari Erkki Putkonen perheineen pysytellyt Etelä-Iissä, ei merkkejä Hiivalan/Karhulan mailla asumisesta. Ellei sitten Erkin isä, Erkki senior Putkonen ollut siellä ja antanut nimensä torpalle, jossa myöhemmin Matti Hökkä asusti 1750-luvulla???
Jouni Kaleva
21.06.20, 08:12
Jämsän talossa rippikirjojen mukaan asui vuosina 1777-1784 myös Matti Josefinpojan tytär Maria, joka muutti Iihin veljiensä luokse vuoden 1784 tietämillä ja avioitui vuonna 1789 Haukiputaalla sijaitsevaan Niskalan uudistaloon).
Tuossa vuoden 1784 aikaan on Koppelon taloon saapunut isäntä-Antin sisar "syster Maria Matsdr" ja samoihin aikoihin (sama käsiala) "svåger Henric Olin/Alin" (luenko tuon nimen ihan pieleen??) Kuka hän sitten on?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366615
Äkkiä katsoen voisi ajatella, että hän olisi Marian mies. Mutta onko tämmöisestä miehestä mitään muuta elonmerkkiä? Hän oli tämän mukaan synt. 1767 eli 22 vuotta Mariaa nuorempi. Henrikin kohdalla vielä erikoisen oloisia merkintöjä: "NB pag Svag flyttat til Staden ??" En osaa yhdistää että tämä Henrik olisi myöskään isäntä-Antin vaimon puolelta lanko.
timolaurmaa
21.06.20, 08:35
ja samoihin aikoihin (sama käsiala) "svåger Henric Olin/Alin" (luenko tuon nimen ihan pieleen??) Kuka hän sitten on?
Auttaisiko tämä?
Oulujoen RK 1778 (https://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulujoki_rk1778) - 043 (Ollila nybygg)
...
st s Henrik Pehrsson Olin Kuckonen 1767
Jouni Kaleva
21.06.20, 09:09
Auttaisiko tämä?
Oulujoen RK 1778 (https://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulujoki_rk1778) - 043 (Ollila nybygg)
...
st s Henrik Pehrsson Olin Kuckonen 1767
Kiitos, saattaisipa auttaakin.
Originaalissa tämä Henric Olin on Johan Fogelin ottopoika tai poikapuoli. Tuossa linkittämässäsi luettelossa on hänellä lisäksi myös patronyymi sekä toinen sukunimi Kuckonen, siis luettelon tekijällä on lisätietoa, joka ei tästä käy ilmi.
Lukeeko tuossa Henricin kohdalla "hos Sporman"?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5611175
Jouni Kaleva
21.06.20, 09:41
Tuolta löytyy jatkoa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610902
Pehr Kuckonen kuollut ja vaimo Walborg vihitty Johan Fogelin kanssa. Pojat Joseph ja Henrik näkösällä.
Ylempänä samalla sivulla näkyy kuinka Johan Fogelin Margeta-vaimo kuollut 1775 ja tilalle tullut tämä Walborg.
Jouni Kaleva
21.06.20, 11:33
Tuolla on edeltävästi Simon Turusen renki Petrus, jolla vaimo Walborg ja lasten joukossa mm. Henrik s. 1767. Kun Petruksen ja Walborgin ikäeroa on reilut 20 vuotta, niin osa lapsista on varmasti vaimon edell. aviosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610839
Jouni Kaleva
21.06.20, 12:12
Kun muistamme, että Johan Fogelilla oli myös tytärpuoli Elsa Hildunen s. 1748
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5611175
niin epäilemättä tämä Elsa on myöskin Fogelin toisen vaimon Walborgin tytär.
Sopivasti löytyykin Muhoksen srk:n Utajärven kylästä Hildusen talo, jossa on isäntä-Antin veli Johan (Johansson), jolla vaimo Walborg.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5703764
En nyt äkkiä löytänyt jatkoa Utajärvelle vv. 1764-1767, kun pitäisi nähdä, milloin Johan Hildunen kuoli ja Walborg-leski oli vapaa nappaamaan nuoren rengin Petrus Kukkosen. Tästä sitten selviäisi, oliko 1767 syntynyt Henrik oikeasti Johan Hiltusen vai Petrus Kukkosen poika. Ja kuka oli tämä kolmessa aviossa ollut Walborg omaa sukuaan?
s.peltonen
06.07.20, 23:15
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viesteistä!
Tämä Helenan haudasta nousu on meitä hämmästyttänyt ennenkin. Toisaalta ei löydy mitään kastemerkintää, joka osoittaisi, että olisi syntynyt "kakkos-Helena" 1739 tai sen jälkeen. Minulla on mielestäni kohtalaisen tarkasti kartoitettuna kaikki Matti Hökän lapset. Ainut, jolle en ole löytänyt jatkoa, on esikoinen, Kaarina Matintytär, joka synt. 2.1.1731 Pulkkisen nimellä. Kastekummit Kämärän ja Vesan väkeä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/88.htm
Uskaltaisiko tässä ajatella, että 1739 hautaan siunattiinkin tämä Kaarina, 8v?? Ja kirjoihin tuli erehdyksessä Helena-sisar?
Tuo on ihan varteenotettava vaihtoehto.
Rohkea veto ryhtyä keski-iässä harvinaiseen messinginvalajan ammattiin. Kysymys kuuluukin, mistä ihmeestä Matti oli kehittänyt tähän tarvittavan ammattitaidon?
Tuo on erittäin hyvä kysymys! Olisi mielenkiintoista tietää millaisia messinkiesineitä Matti valmisti ja ketkä olivat hänen asiakkaitaan.
Tuossa vuoden 1784 aikaan on Koppelon taloon saapunut isäntä-Antin sisar "syster Maria Matsdr" ja samoihin aikoihin (sama käsiala) "svåger Henric Olin/Alin" (luenko tuon nimen ihan pieleen??) Kuka hän sitten on?
Heikki Olin:sta on vaikea sanoa mihin perhekuntaan hän kuuluu. Vuosien 1778-1784 rippikirjassa Koppelon taloon kirjataan kolme eri perhekuntaa (Antti Matinpojan, Juho Tuomaanpojan sekä Simo Mikonpojan). Sisar Maria ja lanko Heikki Olin on kyseisessä rippikirjassa lisätty muiden taloon kirjattujen henkilöiden jälkeen (ylempänä ei ole tyhjiä rivejä, jotta myöhemmin kirjatut henkilöt olisi voitu kirjata sopivan perhekunnan yhteyteen). Sisar Maria kuuluu mitä ilmeisimmin Hökän perhekuntaan (Maria kirjataan vuoden 1784 henkikirjassa Kantolan taloon veljiensä ja Antti veljensä vaimon kanssa). Mutta se, mihin perhekuntaan lanko Heikki Olin kuuluu, on itselleni jäänyt epäselväksi.
Antti Matinpoika Hökän perhekunnalta kirjaukset Etelä-Iissä sijaitsevaan Koppelon taloon on tehty kaikilta vuosilta vuosien 1778-1784 rippikirjassa, vaikka he ovat muuttaneet pois Koppelon talosta viimeistään vuonna 1783. Muuttaminen Pohjois-Iihin on luultavasti tapahtunut jo vuoteen 1782 mennessä, sillä Antti Matinpoika Hökän ja Liisa Juhontytär Saarelan vihkikirjauksessa 23.06.1782 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365795) on kyläksi mainittu Pohjois-Ii. Hökän veljekset (Antti, Jaakko ja Matti) kirjataan Kantolan taloon henkikirjoissa vuodesta 1783 alkaen. Hökän veljekset kirjataan Koppelon taloon vain vuosien 1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252750) ja 1777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252965) henkikirjoissa. Vuoden 1778 henkikirjassa taloon kirjataan mm. renki Antti ja vuoden 1779 henkikirjassa taloon kirjataan mm. renki Jaakko; on vaikea sanoa voisiko kyseessä olla Antti Hökkä ja Jaakko Hökkä. Hökän veljesten muutto Pohjois-Iihin on tapahtunut vuosien 1777-1782 välisenä aikana, mutta tarkka vuosi ei itselleni ole selvinnyt. Maria Matintytär Hökän muuttaessa Haukiputaalta veljiensä luokse Iihin, asuivat hänen veljensä jo Pohjois-Iissä sijaitsevassa Kantolan talossa.
Vuoden 1778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253113) henkikirjassa Koppelon taloon kirjataan Juho ja vaimo sekä renki Antti. He saattaisivat olla rippikirjassa vuosina 1778-1779 Koppelon taloon kirjatut Juho Tuomaanpoika ja vaimo Valpuri Antintytär. He saattaisivat olla Juho Tuomaan Brusila (s.12.01.1732) ja vaimo Valpuri Antintytär Siurua (s.07.08.1752), jotka sekä rippikirjassa että henkikirjoissa kirjataan Etelä-Iissä sijaitsevaan Säävälän taloon vuodesta 1779 alkaen. Valpuri Antintytär Siurua on Matti Josefinpoika Mursun eli Pulkkisen eli Hökän vaimon Marketta Antintytär Siuruan veljen tyttären tytär. Koska Juhon ja hänen vaimonsa kirjaukset siirtyvät Säävälän taloon kesken rippikirjan (jo vuonna 1779), on luultavaa, että lanko Heikki Olin ei kuulu Juho Tuomaanpojan perhekuntaan. Itselleni ei ole selvinnyt, millä logiikalla jotkut henkilöt siirrettiin toiseen taloon kesken rippikirjan ja toiset jätettiin muuton jälkeen pitkiksi ajoiksi roikkumaan entiseen asuintaloon.
Vuodesta 1779 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253373) alkaen Koppelon taloon kirjataan henkikirjoissa Simo ja vaimo. Kyseessä on Simo Mikonpoika Järvelä, joka rippikirjan mukaan olisi syntynyt vuonna 1743 (+17.03.1794) ja tämän vaimo Karin Davidintytär, joka rippikirjan mukaan olisi syntynyt vuonna 1740 (+26.02.1821). Vuosien 1785-1791 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366698) rippikirjassa Koppelon talon kirjataan Simo Mikonpoika, vaimo Valpuri Antintytär ja heidän lapsiaan sekä käly Anna Davidintytär, jolle ei kuitenkaan ole kirjauksia ja jonka mainitaan syntyneen vuonna 1749 ja olevan avioliitossa. Vuoden 1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13254207) henkikirjassa Koppelon taloon kirjataan Simo ja vaimo, käly Anna sekä renki Heikki. Vuoden 1785 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13254408) henkikirjassa Koppelon taloon kirjataan Simo ja vaimo sekä merimies Josef Hiltunen.
Simo (Mikonpoika) ja vaimo (Karin Davidintytär) kirjattiin Alakiimingissä sijaitsevaan Järvelän uudistilalle vuosien 1775-1777 henkikirjoissa, sekä vuosien 1771-1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295883) rippikirjoissa (vuodesta 1774 alkaen) ja vuosien 1777-1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9458497) rippikirjassa (vuosina 1777-1778; Simon ja Karin vaimon mainitaan muuttaneen Iihin vuonna 1777). Vuosina 1770-1773 Simo Mikonpoika asui vaimoineen Haukiputaalla sijaitsevassa Ristilän eli Ristikankaan uudistilalla, jota isännöi Simon veli Matti Mikonpoika. Isäntä Matti ja tämän nimeltä mainitsematon vaimo kirjataan Ristilän uudistilalle henkikirjoissa vuodesta 1769 alkaen ja veli Simo ja tämän vaimo vuodesta 1770 alkaen. Vuosien 1765-1770 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295660) rippikirjassa isäntä Matti ja vaimo kirjataan Ristilän uudistilalle vuodesta 1669 alkaen. Vuosien 1771-1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295891) rippikirjassa Ristikankaan (eli Ristilän) uudistilalle kirjataan isäntä Matti Mikonpoika s.09.1744 ja vaimo Marketta Paavontytär s.1744, veli Simo Mikonpoika s.10.1743 ja vaimo Karin Davidintytär sekä isä Mikko Mikonpoika s.1697 (+08.07.1785).
Simo Mikonpojan ja Karin Davidintyttären tyttären, Valpurin (s.10.05.1774 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319310)), kastetiedoissa Simo Mikonpojasta käytetään lisänimeä, joka vaikuttaisi olevan Nurmijärvi. Onko kenelläkään tietoa, mistä Simo Mikonpoika ja Karin Davidintytär tulivat Haukiputaalle ja keitä he alkujaan olivat? Onko kenelläkään tietoa kuka oli Simo Mikonpoika Koppelon kälyn Anna Davidintyttären puoliso; olisiko hän voinut olla Heikki Olin? Onko kenelläkään tietoa, oliko Simo Mikonpojalla sisaria ja jos oli, niin olisiko joku Simon sisarista voinut olla Heikki Olin puoliso?
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
13.07.20, 11:43
Laitan tähän löytämäni Matti Pulkkinen/Hökkä lapsisarjoineen.
Vanhimmalle, Katariina-tyttärelle en ole löytänyt jatkoa. Eräässä kirjassa mainitaan, että pso olisi Matti Kanniainen, mutta en tällaista löydä lähitienoolta.
Helena-tytär saa tässä elää vanhuuteen huolimatta lapsena kirjatusta hautauksestaan :cool:
Matti Josefinpk. Pulkkinen (/ Hökkä/), syntynyt 21. syyskuuta 1710, Ii,Oijärvi, kuollut 24. huhtikuuta 1770, Ii (ikä kuollessa 59 vuotta vanha).
Puoliso 19. marraskuuta 1729, Ii, Margareta Antintr. Siurua (Hökkä), syntynyt tammikuussa 1710, Ii, kuollut 31. elokuuta 1783, Ii (ikä kuollessa 73 vuotta vanha), lapset
Katariina Matintr. (/ Hökkä/), syntynyt 2. tammikuuta 1731, Ii.
Valpuri Matintr. (/ Hökkä/), syntynyt 29. joulukuuta 1732, Ii, kuollut 6. tammikuuta 1796 (ikä kuollessa 63 vuotta vanha).
Puoliso 1. heinäkuuta 1751, Ii, Mikko Paavalinpk. Vilppola (/ Hökkä/), syntynyt 1. lokakuuta 1728, Kiiminki, kuollut 22. syyskuuta 1820, Ii (ikä kuollessa 91 vuotta vanha).
Brita Matintr. Hökkä (/ Jämsä/), syntynyt 13. syyskuuta 1734, Ii, kuollut 26. syyskuuta 1795, Haukipudas (ikä kuollessa 61 vuotta vanha).
Puoliso 10. helmikuuta 1757, Haukipudas, Jaakko Antinpk. Jämsä, syntynyt 1731, kuollut 26. marraskuuta 1771, Haukipudas (ikä kuollessa 40 vuotta vanha).
Puoliso 28. tammikuuta 1773, Haukipudas, Erkki Tuomaanpk. Kauppila (Niskala), syntynyt 1. lokakuuta 1743, Haukipudas, kuollut 16. lokakuuta 1794, Haukipudas (ikä kuollessa 51 vuotta vanha).
Margareta Matintr. Hökkä (Pulkkinen Lång Niskala), syntynyt 22. heinäkuuta 1736, Ii, kuollut 25. maaliskuuta 1808, Haukipudas (ikä kuollessa 71 vuotta vanha).
Puoliso 25. heinäkuuta 1767, Saloinen, Antti Matinpk. Lång, syntynyt 1702, noin, kuollut 19. syyskuuta 1792, Haukipudas (ikä kuollessa 90 vuotta vanha).
Helena Matintr. Hökkä (/ Jämsä/), syntynyt 26. toukokuuta 1738, Ii, kuollut 16. helmikuuta 1809, Haukipudas (ikä kuollessa 70 vuotta vanha).
Puoliso 8. joulukuuta 1757, Haukipudas, Juho Pekanpk. Jämsä, syntynyt 6. elokuuta 1733, Haukipudas.
Antti Matinpk. Hökkä (/ Kantola Tohila/), syntynyt 18. huhtikuuta 1740, Ii, kuollut 14. helmikuuta 1817, Ii (ikä kuollessa 76 vuotta vanha).
Puoliso 23. kesäkuuta 1782, Ii, Liisa Juhontr. Niemelä (/ Saarela/), syntynyt 27. helmikuuta 1756, Ii, kuollut 28. marraskuuta 1785, Ii (ikä kuollessa 29 vuotta vanha).
Puoliso 30. marraskuuta 1787, Ii, Katarina Eliaantr. Juntunen, syntynyt 7. marraskuuta 1738, Ii, kuollut 12. maaliskuuta 1814, Ii (ikä kuollessa 75 vuotta vanha).
Anna Matintr. Hökkä, syntynyt 21. heinäkuuta 1742, Ii,Karjalankylä, kuollut 11. syyskuuta 1743, Ii (ikä kuollessa 13 kuukautta).
Matti Matinpk. Hökkä, syntynyt 2. heinäkuuta 1744, Ii, kuollut 26. joulukuuta 1744, Ii (ikä kuollessa 5 kuukautta).
Maria Matintr. Hökkä (Niskala Niskanen), syntynyt 20. lokakuuta 1745, Ii, kuollut 27. lokakuuta 1826, Haukipudas (ikä kuollessa 81 vuotta vanha).
Puoliso 29. maaliskuuta 1789, Haukipudas, Juho Antinpk. Niskala (Niskanen), syntynyt 7. helmikuuta 1768, Kiiminki, kuollut 21. huhtikuuta 1815, Haukipudas (ikä kuollessa 47 vuotta vanha).
Josef Matinpk. Hökkä, syntynyt 30. tammikuuta 1748, Ii, kuollut 14. kesäkuuta 1756, Ii (ikä kuollessa 8 vuotta vanha).
Jaakko Matinpk. Högman (Hökkä Kantola), syntynyt 25. heinäkuuta 1750, Ii, Karjalankylä, kuollut 22. heinäkuuta 1806, Jyväskylä (ikä kuollessa 55 vuotta vanha), Seppä.
Puoliso 18. huhtikuuta 1784, Alatornio, Klaara Niilontr. Antin (/ Kantola Högman/), syntynyt 20. elokuuta 1756, Alatornio,Pirkkiö, kuollut 24. toukokuuta 1808, Kangasniemi (ikä kuollessa 51 vuotta vanha).
Matti Matinpk. Hökkä, syntynyt 8. lokakuuta 1752, Ii, Karjalankylä, kuollut 17. marraskuuta 1832, Haukipudas (ikä kuollessa 80 vuotta vanha).
Liisa Matintr. Hökkä, syntynyt 19. helmikuuta 1756, Ii, kuollut 8. kesäkuuta 1756, Ii (ikä kuollessa 3 kuukautta).
Seppä_Högman.jpg (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=4763&stc=1&d=1594808766)
Muistolaatta sijaitsee Jyväskylän Vanhalla Hautausmaalla.
Jouni Kaleva
15.07.20, 16:53
Seppä_Högman.jpg (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=4763&stc=1&d=1594808766)
Muistolaatta sijaitsee Jyväskylän Vanhalla Hautausmaalla.
Muistelmateoksessa Lauri Teivainen: Tourukadun tarina. Kopijyvä Oy 2002. kerrotaan (s.78) näin hautausmaan Högman-muistomerkkiin liittyen: "Jaakko Högmanin pajan muistopatsas Jyväskylän hautausmaalla on sikälikin harhaa, että kun turistit 1930- ja 1940-luvulla veivät matkamuistoina tämän 150 vuotta aikaisemmin toimineen pajan muistomerkin juurelta pajankuonaa seppä Högmanin pajan kuonina omiin koteihinsa, nämä veivätkin mennessään Tourukadulla silloin toimineen Turpeisen pajan kuonia. Eräät Tourukadun lapset olivat haudankaivaja Aslo Hovilan pyynnöstä alkaneet kantaa uutta kuonaa jatkuvasti hupenevan tilalle. Näin muistomerkin kuona kohtuullisesta menekistään huolimatta ei päässyt Högmanin patsaan juurelta koskaan loppumaan. Turistit olivat tyytyväisiä, kun saivat pihittyä mukaansa Högmanin pajan kuonaa ja Tourukadun lapset tyytyväisiä kun pääsivät auttamaan ystäväänsä Hovilaa!"
Jouni Kaleva
25.07.20, 09:50
Laitan tähän löytämäni Matti Pulkkinen/Hökkä lapsisarjoineen.
Vanhimmalle, Katariina-tyttärelle en ole löytänyt jatkoa. Eräässä kirjassa mainitaan, että pso olisi Matti Kanniainen, mutta en tällaista löydä lähitienoolta.
Tämä asia selvisi. Sain käsiini Hökän sukutauluja vuodelta 1965. Siinä esitetään, että tämä Katariina Matintytär olisi vihitty 23.4.1775 Matti Kanniaisen kanssa. Kyseessä on väärä kytkentä, sillä Matti Kanniaisen kanssa vihittiin Katariinan sisarentytär Katariina Mikontr. Hökkä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365790
Matti Kanniainen tuli Hökkään kotivävyksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366557
Jouni Kaleva
28.07.20, 09:31
Näissä jutuissa oli ymmärtääkseni kyse seuraavasta: 1761 Matti Hökkä kertoo, että nimismies Johan Bäck on sallinut hänen asustaa maillaan sijaitsevassa Putkolan torpassa. Nyt hän asuu Leistolla ja hakee nyt jälkikäteen Bäckiltä korvausta kaikesta siitä runsaasta rakentamisesta ja varustamisesta, jota hän ehti tehdä Putkolan torpassa. Bäckiä käräjillä edusti hänen poikansa Zacharias, joka kiisti, että Hökälle olisi perusteita vaatimuksilleen. Määrättiiin katselmusmiehet, pitäjänkirjuri Johan Antell ja talollinen Mikko Koppelo. Jatkojutussa 1762 sitten lueteltiin runsaasti rakennuskantaa, joka oli vuosittain lisääntynyt, lampola, saunatupaa ymym. Viljelysalaa oli lisätty niin ja niin paljon ja kaikelle oli nyt määritetty rahallinen arvo, jonka arvosta Hökkä halusi jonkinlaisen velkakirjan Bäckiltä. Tämä edelleen kiisti saatavan. En saanut selvää lopputuloksesta, taidettiin taas lykätä.
Hei
Yritin lukea tarkemmin tätä vuoden 1762 juttua. Siinä käy esiin, että Matti Hökkä oli kohentanut Putkolan torppaa ainakin seuraavasti:
uusi lampola (fähus), uusi sauna, uusi tolppalato(stolplada, onko ns. niliaitta?), uusi varasto (lagerhus), uusi heinälato, vanhan ladon kunnostus, uusi porstua (förstufwa), riihi(?). Viljelysmaata raivattu 3 kapanalaa kuusimetsästä ja 5 kapanalaa vanhan pellon raivausta.
Jos ymmärsin, niin käräjillä vastaaja Johan Bäck ei ollut saapuvilla sairauden takia ja juttu lykättiin taas seuraaville käräjille. Mahdettiinko ehtiä, Bäck kuoli lokakuussa 1764?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.