Siltavoudin valinta

[P-L H]

Hei

Pohjan pitäjässä on ollut Henrik Hanson niminen siltavouti ainakin 1731. Mainitaan veroluettelossa lampuotina 1734 ja taas 1736 siltavoutina, 1739 luettelossa ei enää näkynyt. (Välivuodet on vielä katsomatta.) Tietääkö kukaan siltavoudin valinnasta, olisiko mahdollista löytää asiakirjoista lisätietoja tästä Henrikistä. On saman niminen henkilö jonka taustaa olen yrittänyt jo monta vuotta selvitellä.

t. Pirkko

[Juha]

Maaherra nimitti jahti- ja siltavoudit sekä pitäjänkirjurin


Löytyisikö sitä kautta jotain dokumenttia



Juha

[eeva häkkinen]

Luultavasti (jos näitä päätöksiä on tallella) löytyvät lääninkanslian paikallisesta arkistosta, joka sijaitsee paikallisessa maakunta-arkistossa, eikä niitä ole kuvattu.

[P-L H]

Hei

Kiitoksia vastauksista. Siltavouti Henrik Hanssonia ei löytynyt enää vuosien 1737-1739 henkikirjoista
Pohjan pitäjästä. Samoina vuosina löytyi Persbölestä siltavouti Johan Koskberg.

Rippikirjassa Henrik kuitenkin mainitaan vaimonsa kanssa ja on käynyt ehtoollisella vielä 1739.

On merkitty ensin tälle sivulle
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pohja/rippikirja_1732-1739_es110/57.htm
ja sitten tänne
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pohja/rippikirja_1732-1739_es110/58.htm

Tällaisen luettelon löysin ja Henrik on ollut siltavoutina jo ainakin 1730.
Kenen vävy tai poika olisi?
kuva 680 Klinkbacka Brofougden Henrik ------1.
numero sarakkeessa 7 Allmågens o torpparen/mågen,söner och svägerska
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12924348&aytun=1820825.KA&j=680

Extra Mantals Längden .. kuva 677 Tositekirja 1730 (8194)
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12924238&aytun=1820825.KA&j=677

Keksiikö joku jonkin järkevän selityksen.

Nimikaimansa jonka taustaa olen selvitellyt oli jo 1739 ruukin
henkikirjassa botsmanina ja löytyy 1743 alkavista rippikirjoista. (Ja nimen
yläpuolella ylivedettynä merkintä gl brofougde. Veroluetteloissa ei kuiten-
kaan ole sellaista mainintaa 1740-1743.)
Vaikka onkin asunut eri paikoissa Pohjassa, niin henkikirjoissa on aina
ruukin luettelossa.
Aluksi tämä näytti lupaavalta ja olisi ehkä vanhemmatkin löytyneet.
Rippikirjoissa on kolmen vuoden aukko juuri pahassa kohdassa. Taisi
jäädä kokonaan hämärän peittoon mihin entinen siltavouti meni ja mistä
on botsman tullut.

Maaherran päätökset voisivat löytyä Kansallisarkistosta, jos niitä on säilynyt.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Aika jännittävä kysymys siltavoudin valinnasta!
Joet ja salmet ovat vuosisatojen saatossa kaventuneet niin, että lautturisuvut, jotka ovat Keskiajalla olleet lähtöisin flöteverolla olleesta pienrälssistä, ovat asuinsijojensa perusteella olleet ensisijalla sillan ylläpidosta vastaavina sukuina ja isäntinä, jotka sitten ovat voineet tulla maaherran nimittämiksi, koko pitäjän silloista vastaaviksi siltavoudeiksi eli "rälssimiehiksi". Kuitenkin myöhemmin, 1600-luvulla on tehtävään voitu varmaankin valita luotettavaksi tiedetty ja arvostusta nauttinut talollinen, kuten esim. lautamies tai palveluksesta vapautunut aliupseeri. Esim. omissa, savolaisissa siltavoutisuvuissani ei kartano eli tölli välttämättä sijainnut minkään enemmän tai edes vähemmänkään merkittävän, kruununmiesten (voudin), sotaväen tai pappien kulkureitille osuneessa sillankorvassa. Sukujohto siltavoudista keskiaikaiseen pienrälssiin on haasteellinen, mutta mielenkiintoinen tutkimuskohde.
PH