Johan Mårtensson Rankonen (1611-1685 Lavia)

[PekkaLehtonen]

Otsikon mies oli Lasse Iso-Eskelin mukaan Mouhijärven Rankosen isäntä 1644-1675. Onko kenelläkään täydentävää tietoa henkilöstä tai hänen ympäriltään.

[Kataja]

Otsikon mies oli Lasse Iso-Eskelin mukaan Mouhijärven Rankosen isäntä 1644-1675. Onko kenelläkään täydentävää tietoa henkilöstä tai hänen ympäriltään.

Olen tehnyt tuota kohtaa näemmä v 2009, jolloin ei ollut netissä paljoakaan mitä nyt löytyisi. Olin kopioinut muitten tekemisiä. Panen tähän tuolloin tekemäni ihan sellaisenaan, vaikkakin en yhtäkkiä löydä kaikelle todistetta. KUN NYT otin esiin SAY:n, niin se on kyllä hieman ristiriidassa, mutta asiasta on varmaan muita asiakirjoja. Tuota kohtaa pitää todella katsoa tarkemmin.

Siis tuo vanha pätkäni, jota en voi todistaa ja jossa voi olla virheitä:
Johan Mårtensson Rangoinen Lavian Rankosen puustellin is. 1644-75, s. 1611 ?Lavia, k. 18.10.1685 Lavia. 4 po ja 3 tr. Henrik-po hukkui Pomarkussa ollessaan vieraisilla sisaren luona. Rangoinen oli Lavian ainoa sotilasvirkatalo, ruotumestarin eli majoittajan (furiirin) palkkatalo, muut akatemiataloja. Ennen kuin Johan tuli Rangoseen, se oli ollut autiona, edell. is. eri sukua. Olisivatko tulleet Pomarkusta, jonne lapset hakeutuivat? Lapsia ainakin Henrik, Thomas ja Pomarkun Markkulan emäntä Maria.
k: 18.10.1685 Lafwia Johan Mårtenss. Rangoinen u.k. 74
Puoliso Gertrud Sigfridsdr s. 1632,
k. 3.5.1713 Lavia, 3.5.1713 Lawia Gertrud Sigfredz:dr. Rangoinen 81
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585714&fullpic=1 Thomas ja Maria 2009 Rankosia oli 25. Skandinaavisesta Strange-nimestä?
Marjatta

[PekkaLehtonen]

Piti tietysti olla Iso-Iivari ja toisaalta Lavia eikä Mouhijärvi.
Kiitoa Marjatalle vastauksesta.
Johan Mårtenssonin poika Anders meni myöskin Iso-Iivarin mukaan Suodenniemen Kulkun isännäksi vuosiksi 1722-1724, josta suku sitten jatkui.
Siellä isälinjajatkumossa on Y-DNA testien mukaan genealogisella etäisyydellä 3 oleva sukulaiseni. Meiltä pitäisi siis kummankin isälinjalla löytyä yhteinen esi-isä. Sitä tällä pyrin haarukoimaan.

[Benedictus]

Johan Mårtensson Rangoinen Lavian Rankosen puustellin is. 1644-75, s. 1611 ?Lavia, k. 18.10.1685 Lavia. 4 po ja 3 tr. Henrik-po hukkui Pomarkussa ollessaan vieraisilla sisaren luona. Rangoinen oli Lavian ainoa sotilasvirkatalo, ruotumestarin eli majoittajan (furiirin) palkkatalo, muut akatemiataloja. Ennen kuin Johan tuli Rangoseen, se oli ollut autiona, edell. is. eri sukua. Olisivatko tulleet Pomarkusta, jonne lapset hakeutuivat? Lapsia ainakin Henrik, Thomas ja Pomarkun Markkulan emäntä Maria.
k: 18.10.1685 Lafwia Johan Mårtenss. Rangoinen u.k. 74
Puoliso Gertrud Sigfridsdr s. 1632,
k. 3.5.1713 Lavia, 3.5.1713 Lawia Gertrud Sigfredz:dr. Rangoinen 81

Olen Johan Mårtenssonin tyttären Marian jälkeläinen.
Lisään tähäån hieman tietoa, jotta haarukka paranisi.

Marian puoliso oli siis Pomarkun Markkulan isäntä Marcus Andersson Roikka, syntyjään Lavian Niemenkylän Roikan isännän Anders Sigfridsson Roikan poika.
Mutta, jotta asia on vaikea on Anderssin vaimo Maisa Sigfridsdotter.

Anders Sigfridsson Roikka oli taasen Roikan vävyn Sigfrid Perssonin ja Roikan tyttären Margareta Thomasdotter Roikan poika.

Marcus Andersson Roikan sisar Valborg Andersdotter Roikka oli Kankaanpään Vihteljärven Sikalan Erik Olofssonin puoliso. Erik Olofsson oli lopulta Merikarvian Ylikylän Näsin isäntä, missä suku jatkuu.

Marcus Andrssonin veli Johan Andrsson Roikka taasen nai Brita Johansdotter Jumpin, Merikarvian Ylikylän Jumpin tyttären, mihin tuli vävyksi.Jumppi ja Näsi olivat siis naapuritalot.

Kysymys onkin, miten Pomarkun Markkula tuli Roikan pojan ja Rankoisen tyttären haltuun?
Oliko sinne jommalta kummalta puolen sukuyhteys?

Harmi ettei SAY toimi, mutta Raimo Harju ehkä voisi valaista asiaa, eli löytyykö Markkulasta isäntää tai miestä jonka nimi oli Sigfrid, mahdollisesti Roikan emännän isä tai Per, isännän isänisä.

Tai Rankoisen puolelta Mårten siis Rankoisen isännän isä. Taikka Sigfrid Rankoisen emännän isä.

Tuskin on mahdollista, että Rankoisen Gertrud Sigfridsdotter ja Roikan isäntä Anders Sifridsson tai emäntä Maisa Sigfridsdotter olivat sisaria, lasten serkkuavio ei varmaankaan olisi ollut sallittu tuolloin.

[Kataja]

[B]
...
Kysymys onkin, miten Pomarkun Markkula tuli Roikan pojan ja Rankoisen tyttären haltuun?
Oliko sinne jommalta kummalta puolen sukuyhteys?

Harmi ettei SAY toimi, mutta Raimo Harju ehkä voisi valaista asiaa, ... .

Kyllä SAY toimii, vaikkakin haku on nyt vähän konstikasta:
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=578739&aytun=4019.DI&j=32

Tämä murunen ei varsinaisesti valaisse kysymystä, mutta olenko käsittänyt oikein, että Pomarkun kirkonkylän Riutta ja Markkula on sama talo siten, että kun Riutta jäi autioksi niin sen nimi muuttui jossain vaiheessa Markkulaksi, kun tuli tämä uusi Markku-isäntä? Vai onko kyseessä ihan eri talot niin että tämä pari oli ensin Riutalla ja sitten vasta Markkulassa. Ja kirkonkylästä näkyy löytyvän myös talo nimeltä Riutta eli Lauri. Eli jakautuiko tila?
Marjatta

[Benedictus]

Esimerkiksi Mikkolan, joka on osa Markkulaa, joka taas on puolikas kirkonkylän Riuttaa, suku alkaa todellisuudessa vasta 3. mainitusta isännästä lavialaisesta Markku Antinpojasta, jonka 4.4.1687 myönnetty viljelyoikeus esitettiin Ulvilan käräjillä seuraavana vuonna.

Myös asutus oli vakiintunutta jo ensimmäisessä maakirjassa v. 1540.Tällöin kylässä oli neljä tilaa, joista yksi, myöhemmin tunnettu nimellä Nissi, oli nautayksiköiltään Ulvilan pitäjän suurimpia. Muut talot tunnettiin myöhemmin nimillä Riutta, Soini ja Marttila. Soini jaettiin kahtia n. 1560, jolloin syntyi Pomarkun kylään viides tila. Vuosisadan vaihteessa, ehkä mm nuijasodan ja katovuosien seurauksena, kaikki tilat Nissiä lukuunottamatta olivat täysin autioita tai ainakin veronmaksukyvyttömiä. Esimerkiksi Marttila oli autio jo hopeaveroluetteloissa v. 1571 ja lähes yhtäjaksoisesti 1660-luvulle asti. Tällöin otti Nissin poika ja entinen isäntä Martti Rekonpoika sen viljelykseen. Toinen puolikas Soinia sai uuden asukkaan v. 1604 kun Erkki Laurinpoika otti tilan viljelykseen. Erkki Laurinpojalla oli lisänimi Savo, joka jäi myös tilan nimeksi. Nissi oli vuosina 1621-72 ratsastalona ja myös muita oli satunnaisesti ratsastaloina (kts: esim. Aarre Läntisen tutkimuksia) mutta ruotujakojärjestelyissä ei Pomarkkuun syntynyt kuitenkaan yhtään rusthollia, sensijaan suurimmat noin manttaalin tilat, Nissi ja Riutta, tulivat jaetuiksi kahtia, jolloin tilaluku nousi seitsemään. Tällöin Nissistä syntyivät Nissi ja Rossi ja Riutasta Markkula ja Lauri.

http://kauppa.maisa.fi/sivu.aspx?taso=2&id=47

Ylläolevan perusteella siis Markkula oli puolikas Pomarkun kirkonkylän Riuttaa, toinen puolisko siis Lauri.

Ketä olivat siis Riuttalaiset?

[raimoensio]

Minusta nämä Pomarkun tilat olivat vain autioita kruununtiloja ja kun edellinen suku ei pystynyt viljelijää tarjoamaa, niin lavialaiset saivat viljelyoikeuden takuumiehet esittämällä.
Riutta nimi tuli myös Laviasta Matti Heikinpoika Riutan mukana, joka sitten lähti Längelmäen kylään kartoitetulle uudistilalle, ja Pomarkun kylän tilalle tulivat nyt Markku Antinpoika ja Lauri Juhonpoika (joka ilmeisesti oli vihitty Riutan renkinä). Pomarkun Rossit tulivat myös Mouhijärveltä.
Tein aikoinaan nämä päätelmät paljolti SAY:n avulla mutta sittemmin Antero Perttula on vahvistanut nämä Lassila-tutkimuksissaan.

[Benedictus]

Monesti on tullut esille, ettei autioituminen tarkoittanut asukkaiden katoamista tilalta, vaan verojenmaksukyvyttömyyttä.

Koska Pomarkun ja Lavian väestö tuolloin oli äärettömän pieni, voisi silti kuvitella, että tiloista pyrittiin pitämään kiinni, erityisesti arvotiloista, kuten Markkkula ja Lauri, jotka olivat kosken rannalla ja Hongonjoen eli Karvian joen toisen haaran kala-apajan äärellä, mistä kertovat lohikalastamot.

Tuo Riuttan Mats Henriksson saattaa hyvinkin liittyä samaan sukusikermään.

Onkohan noista Rankopisen aiemmista isännistä mitään tarkempaa tietoa?
Tosin puustellien viljelijät tuntuvat olleen usein muualtakin.

[Kataja]

Monesti on tullut esille, ettei autioituminen tarkoittanut asukkaiden katoamista tilalta, vaan verojenmaksukyvyttömyyttä.

Koska Pomarkun ja Lavian väestö tuolloin oli äärettömän pieni, voisi silti kuvitella, että tiloista pyrittiin pitämään kiinni, erityisesti arvotiloista, kuten Markkkula ja Lauri, jotka olivat kosken rannalla ja Hongonjoen eli Karvian joen toisen haaran kala-apajan äärellä, mistä kertovat lohikalastamot.

Tuo Riuttan Mats Henriksson saattaa hyvinkin liittyä samaan sukusikermään.

Onkohan noista Rankopisen aiemmista isännistä mitään tarkempaa tietoa?
Tosin puustellien viljelijät tuntuvat olleen usein muualtakin.

Rankosen aatelissuku tunnettiin ainakin 1400-lla, Turun seutuvilla. Onkohan tuosta suvusta tehty tutkimuksia?
Marjatta