Johan Sigfridinpoika, Storby Halikko (Sauvo) k.1738

[Sukututkija JaSKa]

Johan Sigfridinpoika ja puolisonsa Elin (Lena) Mattsintytär asuvat Halikon (Sauvo) Storbyssä lapsineen. Johan kuolee 1738. Rippikirjoissa on katsos ennen vuotta 1732, enkä ole onnistunut löytämään Johan Sigfridinpojan vanhempia. Seutu on minulle ihan outo ja kysynkin; onko mahdollisesti Johan sama kuin Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon Riiko Isokylän Angelniemen Johan Sigfidinpoika? Ja mistäpäin lähtisin etsimään Johanin esivanhempia?

[Sukututkija JaSKa]

Jatkan yksinpuheluani: onko väärin olettaa Johanin olevan Halikon lukkarin Sigfridin ja vaimonsa Lishethan poika? Heillä on rippikirjassa Johan- niminen poika. Onko Stoorby sama kuin aikaisemmissa rippikirjoissa Kyrkåby? Silloin voisi olettaa, että Kyrkåbyssä pappilan mailla esiintyvä Sigfred voisi olla olla myöhemmin Stoorbyn pappilan mailla esiintyvä Johan Sigfridinpoika.

Rippikirja: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24134&pnum=94

[Juha]

eri paikka kuin Kirkonkylä;

http://fi.wikipedia.org/wiki/Angelniemen_Isokyl%C3%A4



Juha

[Sukututkija JaSKa]

Juu, kyllä minä nuo wikipedian sivut jo kahlasin mutta ei oikein muuten satu rippikirjojen ja SAY:n yhtälöön

[Juha]

Joo mutta Angelniemen Storby joka rippikirjoissa on esim 1740-luvulla Halikon kohdalla, on eri asia kuin Halikon kirkonkylä




Juha

[Sukututkija JaSKa]

Pointtini olikin se, että Stoorbyssä ei ole pappilaa ennen kuin rippikirjassa 1732-.

[Juha]

Mielenkiintoinen ongelma; Kirkonkylän luulisi olevan siellä missä on kirkkokin...Isokylä on kovin kaukana sekä Halikon emäkirkosta että Angelniemen kirkosta...

Juha

[JaskaS]

Angelniemen kappalainen on asustanut silloisessa Niemen kylässä (Kemiönsaaren pohjoisosassa vastapäätä Angelansaarta) niin Angelniemen rippikirjan 1730-1746 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/angelniemi/rippikirja_1730-1746_mko2-5/8.htm) kuin Halikon rippikirjan 1732-1738 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/halikko/rippikirja_1732-1738_jk299/81.htm) mukaan, Halikon kirkkoherra kaiketi Halikon kirkonkylässä.
Joku väärinkäsitys?

:) Jaska

[Sukututkija JaSKa]

En ole kiinnostunut kirkkoherroista, vaan lukkari Sigfridistä ja hänen pojastaan Johanista.

[Turunmaa]

Jatkan yksinpuheluani: onko väärin olettaa Johanin olevan Halikon lukkarin Sigfridin ja vaimonsa Lishethan poika? Heillä on rippikirjassa Johan- niminen poika. Onko Stoorby sama kuin aikaisemmissa rippikirjoissa Kyrkåby? Silloin voisi olettaa, että Kyrkåbyssä pappilan mailla esiintyvä Sigfred voisi olla olla myöhemmin Stoorbyn pappilan mailla esiintyvä Johan Sigfridinpoika.

Rippikirja: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24134&pnum=94

Paikka on Angelniemi, kuten Juhakin kirjoitti.
Vanhemmista en tiedä (en ole etsinyt).
Digiarkistokaan (SAY) ei nyt toimi, jotta voisi tarkastella Storbyn (Isokylän) taloja.
Johan Sigfredsson k. 1738, Elin Mattsdotte k. leskenä 1740
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/halikko/rippikirja_1739-1745_jk299-300/10.htm
Pari vihittiin 15.5.1711 Storby B. Johan Sigfredsson Pig. Helena Mattsd:r Storby
Kyseessä Angelniemen Storbyn Riikon talollispariskunta.

[Sukututkija JaSKa]

Johanin taival on minullakin juuri noin mutta vanhemmat olivat ne epäselvät. Digiarkiston materiaaleihin pääsee oikein hyvin käsiksi Astian kautta, sieltä olen niitä nyt muutaman päivän pyöritellyt.

[JaskaS]

Laitoin kommenttini pappien asuinsijoista siksi, että Sauvon rajan tuntumassa sijaitsevassa Isossakylässä (Storby) ei näy minkään sortin pappilaa...

:) Jaska

[Turunmaa]

"Isokylän Angelniemen Johan Sigfidinpoika? Ja mistäpäin lähtisin etsimään Johanin esivanhempia"?

En edelleenkään tiedä Riikoon vävyksi tulleesta Johan Sigfridinpojasta mitään, mutta Storbyn kylän sijainnin vuoksi tutkimuskohteiksi lupaavimpia ovat Sauvo, Karuna, Paimio ja Kemiö, myös Halikko, Perniö/Teijo "vähäisimpinä".
Jos kyseessä on talollisen poika, niin ei kun selailemaan Suomen asutuksen yleisluetteloita ennen vuotta 1711 kyseisistä pitäjistä.
Kuten Jaska totesi, niin kirkkoja ei ihan lähellä ollut.
Halikon kirkolle on noin 15-20 km.
Lasten kasteluettelot voisivat valaista asiaa, vaikeaa sekin, sillä tietoja ei taida löytyä kuin muutamasta vanhemmasta lapsesta ja talon isännöintiä jatkaneesta pojan perheestä.

[Sukututkija JaSKa]

Kiitoksia kaikille lisävalaistuksesta. Kyllä noita asutusluetteloita on tullut jo muutama päivä tongittua ja siksipä pohdintani esille laitoin, kun ei noita Johaneita näyttänyt kovin paljon rippikirjoista Sigfridinpoikina löytyvän. Tuo lukkari Sigfridin Johan- poika pisti silmään ja siksi ajattelin viisaampien näkemyksiä kysellä, minulle kun tuo alue on ihan hepreaa. Ilmeisesti kukaan ei ole tutkinut Johanin taustaa mutta tuokin tieto, että hän on tullut vävyksi vie asiaa paljon eteenpäin. Kiitos!:)

[Seija Randell]

Voihan sitä olettaa, mutta yhtä hyvin voi olettaa Johanin tulleen vaikka Somerolta tai Marttilasta. Halikon ensimmäisessä rippikirjassa tosiaan näkyy lukkarilla olleen Johan-poika, mutta kun isonvihan takia mitään kirjoja ei ole pidetty, niin hänen elämästään ei sen enempää selviä.
Jos jostakin asutuksen yleisluettelosta löytyy sopiva mies, niin millä senkään samaksi todistat ?
Sigfris on tuohon aikaan ollut hyvin yleinen nimi näillä seuduin, ja taitaa se Johan olla vielä tavallisempi.
Sanoisin kyllä, että maantiede ja historia kannattaa selvittää jos tämmöisiin jotakin logiikkaa meinaa saada. Tässä nyt vielä se erikoisuus, että Isonkylän, Pöylän ja Kanamäen asukkaat käyttivät yleensä Halikon kirkkoa, kun sinne oli parempi matka ihan maitse. Vanhojen sukujen hautoja löytyy molemmilta hautausmailta.

[Sukututkija JaSKa]

Kiitos vaan Seija kommentistasi, se ei sinällään pitänyt mitään uutta tietoa. Alkuperäinen kysymykseni olikin "onko väärin olettaa", joka tarkoitti siis sitä, että onko jollakin varmaa tietoa asiaa vastaan, etten turhaan kuluta aikaani sen langan kerimiseen. Olen kyllä näiden isälinjaisten DNA- osumien perässä kuluttanut aikaa jo monta vuotta noilla seuduilla, joten jotensakin maantiede on hallussa mutta Storby-Kyrkåby käsitteinä ei ihan. Minulla ei ole tapana kirjoitella olettamuksia tutkimuksiini, joten tutkinta jatkuu. Ihan mielenkiintoista vaan huomata, että kyseinen alue on niin pyhää maata, että kysymyksiinsä saa vain lyhyitä mieluummin piikikkäitä kuin auttavia kommentteja. Mutta ei se mitään, olette kaikki osaavia tutkijoita, joten ehkä se on teidän oikeutenne.

[ristojohannes]

Kysyjä kirjoittaa :
Ihan mielenkiintoista vaan huomata, että kyseinen alue on niin pyhää maata, että kysymyksiinsä saa vain lyhyitä mieluummin piikikkäitä kuin auttavia kommentteja. Mutta ei se mitään, olette kaikki osaavia tutkijoita, joten ehkä se on teidän oikeutenne.

Näyttää olevan erikoinen kysyjä, joka kiukuttelee vastaajille jotka eivät vahvista hänen epämääräisiä olettamuksiaan.
Vastaajat olivat muuten tutkijoita, jotka tuntevat alueen.

[Sukututkija JaSKa]

Eihän toki Risto siitä ole kysymys, kiitos kuitenkin kommentistasi :) Olen kiitollinen kaikesta avusta ja kommenteista, joita olen saanut. Tiedän, ettei ole helppo vahvistaa saati kumota esittämääni olettamusta tai paremminkin ehkä vaihtoehtoa. Joskus kun on pakko yrittää edetä vaikka poissulkemisen kautta. Enkä kiukuttele, koska siihen ei ole mitään syytä. Tunnen alueen historiaa mutta en Halikon eri kylien ja talojen taustaa ja siihen olisin kaivannut apuja. On täysin mahdotonta paneutua asiaan ilman laajaa paikallishistoria lähteistöä, mitä minulla ei tällä hetkellä ole käytössäni. Voin olla väärässä mutta kuvittelen Halikon Storbyn Angelniemen Riikon talon olleen iso talo, jonka vävyn voisi olettaa olleen vähintäänkin talollisen pojan jostain. Naimisiin mennessään vuonna 1711 Johan Sigfridinpoika on merkitty talonpojaksi Storbystä. Kuten Seija jo totesi rippikirjat loppuvat vuoteen 1708, joten juuri tuota aikaa ei kirjoista löydy. Mutta jos jo vuonna 1711 Johan on ollut talonpoika Storbystä, luulisi hänen olleen sitä jo vuonna 1708. Sopivia taloja ei vaan ole.... ei ainakaan minun kylä/talontuntemuksellani, siksi alunperin kyselin tuota Kyrkåbyn mahdollisuutta. SAY on hieno kokonaisuus ja lähde antamaan pieniä tiedonmurusia mutta tässä tapauksessa siitä ei ole, ainakaan toistaiseksi, ollut hyötyä.

[Seija Randell]

Myönnän pienoisen piikikkyyteni ja pyydän anteeksi. Kysymyksessäsi ei mitenkään tullut esille, että olet paljon myös taustoja selvitellyt, ja paikkakunnalla asuvana tuntui todella omituiselta puhua Halikon kirkonkylästä ja Angelniemen Isostakylästä molemmista pappilan sijaintina. Riiko tuskin sen suurempi oli kuin muut talot; ne taisivat tuohon aikaan kyllä olla aika samankokoisia ja melkein kaikki Halikossa kruunun tai aatelisten omistamia.
Angelniemen oma lukkari asui Pärnäspäässä (sivuhuomautus vain).
Minun on vaikea uskoa, että Johanin esivanhempiin saisi mitään parempaa selkoa. Jos ei sitten jossakin käräjäpöytäkirjoissa jotakin sattuisi olemaan.
(Omien esivanhempieni kohdalla tiedot loppuvat 1600-luvun loppuun, paitsi yksi linja sattuu olemaan ns. pikkuaatelisia ja siitä nyt vähän pidemmälle pääsee.)

[Sukututkija JaSKa]

Kiitos Seija, oma mokani etten selventänyt heti alkuun kaikkea jo tutkimaani. Tuntui vaan, että kysymys oli pakko esittää ennen kuin jätän sen(kin) odottamaan päivää parempaa. Tämä on jo kuudes lähialueella oleva kadonnut langanpää (kaikki eri DNA-osumista), joten haasteellisesta alueesta on kysymys ja minulle vieläkin haasteellisempi, kun en tosiaankaan ole sen alueen kasvatteja. Vaikka kuinka yritän hankkia itselleni alueiden historiakirjoja (joita on hyllyssä jo melkoisen monta), aina putkahtaa eteen paikka, jonka tietoja ei kyseisistä kirjoista löydy, silloin tukeudun alueen spesialisteihin. Sitä tietoutta mitä teillä on, ei edes kirjoista ole mahdollista löytää.

[Hannu Virttaalainen]

Vaikka kaikkien muiden tähän mennessä vastanneiden asiantuntemuksen painopiste on selvästi lähempänä kyseessä olevaa Isokylää, kuin itselläni lisäisin kuitenkin linkin nykykartaan ja siinä nuolilla näkyviin nykyisen Salon 3:een Isokylään
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=288301&n=6707076&scale=400000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi

Puheena olevasta läntisimmistä Isostakylästä, joka siis kuului Halikon Angelniemen kappeliin ja asutuksen yleisluettelossa näkyy ilmeisesti Sauvon kohdalla oli lyhyempi matka Hajalaan, jossa kulki tie Turusta Viipuriin, kuin merenrantaan, josta olisi vielä tarvinnut soutaa Kemiön saarella olevalla Angelniemen kirkkoon. Edellä olevasta johtuen näyttää ainakin minusta, että ennen 1750-lukua ko kylän asukkaat ovat sekä Halikon että Angelniemen rippikirjoissa.

Samanlaista hankaluutta kulkea pois kunnon tien varresta tehtyihin kirkkoihin varsinkin kelirikkoaikaan on ollut täällä sisämaassakin. Meillä vaan ratkaisu oli oma kirkko, jonne kaikki papit taas eivät olisi olleet halukkaita kulkemaan varsinkaan kelirikkoaikaan.:D:

Jos sotkin edellä niin nämä toiset vastaajat varmaan korjaavat. Mutta nyt toivottavasti kaikki ovat kartalla.

[Sukututkija JaSKa]

Lämmin kiitos Hannu! Suuri tällaista tietoa tarvitsen voidakseni "maastouttaa" itseni erilaisiin vaihtoehtoihin. Tarkistan vielä Seijalta: mihin kylään Pärnäspää kuului?

[Jussi Rusko]

Riikon sukutilan tietoja ja vähän tarinaakin 1800;lta jos luet loppuun.
terv:Jussi


3443

[Sukututkija JaSKa]

Kiitos Jussi! Mielenkiintoinen liite ja mukava, että oli valokuviakin mukana. Kyseinen suku on siis isänilleni Y-DNA osuma mutta sen verran kaukainen, että yhteistä esi-isää pitää etsiä sieltä 1500-1600- luvuilta. Kaikki isäni ryhtinaalliset 4 osumaa ovat samoilta seuduilta, joten jossain se yhdistävä tekijä luuraa. Harmi vaan, että ainakin toistaiseksi Johanin vanhempiin ei ole löytynyt varmistusta mutta eihän tämän kuulu helppoa ollakaan :)

[Turunmaa]

Vahvistusta en Johan Sigfridinpojan alkuperästä voi edelleenkään antaa.

Kiitos Ristolle kommentista, sillä minullekin oli kynnys vastata Jaanan kysymykseen kun luin Juhan ja Jaskan saamat palautteet. Kumpikin kokeneita tutkijoita.

Tämä pieni tarina valaisee ehkä vähän lukkarin perheestä.
Halikon historia/V.J.Kallio , 1930 on tiennyt tämän lukkari Sigfidistä.
Lainaus:
”Sigfid Henrikinpoika 1686 - 1693.
Tämä lukkari mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1686 todistajana, kun renki Pietari Henrikinpoika oli syytteessä tupakan myymisestä kirkonmäellä rukouspäivänä ja kirkonaikana.
Hänet mainitaan vainajaksi talvikäräjillä helmikuussa 1696, jolloin myös käy selville, että hän vielä edellisen vuoden Halikon markkinoiden aikana oli ollut elossa. Hänen vaimonsa nimi oli Elisabeth Yrjänäntytär. Lapsia oli Juhana ja Gabriel sekä tytär Liisa.
Tätä Sigfridiä epäiltiin osalliseksi erääseen kirkonkassan varkauteen, joka oli tapahtunut 7.2.1693 tienoilla. Varkaus oli tehty oikeilla avaimilla ja hävisi siinä kirkon varoja 70 vaskitaalaria ja kaksi hopeasormusta. Samanaikaisesti epäiltiin myös kirkonisäntää Matti Simonpoikaa Kihisistä. Pahin, mitä oikeudessa heitä vastaan voitiin esittää, oli se, että he olivat kustantaneet jälkimmäisen palvelijattaren Maria Simonintyttären Marttilan pitäjään erään Martti nimisen poppamiehen luokse, jolloin tämä oli lausunut, että miksi nämä eivät itse tule tänne, lukkari on suuri lurjus; hän olisi heistä nähnyt, jos he olivat varastaneet kirkosta. Pitkien tutkimusten jälkeen julistettiin sellainen tuomio, että lukkari tehköön puhdistusvalan”.

Olen vain sukututkimusharrastelija, mutta tämän perusteellakin voisi olla epätodennäköistä lukkarinpojan päätyneen talon isännäksi.

Hannun ehdottama Salo-Uskelan Storby ei rippikirjojen perusteella käy Angelniemen/Halikon Storbyn Riikon kuvioihin.

Pärnäspää
(alueella nimityksinä Niemis ja Korvis)
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4744
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=11&TYPE=HTML
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4rn%C3%A4sp%C3%A4%C3%A4

[Sukututkija JaSKa]

Kaikkeen jäynäänhän ne ovat nuo uskonmiehetkin sotkeentuneet, saati sitten ihan tavan lukkarit :)
Ylioppilasmatrikkeli kuitenkin kertoo, että Sigfrid Henrikinpojalla olisi ollut myös veli Matthias, joka myöhemmin otti käyttöönsä sukunimen Salinius ja toimi Pöytyän kirkkoherrana. Hänen jälkeläisensä myös ainakin osittain jatkoivat isänsä jalanjälkiä. Jos Matthias todella on lukkari Sigfridin poika ja toimi jo vuonna 1707 kirkkoherrana, en usko, että hänen veljensä mainetta olisi enää isän rikkeet rasittaneet. Tuo Sigfrid Henrikinpoika kiinnostaa edelleen tutkintalinjana, koska nimi Henrik periytyy suvussa eteenpäin, toki on voinut uida mukaan muistakin sukuhaaroista mutta vielä en ole sellaista hoksannut. Sigfrid- nimeä ei jälkipolvissa ihan heti osu silmään mutta se olisi tässä tapauksessa ihan ymmärrettävää, jos yhteyttä lukkari Sigfridiin haluaa peitellä. Isäni isälinjan varhaisin tunnettu jäsen on kirkkoherra ja olettaisin, että muutkin suvun jäsenet olisivat ajautuneet samalle uralle, jatkuuhan pappisammatti tässäkin tunnetussa sukulinjassa, siksi mielenkiintoni erityisesti kohdistuu näihin kirkonpalvelijoihin.

[Turunmaa]

Jaanalle vielä tiedoksi, että esimerkiksi ainakin yhdelle Riikon jälkeläiselle on Halikon srk tehnyt sukututkimuksen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19258&pnum=218
Sukuselvitys 1/1983 (Halikko)
Miten kauaksi esipolviin tutkimukset ulottuvat selviää vain kopiot tilaamalla.
Tällaisia selvityksiä tutkijat ovat saaneet taikaisemmin kopioiden hinnalla.
Nykykäytännöstä en tiedä. Tutkimusaineisto on Salon kirkkoherranvirastossa, jossa erittäin ystävällistä palvelua.
http://www.salonseurakunta.fi/yhteystiedot

YT
Raila

[Sukututkija JaSKa]

Ihanaa Raila! Kiitos vinkistä, soitanpa heti huomenna Salon kirkkoherran virastoon. Riikon suku on joka tapauksessa sukua, koska DNA niin väittää :) Löytyypä yhteinen esi-isä tai ei niin kiinnostaa kovasti. Johan Sigfridinpojalla on paitsi Henrik- niminen poika myös Elisabeth niminen tytär, eli molemmat lukkari- perheen vanhemmat. Tiedän, että ohuita ovat lankani mutta jatkan kunnes se katkeaa. Kiitos vielä Raila!

[JaskaS]

Sekoitetaan pakkaa sen verran, että Johan Sigfridinpojan Henrik-pojan, s. 12.5.1723, kummina on mm. Halikon lukkari Christer Pehrsson, edellä mainitun Sigfridin seuraaja. Kaikkien muiden lasten kummit vaikuttaisivat olleen vain Isonkylän naapureita.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/halikko/syntyneet_1692-1734_jk307/119.htm
Tosin lukkarit ja vastaavat olivat useinkin kummeja virkansa vuoksi...

:) Jaska

[Sukututkija JaSKa]

Hyvä huomio Jaska. Harmi vaan, että ihan kaikkia lapsia ei ole syntyneet- kirjaan merkitty, tai ainakaan minä en ole vielä onnistunut niitä löytämään. Juuri tämän Henrikin 1723 jälkeläisosuma on muuten kyseessä. Haasteellistahan tämä tonkiminen on juuri nyt, kun digiarkisto on nurin ja Astiakin on jumissa. Vaikka varmistusta nyt tähän Johanin vanhemmuusasiaan ei saisikaan pitäisi yrittää kaivautua Sigfrid Henrikinpojasta taaksepäin. Jos vastaan tulisi jokin tunnetuista esi-isistä tai vaikka jokin jo tutkituista muista geneettisistä sukulinjoista. Hienoja tietoja olen teiltä saanut!

[Sukututkija JaSKa]

Siis minulla Johan Sigfridinpojalle ja Elin (Lena) Mattsintyttärelle on tiedossa lapset: Brita (syntymäaika ei varmuudella tiedossa ~1712), Jacob 1717, Chirstin 1721, Elisabet 18.9.1729, Henricus 12.5.1723, Maria 18.3.1726 ja Carin 16.8.1731.

[Turunmaa]

Sekoitetaan pakkaa sen verran, että Johan Sigfridinpojan Henrik-pojan, s. 12.5.1723, kummina on mm. Halikon lukkari Christer Pehrsson, edellä mainitun Sigfridin seuraaja. Kaikkien muiden lasten kummit vaikuttaisivat olleen vain Isonkylän naapureita.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/halikko/syntyneet_1692-1734_jk307/119.htm
Tosin lukkarit ja vastaavat olivat useinkin kummeja virkansa vuoksi...

:) Jaska

Lukkari Christer Perssonin värikkäästä elämästä on runsaan kahden sivun juttu V.J.Kallion Halikon historiakirjassa.

"Hän oli pakolaisena ja vankina 1714-1722.
Hänen poissa ollessa lukkarinvirkaa väliaikaisena toimitsijana hoiti Johan Sigfridinpoika, joka todennäköisesti oli lukkari Sigfridin poika. Kirkon tilikirjassa on mainittu 14.9.1720 ja 5.2.1721 hänelle maksetaan kummallakin kerralla kellonrasvaa varten 1 taalari 28 äyriä".

Raila

[JaskaS]

Tästähän jo saisi seitinohuen hypoteesikudelman :cool:

:) Jaska

[Sukututkija JaSKa]

Niin saisi :) Hypoteesikudelmaa on haasteellista tarkistaa ellen onnistu löytämään Sigfrid Henrikinpojan isälinjalle jotain yhtymäkohtaa geneettisiin osumasukuihin mutta jos sellainen löytyisi, seitinohut hypoteesi voisi ainakin hieman vahvistua. Pitäisi päästä vielä muutama sukupolvi taaksepäin......

Kiitos Raila vielä tuosta valmiin sukuselvityksen vinkistä. Ihan sukuselvitys ei kuitenkaan ollut kyseessä mutta perunkirjoitusta varten tehty perheselvitys kuitenkin, tilasin siitä kopion talteen. Ja olit oikeassa; Salon seurakunnan kirkkoherranvirastossa on äärettömän ystävällinen, avulias ja asiantunteva palvelu.

[Sukututkija JaSKa]

3444



Oheisessa tiedostossa on se sekamelska, josta koetan löytää jotain yhteyttä. Näillä suvuilla on geneettinen yhteys mutta sitä missä kohtaa aikajanaa se kulloisenkin suvun välillä on, ei osaa varmuudella edes haarukoida. Mielenkiintoisesti ovat vain maantieteellisesti pienehköllä alueella pyörineet. Katkoviivoilla varmistamattomat yhteydet. Ihan vaan jos teitä kiinnostaa, kun olette alueen asiantuntijoita. Jos huomaatte jonkun ihan päin honkia olevan asian, ilmoitattehan.

[Pekka Hiltunen]

Kyseessä näyttäisi olleen Halikon Perttelin kappeliseurakunnan lukkari: Isokylällä tarkoitettaneen Perttelin vanhaa kirkonkylää, joka sijaitsee nykyisen Turku-Helsinki -valtatien ja Somerontien risteyksen tuntumassa. Perttelin puinen kirkko ja Vanha Hautausmaa sijaitsevat Somerontien suuntaisen Vanhan Perttelintien ja Uskelanjoen välissä noin 400 m:n etäisyydellä mainitusta valtatiestä pohjoiseen. Tie sukeltaa tunneliin Helsinkiin päin mentäessä luoteeseen jäävien Märynummen tuulimyllyjen jälkeen ja tulee entisen Isokylän alta päivänvaloon eli e.m. tienristeykseen.
PH

[Juha]

No höpö höpö ��

Ei Uskelan Storbyllä ole mitään tekemistä Perttelin kirkonkylän kanssa. Uskelan vanha kirkko on Isokylän vieressä mutta Perttelin kk on ihan muualla


Juha

[Juha]

Selvennyksenä vielä:

Tässä nykyisen Salon, entisen Uskelan Isokylä eli Storby;

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Storby&srs=EPSG%3A3067&y=6704767&x=288429&lang=fi


Tässä taas Perttelin kirkon sijainti

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Perttelin+kirkko&srs=EPSG%3A3067&y=6707058&x=293760&lang=fi



Juha

[Pekka Hiltunen]

Selvennyksenä vielä:

Tässä nykyisen Salon, entisen Uskelan Isokylä eli Storby;

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Storby&srs=EPSG%3A3067&y=6704767&x=288429&lang=fi


Tässä taas Perttelin kirkon sijainti

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Perttelin+kirkko&srs=EPSG%3A3067&y=6707058&x=293760&lang=fi



Juha

Olet oikeassa, karttahaku Nokian Windows -puhelimella ilmoitti, että oli kuvassa Perttilin kirkko - vrt. R. Reaganin vitsi Koiviston päivällisillä hautausurakoitsijasta, joka joutui selittämään omaiselle väärän pään arkussa: "No, vaihdetaan päitä." - muistenkin nyt Perttelin kirkonkylän näyttäneen kovin erilaiselta siellä käytyäni ajelemassa neljännesvuosisata sitten kuin mitä nyt näkee bussin (2. kerroksen) ikkunasta. Kiitos uudesta (tai vaikka vanhastakin) näkemyksestä! Seikka vaikuttaa selvältä, sillä Uskelan ja Kaninkolan rusthollarit olivat tietenkin samaa sukua.
PH

[Pekka Hiltunen]

Uskelan ja Kaninkolan rusthollarit olivat tietenkin samaa sukua
Siis kaikki ykköstien rusthollarit olivat sukua toisilleen Turun rajalta Muurlaan. Renvall-sukuja on käsitelty taannoin toisessa ketjussa enkä tiedä mitään alueen muista suvuista. Epäilemättä dna-testit ovat tuoneet esille henkilöitä, joilla on yhteisiä sekvenssejä kromosomeissaan, mutta sukulaisuuden astetta on vaikeaa arvioida. Amerikkalainen firma saattaa erehtyä määritellessään serkkuusasteita - itse olen taipuvainen pitämään suomalaisia ainakin suhteellisesti sisäsiittoisina, vaikka suomalaiset eivät tilastollisin menetelmin tarkasteltuna joukkona absoluuttisesti sitä olisi. Jokainen voi tätä pohtia omassa kotikylässään tai esivanhempiensa kotipitäjien kohdalta. Ehkä suurkaupungissakin aktiivisessa iässä olevat henkilöt aina löytävät sukulaisensa (ja vain sukulaisensa)?

Kun moottoritietä ajetaan Turun suunnasta tunneliin ennen Somerontien liittymää, on tunnelin suulla sininen, suorakaiteen muotoinen liikennemerkki, jollaisella ilmaistaan yleensä kylää tms.. Siinä lukee "Isokylä". Mitään kylää ei kuitenkaan ainakaan tunnelin yläpuolella näy, vaan vain metsäinen mäki. Tässä nyt kuitenkin on etsitty paikka ja lähin kirkko on kartan mukaan Perttelin keskiaikainen harmaakivikirkko. Ehkä olen nähnyt kangastuksen vanhasta puukirkosta ja mullilaumastakin siina Uskelanjoen vehreällä töyräällä. Täälta kannattaa kuitenkin p.o. kappalaista etsiä. Palaan itse asiaan elokuussa, kun seuraavan kerran matkustan Helsinkiin, ja koetan näppäillä sitten valokuvan bussin ikkunasta uudella älypuhelimellani.
PH

[Juha]

Tässä nyt kuitenkin on etsitty paikka ja lähin kirkko on kartan mukaan Perttelin keskiaikainen harmaakivikirkko.


Väärin; lähin kirkko tuohon aikaan oli Uskelan kirkko;

https://youtu.be/VRNc9xO-a18



Isokylä on sitten, jos Hesasta lähestyy Piihovin tunnelia, siinä vasemmalla puolella. Siellä on suurin osan kylän kantataloista kuten Puonti, Kupila ja Klaavu jne


Tunnelin oikealla puolella Hesasta tultaessa on taas Ruoksmäki



Juha

[Pekka Hiltunen]

Hei, Googlen Earth -ohjelma näyttää totuuden: olen tehnyt päätelmiä Helsingistä Turun suuntaan kulkiessani ja sitten sekoittanut etelän ja pohjoisen. Isokylä on siis moottoritien eteläpuolella tunnelin ajoaukon Turun puoleisen suun vieressä, ja vanha pappila siinä mainitsemani muutaman sadan metrin päässä Vanhan Perttelintien varressa. Tästä pappilasta ja tästä Isokylästä nyt joka tapauksessa on puhe.
PH

[Pekka Hiltunen]

Henrik Impola mainitsee (Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet) "Simon Mattsson till Storby (Sagu)" (Michel "Haningola" kaiketi p.o. Kaningola).
Sauvon hallintopitäjään kuului 1500-l. kaksi Halikon khra-kuntaan luettua Isotalo (Storby) -nimistä kylää. Mainitut kylät yhdistettiin voudintileissä Impolan mukaan noin 1580. Matts Kollar kolme taloa käsittävästä Isokylästä sopii Hela:n mukaan ikänsä perusteella k.o. Simon Mattssonin isäksi paremmin kuin Matts Jönsson eli Matts Pasoi, joka oli kaksi kooltaan identtistä taloa käsittäneestä Isokylästä (jompi kumpi näistä talollisista oli Sauvon lautamies 1533 Matts i Storby). Niinpä SAY:ssa on Halikossa molemmat Isokylät saman otsakkeen alla, kun verotiedot muuten ovat yhtäpitävät SAY:n Sauvon tietojen kanssa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Johan Sigfridinpoika ja puolisonsa Elin (Lena) Mattsintytär asuvat Halikon (Sauvo) Storbyssä lapsineen. Johan kuolee 1738. Rippikirjoissa on katsos ennen vuotta 1732, enkä ole onnistunut löytämään Johan Sigfridinpojan vanhempia. Seutu on minulle ihan outo ja kysynkin; onko mahdollisesti Johan sama kuin Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon Riiko Isokylän Angelniemen Johan Sigfidinpoika? Ja mistäpäin lähtisin etsimään Johanin esivanhempia?

Iso-Iivarin luettelon vävy Johan Isokylän Riikossa näkyy tässä:
Riiko Isokylä Angelniemi 1711-38 vä Johan Sigfridss 15.5.1711 Angelniemi 1738 Ange

http://users.utu.fi/isoi/talot/halikko.htm

Johan Sigfridsson kuoli siis 1738. Vihkimäkirjaus on kopioitu Halikon vihittyjen kirjasta HisKiin näin:

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
15.5.1711 Storby B. Johan Sigfredsson Pig. Helena Mattsd:r Storby

Elinin (Lena, Helena) kirjaus on Isokylän Riikossa tässä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24133&pnum=194

Helenan isänisä näyttäisi olleen Grels, jonka puolisoksi on kirjattu joku Lisa.

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myönteinen. Johan Sigfridssonia kannattaa varmaankin etsiä Halikosta tai naapuripitäjistä vaimonsa säädystä. Esim. Angelniemestä löytyy eräs Sigfrid ja vaimonsa Lisa:


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24133&pnum=111

HisKi:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
10.9.1699 11.9.1699 Niemis Sigfred Jacobson Lijsa Jörensdr Brita

Niemen Sigfred Jacobssonille ja Liisa Jörenintyttärelle 1699 syntynyt Brita voi olla perheen kuopus, koska kastettujen kirjasta ei löydy tapahtumia tämän jälkeen. Tämä tukee sitä ajatusta, että Johan Sigfridsson voisi olla Angelniemen Niemestä.

Minulla on vaikeuksia päästä digitaaliarkiston apupalvelimen kautta SAY:n tietoihin hitaan verkkoyhteyteni takia. Ehdotan Johan Sigfridssonin etsimistä SAY:sta. Halikon kastettujen kirjaan on kirjattu kummeja tavallista tunnollisemmin ja heistä voisi saada ainakin vihjeitä, sillä kummit olivat talollisten keskuudessa yleensä lähiomaisia kuten vanhempien sisaria.

PH

[Sukututkija JaSKa]

Kiitos Pekka vaivannäöstäsi! Sainkin taas monta lisälankaa kerittäväksi.

[Seija Randell]

Sotketaanko tässä nyt Uskelan Isokylä ja Angelniemen Isokylä ? Jälkimmäinen löytyy tosiaan - kuten joku edellä toikin esille - SAY:stä Sauvon puolelta. En nyt oikein ymmärrä, mistä tässä on kyse, paitsi ketjun aloittajan esivanhempien hakemisesta. Ja siitä Piihovin lähellä olevasta Isostakylästä voi nyt sen sanoa, että täällä päin kylät eivät ole mitään kauas erottuiva "kyliä", vaan talot ovat aika hajallaan ja kylissä on vähän taloja, tai vain yksi. - Ja joku tuolla kysyi Pärnäspäästä, että mihin kylään se kuului. Se on oma kylä, tai sanottakoon sitten yksinäistalo. Maarekisterissä kaikki ovat kumminkin kyliä, oli sitten maakirjataloja yksi tai useampi. - Meni vähän viereen, mutta suotaneen anteeksi. Ja joku tuolla myös ihan oikein oli tajunnut, miksi Angelniemen Isonkylän asukkaat käyttivät Halikon kirkkoa. Kartasta se selviää.

[Pekka Hiltunen]

Sotketaanko tässä nyt Uskelan Isokylä ja Angelniemen Isokylä ? Jälkimmäinen löytyy tosiaan - kuten joku edellä toikin esille - SAY:stä Sauvon puolelta. En nyt oikein ymmärrä, mistä tässä on kyse, paitsi ketjun aloittajan esivanhempien hakemisesta. Ja siitä Piihovin lähellä olevasta Isostakylästä voi nyt sen sanoa, että täällä päin kylät eivät ole mitään kauas erottuiva "kyliä", vaan talot ovat aika hajallaan ja kylissä on vähän taloja, tai vain yksi. - Ja joku tuolla kysyi Pärnäspäästä, että mihin kylään se kuului. Se on oma kylä, tai sanottakoon sitten yksinäistalo. Maarekisterissä kaikki ovat kumminkin kyliä, oli sitten maakirjataloja yksi tai useampi. - Meni vähän viereen, mutta suotaneen anteeksi. Ja joku tuolla myös ihan oikein oli tajunnut, miksi Angelniemen Isonkylän asukkaat käyttivät Halikon kirkkoa. Kartasta se selviää.

Kylät on käsittääkseni sotkettu SAY:ssa. Luen Halikon rippikirjaa ja kuvittelen mielessäni Uskelan Isokylää. Tässä ovat molemmat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Angelniemen_Isokyl%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskelan_Isokyl%C3%A4

Kuten jo mainittiin, kuului e.m. hallinnollisesti Sauvoon, mutta väki kävi kirkossa Halikossa, joten se siis adoptoitui Halikon khra-kuntaan ja SAY:ssa nämä kahden ja kolmen talon kylät yhdistettiin. En tiedä, onko Uskelan Isokylä koskaan kuulunut Halikkoon, mutta nyt se joka tapauksessa on osa Salon kaupunkia (jonka vaakuna on kai koottu Halikon tunnuksista...). Minulle on yhdentekevää, missä mikäkin kylä sijaitsee, jos kysyjä vain löytää etimiään esivanhempia jommasta kummasta. Ymmärrän kyllä tuskan, kun muukalaiset "siirtelevät rajakiviä" miten tahtovat.

PH

[Sukututkija JaSKa]

Kiitos Pekka, juuri SAY:n ihmeellisyyksien vuoksi aloin kyselemään paikallistietämystä. Minusta kun ne ei oikein olleet loogisia. Aivan sama mikä kirkko missäkin oikeasti on kuulunut olla, minulle tämä selvitys kaikkinensa on ollut oikein hedelmällinen ja avaava. Tiedän ainakin sen, että vika ei ehkä olekaan minun päässäni, jos palaset tuntuvat leviävän juuri kun olen niitä saanut kasattua. Sekaisin voivat olla siis myös lähteet :D:

[Juha]

Selvennän lähinnä Pekalle, joka nyt itse sotkee turhaan;

Halikon väki ei taatusti käynyt Uskelan Isokylän liepeillä sijainneessa kirkossa, koska heillä oli itsellä oikein upea harmaakivikirkko.


Uskelan Isokylä oli siis Uskelassa, eikä sillä ole mitään tekemistä Halikon kanssa.


Uskelan kunta perustettiin 1868 ja se liitettiin Saloon 1967. Uskelan kirkkopitäjä on sitten erittäin vanha, perustettu luultavasti jo 1200-luvulla.

Halikkokin kuului siihen vielä 1300-luvun alussa, mutta alkuperäisen kysyjän ongelman aikoihin niillä ei enää ollut tekemistä keskenään.


Juha

[Seija Randell]

Huh huh. menee vähän turhaksi kinaamiseksi, mutta ei niitä muutamia Angelniemen kyliä SAY:ssä sotkettu ole, vaan ne todellakin ovat kuuluneet Sauvoon, ainakin hallinnollisesti. Tällä seudulla hallinnolliset ja kirkolliset rajat ovat poikenneet ja merkittäviä muutoksia edellisiin tehtiin kunnallishallinnon tullessa, kun seurakunta- ja kuntarajat piti olla samat.
Ja kyllä se Angelniemenkin Isokylä kuuluu nykyisin Salon kuntaan. Kylän nimi on Angelniemen Isokylä, siis virallinen.
Sauvon historia: " Sauvon hallintopitäjä käsitti neljä verokuntaa. ...nykyisen Sauvon puolelta muutama kylä pitäjän itäosista. Nämä kuuluivat yhdessä joidenkin Halikon ja Paimion kylien kanssa aliseen verokuntaan...."
Siis jos pitää selvittää jotakin hallinnollista asiaa, esim. löytyykö oikeuslaitoksesta jotakin Isokylän Riikoa valaisevaa, tieto ei löydy Halikon asiakirjoista, ennen 1860-lukua.

[Hannu Virttaalainen]

Huh huh. menee vähän turhaksi kinaamiseksi, mutta ei niitä muutamia Angelniemen kyliä SAY:ssä sotkettu ole, vaan ne todellakin ovat kuuluneet Sauvoon, ainakin hallinnollisesti. Tällä seudulla hallinnolliset ja kirkolliset rajat ovat poikenneet ja merkittäviä muutoksia edellisiin tehtiin kunnallishallinnon tullessa, kun seurakunta- ja kuntarajat piti olla samat.
Ja kyllä se Angelniemenkin Isokylä kuuluu nykyisin Salon kuntaan. Kylän nimi on Angelniemen Isokylä, siis virallinen.
Sauvon historia: " Sauvon hallintopitäjä käsitti neljä verokuntaa. ...nykyisen Sauvon puolelta muutama kylä pitäjän itäosista. Nämä kuuluivat yhdessä joidenkin Halikon ja Paimion kylien kanssa aliseen verokuntaan...."
Siis jos pitää selvittää jotakin hallinnollista asiaa, esim. löytyykö oikeuslaitoksesta jotakin Isokylän Riikoa valaisevaa, tieto ei löydy Halikon asiakirjoista, ennen 1860-lukua.

Siis samanlaista hallinnollisten ja kirkollisten rajojen erilaisuutta on muuallakin. Ainakin Yläneen kartano oli Varsinais-Suomea ja Maskun kihlakuntaa, kun kirkonkylä oli Satakunnan puolella ja siellä aluksi Loimijoen kihlakuntaa. Oripää ja Tanskila olivat myös Loimijoen kihlakuntaa ja Satakuntaa. Kirkollisesti koko Yläne oli kuitenkin Pöytyän kappeli, kuten Oripää ja kyllä kai Pöytyän papit jossain kohtaa kävi pitämässä jumalanpalveluksia Virttaan kyläkirkossa, vaikka Loimijoen seurakuntaan kuuluttiinkin. Virttaa ei myöskään kuulunut Alastaron kappeliin vaan Loimijokeen kuten pari muutakin Loimijoen kylää, jotka liitettiin 1869 perustettuun ja taas kadonneeseen Alastaron pitäjään. Kyllä tätä kunta- ja seurakuntajakoa on muutettu ennenkin. Myös maakunta on vaihtunut täällä Satakunnasta Varsinais-Suomeen ja maakunta raja samalla kylän toiselta puolelta kylän toiselle puolelle.
Toisessa ketjussa itseäni askarruttaa kaksi, minusta, Frö(dj)böleä Sauvossa ja Kemiössä, joista kuitenkin joku jossain käyttää kirjausta Frödjböle Kemiö (Sauvo). Olenkohan minä nyt väärässä, mutta siitä voidaan keskustella siinä ketjussa ...

Jos ei ole maantieteellisesti kartalla ei sitä voi minusta olla oikein muutenkaan;), Mutta kyllä tässä vaan täytyy yrittää laajentaa omaa tuntemusta Sauvon ja Paimion suuntaan ja siellä lähinnä 1750-luvusta taaksepäin.
Minähän kyllä olen maanmittarin jälkeläinen 1600-luvun lopulta, joten voi olla sukurasitusta käsityksissä minun kohdalla ...

[Pekka Hiltunen]

Selvennän lähinnä Pekalle, joka nyt itse sotkee turhaan;
Halikon väki ei taatusti käynyt Uskelan Isokylän liepeillä sijainneessa kirkossa, koska heillä oli itsellä oikein upea harmaakivikirkko.
Uskelan Isokylä oli siis Uskelassa, eikä sillä ole mitään tekemistä Halikon kanssa.
Uskelan kunta perustettiin 1868 ja se liitettiin Saloon 1967. Uskelan kirkkopitäjä on sitten erittäin vanha, perustettu luultavasti jo 1200-luvulla.
Halikkokin kuului siihen vielä 1300-luvun alussa, mutta alkuperäisen kysyjän ongelman aikoihin niillä ei enää ollut tekemistä keskenään.


Aivan totta, kuvittelen itse olevani Halikossa, kun näen Märynummen tuulimyllyt melkein "vieressäni" (vai lienevätkö Vaskiossa?). En ajatellut Uskelan kulttuuripitäjän ulottuvan niinkään syvälle sisämaahan ja luin huonosti (eli erheellisellä ennakkoasenteellani) Impolan tekstin, jossa selvästi sanotaan:

"I den del av Sagu administrativa socken som kyrkligt hörde till Halikko fanns enligt 1540 års jordebok två byar med namnet Storby (fi. Isokylä)."

Joka tapauksessa kysyjä näyttäisi löytäneen mainitut kylät, jotka siis ovat saman otsakkeen alla ja löytyvät sekä Sauvon että Halikon alta SAY:ssa. Tiedän kyllä minkälaisen kinttupolun päässä Sauvon hieno harmaakivikirkko on ollut vielä 1600-luvulla, kun ei kyseinen maantie vielä nykyäänkään ole "hääppöinen", vaikka maasto onkin tasaista - routavaurioita, paannejäätä y.m.s. lukuun ottamatta: sehän makaa muta- ja savipatjan päällä ja hädin tuskin palvelee niitä, jotka kulkevat Sauvoon tai Kemiöön pohjoisesta eivätkä rannikkoa seuraavaa tietä. Tilanne oli saaristossa vieläkin erikoislaatuisempi - ja on sitä edelleenkin: esim. houtskarilaiset kulkevat talvella jäätietä (jos sellaisia vielä nykykeleillä vain voidaan ajaa) Naantaliin esim. äkillisissä sairaustapauksissa tai vaikkapa synnytyksissä, kun lähin, Paraisten kaupungin oma päivystyspiste voi olla vaikkapa Nauvossa ja huonoilla säillä kolmenkin tunnin ja kahden lauttamatkan päässä. Samoin jäi Kustavin 1600-luvulla rakenettu Pyhän Jaakopin kirkko tyhjilleen silloin, kun ilmat suosivat Taivassalon emäseurakunnan kirkkoa. Turun (aiemin Kaarinan) Kakskerrasta on niin ikään kuljettu Paraisile kesät-talvet, kun "oma" kirkko oli tuskin kilometrin päässä Turun Tuomiokirkosta ja olemattomien yhteyksien takana.

Nykyään näitä Sauvon Isokyliä saa kyllä ainakin ulkopaikkakuntalainen "hakemalla hakea". Ehkä joku voisi vielä niistä esittää kartat ja mahdollisesti pitäjien rajat 1600- ja 1700 -lukujen vaihteesta, jotta muualta oleva kysyjä ja monet muutkin välttyisivät enemmiltä sotkuilta ja varsinkin pitäisivät Uskelan ulkona kuvioistaan! Tietojen oikaisijat ansaitsevat tietenkin suuret kiitokset!

PH

[Pekka Hiltunen]

Toisessa ketjussa itseäni askarruttaa kaksi, minusta, Frö(dj)böleä Sauvossa ja Kemiössä, joista kuitenkin joku jossain käyttää kirjausta Frödjböle Kemiö (Sauvo). Olenkohan minä nyt väärässä, mutta siitä voidaan keskustella siinä ketjussa ...

Kyllä se tähänkin ketjuun oikeastaan kuuluu, kun Sauvosta puhutaan. Tapio Vähäkankaan Fröjdbölen sukua käsitelleessä artikkelissa todettin (muistaakseni), että Kemiön kahdesta Bölestä koetettiin saada parempaa selkoa nimittämällä niistä toinen Fröjdböleksi kyseisen suvun eli Ramsayn mukaisen Stiernkors-Stierna till Fröjdböle aikana. Suvulla oli omistuksiensa perusteella myös "Holma-släkten" -nimitys. En ymmärrä, kuinka Sauvon nimi tähän sitten saadaan ympätyksi. Kemiöön ajetaan ykköstieltä Sauvon kautta ja ehkä kuvitellaan sen olleen Sauvon kappeli t.m.s.. Nykyisestä Kemiönsaaresta jätettiin pois juuri Angelniemi, joka kuului kuntaliitoksen aikana (2009) Halikkoon ja nyt Saloon.

PH

[Harri Lintula]

Sekä Kemiönsaaressa (ent. Kemiössä) että Sauvossa (ent. Karunassa) on Fröjdböle.
http://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/849/frojdbole-sagu/

Sauvon Fröjdböle on suomeksi Metsämäki - aivan Tiikarlan vieressä:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Fr%C3%B6jdb%C3%B6le%2CSauvo&srs=EPSG%3A3067&y=6694507&x=254604&lang=fi


Kemiön Fröjdböle on taas tässä:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Fr%C3%B6jdb%C3%B6le%2CKemi%C3%B6&srs=EPSG%3A3067&y=6675014&x=256495&lang=fi

Harri

[Hannu Virttaalainen]

Sekä Kemiönsaaressa (ent. Kemiössä) että Sauvossa (ent. Karunassa) on Fröjdböle.
http://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/849/frojdbole-sagu/

Sauvon Fröjdböle on suomeksi Metsämäki - aivan Tiikarlan vieressä:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Fr%C3%B6jdb%C3%B6le%2CSauvo&srs=EPSG%3A3067&y=6694507&x=254604&lang=fi


Kemiön Fröjdböle on taas tässä:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Fr%C3%B6jdb%C3%B6le%2CKemi%C3%B6&srs=EPSG%3A3067&y=6675014&x=256495&lang=fi

Harri

Kiitos

Toinen ketju, jossa Karunan Fröbölestä voi haluttaessa jatkaa on http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29969