Christina Peteri ja Johan Tuomaanpoika

[mika68]

Christina Peteri Kemin emäseurakunnasta ja Johan Tuomaanpoika Simosta vihittiin Hiskin mukaan 13.8.1749 Kemissä.
Christinan juuret ovat selvät, mutta Johan Tuomaanpoika (s.29.4.1723, jos oikein rippikirjasta tulkitsin) on mielenkiintoinen tapaus. Joidenkin tietojen mukaan Johan olisi ollut Ervasteja Simosta, mutta rippikirjoista ei häntä löydy eikä Tuomas-isääkään. Simossa ei siis ollut ketään sopivaa Tuomas eikä Johan Ervastia. Eikä koko maasta löydy sopivaa parivaljakkoa.
Mutta sitten löytyy Hiskissä Vaasan seudulta Oravaisten Kimosta täsmälleen 29.4.1723 syntynyt Johan Tuomaanpoika.
Hiskissä vihittyjen luettelossa Johan Tuomaanpojan kotikyläksi mainitaan Simo, mutta entä jos se olikin Kimo?

Christinan koti oli varmaankin kaksikielinen. Ei kai olisi ollut ihme, jos puoliso olisi löytynyt Vaasan seudulta.

Onko kellään parempaa tietoa asiasta?


Mika J

[mika68]

Lisäyksenä vielä, että koko maasta ei löydy muita 29.4.1723 syntyneitä Johan Tuomaanpoikia Hiskin mukaan.
Hiskissä vihityissä ei mainita ollenkaan Johanin sukunimeä, yleensähän sellainen oli miehillä Kemissä. Kimon Johan oli sukunimetön.
Lisäksi ruotsinkielen sana Kimo lausutaan 'tsiimo'.

Olisi kyllä sattumaa, jos kyse olisi kahdesta eri Johan Tuomaanpojasta.

Mika J

[mika68]

Toisaalta kyllä ihmetyttää, miten joku ruotsinkielinen renki Oravaisista (oletan, että hän oli ruotsinkielinen, koska Oravainen taisi olla tuohon aikaan täysin ummikkoruotsalainen pitäjä) olisi eksynyt Kemiin ja saanut vaimokseen hyvää sukua olevan piian, jolla tosin oli siis säätyläistaustaa ja ruotsinkielistä taustaa. Säätyläisten tyttäriä näköjään oli piikoina. Olikohan Johan itsekin säätyläissukua?

Tuo Johanin sukunimettömyys kyllä pistää silmään vuoden 1749 vihittyjen luettelossa. 28 vihittyä paria, ja vain yksi mies on sukunimetön. Jos hänellä olisi ollut sukunimi, niin eiköhän se olisi mainittu?

Mika J

[Tapani Kovalaine]

Kemin Peterin talon isäntä JOHAN Thomasson PETERI 1723-1796

Kun oikein silmiänsä siristää, niin voi Simosta löytää Ervastin talon naapurista rengin, joka on nimeltään Johan Thomasson. Hän on ainakin vuodet 1745-1747 ollut Rajastin talon renkinä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1742-1783_ik235/11.htm

Voisi olettaa, että tämä renki on justiinsa sama mies, joka ilmaantuu Kemin kirkonkylään Prästegårdiin pappi Isaac Ervastin rengiksi (digikuva 132 rk 1742-1756) vuonna 1749. Ja sitten avioituu Klåckaren talon (digikuva 88) tyttären Christinan kanssa 13.8.1749 Kemin Kyrkobyssä. Tämä kaikki tapahtuu vain digiarkiston maailmoissa ja pätkiin jymähtäneissä rippikirjoissa. Eikös vaan Klåckaren talon koko perhekunta vävyineen näytä olevankin heti jatkossa Peteri -talon otsikon alla ja siellä syntyy 26.4.1758 Johan Thoma ja Stina Petri Peterille hiski poika Petri. Ja siellä Christina Peterikin (s. 8.1.1725) leskenä kuolee 17.3.1800 poikansa Johan Peterin s. 21.7.1756 ja miniänsä Marian syytinkiläisenä.

Olen samaa mieltä siitä, että Johan Thomasson oli Simossa ja Kemissä kaukaa junan tuoma, sillä johdonmukainen sukunimestä vaikeneminen hänen kohdallaan kirkonkirjoissa viittaa hyvinkin vaikkapa Oravaisiin. Tarkka syntymäpäivätieto rippikirjassa on ohittamaton johtolanka. Toki Suomessa (ja varsinkin Ruotsi-Suomessa!) on voinut samana päivänä 29.4.1723 syntyä montakin Johan Thomassonia, mutta on myös muistettava, että papeilla ei ollut 1740-luvulla Hiskiä käytettävissään, josta he olisivat rippikirjaan poimia juuri tuon syntymäaikatiedon. Oravaisten Kimo ja Kemin Simo voivat hyvinkin olla sattuman suurta leikkiä...
arvelee Tapani

[mika68]

Suomen väkiluku lienee ollut 1723 noin puoli miljoonaa, ja syntyneitä ehkä noin 8000, joista 4000 poikia. Päivää kohti tuo tekee 11. Aikamoista sattumaa kyllä olisi, jos samana päivänä olisi syntynyt kaksi Johan Thomassonia Suomen puolella. Oravaisten kuolleiden luettelosta ei Johan Thomassonia löydy, joten hän ei kuollut ainakaan lapsena.

[mika68]

Johan Tuomaanpojasta tuli Kemin nimismies. Ei kai kuka tahansa renki semmoiseen asemaan olisi päässyt? Olisiko vaimon suvulla osuutta asiaan?

Varakkaimmista talonpojistakin tuli kai korkeimmillaan lautamiehiä.

Mika J