Benedictus
09.04.15, 07:07
Avaan tähän uuden ketjun, ettei asiat huku Astrenius ketjun massaan.
Agnes Simonintyttären isäpuolen suku tunnetaan. Knut Henrikinpoika oli Ulvilan Haistilan nimismiehen Heikki Antinpojan poika. Vaimon nimeä en tiedä, mutta toisesta avioliitosta jonkun Simonin kanssa syntyi Agnes. Agneksen sisarpuolesta Kaarina Knutintyttärestä (naitiin Kaasmarkun Paavolaan) jatkuu suku nykypäiviin. Hänen lapsiaan on perinnönsaajissa.
Haistila suvusta on joitakin vuosia sitten tehty artikkeli (Genos 4/2011), jossa myös tätä oikeusjuttua on selvitetty.
Knut Henrikinpojasta ei minulla ole tarkempia tietoja.
Ylä-Satakunnan suvuista en ole selvillä.
Virpi Nissilä
Alla FT Ulla Koskisen suora käännös kyseisestä tekstistä. Se on julkaistu edellä mainitussa Genoksessa 4/2011 (sivut 163-164). Olemme joiltakin osin päätyneet eri tulokseen tulkinnassa. Tekstissä mainitut Antti ja Frans ovat Kaarina Knutintyttären poikia Kaasmarkun Paavolasta. He esiintyvät muissakin tuomikirjalähteissä. Anna Matintyttären isän olemme tulkinneet Annan täysveljeksi. Kukonharjan kylästä on vaikea sanoa, onko Huittisista vai Ulvilasta (kummassakin on Kukonharja), Tattara on joka tapauksessa Ulvilaa (nyk. Nakkilaa). Kysesen artikkelin sukutauluista osa puuttui (muun muassa Torttilan Tolvin haara), julkaistiin vasta seuraavassa lehdessä, mutta tätä tekstiä koskeva taulu siinä on. Tässä teksti, Ulla Koskisen luvalla:
"Oikeuden eteen istuville käräjille astui Matti Laurinpoika Nanhiasta Huittisten pitäjästä ja esitti oikeudelle herra Severinus Josephin, Tyrvään kirkkoherran, todistuksen 29.1.1626, jonka mukaan edesmennyt Agnes Simontytär, Tyrvään edesmenneen kappalaisen herra Laurentiuksen leski on tautivuoteellaan, kuten aiemminkin hyvissä voimissaan, vapaasta tahdostaan luvannut sukulaisilleen yksityisen irtaimistonsa, nimittäin ensiksi sisarpuolelleen Kaarina Knutintyttärelle sänkyvaatteen, Fransille ja Antille Kaasmarkkuun kaksi ryijyä ja kirstun, naimattomalle pojalle Heikille Kukonharjaan kirstun, naimisissa olevalle pojalle Paavolle hopealusikan ja vaipan, Tattaran Valpurille kirstun ja vaipan sekä herra Josephus Casparille, Tyrvään kappalaiselle ja edesmenneen miehensä veljenpojalle aitan, joka oli pystytetty Lousajan sikohakaan, koska Agnes oli itsellisenä siinä kylässä, ja kaiken sen vanhan velan, jonka herra Joseph oli sedälleen velkaa.
Kaiken muun yksityisen irtaimistonsa hän oli luvannut veljentyttärelleen Anna Matintyttärelle Karkunkylään moittimatta nautittavaksi ja pidettäväksi, mitä siihen sitten kuulukin, nöyrästä palveluksesta, jota tämä oli tehnyt ja osoittanut isänsä sisarta, mainittua Agnes Simontytärtä kohtaan."
Virpi Nissilä
Nimisekaannusta edellisessä viestissäni. Agnes Simontyttären täysveljeksi on tulkittu Anna Matintyttären isä, tosin kysymysmerkillä varustettuna.
-----------------------------------------------------------------------
Impola:
Vastaukseni Benedictuksen kysymykseen on, että Ulvilan käräjäpöytäkirja 1.3.1627 (ei 1.5.) valaisee Tyrvään sukujen historiaa vain Tyrvenius-suvun alkupolvien osalta. Aiempi olettamus, että kirkkoherra Casparus Olai ja kappalainen Laurentius Olai olivat veljeksiä, saa täyden vahvistuksen ja samalla ilmenee, että jälkimmäisen avioliitto Anna Simonsdotterin kanssa oli lapseton. Leskellä, joka on tässä asiakirjassa perinnönjättäjänä, oli kaksi velipuolta Knut ja Matts. Anna Simonsdotterin äiti oli siis ollut kolmesti naimisissa.
Knutin sukutausta käy ilmi Virpi Nissilän viestistä, Matts jää tuntemattomaksi. Perillisistä veljentytär Haistilan Kaisa Knutsdotter ja Kaasmarkun Frans ja Anders (ehkä nämäkin Knutin lapsia?) ovat Ulvlasta.
Pääperillinen, toinen veljentytär Anna Mattsdotter, jolle Anna Simonsdotter jättää kaiken irtaimen omaisuutensa sitten kun toisten perillisten osuudet on poiserotettu, oli toisen velipuolen Mattsin tytär. Hänen aviomiehensä Matts Larsson Nanhialta on käräjillä vaimonsa asiamiehenä. Kukonharjan Henrik, joka todisti Annan puolesta, oli hänkin Huittisista, samoin ehkä myös Valborg, jonka kotipaikan nimi on renovoitaessa turmeltunut (”Kartima”, tarkoittaisiko Karhiniemeä?). He näyttäisivät myös olevan Matts-veljen lapsia.
Anna Mattsdotter oli etuoikeutetussa asemassa, koska hän oli ”nöyrästi palvellut” vanhaa tätiään. Hänen mïehensä Matts Larsson mainitaan vv. 1626-1627 Nanhialla kymmenysluetteloissa talossa, joka SAY:ssa ja isäntäluetteloissa on merkitty Ytiksi. Näitä luetteloita haravoimalla pariskunta saattaisi löytyä Huittisista tai lähipitäjistä.
H. I.
Kiitokset Virpi Nissilälle täydennyksestä. Minulta jäi kiireessä pois Kukonharjan nainut poika Pål ja se tärkeä tieto, että Anna Mattsdotter oli Karkunkylästä. Siitä digiarkiston tekstistä, jota käytin, on mielestäni vaikea saada Valborgin kotipaikaksi Tattaraa. Ainakin alkukirjain näyttää selvästi K:lta.
H. I.
Jatkan vielä Agnes Simonsdotterin perintöä ja sukuyhteyksiä koskevaa keskustelua tässä ketjussa, vaikka se ei liity Astrenius-sukuun. Se olisi ajoissa pitänyt siirtää omaksi ketjukseen asian sukuhistoriallisen mielenkiintoisuuden takia.
Virpi Nissilän ja Ulla Koskisen artikkelissa annetaan Agnes Simonsdotterin sisarpuolesta Kaisa (Karin) Knutsdotterista tärkeitä tietoja, jotka auttavat hahmottamaan perillisten joukkoa. (Vastauksessani osuin harhaan, kun erehdyksessä puhuin tästä Kaisasta veljentyttärenä, vaikka muistiinpanossani luki selvästi halvsyster.) Jos tarkalla silmällä lukee tuomiokirjatekstin 1.3.1627, huomaa että perilliset jakautuvat kahteen leiriin, perinnönjättäjän äidin kahden aviomiehen Knut Henrikssonin ja Simonin jälkeläisiin. Kaisa Knutsdotter lapsineen mainitaan ensin, koska hän sisarpuolena oli muodollisesti lähin omainen. Teksti osoittaa kuitenkin, että muut perilliset olivat Agnes-leskelle läheisempiä. He olivat ilmeisesti kaikki Simonin jälkeläisiä. Artikkelissa arvellaan hyvin perustein, että pääperillisen Anna Mattsdotterin isä oli Simonin poika.
Nämä kaksi ryhmää olivat selvässä vastakkaisuusasenteessa toisiinsa nähden. Kaasmarkun Anders oli omavaltaisesti ottanut kuolinpesästä tavaroita, mm. arvokkaan hopeavyön. Ne tuomittiin häneltä ulosmitattaviksi ja palautettaviksi Anna Mattsdotterille Kukonharjan Henrikin valaehtoisen todistuksen perusteella.
Täysveljen Matts Simonssonin tyttären Anna Mattsdotterin erikoisasema näyttäisi osoittavan, että muut tähän ryhmään kuuluvat olivat sisarenlapsia. Kukonharjan Henrik ja Pål eivät löydy Huittisista vaan ovat Ulvilasta kuten kaikki muutkin perilliset. V. 1634 alkavissa henkikirjoissa ei Ulvilan Kukonharjassa kuitenkaan enää ole ketään tämännimisiä. Siellä oli 1620-luvulla kaksi suurta ratsutaloa, Härmälä (10 äyriä, isäntänä Henrik Mattsson eli Härmäläinen) ja Kruusi (8 äyriä, isäntänä nimismies Lars Henriksson). Jommankumman vaimo on voinut olla Agnes Simonsdotterin täysssisar ja veljesten Henrikin ja Pålin äiti. Katsoin uudelleen Valborgin kotipaikan nimeä ja vertasin alkukirjainta nimiin Tyrvis ja Thomas. Tattara näyttäisi muuten sopivan, mutta nimen keskellä on selvä i-kirjain. Ulvilan Tattarassa on henkikirjassa 1634 Hiljasella isännän Matts Nilssonin vaimo Valborg ja Puosilla Valborg huskona, ofärdig.
Kysymys: kuka mahtoi olla Anna Matsdotterin aviopuoliso Karkunkylässä?
Agnes Simonintyttären isäpuolen suku tunnetaan. Knut Henrikinpoika oli Ulvilan Haistilan nimismiehen Heikki Antinpojan poika. Vaimon nimeä en tiedä, mutta toisesta avioliitosta jonkun Simonin kanssa syntyi Agnes. Agneksen sisarpuolesta Kaarina Knutintyttärestä (naitiin Kaasmarkun Paavolaan) jatkuu suku nykypäiviin. Hänen lapsiaan on perinnönsaajissa.
Haistila suvusta on joitakin vuosia sitten tehty artikkeli (Genos 4/2011), jossa myös tätä oikeusjuttua on selvitetty.
Knut Henrikinpojasta ei minulla ole tarkempia tietoja.
Ylä-Satakunnan suvuista en ole selvillä.
Virpi Nissilä
Alla FT Ulla Koskisen suora käännös kyseisestä tekstistä. Se on julkaistu edellä mainitussa Genoksessa 4/2011 (sivut 163-164). Olemme joiltakin osin päätyneet eri tulokseen tulkinnassa. Tekstissä mainitut Antti ja Frans ovat Kaarina Knutintyttären poikia Kaasmarkun Paavolasta. He esiintyvät muissakin tuomikirjalähteissä. Anna Matintyttären isän olemme tulkinneet Annan täysveljeksi. Kukonharjan kylästä on vaikea sanoa, onko Huittisista vai Ulvilasta (kummassakin on Kukonharja), Tattara on joka tapauksessa Ulvilaa (nyk. Nakkilaa). Kysesen artikkelin sukutauluista osa puuttui (muun muassa Torttilan Tolvin haara), julkaistiin vasta seuraavassa lehdessä, mutta tätä tekstiä koskeva taulu siinä on. Tässä teksti, Ulla Koskisen luvalla:
"Oikeuden eteen istuville käräjille astui Matti Laurinpoika Nanhiasta Huittisten pitäjästä ja esitti oikeudelle herra Severinus Josephin, Tyrvään kirkkoherran, todistuksen 29.1.1626, jonka mukaan edesmennyt Agnes Simontytär, Tyrvään edesmenneen kappalaisen herra Laurentiuksen leski on tautivuoteellaan, kuten aiemminkin hyvissä voimissaan, vapaasta tahdostaan luvannut sukulaisilleen yksityisen irtaimistonsa, nimittäin ensiksi sisarpuolelleen Kaarina Knutintyttärelle sänkyvaatteen, Fransille ja Antille Kaasmarkkuun kaksi ryijyä ja kirstun, naimattomalle pojalle Heikille Kukonharjaan kirstun, naimisissa olevalle pojalle Paavolle hopealusikan ja vaipan, Tattaran Valpurille kirstun ja vaipan sekä herra Josephus Casparille, Tyrvään kappalaiselle ja edesmenneen miehensä veljenpojalle aitan, joka oli pystytetty Lousajan sikohakaan, koska Agnes oli itsellisenä siinä kylässä, ja kaiken sen vanhan velan, jonka herra Joseph oli sedälleen velkaa.
Kaiken muun yksityisen irtaimistonsa hän oli luvannut veljentyttärelleen Anna Matintyttärelle Karkunkylään moittimatta nautittavaksi ja pidettäväksi, mitä siihen sitten kuulukin, nöyrästä palveluksesta, jota tämä oli tehnyt ja osoittanut isänsä sisarta, mainittua Agnes Simontytärtä kohtaan."
Virpi Nissilä
Nimisekaannusta edellisessä viestissäni. Agnes Simontyttären täysveljeksi on tulkittu Anna Matintyttären isä, tosin kysymysmerkillä varustettuna.
-----------------------------------------------------------------------
Impola:
Vastaukseni Benedictuksen kysymykseen on, että Ulvilan käräjäpöytäkirja 1.3.1627 (ei 1.5.) valaisee Tyrvään sukujen historiaa vain Tyrvenius-suvun alkupolvien osalta. Aiempi olettamus, että kirkkoherra Casparus Olai ja kappalainen Laurentius Olai olivat veljeksiä, saa täyden vahvistuksen ja samalla ilmenee, että jälkimmäisen avioliitto Anna Simonsdotterin kanssa oli lapseton. Leskellä, joka on tässä asiakirjassa perinnönjättäjänä, oli kaksi velipuolta Knut ja Matts. Anna Simonsdotterin äiti oli siis ollut kolmesti naimisissa.
Knutin sukutausta käy ilmi Virpi Nissilän viestistä, Matts jää tuntemattomaksi. Perillisistä veljentytär Haistilan Kaisa Knutsdotter ja Kaasmarkun Frans ja Anders (ehkä nämäkin Knutin lapsia?) ovat Ulvlasta.
Pääperillinen, toinen veljentytär Anna Mattsdotter, jolle Anna Simonsdotter jättää kaiken irtaimen omaisuutensa sitten kun toisten perillisten osuudet on poiserotettu, oli toisen velipuolen Mattsin tytär. Hänen aviomiehensä Matts Larsson Nanhialta on käräjillä vaimonsa asiamiehenä. Kukonharjan Henrik, joka todisti Annan puolesta, oli hänkin Huittisista, samoin ehkä myös Valborg, jonka kotipaikan nimi on renovoitaessa turmeltunut (”Kartima”, tarkoittaisiko Karhiniemeä?). He näyttäisivät myös olevan Matts-veljen lapsia.
Anna Mattsdotter oli etuoikeutetussa asemassa, koska hän oli ”nöyrästi palvellut” vanhaa tätiään. Hänen mïehensä Matts Larsson mainitaan vv. 1626-1627 Nanhialla kymmenysluetteloissa talossa, joka SAY:ssa ja isäntäluetteloissa on merkitty Ytiksi. Näitä luetteloita haravoimalla pariskunta saattaisi löytyä Huittisista tai lähipitäjistä.
H. I.
Kiitokset Virpi Nissilälle täydennyksestä. Minulta jäi kiireessä pois Kukonharjan nainut poika Pål ja se tärkeä tieto, että Anna Mattsdotter oli Karkunkylästä. Siitä digiarkiston tekstistä, jota käytin, on mielestäni vaikea saada Valborgin kotipaikaksi Tattaraa. Ainakin alkukirjain näyttää selvästi K:lta.
H. I.
Jatkan vielä Agnes Simonsdotterin perintöä ja sukuyhteyksiä koskevaa keskustelua tässä ketjussa, vaikka se ei liity Astrenius-sukuun. Se olisi ajoissa pitänyt siirtää omaksi ketjukseen asian sukuhistoriallisen mielenkiintoisuuden takia.
Virpi Nissilän ja Ulla Koskisen artikkelissa annetaan Agnes Simonsdotterin sisarpuolesta Kaisa (Karin) Knutsdotterista tärkeitä tietoja, jotka auttavat hahmottamaan perillisten joukkoa. (Vastauksessani osuin harhaan, kun erehdyksessä puhuin tästä Kaisasta veljentyttärenä, vaikka muistiinpanossani luki selvästi halvsyster.) Jos tarkalla silmällä lukee tuomiokirjatekstin 1.3.1627, huomaa että perilliset jakautuvat kahteen leiriin, perinnönjättäjän äidin kahden aviomiehen Knut Henrikssonin ja Simonin jälkeläisiin. Kaisa Knutsdotter lapsineen mainitaan ensin, koska hän sisarpuolena oli muodollisesti lähin omainen. Teksti osoittaa kuitenkin, että muut perilliset olivat Agnes-leskelle läheisempiä. He olivat ilmeisesti kaikki Simonin jälkeläisiä. Artikkelissa arvellaan hyvin perustein, että pääperillisen Anna Mattsdotterin isä oli Simonin poika.
Nämä kaksi ryhmää olivat selvässä vastakkaisuusasenteessa toisiinsa nähden. Kaasmarkun Anders oli omavaltaisesti ottanut kuolinpesästä tavaroita, mm. arvokkaan hopeavyön. Ne tuomittiin häneltä ulosmitattaviksi ja palautettaviksi Anna Mattsdotterille Kukonharjan Henrikin valaehtoisen todistuksen perusteella.
Täysveljen Matts Simonssonin tyttären Anna Mattsdotterin erikoisasema näyttäisi osoittavan, että muut tähän ryhmään kuuluvat olivat sisarenlapsia. Kukonharjan Henrik ja Pål eivät löydy Huittisista vaan ovat Ulvilasta kuten kaikki muutkin perilliset. V. 1634 alkavissa henkikirjoissa ei Ulvilan Kukonharjassa kuitenkaan enää ole ketään tämännimisiä. Siellä oli 1620-luvulla kaksi suurta ratsutaloa, Härmälä (10 äyriä, isäntänä Henrik Mattsson eli Härmäläinen) ja Kruusi (8 äyriä, isäntänä nimismies Lars Henriksson). Jommankumman vaimo on voinut olla Agnes Simonsdotterin täysssisar ja veljesten Henrikin ja Pålin äiti. Katsoin uudelleen Valborgin kotipaikan nimeä ja vertasin alkukirjainta nimiin Tyrvis ja Thomas. Tattara näyttäisi muuten sopivan, mutta nimen keskellä on selvä i-kirjain. Ulvilan Tattarassa on henkikirjassa 1634 Hiljasella isännän Matts Nilssonin vaimo Valborg ja Puosilla Valborg huskona, ofärdig.
Kysymys: kuka mahtoi olla Anna Matsdotterin aviopuoliso Karkunkylässä?