Esteettömyystodistus

[ANNASTINA]

Erään esi-isän kirkonkirjoissa lukee " saanut esteettömyystodistuksen täällä",
kyseessä merimies. Onko tavallista vai mistähän on kyse?

[Heikki Koskela]

Erään esi-isän kirkonkirjoissa lukee " saanut esteettömyystodistuksen täällä",
kyseessä merimies. Onko tavallista vai mistähän on kyse?


Esteettömyystodistustusta ei nykyään tarvita poistuttaessa ulkomaille. Aiemmin - vielä 1950-luvulla tarvittiin esteettömyystodistus mm. Ruotsiin matkustamista varten. Ymmärtääkseni viranomaisen antama todistus estettömyydestä tarkoitti kirjaimellisesti, sitä että henkilö oli vapaa matkustamaan ulkomaille. Yksi tuntemani este matkustamiseen oli miesten osalta suorittamaton asevelvollisuus. Varmaan myös jotkin rikokset olivat tuolloin esteenä matkustamiselle ja tietysti alaikäisyys.

Itse olen joutunut hankkimaan vuonna 1952 esteettömyystodistuksen, kun alaikäisenä ja ennen asevelvollisuuden suorittamista matkustin Ruotsiin metsätöihin. Saman vuonna muuten valittiin Armi Kuusela Miss Universumiksi - ainakin muistan niin.

[ANNASTINA]

Esteettömyystodistustusta ei nykyään tarvita poistuttaessa ulkomaille. Aiemmin - vielä 1950-luvulla tarvittiin esteettömyystodistus mm. Ruotsiin matkustamista varten. Ymmärtääkseni viranomaisen antama todistus estettömyydestä tarkoitti kirjaimellisesti, sitä että henkilö oli vapaa matkustamaan ulkomaille. Yksi tuntemani este matkustamiseen oli miesten osalta suorittamaton asevelvollisuus. Varmaan myös jotkin rikokset olivat tuolloin esteenä matkustamiselle ja tietysti alaikäisyys.

Itse olen joutunut hankkimaan vuonna 1952 esteettömyystodistuksen, kun alaikäisenä ja ennen asevelvollisuuden suorittamista matkustin Ruotsiin metsätöihin. Saman vuonna muuten valittiin Armi Kuusela Miss Universumiksi - ainakin muistan niin.

Kiitos vastauksista, mielestäni on kuitenkin kyse avioliittoon liittyvästä todistuksesta.

[Erkki Järvinen]

Kiitos vastauksista, mielestäni on kuitenkin kyse avioliittoon liittyvästä todistuksesta.

Olenko oikeassa tai väärässä - mutta käsittääkeni edelleen esteettömyystodistus vaaditaan avioliittoa varten?

[Heikki Koskela]

Olenko oikeassa tai väärässä - mutta käsittääkeni edelleen esteettömyystodistus vaaditaan avioliittoa varten?

Minun naimisiinmenoni tapahtui mielestäni ilman tällaista todistusta. Eikö ne esteet haettu (jos niitä oli) kuulutusten kautta? Ainakaan mitkään rikokset eivät estä naimsiinmenoa - vai estävätkö? Saattaa olla, että ennen vanhaan todistus on vaadittu. Nyta tarvittaisiin kysymyksen selvittelyyn kirkollinen asiantuntija.

Kaikki on niin kovasti muuttunut näitten asioitten osalta, että olen jäänyt varmaan istumaan aseman penkille, kun juna on porhaltanut ohi.

[Erkki Järvinen]

Minun naimisiinmenoni tapahtui mielestäni ilman tällaista todistusta. Eikö ne esteet haettu (jos niitä oli) kuulutusten kautta? Ainakaan mitkään rikokset eivät estä naimsiinmenoa - vai estävätkö? Saattaa olla, että ennen vanhaan todistus on vaadittu. Nyta tarvittaisiin kysymyksen selvittelyyn kirkollinen asiantuntija.

Kaikki on niin kovasti muuttunut näitten asioitten osalta, että olen jäänyt varmaan istumaan aseman penkille, kun juna on porhaltanut ohi.

Täsmennetään koska et väärässäkään ole Heikki;

"Kirkollisessa vihkimisessä tulee olla paikalla vähintään kaksi todistajaa. Jotta vihkiminen olisi juridisesti sitova, täytyy vihittävien pyytää rekisteriviranomaiselta avioliiton esteiden tutkinta eli kuulutukset. Vihkiminen voidaan toimittaa aikaisintaan 7 vuorokauden kuluttua avioesteiden tutkinnasta ja viimeistään 4 kuukauden kuluessa siitä. Kirkolliseen vihkimiseen ovat pääsääntöisesti oikeutettuja rippikoulun käyneet kirkon jäsenet. Tarkemmat säädökset ovat kirkkojärjestyksessä."

Näin ev.lut. kirkon sivuilta haettuna.

[ANNASTINA]

Täsmennetään koska et väärässäkään ole Heikki;

"Kirkollisessa vihkimisessä tulee olla paikalla vähintään kaksi todistajaa. Jotta vihkiminen olisi juridisesti sitova, täytyy vihittävien pyytää rekisteriviranomaiselta avioliiton esteiden tutkinta eli kuulutukset. Vihkiminen voidaan toimittaa aikaisintaan 7 vuorokauden kuluttua avioesteiden tutkinnasta ja viimeistään 4 kuukauden kuluessa siitä. Kirkolliseen vihkimiseen ovat pääsääntöisesti oikeutettuja rippikoulun käyneet kirkon jäsenet. Tarkemmat säädökset ovat kirkkojärjestyksessä."

Näin ev.lut. kirkon sivuilta haettuna.

Kyseessä oleva teksti oli henkilön Hiski- sisäänmuuttotiedoissa, muuttanut paikkakunnalle avioliiton takia. Muilla en ole tälläista nähnyt. Kyse 1840-luvusta.

[Erkki Järvinen]

Kyseessä oleva teksti oli henkilön Hiski- sisäänmuuttotiedoissa, muuttanut paikkakunnalle avioliiton takia. Muilla en ole tälläista nähnyt. Kyse 1840-luvusta.

Ja nimen omaan tässä tapauksessa (käsittääkseni) kun muutti paikkakunnalle mennäkseen avioliittoon, niin vaadittiin esteettömyystodistus sieltä lähtöseurakunnasta.

[Heikki Koskela]

Ja nimen omaan tässä tapauksessa (käsittääkseni) kun muutti paikkakunnalle mennäkseen avioliittoon, niin vaadittiin esteettömyystodistus sieltä lähtöseurakunnasta.

Kyllä se näin on! Löysin jotain tekstejä internetistä, joissa mainitaan esteettömyystodistus annettavaksi vihkivälle papille ennen vihkimsen suorittamista, jos henkilö tulee toisesta seurakunnasta. Tästä on kysymys ANNASTINAN esittämässä asiassa. Mistä se pappi muutoin voi tietää sulhasesta/morsiamesta mitään, jos vihittävä tulee vieraalta paikkakunnalta. Tällainen estettömyysotdistus saattaa koskea muitakin vihikimismuotoja (sivilivihkimnen), jotta yhteinen taival pääsee virallisesti alkuun.

Muuan vihittävä pari oli menossa vihittäväksi ja pappi tiedusteli kaavan mukaan morsiolta: "Tahdotko ottaa jne...", johon morsian vastasi: "Näkeehän rovasti, että otettavahan se on!"

[einontytar]

Kun on merimiehestä kyse, niin tulee mieleen, että esteettömyystodistushan on tarpeen ulkomailla vihittäessäkin.

[Tapani Kovalaine]

Kun on merimiehestä kyse, niin on hyvin mahdollista, että hän on ollut aikeissa mennä avioon ulkomailla. Silloin tulee kyseeseen ohjeistus Turussa vuonna 1938 julkaistusta Kansliapapin käsikirjasta (V. Forsman), sivulta 67:
Useimmissa tapauksissa joutuu Suomen kansalainen kuitenkin ulkomailla päättämään avioliiton ulkomaan viranomaisen edessä. Tällöin on hänet kotimaansa seurakunnassa varustettava e s t e e t t ö m y y s t o d i s t u k s e l l a , joka eroaa tavallisesta avioliittotodistuksesta siinä, että siinä asianomaisen esteettömyys avioliittoon määrätyn henkilön kanssa on nimenomaan todettu. (Avioliittotodistushan sisältää vain ne seikat, joiden nojalla kuulutusviranomainen voi esteettömyyden ratkaista.) Ennenkuin kirkkoherra voi esteettömyystodistuksen antaa, on se pyytäjän aikomuksesta kolmasti kirkossa ilmoitettava. --- Esteettömyystodistus on päivättävä kolmannelle kuulutuspäivälle ja kihlautuneen kansalaisuus on mainittava. --- Esteettömyystodistuksen luonteesta johtuu, että sen antaminen on pääkirjaan asianomaisen kohdalle merkittävä.

[ANNASTINA]

[quote=Tapani Kovalaine;16893]Kun on merimiehestä kyse, niin on hyvin mahdollista, että hän on ollut aikeissa mennä avioon ulkomailla. Silloin tulee kyseeseen ohjeistus Turussa vuonna 1938 julkaistusta Kansliapapin käsikirjasta (V. Forsman), sivulta 67:
Useimmissa tapauksissa joutuu Suomen kansalainen kuitenkin ulkomailla päättämään avioliiton ulkomaan viranomaisen edessä. Tällöin on hänet kotimaansa seurakunnassa varustettava e s t e e t t ö m y y s t o d i s t u k s e l l a , joka eroaa tavallisesta avioliittotodistuksesta siinä, että siinä asianomaisen esteettömyys avioliittoon määrätyn henkilön kanssa on nimenomaan todettu. (Avioliittotodistushan sisältää vain ne seikat, joiden nojalla kuulutusviranomainen voi esteettömyyden ratkaista.) Ennenkuin kirkkoherra voi esteettömyystodistuksen antaa, on se pyytäjän aikomuksesta kolmasti kirkossa ilmoitettava. --- Esteettömyystodistus on päivättävä kolmannelle kuulutuspäivälle ja kihlautuneen kansalaisuus on mainittava. --- Esteettömyystodistuksen luonteesta johtuu, että sen antaminen on pääkirjaan asianomaisen kohdalle merkittävä.[/qu
Miten 1800-luvulla olisi avioliittoon kuulutus tapahtunut, jos merimies olisikin ollut itse ulkomaalainen? Tiedän ainakin vaimon olleen suomalainen.

[Tapani Kovalaine]

Direktiivit ovat vähä vähältä kehittyneet nykyisiin mittoihinsa. Mutta jos merimies oli ulkomaalainen ja halusi avioon 1800-luvulla, niin kuvio meni suunnilleen seuraavasti:
Ulkomaalaisen esteettömyys määräytyi pääsäännön mukaan hänen kotimaansa lakien mukaan ja siten tuli hänen kotimaansa asianomaisten viranomaisten antamilla todistuksilla selvittää, ettei esteitä ole. Maasta riippuen esteitä olivat lähisukulaisuus, ottolapsisuhde, lankous, voimassa oleva entinen avioliitto, tylsämielisyys, muu mielisairaus, kaatumatauti, kuuromykkyys, tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti ja kun siviilivihkiminen ei ollut mahdollinen, muodostui esteeksi myös rippikoulun käymättömyys.
Oli myös maita, joissa noudatettiin asuinmaaperiaatetta, kuten Yhdysvallat, Englanti siirtomaineen, Tanska ja Norjakin. Henkilön asuinvaltion laki oli tällöin määräävänä avioesteasioissa.
Esteettömyystodistus voitiin antaa ulkomailla tai Suomessa tapahtuvaa vihkimistä varten. - Byrokratia on ikuista. Myös 1800-luvulla pyrittiin kaikin keinoin estämään, ettei avioliittoja solmittu löysin perustein valtakuntien rajojenkaan yli. Tornionjokilaaksossa avioituneet sen ovat varmasti tulleet tuntemaan hankkiessaan poikkinaintiin tarvittavat viralliset bumaskat.

[jukkaukkola]

tarkottaneeko samaa kuin saanut uuden testamentin?