Callia

[haapiot]

HEI Oh Påvel Callian perintöjutussa on mainittu tyttärensä Walborg, Brita ja Margareta. Mihin lähteeseen perustuu tieto siitä että hänellä on myös tytär Agnis? TH
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3881321

[Hela]

Gerard Enckellin Callia-artikkelissa (Genos1/2001) mainitaan kolmen tyttären lisäksi:
? Agnis (Påvelsdotter?) Callia. - Gift med (kapellan?) Simon Thomasson. Lähde on Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokirja db 1, mm 12, Koa 5, Vittis ting 16.9.1680, fol. 401.

H. I.

[haapiot]

HEI En minä ainakaan löytänyt mitään mainintaa asiasta tuossa tuomiokirjassa. TH

[Hela]

Gerard Enckellin artikkelin käsikirjoituksessa, jonka hän jätti minulle, on Paul Simonsson Callian viimeisenä lapsena (ilman kysymysmerkkiä): Agnes, gift med Simon Thomasson, var död i mm 7:213. Keskustelin edesmenneen Enckellin kanssa paljonkin Callia-suvusta ja annoin hänelle materiaalia, mutta en jaksa muistaa, mitä hän mahdollisesti kertoi suullisesti tästä Agneksesta.
Omissa muistiinpanoissani ei ole mitään hänestä, vaikka olin jo ennen Enckelliä kerännyt melko täydelliset tiedot Callia-suvusta.

H. I.

[Matti A. Nieminen]

Hei

Tuossa Helan viittaamassa Genoksen 1/2001 artikkelissa Enckellin lähdeviite Agnis-tyttären kohdalla on "29. Se not 2." Nootissa 2 viitataan kuitenkin Alexander Paltschikin arkistoon KA:ssa "2. FRA, Paltschiks samling".

Paltschikin laajasta arkistosta voisi selvitä hänen käyttämänsä alkuperäislähde.

Terveisin
Matti Nieminen

[haapiot]

Kiitos. Jos on kyse Paltschikin kokoelmista, suhtautuisin asiaan jonkinmoisella varovaisuudella. TH

[Matti A. Nieminen]

Hei
Helan mainitsemassa käräjäjutussa mm 7:213 sanotaan, että Simon Thomassonin leski Agnis Påhlsdotter on myynyt talonsa, mutta jutussa ei näy selvää sukuyhteyttä vanhaan Paavaliin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3881103

Terveisin
Matti Nieminen

[Benedictus]

Tässä Callian pääsiäispähkinä.

Agnis Påhlsdotter on kiinnostava, jos vain yksi lähdeviite yhdistäisi hänet Callia sukuun.
Tässä on toinen vielä kiinnostavampi henkilö, josta ei ole mitään tietoa.
Viitekehys kuitenkin antaisi vahvan epäilyn, että kyseessä on Påhl Simonsson Callian poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869593
Tässä on Rymättylän Alakylän Ärlän talo.
Talon omisti vouti Mårten Olofsson, jonka lapset käyttivät Gråå nimeä.

Mårten Olofssonin 1. vaimoa ei tunneta, mutta vaimo 2. oli Margareta Sigfridsdotter Tacku, linnakirjuri Påhl Simonssonin leski.

Kummallista on, että yllä näkyy Äärlässä 1633 Simon Påhlsson.

Olen ihmetellyt, että linnakirjurilla oli pojat Henrik ja Påhl, mutta ei isänisän kaimaa Simoa.
Onko niin, että Påhl Simonssonilla oli myös poika Simon, joka muutti Rymättylään viljelemään isäpuolensa Mårten Simonssonin tilaa?

Tuntuisi olevan liian suuri sattuma, että Mårten Olofssonin jälkeen Ärlän ilmaantuu Simon Påhlsson niminen.
Se, ettei Simon näy perintökirjoissa voi viitata siihen, että hän on vaihtanut perintöosansa Mårten Olofssonin kanssa Ärlän tilaan.
Påhl Simonssonin kuolinvuoteellaan antaman selvityksen mukaan hänellä oli hyvin vähän velkoja, joten lapset ovat perineet huomattavan omaisuuden.

Yhtä outoa on, ettei Mårten Olofssonin perinnön jaossa mainita poikaa Olof Mårtenssonia, joka kuitenkin mainitaan Ärlässä ja on ilmeisimmin Merikarvian khr Olof Mårtenson, josta on maininta sukunimenä Gråå.

Eli vaikuttaisi, että perillinen joka on saanut osuutensa aiemmin, eikä riitele muusta, ei tule mainituksi muiden perillisten joukossa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=870080

[Benedictus]

Callia suvun alkuperä on tuntematon, sitä on yritetty yhdistää Tyrvään Kalliaan, mutta mistään ei löydy mitään, mikä liittäisi heitä siihen.

Olen jo aiemmin esittänyt, että eräs vaihtoehto on Paimion Kaljala eli Kalliala niminen tila, joka sijaitsee Paimio-joen rannalla suurinpiirtein nykyisen kirkon kohdalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135212
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138612
Simon Thomasson
Simon Michelsson


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142783
Kaqllialassa:
Simon Thomasson
Simon Eskilsson joka lienee sama kuin Simon Korp

Yllä on siis kolmekin eri Simoa sopivaan aikaan, jotka kävisivät Linnakirjurin isäksi, sekä selkeästi heidän sukunimenään käyttämänsä nimi Callia.

[Benedictus]

Tässä aika tarkka tieto Påhl Simonssonin kuolin ajasta.

Paavalin jutussa edesmenneen Henrik Perssonin leski Walborg Porin Peckoisista selvittelee miehensä velkasaatavia Henrik Påvelinpojalta tämän edesmenneen isän Påvel Simonpojan ajalta. Mukana entisen voudin Hans Jäger på Kiuloholm todistus vuodelta 1610, sitten edesmenneen Hr Henrik Franciscin todistus 25.4.1622, jolloin hän oli käynyt Påvelin kuolinvuoteen äärellä (på hans yttersta). Påvel oli vakuuttanut, ettei ole velkaa kuin Wälb: Henrik Rebinderille, Hans Håsen Winckelille Turussa sekä Thomas Bellentinelle(?) ja Lasse Borgarelle, ei kenellekään muulle!

Käräjäkäsittely oli 1646. Siinä mainitusta tytär Britasta (huittisten Hr Henrikin leski) onkin hirveästi tarinaa. En jaksanut lueskella, mutta silmiin pisti monen sivun jutussa ainakin Påvel Simonpojan nimi.

Ylläolevat otteet lienevät 1646 käräjien satoa.

[Benedictus]

Callia-suvun isän Påhl Simonsson Callian sukujuurista ei vieläkään tunnu olevan mitään tietoa.
Hän omisti Parrilan tilan, joka saattaisi olla suvun tiloja, lisäksi Mommilan Farikän, joka on joko hänen tai vaimonsa suvun paikka. Käräjäjutun maininta on epäselvä asiassa.

Tässä talven pakkasten keskellä on tullut lueskeltua vanhoja Genoksia ja niiden moninaisia artikkeleja.

Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän laajoja Euran alueen sukuja koskevissa artikkeleissa silmään pisti seikka, että Kiukaisten Köylypolven Knuutilan vävy Simon Matssonilla oli poika Markus, seuraava isäntä. Markuksella oli 3 poikaa Påhl, Matts ja Michel, jotka saivat jossain vaiheessa Köylypolven 3 taloa haltuunsa. Yksi näistä taloista oli Kalli.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327044
Yllä Simon Matsson Knuutilassa.
Toinen tila Kalli.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328458
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328459

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328547
------------
Kysymys onkin: Onko Påhl Simonsson Callia Köylypolven Simon Matssonin poika, joka on jostain syystä ottanut Kallin tilan nimestä suvulleen nimen Callia?
Vai ottivatko vasta Påhlin pojat tuon nimen?

Toinen kysymys onkin seuraus edellisestä:
Jos Påhl Simonsson oli Knuutilan poika, jonka isä oli talon vävy Simon Matsson, niin kuinka on tulkittavissa tuo Koskisen ja Nissilän Tacku artikkelissa mainittu seikka, että Knuutilan Simon Matsson joutui maksamaan herra Mattsin sisaren lapsille perintöä.
He ovat tulkinneet, että tuo sisar olisi ollut Lucia Knutsdotter Tacku.

Onko tulkinta mahdollinen, koska Nils Sigfridsson perätessään äitinsä Margareta Knutsdotter Tackun perintöä, vaatii myös Lucian osuutta, eli vaikuttaisi, että tämä oli lapseton.

Onko mahdollista, että kyseessä olisikin Margareta Tackun perintö?
Tämä tosin tarkoittaisi, että Margareta Tacku olisi ollutkin aviossa Knuutilassa Sigfrid Knutssonin vaimona.

Koska en ole saanut luettavakseni Polviander suvun selvitystä Knuutilan varhaispolvista, on tämä hakuammuntaa.
Pohdin onko Knuutilan Simon Matssonin jälkeläiset myös Tacku tyttärien jälkeläisiä?
Tuo kysymys on sinänsä kiinnostava, koska jos Påhl Simonsson Callia on Simon Matssonin poika, olisi Påhl nainut, joko pikkuserkkunsa tai tämän tyttären.

[virpinissila]

"Jos Påhl Simonsson oli Knuutilan poika, jonka isä oli talon vävy Simon Matsson, niin kuinka on tulkittavissa tuo Koskisen ja Nissilän Tacku artikkelissa mainittu seikka, että Knuutilan Simon Matsson joutui maksamaan herra Mattsin sisaren lapsille perintöä.
He ovat tulkinneet, että tuo sisar olisi ollut Lucia Knutsdotter Tacku..."

Ei ole tulkittu näin. Artikkelin asiaa koskevan tekstin alussa nimenomaan toteamme Lucian jäävän tuntemattomaksi. Ja vain pohditaan mahdollista yhteyttä Knuutilaan, joka jää todistamatta.

Virpi Nissilä

[Benedictus]

Kiitos Virpi Nissilälle huomautuksesta. Minun piti mainita lauseessa sana, mahdollisesti, se jäi pois. Eli asia on ehdollinen.

Jatkan tätä Tacku pohdintaa.

Tiedetään, että Margareta Knutsdotter Tackulla on ollut poika Nils Sigfidsson käräjillä 1601, jolla taasen poika Jacob Nilsson Tyke käräjillä 1628.

Vaikuttaisi, että Margareta Tacku ei olisi ollut Vanin tilan emäntä, koska mitkään lähteet eivät sitä todista.
Eli ei ole varmaan liioin, voisiko olla Kiukaisten Köylypolven Knuutilan Sigfrid Knutssonin vaimo.

Satakunnasta on erään Sigfrid Sigfridssonin isä ollut hukassa pitkään.
Kyseessä kamreeri Sigfrid Sigfridsson, jonka poika Mårten Sigfridsson oli Turun pormestari.
Kamreerin isästä Sigfridistä tiedetään, että hänen kauttaa kamreeri peri osuuden Tyrvään Tyrväänkylän maatiloista, joihin omistajat saivat verovapauden kuningas Juhanalta.
Ajallisesti Sigfrid Sigfridsson voisi olla hyvinkin Margareta Knutsdotter Tackun poika eli Nils Sigfridssonin veli.
Kiinnostavaa on, että pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimo oli N. Simonsdotter, jonka sisar oli Cecilia Simonsdotter, Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin 1. vaimo.
Tätä isä Simoa ei tunneta, mutta ajallisesti tämä Simon voisi olla hyvinkin Knuutilan Simon Matsson.

Tuossa yllä tulee esille sama seikka, johon Koskinen ja Nissilä viittaavat Tacku artikkelissa.
Eli Lars Hordellin nopea urakehitys liittyisi mahdollisesti aatelisen äidin Brita Johansdotterin kautta tulleeseen asemaan.

Kamreeri Sigfrid Sigfridsson eteni myös urallaan harvinaisen sujuvasti Juhana kuninkaan aikana. Voisiko isoäidin sukuasema voinut olla apuna?

Tämä on tietysti vain spekulointia.
Alla olevia tietoja lainattu Genoksen Tacku artikkelista:
Eräs kumma pointi on se, että Margareta Sigfridsdotter Tackun tytär oli palveluksessa Ruotsissa Brita de la Gardien luona.
Brita de la Gardien veljen Johan de la Gardien tytär Sofia avioitui 1634 Jöns Knutsson Kurki nuoremman kanssa.

Jöns Knutsson kurki vanhempi omisti tuon Karhiniemen tilan, joka siirtyi tuntemattomalla tavalla Tacku suvulle, koska 1564 sitä viljeli Thomas Tackun lampuoti.

Eräs uusi henkilö tähän sekavaan soppaani on vouti Israel Nilsson, joka oli Margareta Sigfridsdotter Tackun 2. puolison vouti Mårten Olofsson Gråån 1. avion tyttären Margareta Mårtensdotter Gråån aviomies 1640 alkaen.

Israel Nilssonin jälkiä onnistuttiin seuraamaan kuolemaansa saakka. Viimeiset vuotensa toimi Ölannissä kihlakunnankirjurina, vaimonsa haki avustuksia ja käräjöi perinöistä, joiden perusteella hänen perheensä on voitu varmistaa.
Kiinnostavaa on se, että Israelin isästä Nilsistä ei ole tietoa ja tiedetään vain varmasti veli Johan joka oli porvari jossain Ruotsissa.
Israel käytti sinettiä jossa oli pukin tai metsäkauriin kuva ja nimeä Calm. jota hänen poikansa eivät käyttäneet.

Israel Nilssonin ura on hyvin outo ja siksi herättää tässä yhteydessä kiinnostusta, sillä hän on ollut ennen 1622 vuotta Jöns Knuttson Kurki nuoremman palveluksessa, tämän jälkeen Johan de la Gardien palveluksessa, tämän kuolemaan saakka.

Eräs mahdollisuus on, että tämä Israel Nilsson olisi ollut Jacob Nilsson Tyken veli eli Margareta Tackun pojanpoika ja nainut pikkuserkkunsa Margareta Sigfridsdotter Tackun tytärpuolen.

Jos nuo ylläolevat spekulaatiot olisivat oikeansuuntaisia, herää kysymys mikä yhteys oli Kurjilla ja Tackuilla?

Tiedostot mainitsevat, että Jöns Knutsson Kurki vanhempi oli syntynyt 1503. ja hänen poikansa Klas Johansson mainitaan isoisänsä testamentissa 1532 juuri Johanssonina.
Jöns avioitui 1531.
Aateliseksi mainitun Lars Hordellin äidin Brita Johansdotterin sukua ei tunneta ja vaakunasta ei lioin ole kuin väittämiä.

Eräs mahdollisuus olisi, että Brita Johansdotter olisi Jöns Knutsson Kurjen nuoruuden äpärätytär, joka naitettiin rikkaaseen Tacku sukuun hyvin nuorena.
Jos Brita Johansdotter olisi ollut nuoruuden avioliiton tytär olisi varmastikin naitettu aateliseen sukuun.

[Benedictus]

Lainaus Impola:
Pormestari Mårten Sigfridssonin
1. pso oli N.N. Simonsdotter, Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin 1. pson Cecilia Simonsdotterin sisar (Tyrvään käräjät 11-12.7.1659, nn 62:392).

Sisarusten isä Simon on ilmeisesti kuulunut Tyrvään seudun varakkaampiin talollisiin. Heidän äitinsä oli N.N. Larsdotter, Kallialan kylän suurtalollisen Jöns Larsson Käen sisar. Tämä ilmenee Tyrvään käräjillä 4.6.1629 (nn 2: 293), jolloin talollinen Sigfrid Jönsson Käki ja hänen vaimonsa, jotka olivat vanhoja ja "utan barn och blomma", luovuttivat talonsa Sigfridin serkulle (fadersyster dotter) Cecilia (Sitzlla) Simonsdotterlle ja hänen miehelleen Severinus Josephille. Veroluettelot vahvistavat, että näin on tapahtunut.

Mårten Sigfridssonin 1. pso liittyy Järventakaan vain siten että sen omistaja Severinus Josephi oli hänen lankonsa.

H.I.(Henrik Impola)