Kainuun Turpeisten alkuperä hämärä

[Fishersson]

Kainuun Turpeisten on sanottu ilmestyneen Kainuuseen joskus 1600-luvulla. Turpeiset ovat kai alunperin karjalainen suku jostakin Laatokan Karjalan suunnalta ja olisivatko he tulleet Kainuuseen Savon kautta? Turpeisia löytyy runsaasti myös Pohjanmaan puolelta mm. Pudasjärveltä. Voisi kuvitella, että Kainuun ja Pudasjärven Turpeisilla on sama alkuperä.

Omissa sukujuurissani vanhin Turpeinen on Samuel Turpeinen (s. 1702) ja hän asui Paltamon/Hyrynsalmen Kerälän kylän Hilpolassa ja Hämälässä. Puoliso oli Anna Kempatar (s. 1705). Samuelin poika Lars (s. 1742) oli ruotusotilas. Samuelin isän nimi oli Matts ja äiti Brita Kerätär. Matts oli kai tullut vävyksi vaimonsa kotitaloon. Mutta mistä hän tuli?

[Kimmo Kemppainen]

Muistelen, että oli yksi Turpeinen, olikohan se Antti, joka 1600-luvun alussa hankki kolme taloa Hyrynsalmelta siltä alueelta, joka on nykyään Puolangan Lylyjärveä. Yksi näistä taloista oli Lauri Kemppaisen entinen talo, siis Kainuun Kemppaisten kaikista ensimmäinen talo. Tästä kolmen talon kokonaisuudesta sitten jaettiin kaksi taloa, joiden maakirjanumerotkin ovat minulla ylhäällä ja tulevat muistaakseni kirjaanikin.

Kyllä niistä Turpeisista hyvinkin tietoa löytyisi, mutta totta, onhan se kaikkien sukujen alkuperä hämärä kun tarpeeksi kauas mennään.
Kimmo Kemppainen



Kainuun Turpeisten on sanottu ilmestyneen Kainuuseen joskus 1600-luvulla. Turpeiset ovat kai alunperin karjalainen suku jostakin Laatokan Karjalan suunnalta ja olisivatko he tulleet Kainuuseen Savon kautta? Turpeisia löytyy runsaasti myös Pohjanmaan puolelta mm. Pudasjärveltä. Voisi kuvitella, että Kainuun ja Pudasjärven Turpeisilla on sama alkuperä.

Omissa sukujuurissani vanhin Turpeinen on Samuel Turpeinen (s. 1702) ja hän asui Paltamon/Hyrynsalmen Kerälän kylän Hilpolassa ja Hämälässä. Puoliso oli Anna Kempatar (s. 1705). Samuelin poika Lars (s. 1742) oli ruotusotilas. Samuelin isän nimi oli Matts ja äiti Brita Kerätär. Matts oli kai tullut vävyksi vaimonsa kotitaloon. Mutta mistä hän tuli?

[Kimmo Kemppainen]

Äkkiä katsoen papereistani löytyy maininta, että Simuna Turpeisella ja hänen vaimollaan Helka Väisättärellä Kerälästä oli pojat Matti ja Taavetti. En osaa suoralta kädeltä sanoa, oliko etsimäsi Matti kyseessä vai ei.
Kimmo Kemppainen

Kainuun Turpeisten on sanottu ilmestyneen Kainuuseen joskus 1600-luvulla. Turpeiset ovat kai alunperin karjalainen suku jostakin Laatokan Karjalan suunnalta ja olisivatko he tulleet Kainuuseen Savon kautta? Turpeisia löytyy runsaasti myös Pohjanmaan puolelta mm. Pudasjärveltä. Voisi kuvitella, että Kainuun ja Pudasjärven Turpeisilla on sama alkuperä.

Omissa sukujuurissani vanhin Turpeinen on Samuel Turpeinen (s. 1702) ja hän asui Paltamon/Hyrynsalmen Kerälän kylän Hilpolassa ja Hämälässä. Puoliso oli Anna Kempatar (s. 1705). Samuelin poika Lars (s. 1742) oli ruotusotilas. Samuelin isän nimi oli Matts ja äiti Brita Kerätär. Matts oli kai tullut vävyksi vaimonsa kotitaloon. Mutta mistä hän tuli?

[Fishersson]

Kiitos Kimmo jo noista vastauksista. Ehkäpä Turpeistenkin alkuperä selkiytyy samalla tavalla kuin on jo tapahtunut esim. Kainuun Kemppaisten, Seppästen, Heikkisten tai Juntusten kohdalta.

[Kimmo Kemppainen]

Kainuun Juntusten alkuperä on mitä hämärin, kaikki heistä eivät luultavasti edes ole Juntusia.
Kimmo Kemppainen

Kiitos Kimmo jo noista vastauksista. Ehkäpä Turpeistenkin alkuperä selkiytyy samalla tavalla kuin on jo tapahtunut esim. Kainuun Kemppaisten, Seppästen, Heikkisten tai Juntusten kohdalta.

[Fishersson]

Vaikka tämä ei liity Turpeisiin, niin viittauksellani Juntusiin tarkoitin tätä kirjaa: Matti J. Kankaanpää: Juntusten suku 1. 1500-1700 -luvuilla syntyneet. Juntusten sukuseura ry. 1998. Sen avulla olen löytänyt monen Kainuun Juntusen varhaiset sukujuuret, jotka näyttävät ulottuvan Taipalsaarelta 1500-luvun lopussa lähteneeseen Lauri Juntuseen. Onko kirjan sukujuonnot myöhemmin kyseenalaistettu?

[Kimmo Kemppainen]

En voi ottaa tuohon kirjaan kantaa näkemättä. Näin Internet-katsauksen perusteella voin kuitenkin sanoa, että jos Hyrynsalmen Juntulan Heikki Laurinpoika Juntusta todella yleisesti pidetään Ristijärven Lauri Juntusen ja Dordin poikana, niin uusiksi menevät alkupolvet.

Heikki Laurinpoika Juntusen syntyperä on erittäin mielenkiintoinen kysymys sikäli, että hän ei ehkä ollut Juntunen lainkaan.

Hyrynsalmen Juntulan isännät olivat
Heikki Juntunen
Lauri Oikarinen, "vävy"
Heikki Laurinpoika Juntunen, lautamies

Heikki Laurinpoika Juntusen veli oli Lauri Laurinpoika Juntunen. Kun Heikki osti veljelleen Laurille toisen talon tämän perintöosuuden hyvitykseksi, Lauri Laurinpoika Juntunen muuttui vähitellen Oikariseksi, joka nimi hänen jälkeläisilleen jäi.

Heikki Laurinpoika Juntunen oli siis Lauri Laurinpoika Oikarisen veli. Jotta tämä olisi mahdollista, he olivat joko

1) velipuolet, jolloin Heikin isä oli joku varhain kuollut Lauri Juntunen, jonka lesken Lauri Oikarinen oli nainut. Heikki Laurinpoika Juntusen äiti oli Kemppaisen sukua, joten tämä olisi teoriassa mahdollinen selitys. Heikkous on se, että tällaisesta varhaisemmasta Lauri Juntusesta ei ole ainoatakaan todistetta. Jos Heikki Laurinpojan velipuoli oli Lauri Laurinpoika Oikarinen, suljetaan väistämättä pois se, että Heikki Laurinpoika olisi ollut Ristijärven Lauri Juntusen poika, sillä Ristijärven Lauri Juntusen leski Dordi nai Matti Mäkäräisen eikä Lauri Oikarista.

2) langokset, jolloin Heikki Laurinpoika Juntunen olisi tullut Ristijärveltä Lauri Oikarisen vävyksi ja ollut Lauri Laurinpoika Oikarisen lanko eli tätä kautta "veli". Vaan ei käy tämäkään, sillä Heikki Laurinpoika Juntusen puolankalaissyntyinen vaimo ei ollut Oikarisia.

3) täydet veljekset, siis sekä Heikki Laurinpoika Juntunen että Lauri Laurinpoika Juntunen-Oikarinen olivat Lauri Oikarisen poikia. Tähän sopii se, että Heikki, joka jäi Juntulan isännäksi, piti Juntusen nimenkin, mutta Lauri, jonka yhteys Juntulaan katkesi, otti takaisin Oikarisen nimen, isänsä sukunimen. Tämä on oma teoriani ja sen vahvuus on, että se on testattavissa y-kromosomaalisella testillä.

Lopputulos: jos tuntuu sekavalta, ymmärsit oikein.

Kimmo Kemppainen

Vaikka tämä ei liity Turpeisiin, niin viittauksellani Juntusiin tarkoitin tätä kirjaa: Matti J. Kankaanpää: Juntusten suku 1. 1500-1700 -luvuilla syntyneet. Juntusten sukuseura ry. 1998. Sen avulla olen löytänyt monen Kainuun Juntusen varhaiset sukujuuret, jotka näyttävät ulottuvan Taipalsaarelta 1500-luvun lopussa lähteneeseen Lauri Juntuseen. Onko kirjan sukujuonnot myöhemmin kyseenalaistettu?

[Fishersson]

Äkkiä katsoen papereistani löytyy maininta, että Simuna Turpeisella ja hänen vaimollaan Helka Väisättärellä Kerälästä oli pojat Matti ja Taavetti. En osaa suoralta kädeltä sanoa, oliko etsimäsi Matti kyseessä vai ei.
Kimmo Kemppainen

Ehditkö Kimmo katsoa lisätietoa tästä mainitsemastasi Simuna Turpeisesta? Esim. milloin vaikutti? Onko talosta tietoa?

[Kimmo Kemppainen]

Tämän Simuna Turpeis-vainajan perintöä jaettiin ennen isoa vihaa. Suosittelen Kerälän henkikirjojen läpikäyntiä, palataan asiaan tuomiokirjojen osalta sitten.
Kimmo Kemppainen

Ehditkö Kimmo katsoa lisätietoa tästä mainitsemastasi Simuna Turpeisesta? Esim. milloin vaikutti? Onko talosta tietoa?

[Fishersson]

Henkikirjoista vuosilta 1691-1724 löysin Kerälästä seuraavat Turpeiset (ihan joka sanasta en äkkiseltään saanut selvää, Turpeinenkin on kirjoitettu vaihtelevalla tavalla, mutta alla se on normalisoituna):
1691: Simon Turpeinen, poika Lars, vaimo Anna
1692: Simon Turpeinen, poika Lars, vaimo Anna
1695: Lars Turpeinen, vaimo Anna, veli? Matts
1696: Lars Turpeinen, vaimo Anna, veli? Matts
1697, 1698?
1699: Matts Simonpoika Turpeinen, veli Lars, vaimo Anna
1700: Matts Turpeinen, veli Lars, vaimo Anna
1702: David Turpeinen, vaimo Cecilia, poika? Lars, vaimo Anna
1705?
1708: David Turpeinen, vaimo Cecilia, piika ?
1709: David Turpeinen, vaimo Cecilia, piika ?
1711: David Turpeinen, vaimo C.
1713: David Turpeinen, vaimo C.
1723?
1724: Turpela Simon ja David, veljenpoika Lars, ? Hellga, piika Anna

Tämän mukaan Matts olisi Simunan poika ja isäntäkin jonkin aikaa, mutta häviää sitten jonnekin eli ehkä juuri Olof Keräsen vävyksi.

[Kimmo Kemppainen]

Tuo Olli Keräsen samanniminen vävy ei taida liittyä asiaan. Jos käyt läpi kaikki henkikirjat Kerälän Seppälän, siis Samuli Seppäsen talon, osalta vuosilta 1700 - 1730, löydät vastauksen. Talossa asui Matti Seppänen, joka oikeasti olikin Turpeinen, niin kuin tulet huomaamaan.
Kimmo Kemppainen

Henkikirjoista vuosilta 1691-1724 löysin Kerälästä seuraavat Turpeiset (ihan joka sanasta en äkkiseltään saanut selvää, Turpeinenkin on kirjoitettu vaihtelevalla tavalla, mutta alla se on normalisoituna):
1691: Simon Turpeinen, poika Lars, vaimo Anna
1692: Simon Turpeinen, poika Lars, vaimo Anna
1695: Lars Turpeinen, vaimo Anna, veli? Matts
1696: Lars Turpeinen, vaimo Anna, veli? Matts
1697, 1698?
1699: Matts Simonpoika Turpeinen, veli Lars, vaimo Anna
1700: Matts Turpeinen, veli Lars, vaimo Anna
1702: David Turpeinen, vaimo Cecilia, poika? Lars, vaimo Anna
1705?
1708: David Turpeinen, vaimo Cecilia, piika ?
1709: David Turpeinen, vaimo Cecilia, piika ?
1711: David Turpeinen, vaimo C.
1713: David Turpeinen, vaimo C.
1723?
1724: Turpela Simon ja David, veljenpoika Lars, ? Hellga, piika Anna

Tämän mukaan Matts olisi Simunan poika ja isäntäkin jonkin aikaa, mutta häviää sitten jonnekin eli ehkä juuri Olof Keräsen vävyksi.

[Fishersson]

Kiitos vinkistä Kimmo. Tuo esittämäsi Samuli Seppäsen talossa asuvasta Matista näyttää todella pätevän, eli että hän olisi alunperin Matti Turpeinen. Henkikirjat löysin SSHYstä vain vuoteen 1724 asti. Lieneekö Matti jo siihen aikaan kuollutkin (maakirjassa puhutaan Matin leskestä)?

Mutta onko sitten mahdollista, että Samuli Matinpoika (s.1702) Turpeinen olisi tämän Matti Seppäsen/Turpeisen poika eli Turpeinen nimi olisi taas otettu siinä perheessä käyttöön kun ei enää asuttu Seppäsen talossa? Näyttää, että henkikirjoista tai kirkonkirjoista on vaikea löytää suoranaista vahvistusta tälle?

[Kimmo Kemppainen]

Tuo Turpeisen tilapäinen muuttuminen Seppäseksi on vain henkikirjan laatijan oikku. Käsittääkseni löydät tuon kaipaamasi vahvistuksen juurikin sillä tavalla, että haet Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta ne henkikirjat ainakin vuoteen 1730 asti.
Kimmo Kemppainen


Mutta onko sitten mahdollista, että Samuli Matinpoika (s.1702) Turpeinen olisi tämän Matti Seppäsen/Turpeisen poika eli Turpeinen nimi olisi taas otettu siinä perheessä käyttöön kun ei enää asuttu Seppäsen talossa? Näyttää, että henkikirjoista tai kirkonkirjoista on vaikea löytää suoranaista vahvistusta tälle?

[Fishersson]

Digitaaliarkistosta löysin Paltamon Kerälän henkikirjat vasta vuodesta 1742 alkaen (läänintileissä). Eli se väli johon kuuluvat vuodet 1725-1741 tuntuu puuttuvan sekä SSHY:stä että kansallisarkistosta. Vai tietääkö joku muuta?

[Kimmo Kemppainen]

Ihan helposti löytyvät, valitset vain Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta Pohjanmaan läänintilit ja sieltä haluamasi vuoden tositekirjan. Kajaanin voutikunta on usein heti ensimmäisenä ja silloin kun ei ole, löydät sen joko valmiin indeksoinnin perusteella tai sitten tositekirjan alussa olevan sisällysluettelon avulla.
Kimmo Kemppainen

Digitaaliarkistosta löysin Paltamon Kerälän henkikirjat vasta vuodesta 1742 alkaen (läänintileissä). Eli se väli johon kuuluvat vuodet 1725-1741 tuntuu puuttuvan sekä SSHY:stä että kansallisarkistosta. Vai tietääkö joku muuta?

[Fishersson]

Kiitos taas vinkistä. Näyttää siis siltä, että Matti on kuollut vuosien 1713-23 välillä, koska vuosina 1723-1726 isännäksi on merkitty Matin leski Margeta/Margareta. Siitä eteenpäin isäntänä on poika Samuli, jonka äiti Margeta lienee. Vuoden 1730 kohdalla lukee: Seppälä Samuli Turpehin! Siitä eteenpäin Samuli häviää tästä talosta ja isännäksi vaihtuu Abram Karvonen.

Ps. Muuten mielenkiintoinen tuo Turpeisten nimen kirjoistusasun muutos Turpehisesta myöhemmin Turpeiseksi. Turpehinen kuullostaa korvaani jotenkin karjalaiselta. Lieneekö näin, koska Kainuun historian mukaan Kainuun Turpeiset ovat tulleet Kainuuseen pariin kertaan (1500-luvulla ja 1600-luvulla) ns. Suur-Savosta. Mutta ehkä sitä ennen Karjalasta Savoon?

[Kimmo Kemppainen]

En tiedä tuosta, kyllä mekin olemme ajoittain olleet Kempahaisia, monissakin nimissä on tuo kontraktio tapahtunut ja vanhempi muoto kummittelee silloin tällöin.
Kimmo Kemppainen



Ps. Muuten mielenkiintoinen tuo Turpeisten nimen kirjoistusasun muutos Turpehisesta myöhemmin Turpeiseksi. Turpehinen kuullostaa korvaani jotenkin karjalaiselta. Lieneekö näin, koska Kainuun historian mukaan Kainuun Turpeiset ovat tulleet Kainuuseen pariin kertaan (1500-luvulla ja 1600-luvulla) ns. Suur-Savosta. Mutta ehkä sitä ennen Karjalasta Savoon?

[Fishersson]

Jos nyt yritän koota Turpeisten varhaista historiaa Kainuussa tässä ketjussa esillä olleen perusteella, niin ensimmäinen Turpeinen oli siis Antti (Anders) Lylyjärvellä 1633. Hän näyttää olevan henkikirjoissa aina vuoteen 1676 asti. Jo 1670-luvulla kuvaan tulee hänen poikansa Simuna (Simon), joka jatkaa 1690-luvulle. Sen jälkeen isäntinä ovat pojat Lauri ja Matti. Matti siirtyy 1700-luvun alussa Samuli Seppäsen taloon.

Jos Turpeisten talo oli alunperin Lylyjärvellä, missä vaiheessa se siirtyi Kerälään, jos ylipäänsä siirtyi? Henkikirjoihin Kerälän kylä näyttää ilmestyvän vasta 1690-luvulla. Siihen asti myöhemmän Kerälänkin talot oli merkitty Hyrynsalmen kylään ja Turpeisen talokin. Kerälässähän oli jossain vaiheessa Turpela niminen talo.

[Kimmo Kemppainen]

Kun katson kirjani käsikirjoituksesta, niin juurikin nuo Kerälän no 3 Kinnula, no 4 Turpeela ja Hyrynsalmen no 14 Kerälä olivat Antti Turpeisen vanhoja tiloja, ja sinähän voit myöhemmistä Puolangan kirkonkirjoista katsoa, mitkä Hyrynsalmen ja Kerälän numerot jäivät sinne Puolangan puolelle eli tässä tapauksessa Lylyjärven alueelle.
Kimmo Kemppainen


Jos Turpeisten talo oli alunperin Lylyjärvellä, missä vaiheessa se siirtyi Kerälään, jos ylipäänsä siirtyi? Henkikirjoihin Kerälän kylä näyttää ilmestyvän vasta 1690-luvulla. Siihen asti myöhemmän Kerälänkin talot oli merkitty Hyrynsalmen kylään ja Turpeisen talokin. Kerälässähän oli jossain vaiheessa Turpela niminen talo.

[Fishersson]

Kun katson kirjani käsikirjoituksesta, niin juurikin nuo Kerälän no 3 Kinnula, no 4 Turpeela ja Hyrynsalmen no 14 Kerälä olivat Antti Turpeisen vanhoja tiloja, ja sinähän voit myöhemmistä Puolangan kirkonkirjoista katsoa, mitkä Hyrynsalmen ja Kerälän numerot jäivät sinne Puolangan puolelle eli tässä tapauksessa Lylyjärven alueelle.
Kimmo Kemppainen

Hyvä. Toivottavasti kirjassasi on jonkinlainen kartta, joka auttaisi sijoittamaan kartalle Kerälän talot. Kerälän "epäkylä" tutuu vaikealta hahmottaa, kun se on vain laaja harvaan asuttu alue Hyrynsalmen, Suomussalmen ja Puolangan välillä.

Ps. Milloin kirjasi ilmestyy ja mistä sitä saa tilata?

[Kimmo Kemppainen]

Voi olla, ettei minulla ole resursseja laatia omia karttoja, mutta varmaankin löydät Kerälän talokartan esimerkiksi Hyrynsalmen historiasta. Kerälä on tosiaan hankalasti hahmotettava.

Osa tähän mennessä julkaistujen kirjojen antamista talonnimistä muuttuu (tarkoitan vuoden 1650 nimiä), sillä olen saanut näihin osin vaikeastikin luettaviin nimiin taustatyöni kautta lisäselvennystä.

En osaa luvata tarkkaa julkaisuajankohtaa tai -kanavaa vielä.
Kimmo Kemppainen

Hyvä. Toivottavasti kirjassasi on jonkinlainen kartta, joka auttaisi sijoittamaan kartalle Kerälän talot. Kerälän "epäkylä" tutuu vaikealta hahmottaa, kun se on vain laaja harvaan asuttu alue Hyrynsalmen, Suomussalmen ja Puolangan välillä.

Ps. Milloin kirjasi ilmestyy ja mistä sitä saa tilata?

[Fishersson]

Nuo edellä mainitut Antti Turpeisen talot Kerälä 3 Kinnula ja 4 Turpela ja Hyrynsalmi 22 Turpela on merkitty kirkonkirjoissa Puolangan puolelle heti kun alettiin pitää Puolangan omia kirkonkirjoja 1780-luvulla.

Kainuun historia-kirjassa (osa 1) on kartat Kainuun taloista pitäjittäin v. 1650. Ainut Hyrynsalmen Turpeis-talo on siinä kartassa Antti Turpeisen talo Lylyjärven rannalla (Puolangan puolella).

[Kimmo Kemppainen]

Juu, Antti Turpeisella oli tosiaan kolmen talon kompleksi, joka jaettiin sittemmin kolmeen osaan. Osat olivat siis Kerälän no 3 Kinnula ja no 4 Turpeela sekä Hyrynsalmen no 14 Kerälä. Tuo kolmen talon kokoomateos eli kompleksi on se "Lylyjärven" talo, joka tuossa vuoden 1650 luettelossa näkyy.

Tuon Hyrynsalmen no 22 Turpeelan historiaa en olekaan erikseen selvittänyt, kun Turpeisista en ole varsinaisesti tutkimusta tehnyt.
Kimmo Kemppainen

Nuo edellä mainitut Antti Turpeisen talot Kerälä 3 Kinnula ja 4 Turpela ja Hyrynsalmi 22 Turpela on merkitty kirkonkirjoissa Puolangan puolelle heti kun alettiin pitää Puolangan omia kirkonkirjoja 1780-luvulla.

Kainuun historia-kirjassa (osa 1) on kartat Kainuun taloista pitäjittäin v. 1650. Ainut Hyrynsalmen Turpeis-talo on siinä kartassa Antti Turpeisen talo Lylyjärven rannalla (Puolangan puolella).

[Fishersson]

Jos miettii Antti Turpeisen lähtöpaikkaa Savosta, niin Aarre Läntinen kokoaman aineiston mukaan vaihtoehtoja ovat Juva, Rantasalmi ja Tavisalmi.

Yksi hyvä lähde 1600-luvun alun Savoon on Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta. Siitä löytyy vain yksi Turpeinen, joka on "Turpehinen, Staffan RandaSalmij Sochn, Kerihariu Fierdungh, Nijni Mäkij Byij". Nykyisin Niinimäen kylä sijaitsee Leppävirran itäosassa.

Tuo mahdollisesti sulkisi pois Tavisalmen. Tavisalmella oli useitakin Turpeisia 1500-luvulla, mutta Habermanin mukaan ei enää 1600-luvulla. Mutta Habermanin alueeseen ei kuulunut Juva. Saiskohan sen jostakin selvitettyä?

[Matti Lund]

Jos miettii Antti Turpeisen lähtöpaikkaa Savosta, niin Aarre Läntinen kokoaman aineiston mukaan vaihtoehtoja ovat Juva, Rantasalmi ja Tavisalmi.

Yksi hyvä lähde 1600-luvun alun Savoon on Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta. Siitä löytyy vain yksi Turpeinen, joka on "Turpehinen, Staffan RandaSalmij Sochn, Kerihariu Fierdungh, Nijni Mäkij Byij". Nykyisin Niinimäen kylä sijaitsee Leppävirran itäosassa.

Tuo mahdollisesti sulkisi pois Tavisalmen. Tavisalmella oli useitakin Turpeisia 1500-luvulla, mutta Habermanin mukaan ei enää 1600-luvulla. Mutta Habermanin alueeseen ei kuulunut Juva. Saiskohan sen jostakin selvitettyä?


Kyllä siihen taidetaan tarvita poikkeuksellista tuuria, että löytyisi jotain varteenotettavaa todistusappaletta Savon tai Karjalan puolelta Kainuun Turpeisten lähtökohdista. Tietysti kannattaa kerätä Savon pitäjänhistorioista olevista taulukoista Turpeiset omaan taulukkoon ja analysoida ne.

Kuitenkin tuo vuoden 1620 Savon tietojen taso vaikuttaa auttamattoman myöhäiseltä.

Ensimmäinen Kainun Turpeinen lienee Vuolijoen Heikki Turpeinen, joka näkyy ainakin aikavälillä 1558-82. Lisänimi on kirjattu muutaman kerran ihan Turpeinen, mutta löytyy myös jo mainittu "Turpehinen", "Turpinen", "Turpiainen" ja "Turppinen".

Heikki Turpeisen nimen tekee informaatioarvoltaan tai erottelukyvyltään erittäin heikoksi se, että Savossa oli samanaikaisia Heikki Tupeisia. Esim. Joroisten käräjillä 11.9.1561 sakotettiin erästä Heikki Turpeista niskoittelusta. Heikki Turpeinen mainitaan myös Joroisten käräjillä 3.7.1563.

Rantasalmella oli Olli Turpeinen, käräjillä 1.3.1563 kerrottiin saaneen tappelussa mustelmia,käräjillä 15.3.1564 kuului Olli T syynimiehiin eräässä kiistassa, 12.7.1564 oli jälleen syynimiehinä Rantasalmella ja samoilla käräjillä Tahvo Turpeinen mustelmilla. Käräjillä 8.6.1565 tuomittiin Pekka Matinp. Turpeinen sakkoihin mustelman lyömisestä Yrjänä Kososeen.

Säämingin käräjillä 12.1.1563 oli Rossi Turpia syynimiehenä.

Tavinsalmen käräjillä 13.9.1561 tuomittiin Pekka Turpeinen epäilyistä vapaaksi eräässä tappojutussa.

Näitä esiintyy, mutta ei kenestäkään voida saada tällaisilla eväillä mitään otetta suhteessa Kainuuseen.

Ensimmäinen Antti Tupeinen Kainuussa lienee Lylyjärvelle RL:oissa kirjattu Antti Turpeinen, joka asui 1600 -luvun alkupuolella ¼ manttaalin taloa.

Antti T on vuoden 1629 RL:ssa (755, mf WA773) ikäloppu ja jotenkin vammautunut, ikä 70 vuotta, hänellä pojat Antti 32 v ja Simuna 27 v.

Siis tämä ensimmäinen Antti Turpeinenkin olisi syntynyt noin 1560 ja jos hän olisi Kainuun Heikki Turpeisen jälkeläinen, olisi hän siinä tapauksessa syntynyt Kainuussa, joten kovin paljon ei maata olisi siinä tapauksessa hänen allaan Savon tai Karjalan puolella, vaan vasta hänen esipolvillaan, joita tuskin pystytään tavoittamaan, koska asiakirjat niin varhaisessa vaiheessa taitavat täysin puuttua.

Saman vuoden 1629 ruodutuksen mukaan Vuolijärvellä oli alkanut uudisasutuksen Heikki Turpeinen, ikä 25 vuotta.

Jormasjärvellä asusteli Erkki Turpeinen, joka oli vuoden 1633 RL:n (760:251, mf WA773) mukaan 50 -vuotias. Siis hänkin olisi syntynyt noin 1583.

Vaikuttaa siis siltä, että vanhoja Heikki Turpeisen jälkeläisiä olisi saattanut elää Kainuussa rappasotien yli ja lisää Turpeisia lienee tullut vuoden 1600 tietämillä jostakin muualta. Turpeiset kuuluvat niin varhain ja niin väljälti liikkuneisiin Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle saapuneisiin savolaissukuihin, että jäljittäminen Savosta vaikuttaa aika epätoivoiselta tehtävältä ainakin näitten varhaisten Vuolijärven, Lylyjärven ja Hyrynsalmen asuttajien kohdalta. Trafiikkiahan on ollut myöhemminkin, joiden osalta saattaa löytyä todistuskappaleita lähtösijoista, mutta nehän eivät ehkä ole samoja kuin yli 100 vuotta aikaisemmin saapuneitten.

Vuoden 1731 käräjiltä [KA 1731, KO a:45, 238] ilmenee, että kruununvouti Matias Castren oli ajanut Samuli Turpeisen pois Seppälän talosta ja korvannut hänet Aappo Karvosella, koska Samuli oli jättänyt maksamatta kruunun vaatimat maksut vuosilta 1728. 1729 ja 1730.

Samuli vaati taloa takaisin, muttei saanut. Samuli väitti, että häntä olisi erehdyksessä yritetty rankaista tuplamaksulla, mutta Castren ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa.

Minulla on merkittynä Samuli Turpeinen lähes samaan aikaan, vuonna 1732, myös Viitasaaren Putaankylään, kun kantoi hevosasiassa Kalajoen käräjillä [KO a:47].


terv Matti Lund

[Fishersson]

Kiitos Matti. Viestissäsi oli paljon minulle uutta Turpeis-tietoa. Otin Habermanin lähtökohdaksi siksi, että uskoin siihen teoriaan, jonka mukaan Kainuuseen 1500-luvulla tulleet Turpeiset hävisivät tyystin rappasotien aikana ja Turpeisia ilmestyi uudestaan vasta 1630-luvulla mm. mainittu Lylyjärven/Hyrynsalmen Antti Turpeinen.

Viestistäsi käy ilmi, että onkin ollut kaksi Anttia peräkkäin, isä ja poika, joka oli vielä 1676 henkikirjassa Simunan kanssa. Simuna oli siis mahdollisesti ensimmäisen Antin poika eikä toisen. Tämän mukaan ei tosiaan kannata etsiä lähtökohtaa Habermanista. Taas 1500-luvulla Savossa oli niin suuri määrä Turpeisia, että erikoista tuuria tarvittaisiin oikean löytämiseksi. Pitänee kuitenkin vielä tarkemmin katsoa Pohjois-Savon asutustutkimusta Turpeisten osalta.

Manitsemasi Seppälästä pois ajettu Samuli Turpeinen kuuluu äitini sukujuuriin. Olenkin jo ihmetellyt, miksi hän joutui lähtemään, mutta tässähän se hienosti selvisi. Samuli kuoli v. 1770 Kerälän Hallanvaaran torpassa ja hänen pojastaan Laurista tuli ruotusotilas.

[Kimmo Kemppainen]

Vuonna 1630 otettiin sotilaaksi Antti Turpeisen poika Antti Antinpoika Lylyjärveltä. Saman vuoden pääsiäispäivänä kuoli sotilas "Andersz Anderszon i Lille Jerfuj". Koska Antti Turpeinen kuitenkin esiintyi myöhemminkin, luulisin, että vainaja olisikin mahdollisesti veljensä Heikki Antinpoika Turpeinen, joka otettiin sotilaaksi jo 1627.
Kimmo Kemppainen

Kiitos Matti. Viestissäsi oli paljon minulle uutta Turpeis-tietoa. Otin Habermanin lähtökohdaksi siksi, että uskoin siihen teoriaan, jonka mukaan Kainuuseen 1500-luvulla tulleet Turpeiset hävisivät tyystin rappasotien aikana ja Turpeisia ilmestyi uudestaan vasta 1630-luvulla mm. mainittu Lylyjärven/Hyrynsalmen Antti Turpeinen.

Viestistäsi käy ilmi, että onkin ollut kaksi Anttia peräkkäin, isä ja poika, joka oli vielä 1676 henkikirjassa Simunan kanssa. Simuna oli siis mahdollisesti ensimmäisen Antin poika eikä toisen. Tämän mukaan ei tosiaan kannata etsiä lähtökohtaa Habermanista. Taas 1500-luvulla Savossa oli niin suuri määrä Turpeisia, että erikoista tuuria tarvittaisiin oikean löytämiseksi. Pitänee kuitenkin vielä tarkemmin katsoa Pohjois-Savon asutustutkimusta Turpeisten osalta.

Manitsemasi Seppälästä pois ajettu Samuli Turpeinen kuuluu äitini sukujuuriin. Olenkin jo ihmetellyt, miksi hän joutui lähtemään, mutta tässähän se hienosti selvisi. Samuli kuoli v. 1770 Kerälän Hallanvaaran torpassa ja hänen pojastaan Laurista tuli ruotusotilas.

[Kimmo Kemppainen]

Itse asiassa Antti Turpeinen ei saapunut 1630-luvulla vaan viimeistään vuonna 1626, jolloin hän dokumentoidusti osti myöhemmin Hyrynsalmen Kerälänä no 14 tunnetun talon. Tuo 1626 saattaa toki olla tarkka saapumisvuosikin.
Kimmo Kemppainen

Kiitos Matti. Viestissäsi oli paljon minulle uutta Turpeis-tietoa. Otin Habermanin lähtökohdaksi siksi, että uskoin siihen teoriaan, jonka mukaan Kainuuseen 1500-luvulla tulleet Turpeiset hävisivät tyystin rappasotien aikana ja Turpeisia ilmestyi uudestaan vasta 1630-luvulla mm. mainittu Lylyjärven/Hyrynsalmen Antti Turpeinen.

[TimoT]

Turpeisista puheenollen kannattaa pitää mielessä Rautalammin Viitasaaren Turpeiset, joita siellä ilmenee aivan asutuskauden alusta asti. Siellä asustelee myös Kolehmaisia, jotka myöhemmin muuttuvat Kanasiksi. Näitäkin ilmestyy myös Kainuuseen. Rautalammin ja myös Juvan varhaisasutusta voi tiirailla Asutuksen yleisluettelostakin.

[Ari Kolehmainen]

Turpeisista puheenollen kannattaa pitää mielessä Rautalammin Viitasaaren Turpeiset, joita siellä ilmenee aivan asutuskauden alusta asti. Siellä asustelee myös Kolehmaisia, jotka myöhemmin muuttuvat Kanasiksi. Näitäkin ilmestyy myös Kainuuseen. Rautalammin ja myös Juvan varhaisasutusta voi tiirailla Asutuksen yleisluettelostakin.

Aivan, vanhan Viitasaaren suvut on hyvää pitää mielessä yhtenä vaihtoehtona kun tarkastellaan Kainuun asutusta. Näistä Kolehmaisista jotka muuttuivat Kanasiksi Pihtiputaan Kanalanmäellä polveutuu todellakin myös Kainuun Kanaset joka saatiin nyt hiljattain DNA-testillä vahvistettua.

[Fishersson]

Ensimmäinen Antti Tupeinen Kainuussa lienee Lylyjärvelle RL:oissa kirjattu Antti Turpeinen, joka asui 1600 -luvun alkupuolella ¼ manttaalin taloa.

Antti T on vuoden 1629 RL:ssa (755, mf WA773) ikäloppu ja jotenkin vammautunut, ikä 70 vuotta, hänellä pojat Antti 32 v ja Simuna 27 v.
terv Matti Lund

Vielä tuosta Matin viestissä mainitusta Simunasta. 60 vuotta myöhemmin v. 1792 on henkikirjassa Simuna, joka ei voine olla tuo mainittu Simuna, koska hän olisi silloin jo 90 vuotias. Eli lienee ollut paitsi Kaksi Anttia peräkkäin niin myös kaksi Simunaa peräkkäin. Tosin ei voine tietää oliko jälkimmäinen Simuna Antin vai Simunan poika.

[Kimmo Kemppainen]

Eipä tuo Turpeisten sukupuu vaikuta erityisen vaikealta koottavalta, jos yhdistelisi tuomiokirjojen tietoja väenotto- ja henkikirjatietoihin. Ihan mahdollisuuksien rajoissa hyvinkin olisi. En ole itse tehnyt, kun ei taida olla juurikaan Turpeisia omissa esivanhemmissa.
Kimmo Kemppainen

Vielä tuosta Matin viestissä mainitusta Simunasta. 60 vuotta myöhemmin v. 1792 on henkikirjassa Simuna, joka ei voine olla tuo mainittu Simuna, koska hän olisi silloin jo 90 vuotias. Eli lienee ollut paitsi Kaksi Anttia peräkkäin niin myös kaksi Simunaa peräkkäin. Tosin ei voine tietää oliko jälkimmäinen Simuna Antin vai Simunan poika.

[Kimmo Kemppainen]

Näinhän tuo oli ja talon manttaaliluku nousi myöhemmin 1/2:een, kun Turpeinen osti sen aikaisemmin Lauri Kemppaiselle kuuluneen kämpän ja liitti tuohon ensimmäiseen taloon. Sitten lisäksi oli yksi hyödyntämänsä lähiseudun autio, josta ei veroa maksettu, ja vielä yksi talo Ristijärvellä.
Kimmo Kemppainen


Ensimmäinen Antti Tupeinen Kainuussa lienee Lylyjärvelle RL:oissa kirjattu Antti Turpeinen, joka asui 1600 -luvun alkupuolella ¼ manttaalin taloa.
terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Talojen jako meni sitten myöhemmin niin, että Antti Turpeisen tytär Riitta miehensä Paavo Juntusen kanssa sai tuon Pellisen eli myöhemmän Hyrynsalmen Kerälän no 14 ja Turpeisen leskelle ja pojille jäi loput tuosta Lylyjärven kompleksista. Siitä sitten muistaakseni jaettiin Kinnusillekin.
Kimmo Kemppainen

Näinhän tuo oli ja talon manttaaliluku nousi myöhemmin 1/2:een, kun Turpeinen osti sen aikaisemmin Lauri Kemppaiselle kuuluneen kämpän ja liitti tuohon ensimmäiseen taloon. Sitten lisäksi oli yksi hyödyntämänsä lähiseudun autio, josta ei veroa maksettu, ja vielä yksi talo Ristijärvellä.
Kimmo Kemppainen

[Fishersson]

Katselin vielä noita henkikirjoja tarkemmin, jos jossakin olisi mainittu Simunan patronyymi, kun 1600-luvun henkikirjoissa se saattaa joskus löytyä. Vuoden 1690 Hyrynsalmen henkikirjassa näyttäisi olevan jotakin sen tapaista, mutta teksti on hyvin suttuinen siinä kohdassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6437&pnum=7 (toinen pystysarake oikealta, kolmas talo ylhäältä)

Voisko siinä lukea Simuna Simunanpoika?

[Matti Lund]

Tässä linkki, joka näkyy avoimesti kaikille vapaille tutkijoille:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037435

Jos tarkoitat saraketta, joka alkaa Yrjänä Tiikkajalla, sitä seuraa kolme taloa, joissa on vain Kemppaisia, taitaa olla Kimmon esivanhempiakin.

Eli ajanet hieman suttuista kohtaa Esko ja Pertteli Kemppaisten talojen välissä.

Siinä lienee Heikki Kemppainen (nimi on kyllä kirjattu lyhenteenä eikä ole helppo erottaa Romppaisesta), vaimo, kaksi siskoa ja jatkuu alempana siskonpoika Antilla ja renki , jonka nimi näyttää lähinnä "Kähk" eli olisi renki Kähkönen.

Kimmolla voi olla parempi ehdotus, sillä hän lienee tämän tutkinut sangen hartaasti.

Vuoden 1677 värväysluettelossa on peräti kolme sotamiehiksi otettua Turpeista, eli "Turpiaista", Lauri Laurinp. T oman torpan psta, Antti Laurinp. T lankonsa Matti Laurinp. Romppaisen psta ja Erkki T oman torpan ja koko ruodun psta.

terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Kyllä, tuo suttukohdan isäntä on Heikki Kemppainen, joka juurikin on esi-isäni.
Kimmo Kemppainen

Tässä linkki, joka näkyy avoimesti kaikille vapaille tutkijoille:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037435

Jos tarkoitat saraketta, joka alkaa Yrjänä Tiikkajalla, sitä seuraa kolme taloa, joissa on vain Kemppaisia, taitaa olla Kimmon esivanhempiakin.

Eli ajanet hieman suttuista kohtaa Esko ja Pertteli Kemppaisten talojen välissä.

Siinä lienee Heikki Kemppainen (nimi on kyllä kirjattu lyhenteenä eikä ole helppo erottaa Romppaisesta), vaimo, kaksi siskoa ja jatkuu alempana siskonpoika Antilla ja renki , jonka nimi näyttää lähinnä "Kähk" eli olisi renki Kähkönen.

Kimmolla voi olla parempi ehdotus, sillä hän lienee tämän tutkinut sangen hartaasti.

Vuoden 1677 värväysluettelossa on peräti kolme sotamiehiksi otettua Turpeista, eli "Turpiaista", Lauri Laurinp. T oman torpan psta, Antti Laurinp. T lankonsa Matti Laurinp. Romppaisen psta ja Erkki T oman torpan ja koko ruodun psta.

terv Matti Lund

[Fishersson]

Sorry. Olette oikeassa. Se oli alkeellinen virhe ja toiveajattelua. S:n näköinen alkukirjainhan on selvästi H.

Näyttää siltä, ettei ko. Turpeisia löydy vuoden 1690 henkikirjasta ollenkaan vasta seuraavana vuonna Kerälästä.

[Kimmo Kemppainen]

Onhan tuo teksti todella hankalalukuinen. Pahempi ongelma nimenomaan vuosien 1688 - 1690 henkikirjoissa on se, että muistaakseni Albrecht Gerden, joka nuo henkikirjat laati, väänsi kieliongelmissaan sukunimiä patronyymeiksi, jolloin Mikkosista tuli Mickelssoneja ja Anttosista Anderssoneja.

Älä luota noiden henkikirjojen patronyymeihin tarkistamatta asiaa varsinkaan silloin, kun mahdollinen sukunimi on lähellä ehdotettua patronyymiä.

Muissakin henkikirjoissa vävyillä esiintyy apen nimeä patronyyminä ja sukunimenä. Kainuun henkikirjojen lukutaito on liki esoteerinen tiede tai ainakin tiukan lähdekritiikin paikka.
Kimmo Kemppainen

Sorry. Olette oikeassa. Se oli alkeellinen virhe ja toiveajattelua. S:n näköinen alkukirjainhan on selvästi H.

Näyttää siltä, ettei ko. Turpeisia löydy vuoden 1690 henkikirjasta ollenkaan vasta seuraavana vuonna Kerälästä.

[Fishersson]

Kysyisin vielä Anna Erikintytär Kempattaresta (s.1705), joka oli Samuli Matinpoika Turpeisen (s.1702) puoliso. En ole löytänyt hänen alkuperäänsä myöskään "Kemppaiset Kainuusta" -kirjasta. Kenenkähän Erik Kemppaisen tytär hän mahdollisesti oli?

Hän kuoli 1766 Kerälän Hämälässä (no 13) Kiannalla. Missähän muuten olivat Kiannan Kerälän talot? Kerälähän oli tunnetusti "ihmekylä" tai "epäkylä", joka ulottui laajalle alueelle jopa naapuripitäjiin.

[Kimmo Kemppainen]

Katso tuolta Hyrynsalmen Kemppaalasta no 4.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692241

Kimmo Kemppainen


Kysyisin vielä Anna Erikintytär Kempattaresta (s.1705), joka oli Samuli Matinpoika Turpeisen (s.1702) puoliso. En ole löytänyt hänen alkuperäänsä myöskään "Kemppaiset Kainuusta" -kirjasta. Kenenkähän Erik Kemppaisen tytär hän mahdollisesti oli?

Hän kuoli 1766 Kerälän Hämälässä (no 13) Kiannalla. Missähän muuten olivat Kiannan Kerälän talot? Kerälähän oli tunnetusti "ihmekylä" tai "epäkylä", joka ulottui laajalle alueelle jopa naapuripitäjiin.

[Kimmo Kemppainen]

Eiköhän tuo Anna ollut Erkki Erkinpoika Kemppaisen ja Kaisa Laurintytär Kempattaren tytär. Täältä löytyy veljensä siskona.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303649

Seuraavana vuonna ei ollut enää kotonaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920011

Kimmo Kemppainen

Kysyisin vielä Anna Erikintytär Kempattaresta (s.1705), joka oli Samuli Matinpoika Turpeisen (s.1702) puoliso. En ole löytänyt hänen alkuperäänsä myöskään "Kemppaiset Kainuusta" -kirjasta. Kenenkähän Erik Kemppaisen tytär hän mahdollisesti oli?

Hän kuoli 1766 Kerälän Hämälässä (no 13) Kiannalla. Missähän muuten olivat Kiannan Kerälän talot? Kerälähän oli tunnetusti "ihmekylä" tai "epäkylä", joka ulottui laajalle alueelle jopa naapuripitäjiin.

[Fishersson]

Kiitos tiedosta Kimmo. Anna näyttää avioituneen vuonna 1729 Samuli Turpeisen kanssa. Erkki Erkinpojan isä lienee 6.4.1724 haudattu lautamies Erkki Kemppainen?
Vielä 1700-luvun alussa ei vielä juurikaan taida näkyä talojen maakirjanumeroita.

[Kimmo Kemppainen]

Siis muistaakseni Annan isä oli juuri tämä 1724 haudattu lautamies Erkki Erkinpoika Kemppainen. Maakirjanumerot tulivat vasta 1720-luvulla, mutta kyllä se myöhemmän maakirjanumeron selvittäminen onnistuu usein 1600-luvun pikkumökeiltäkin saati taloilta.
Kimmo Kemppainen

Kiitos tiedosta Kimmo. Anna näyttää avioituneen vuonna 1729 Samuli Turpeisen kanssa. Erkki Erkinpojan isä lienee 6.4.1724 haudattu lautamies Erkki Kemppainen?
Vielä 1700-luvun alussa ei vielä juurikaan taida näkyä talojen maakirjanumeroita.

[Fishersson]

Vuoden 1731 käräjiltä [KA 1731, KO a:45, 238] ilmenee, että kruununvouti Matias Castren oli ajanut Samuli Turpeisen pois Seppälän talosta ja korvannut hänet Aappo Karvosella, koska Samuli oli jättänyt maksamatta kruunun vaatimat maksut vuosilta 1728. 1729 ja 1730.

Samuli vaati taloa takaisin, muttei saanut. Samuli väitti, että häntä olisi erehdyksessä yritetty rankaista tuplamaksulla, mutta Castren ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa.

terv Matti Lund

Tuo talon menettäminen herättää epäilyksen, joutuiko Samuli mahdollisesti kokemaan vääryyttä? Oliko vouti sekoittanut tilit vai mihin rahat olivat joutuneet. Sitä lienee mahdoton saada selville.

Näyttää, että Samulin äiti Margareta Sepätär sai kuitenkin jäädä taloon. Vuosina 1734-40 Samuli näyttää olleen isäntänä Hilpalassa, joka sitä ennen oli ollut autiona. Ensimmäisen vuoden kohdalla lukee sotilas. Eli talo lienee ollut silloin ruotusotilaan etuihin kuuluvana Samulilla.

[Fishersson]

Mikähän tuo edellä mainittu Hyrynsalmen Kemppaala 4 oli myöhemmin nimeltään? Hyrynsalmen historiakirjasta sain käsityksen, että olisi myöhemmin ollut nimeltään Salmi/Salmela, joka oli/on Hyrynsalmen keskustassa Tiikkajasalmen pohjoispuolella.

Entäs tässä ketjussa mainittu Kerälän Seppälä muuttuiko sekin nimeltään joksikin toiseksi?

[Kimmo Kemppainen]

Juu, Kemppaala oli toki sama paikka, 1600-luvulla sitä kutsuttiin Luvansalmeksi.

Luvansalmi kuului Lauri Kemppaiselle sen jälkeen kun hän oli myynyt(?) Lylyjärven talonsa. Lauria seurasi Erkki Kemppainen, joka oli oletettavasti Laurin poika vaikka asiaa ei missään suoraan mainita.

Erkki Kemppainen eli n. 90-vuotiaaksi. Häntä seurasivat hänen ja hänen vävynsä Perttu Materon perilliset, mm. Erkki Pertunpoika Kemppainen. Arvelin joskus, että Erkki Pertunpoika Kemppainen olisi ollut vanhan Erkki Kemppaisen pojanpoika, siis jonkun varhain kuolleen Pertun poika. Satu Matero kuitenkin oli sitä mieltä, että Erkki Pertunpoika Kemppainen olisi ollut Perttu Materon poika, koska Erkki Materoksi toisinaan mainittiinkin. Uskon, että Satu oli tässä täysin oikeassa.
Kimmo Kemppainen

Mikähän tuo edellä mainittu Hyrynsalmen Kemppaala 4 oli myöhemmin nimeltään? Hyrynsalmen historiakirjasta sain käsityksen, että olisi myöhemmin ollut nimeltään Salmi/Salmela, joka oli/on Hyrynsalmen keskustassa Tiikkajasalmen pohjoispuolella.

Entäs tässä ketjussa mainittu Kerälän Seppälä muuttuiko sekin nimeltään joksikin toiseksi?

[Fishersson]

Hyvä.

Tuo Turpeisten aikaisemmin isännöimä Kerälän Seppälä taisikin jäädä Suomussalmen puolelle, silloin kun Suomussalmi erotettiin Hyrynsalmesta itsenäiseksi seurakunnaksi/pitäjäksi.

Ps. 1700-luvulla Lauri Simunanpoika Turpeinen oli merkitty kirkonkirjoihin sotilaaksi. Sotilasasiakirjoista löysin Lars Hurtigin, jonka etunimi ja syntymäaika 1742 sopisi Lauri Turpeiseen. Onkohan joku muu törmännyt tähän samaan ruotusotilaaseen? Voisiko hän olla etsimäni sotilas Lauri Turpeinen?

[blue-eyed]

Sattumalta minäkin rupesin selvittelemään tuon Samuli Turpeisen juuria ja löysin tällaisen jutun, jossa sanotaan, että Esimerkiksi Turpeiset tulivat Kuurinmaalta, tunnetun Durben taistelupaikan asukkaina, jotka ensin vuonna 1260 kyllä voittivat ritarit, mutta myöhemmin jäivät alakynteen ja pakenivat.

Mitäs mieltä te oikeat historiantutkijat olette tästä?

http://konstansuku.org/wp-content/uploads/2011/03/Muinaispreussin_asukkaiden.pdf

[Fishersson]

Se on sanottava Ilmari Kososesta, ettei häneltä ainakaan puutu mielikuvitusta ja itsevarmuutta. Hänen "tutkimustensa" laadun hän itse paljastaa kirjoituksensa lopussa näin:
"Kun virallisille historiantutkijoille esittää edellä olevan kertomuksen, he nauravat. En ymmärrä, että historiantutkijat hirttäytyvät vaatimukseen kirjallisten dokumenttien näyttämiseen tästä muuttoliikkeestä, kun tapahtumat muuten voidaan osoittaa ja nimistösiirtymä voidaan osoittaa myös."

Kyllä jotain muitakin perusteluja kaipaan kuin kevyehkön nimistövertailun. Kaipa tuostakin suunnasta on joku joskus keskiajalla Suomeen tullut, mutta Suomeen on tultu pääosin muistakin suunnista ja eri aikoina pitkän ajan kuluessa jääkauden jälkeen.

Turpeiset ovat selkeästi savokarjalainen suku (kunnes pitävästi muuta todistetaan) niin kulttuurisesti kuin todennäköisesti myös geneettisesti.

Yleisesti ottaen nykysuomalaiset ovat geneettisesti sekakansaa, joka ei ole tullut valmiina tänne mistään vaan syntynyt Suomessa monista tänne eri aikoina tulleista väestöaineksista alkaen varhaisista läntisistä paleometsästäjistä ja päätyen uralilaisiin IMSU-kansoihin milloin Virosta milloin Vienasta ja siltä väliltä. Siinä välissä on tullut väestöä etelästä ja lännestä (mm. germaaneja ja skandinaaveja). Nämä kerrokset näkyvät sekä DNA:ssamme että kielessämme. Tästä vain ei saa aikaan hienoa yhtenäistä vaelluskertomusta, joka ihmisiä kiehtoisi.

[Jut]

Suolijärven Kerälässä (Pesiö) on RK 1731-1737 mukaan isäntänä Anders Keränen vaimonaan Elin Sepätär. Henkikirjan mukaan Kerälään on kirjattu ainakin 1725 alkaen myös langot Pehr ja Erich. Vuodesta 1726 henkikirjaan isännäksi on merkitty Pehr ja Anders on merkitty rengiksi. Erich on merkitty edelleen langoksi (Pehrin). 1728 alkaen Pehr on merkitty Turpeiseksi ja 1733 alkaen Seppäseksi, samaten RK:ssa 1731 alkaen. Vaimo on koko ajan Walborg (Tårmuatar) . Anders Keräsen vaimo on Anna Sepätär joten Pehr käy langoksi Seppäsenä.


Mutta Erich on merkitty langoksi sekä Andersille että sopimattomasti Pehrille . Onkohan Erich syntyisin Seppänen?


Tositekirja 1725 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922351
Suolijärvi: 1/8 Kärälä: Anders , mattmod;n Walborg, Swåger Pehr, Swåger Erich
Tositekirja 1726 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314603
Tositekirja 1727 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303653
Tositekirja 1728 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920015 Suolijärvi 13, 1/8 Kärälä Pehr Turpehinen, hru Walborg, swåg. Erich (merkitty Pehrin langoksi ??), hru Anna, dr Anders, hru Elin
Tositekirja 1729 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900837
Tositekirja 1730 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12974609
Tositekirja 1731 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992250
Tositekirja 1732 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692285 Pehr Turppinen
Tositekirja 1733 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12894878 Pehr Seppänen


RK Paltamo 1731-1737 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148199
Pesiäby: Erich Turpeinen, hru Anna , merkinnät 1731-1737, son Abram, dr Brijta, dr Carin, dr Walborg
Pål Luukkonen, hru Anna Kerätär
Anders Käränen, Elin Säpätär, dr Marget. , son Matts
Peer Säppänen, hru Walborg Tårmuatar , son Peer, dr Carin, dr Walborg, son Anders


RK Paltamo 1738-1744 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148349

[Jukka P Turpeinen]

Kirjoitan tähän omani sukuhaaraa koskevia tietoja Turpeisista:
Lars Simons Turpeinen Paltamo
pka David Larss, k. 1734 - pso Cecilia Hyyryläinen
Seuraavasta polvesta on aukoton sukutieto ketju nykyaikaan.

pka Matts Davids, s. 1712 Lylykylä, k. 25.1.1780 Jokijärvi (Pudasjärven srk, nyk. Taivalkoski)
pso Anna Mattsdr Seppänen s. 1724, vihitty 7.7.1751, k. 23.8.1776, kuolinpaikka mainittu Jokijärvi.
Lapset:
Walborg, s. 20.3.1752, Peranka
Matts, 25.12.1753, Piispajärvi
Anna, 1.7.1755, Piispajärvi
Brita, 12.4.1758, Ruhtinaansalmi
Salomon, 28.4.1760, Jokijärvi (Pudasjärven srk, nyk. Taivalkoski)
Margaretha, 12.3.1762, kirkonkirj. mukaan syntynyt Tyräjärvellä (Pudasj/Tki)
Carin, 24.6.1764, Tyräjärvi, k. 21.12.1832 "ålders"
Johannes, 12.8.1768, Tyräjärvi
Anders, 15.5.1771, Tyräjärvi, k. 8.3.1782 Jokijärvi
David, 3.6.1773, Jokijärvi, k. 10.4.1811 punatautiin

Puheena oleva sotilas Matti on syntynyt Lylykylällä. Sotilaspalvelukseen hänet on otettu Kajaanin komppaniaan v. 1736 sotilasnumerolla 89. Sotilasrullassa hän on tunnuksella 89 Pyykkölä. Palvelukseen astuessaan hän on ollut naimaton ja taloton.
39 -vuotiaana hän on solminut avioliiton, josta neljä ensimmäistä lasta on syntynyt Paltamon srk, nykyisessä Suomussalmen srk. Viimeiset kuusi lasta on syntynyt nykyisinkin Turpeisten asuisseudulla Jokijärvellä, minne he ovat ~1759-60 tulleet uudisasukkaina Lasala 34 tilalle. Lasala 34 sijaitsee silloisen Ylä-Jokijärven rannalla - nykyisen Turpeisenjärven rannalla Taivalkoskella. Isonjaon aikaan tila muuttui ~1862 Turpeiseksi, ja samalla järvi sai nimensä.
Tämän sukuhaaran Turpeiset asuttavat edelleenkin varsin vahvana ko. paikan seutua Taivalkoskella.