Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Henrik Lithanus
Isoisäni isoisän isoisän veljellä Mikael Wanoniuksella (k. Kiikalan kirkkoherrana 1743) oli Porin triviaalikoulussa luokka- ja asuntotoveri Henricus Jacobi Hvittensis, joka tuli ylioppilaaksi 1726 nimellä Lithanus. Hän oli hakuteosten mukaan syntynyt 1705. Hänet vihittiin papiksi 1729 ja oli ensin armovuodensaarnaajana Eurassa, 1730-1731 apulaispappina Huittisissa ja v:sta pitäjänapulaisena Hämeenkyrössä, missä hän kuoli 1735 (haud. 9.9., Hiskin mukaan 50-vuotiaana!). Hänen puolisonsa oli v:sta 1731 Maria Elisabet Lydius, s. 1714, k. Ruoveden pappilassa 29.1.1777, vht Harjun kappalainen Johan Lydius ja hänen 2. vaimonsa Margareta Finckenberg. Lapsia en ole nähnyt mainittavan missään lähteissä. Anopista on tietoja, jotka vaativat tarkempaa tutkimista (Uusi Sukukirja II, s. 125 ja Carpelan: Ättartavlor II, s. 354).
Usein joku käsityöläinen tai muu ei-akateeminen henkilö alkaa käyttää vanhemman sukulaisensa pappisnimeä. Olin jo ennen nettiaikakautta poiminut mustista kirjoista nimen Litanus. Se oli onni, Huittisten kuolleita ei ole vieläkään Hiskissä eikä digitoituna. Tinanvalaja Johan Litanus Huittisten (Keikyän) Kiviniemen Uotilasta kuoli 6.3.1803 73 vuoden ikäisenä ja naimattomana. Tämä ikä ja rippikirjan syntymävuosi 1730 ei ole tarkka, todennäköisesti hän on se Johan, joka syntyi Uotilassa 20.1.1735 talollisen Jakob Jakobssonin ja Margareta Mattsdotterin poikana. Hän lähti kotoa 1754 ja palasi sinne vuosisadan lopulla vanhuudenpäiviään viettämään.
Henrik Lithanus ei löydy Huittisten syntyneistä 1705, mutta 1.1.1701 syntyi Kiviniemen Uotilassa Henrik, jonka vanhemmat olivat talollinen Jakob Henriksson ja Elisabet Henriksdotter. Lithanuksen ollessa ehdolla Vampulan kappalaiseksi häntä sanotaan Punolan Jonkan isännän Henrik Jonkan sukulaiseksi (Viikki: Suur-Huittisten historia, 518). Jonkan emäntä Anna Henriksdotter oli Uotilan emännän sisar, molemmat olivat kotoisin Vampulan Sallilan Mattilasta. Mielestäni tämä riittää osoittamaan että Henrik Lithanus oli Uotilassa 1701 syntynyt Henrik Jakobsson ja että tinanvalaja Johan Litanus oli hänen veljenpoikansa. Jos tämä pitää paikkansa, hän ei ole ainoastaan kaukaisen sukulaiseni koulutoveri vaan myös kahden esiäitini veli.
Vai onko eroa syntymäaikatiedoissa pidettävä liian suurena?
Henrik Impola
Huittisten vihityt ja kuolleet 1660-1816 sisältyvät saman ajan syntyneitten luetteloihin ja ovat kyllä digitoituina sekä Kansallisarkiston että SSHY:n sivuilla.
Myös Hämeenkyrön alkuperäisessä haudattujen luettelossa Lithanuksen iäksi on merkitty 50 vuotta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenkyro/syntyneet-vihityt-kuolleet_1717-1774_jk652/58.htm
Henrik Impolalle;
Kyllä ne löytyvät
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=71519.KA
Ovat vain kast/vih/kuolleet samoissa kansissa
Juha
Hämeenkyrön rippikirja 1732 - 1746 s.45 Mahnala Kotti mainitaan
furiiri Johan Lydeenin perheen yhteydessä Maria Elisabet Lydii ja hänen alapuolellaan Maria Litana.
Nähtävästi Henrik Lithanuksen leski ja tytär. Molemmat ilman muita tietoja.
Liisa R
Kiitokset Amaryllikselle ja Juhalle. Valitettavasti olin unohtanut digitointiasian ollessani pitkään sairaalassa. Kun nyt etsin Huittisten kuolleita, katsoin arkistoluetteloa liian hätäisesti. Voi hyvin olla että olenkin saanut nimen Litanus digiarkistosta eikä mustista kirjoista.
Kiitos Liisa R:lle Henrik Litanuksen tyttärestä! Kahlasin Hämeenkyrön rippikirjaa Litanuksen elinajalta, nimet näkyvät osittain hyvin heikosti.
Kannattaa nyt seurata Johan Lydénin perheen vaiheita.
H. I.
Finckenberg nr 159
http://www.adelsvapen.com/wiki/images/9/96/0159.jpg
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Finckenberg_nr_159#TAB_15
http://runeberg.org/frfinl/0119.html
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1529
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3572
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4521
Niin kuin Hela jo ensimmäisessä viestissään mainitsi, ovat tiedot Henrik Lithanuksen anopista vähintäänkin sekavia. Yksi mahdollinen syy sekaannukseen on siinä, että samanaikaisesti on esillä kaksi Finckenberg-nimellä kulkevaa rouvaa.
Toinen näistä, vanhempi, on kersantti Gabriel Barckin vaimo Margareta Finckenberg. He asustavat Viljakkalan Ahrikkalan taloa. Kats. Hämeenkyrön rippikirja 1703 - 1710 s.128. Perheeseen kuuluvat myös tyttäret Maria ja Sofia Barck. Gabriel Barck kuolee rippikirjan mukaan 1704. Seuraavassa rippikirjassa ( selvälukuisessa)1720 - 1731 Ahrikkala on sivulla 104.
Tämä Margareta Finckenberg on merkitty siinä kuolleeksi 1725.
Hän on oletettavasti se "Sergeantskan", joka esiintyy myös Turun Manttaaliluetteloissa 1706.
Aivan toinen henkilö on sitten tämä Johan Lydenin perheesä asustava Margareta Elisabeth Finckenberg, joka oli Johannes Simonis Lydiuksen puoliso 1705 - 1713., ja joka on tässä mainittu Lithanuksen anoppina.
Pahaa pelkään, että on vielä kolmaskin Margareta Elisabeth Finckenberg, hän, joka 1709 solmi avioliiton Anders Hästesko af Målagårdin kanssa. Onneksi hän ei asunut Hämeenkyrössä vaan ainakin osan elämäänsä Karkussa.
Liisa R
Henrik Lithanuksella oli todellakin tytär Maria, joka isänsä kuoltua asui äitinsä kanssa äidin velipuolen furiiri (myöh. kersantti ja vääpeli) Johan Lydénin luona tämän virkataloissa Hämeenkyrön Mahnalan Kotilla ja Vampulan Huhtaan Koukulla sekä vielä Lydénin erottua armeijasta hänen kanssaan Harjun Lielahdessa. Maria Elisabet Lydius (Lydia) ilmeisesti huolehti veljensä taloudesta ennen tämän lyhyttä 1. avioliittoa ja myös pitkänä leskeysaikana ennen 2. avioliittoa (1752). (Uusi Sukukirja II, s. 127). Hän on vielä Harjun rippikirjassa 1768-1779 mutta ilman rippimerkintöjä ja on ehkä jo tähän aikaan muuttanut Ruovedelle. Hän ei kuitenkaan ole merkitty sisarensa Helenan luokse Autioon ja hän kuoli, kuten mainittu, Ruoveden pappilassa; kirkkoherra Lars Forselius ja hänen 1. vaimonsa Kristina Wanaeus eivät kuitenkaan olleet hänelle ainakaan läheistä sukua.
Tytär Maria Lithanus puuttuu Hämeenkyrön kastekirjasta, syntymävuodeksi on rippikirjoissa merkitty 1733 ja Harjun rippikirjassa 1761-1768 tarkemmin: Jan. 29 1733. Tämä on Wirzenius-selvityksessä luettu väärin: 29.6.1733 (Uusi Sukukirja II, s. 400). Hän on Hämeenkyröstä muutettuaan yleensä ilman sukunimeä. Hän asui äitinsä kanssa vuoteen 1756, jolloin hän käy ensimmäisen ja ainoan kerran ripillä Lielahdesta. Hän on selvästi se piika Maria Henriksdotter Tohlopista (ei kuitenkaan rippikirjassa siellä), joka vihittiin Harjussa 2.2.1757 lukkari Johan Wirzeniuksen kanssa tämän 2. aviossa (nimi muutettu ”Heikintyttäreksi” Uudessa Sukukirjassa II). Hän kuoli Harjussa 1771, haud. 26.9. Viidestä lapsesta eli täysi-ikäisiksi kolme, poika Elias Wirzenius (1765-1819), Harjun ja Ylöjärven lukkari, ja tytär Margareta (1768-1809), joka oli naimaton.
H. I.
Henrik Lithanuksen ja Maria Elisabet Lydian tytär Maria syntyi Hämeenkyrössä heinäkuussa 1734:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenkyro/syntyneet-vihityt-kuolleet_1717-1774_jk652/53.htm
Jostain syystä HisKistä puuttuvat kokonaan Hämeenkyrössä välillä 15.7.-31.12.1734 syntyneet lapset.
Kiitos korjauksesta, Amaryllis. Huomaan että myös Vampulan rippikirjassa 1749-1754 Lithanuksen tyttärellä on syntymävuosi 1734, sen sijaan Harjun kirjoissa on 1733, joka on myös lukkari Wirzeniuksen 2. vaimolla, rippikirjassa 1761-1768 täsmennettynä: 29. Jan. 1733. Luotin liikaa rippikirjamerkintöihin enkä valitettavati tarkistanut Hämeenkyrön syntyneitä muuta kuin vuoden 1733 osalta.
Asiassa näyttää olevan epäselvyyttä ja minun täytyy peruuttaa käsitykseni, että Maria Lithanus olisi ”selvästi” sama henkilö kuin lukkari Wirzeniuksen 2. vaimo Maria Henriksdotter. Epäselvyyttä lisää se että Lithanuksen tytär ei aikaisemmissa lähteissä esiinny patronyymillä, hän on alkuaikoina Lithana ja myöhemmin vain Maria Lydian tytär Maria. Tohlopissa, joka sijaitsi lähellä Epilää missä lukkari asui, oli seppä Henrik Thomasson, jolla oli tytär Maria. Hänen syntymäaikansa ei näy rippikirjoista. Kastekirja alkaa Harjussa 1742 ja puuttuu Pirkkalasta 1730-1762. Sepän Maria ei kuitenkaan oikein hyvin tunnu sopivan lukkarin 2. vaimoksi, tämä käy ensi kerran ripillä 1758 ja sepän tytär näyttäisi olevan kotona vielä 1759 (rippikirjat ovat kyllä kovin huonokuntoisia).
H. I.
Hei
Lukkari Wirzeniuksen vaimo Maria Henricsdotter oli siltavouti Wianderin sisar.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24456402
Kiitos, Esko Karisalmi, tämä osoittaa vääräksi hypoteesin jota ehdin jo vahvasti epäillä. Mainitsen ohimennen että lukkarin kolmannen vaimon (Anna) Helena Beckmanin isä on rykmentinvääpeli Lorentz Beckman, jonka juuria tiedustelin jokin aika sitten.
H. I.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.