Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tekijänoikeuslain mukaan saa/ei saa nähdä?
Onko se loogista että kirkonkirjoja on nähtävillä sshy:n sivuilla esim Hesasta vuoteen 1881 asti kaikkien nähtävillä, mutta jos haluaa käydä tutkimassa esim. vuoden 1871 muuttokirjoja se " ei ole mahdollista koska tekijänoikeuslaki estää". Mitä minulta on jäänyt ymmärtämättä? Ihmisten tietoja saa nähdä vapaasti mutta ei saa käydä itse etsimässä. Luulin että raja on 100 vuotta.
Merja
Tekijänoikeudella ei ole tuon kanssa mitään tekemistä.
Kerros vähän tarkemmin asiasta. Vuoden 1871 muuttokirjoja saa nähdä vapaasti.
ja tosiaan;; tekijänoikeusasioilla ei tässä yhteydessä ole mitään merkitystä
JUha
Kerron: Soitin Helsingin kirkkoherranvirastoon ja pyysin varata sinne ajan päästä katsomaan näitä 1800 luvun kirkonkirjoja. Virkailija totesi että emme ole tekijänoikeuslain kiristymisen jälkeen päästäneet tänne ketään. Jos tietoja haluaa ne pitää tilata ja maksaa. Olisiko virkailijalla sitten mennyt asiat sekaisin jos muilla ei ole vastaavaa kokemusta?
Aloittejila kun olen.
Merja
Puhui puuta heinää. Kyse on enintään henkilötietolaista eikä sekään tuossa tilanteessa päde, jos on kyseessä vuosi 1871
Pistäppä forumille kyselyä jos joku osaisi auttaa ao. henkilön kohdalla :)
Juha
eeva häkkinen
19.03.15, 11:23
Joo, Juha on tietenkin oikeassa, ja virkailijan perustelu puppua. Tuollaisessa tilanteessa kannattaisi ehkä kysäistä, mistä lakipykälästä puhutaan, ottaa se ylös ja kertoa virkailijalle selvittävänsä vielä asiaa.
Mutta tässähän on kyse myös toisesta asiasta: millainen velvollisuus rekisterinpitäjillä on päästää tutkijoita tiloihinsa suorittamaan omatoimista tutkimusta ja ylläpitää tutkimustiloja sitä varten. Virkailijan vastaus kuulosti siltä, ettei heillä ole tarjolla tätä mahdollisuutta aineiston syntyajasta riippumatta. Tämä on se harmaa alue, johon kaivattaisiin selvyyttä. Luulisin, että tällä hetkellä Helsingin kirkkoherranvirastolla on ollut oikeus tehdä tällainen päätös. Vai tietääkö joku paremmin?
Tilanne luultavasti korjautuu sitäkin kautta, että digitointi sekä SSHY:n että arkistolaitoksen digitaaliarkistoihin jatkuu ja monien seurakuntien aineisto ulottuu jo 1900-luvulle. Henkikirjat on digitoitu viiden vuoden välein vuoteen 1915. Ja Juhan neuvoa kannattaa noudattaa, älä jämähdä yhteen puuttuvaan tietoon vaan kysele, guuglaa, etsi muita lähteitä. Lycka till!
Puhui puuta heinää. Kyse on enintään henkilötietolaista eikä sekään tuossa tilanteessa päde, jos on kyseessä vuosi 1871
Pistäppä forumille kyselyä jos joku osaisi auttaa ao. henkilön kohdalla :)
Juha
Julkisuuslain mukaan viranomaislla yksityisyyden suojan piiriin kuuluvien asiakirjojen salassapitoaika on 50 vuotta henkilön kuolemasta, joten jos henkilö on kuollut 1965 niin salassapitoaika loppuu tämän vuoden lopussa. Yksityisyyden suojan piiriin kuuluu mm. huutolaisuus ja muut lastensuojelun piiriin kuuluvat asiat. 50-vuoden säännön takia esim. talvi-, jatko- ja lapinsodissa kaatuneiden tiedot ovat julkisia vaikka sodan loppumisesta on vain 70 vuotta. Viranomaisten salassapitoaika lasketaan pääsääntöisesti siis asiakirjassa olevan henkilön kuolemasta ei asiakirjan tekohetkestä, sillä vain jos henkilön kuolinajasta ei ole tietoa niin salassapitoaika on 100 vuotta.
Mutta tekijänoikeuksista puhuminen osoittaa ettei kyseinen virkailija tiedä lainsäädännöstä mitään
Juha
Soittelinpa seurakuntaan uudestaan. (kyse on Henkilötietolaista )
Seurakunnasta kerrotaan että Helsingin seurakunnan yli 100 vuotta vanhempien kirkonkirjojen kopiot löytyvät kansallisarkistosta ja siellä luettavissa. Ei luettavissa seurakunnassa.
Vaan kun ei ole.
Kansallisarkiston aineisto, (esim hgin ruots-suom.srk) rippikirjaaineisto loppuu taas vuoteen 1870 eikä näytä muuttokirjoja olevan. Liekö niitä olemassakaan..
Miten porukat ovat tutkineet 1800 -luvun lopun helsinkiläisiä sukuja ? Onko tilattu vain ote, odotettu 3 kk, maksettu maltaita- ei pääsyä muuttokirjoihin, ei tietoja kummeista..
Merja
Soittelinpa seurakuntaan uudestaan. (kyse on Henkilötietolaista )
Seurakunnasta kerrotaan että Helsingin seurakunnan yli 100 vuotta vanhempien kirkonkirjojen kopiot löytyvät kansallisarkistosta ja siellä luettavissa. Ei luettavissa seurakunnassa.
Vaan kun ei ole.
Kansallisarkiston aineisto, (esim hgin ruots-suom.srk) rippikirjaaineisto loppuu taas vuoteen 1870 eikä näytä muuttokirjoja olevan. Liekö niitä olemassakaan..
Miten porukat ovat tutkineet 1800 -luvun lopun helsinkiläisiä sukuja ? Onko tilattu vain ote, odotettu 3 kk, maksettu maltaita- ei pääsyä muuttokirjoihin, ei tietoja kummeista..
Merja
HELSINGIN JAKAMATON SEURAKUNTA - HELSINGFORS ODELBAR FÖRSAMLING
http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/MMA/SRKmikrokorttiluettelo/helsinginjakamatonsrk.html
PÄÄKIRJAT/KOMMUNIONBÖCKER
1880 - 1910 vain KA:ssa
Kiitos paljon.
Kun vielä soitin arkistolaitokseenkin asiaa tunteville .
tämä on tässä.
Merja
Hannu Toivonen
19.03.15, 18:15
Jotain käsittämätöntä on tässä Suomen arkistojen henkilötieto-ja julkisuuslaissa. 100 vuotta nuorempiin tietoihin ei ole tutkimuslupaa !
Esimerkiksi Ruotsissa SVAR:ssa on digitoituna paljon tietoa tutkittavissa selkeästi nykypäivään saakka.
Jotain käsittämätöntä on tässä Suomen arkistojen henkilötieto-ja julkisuuslaissa. 100 vuotta nuorempiin tietoihin ei ole tutkimuslupaa !
Esimerkiksi Ruotsissa SVAR:ssa on digitoituna paljon tietoa tutkittavissa selkeästi nykypäivään saakka.
Tuo tietosuojan eroavaisuus tuli aikoinaan ilmi kun Suomeenkin haluttiin ilmainen nettipuhelinluettelo, jota silloiset kaupalliset toimijat vastustivat. Ruotsissa voi hakea kätevästi eläviäkin ihmisiä esim.
http://www.birthday.se/
ja samalla saa tietoon syntymäajan.
Kiitos.
Olin jopa soitellut asiantuntijalle arkistoon eikä osannut tuota vinkkiä antaa.
tämä oli tässä.
Merja
E Juhani Tenhunen
30.04.15, 20:04
SSHY:n jäsenten kuvatietokannassa Helsingin muuttaneiden luettelot ovat vuoteen 1906.
E. Juhani Tenhunen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.