Kirjastonhoitaja
16.03.15, 11:35
Vuoden sukukirja 2014-kilpailun tulokset julkistettiin lauantaina 14.3.2015 Valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Salossa. Raadin puheenvuoron piti filosofian maisteri Vesa Hänninen, joka edusti raadissa Salon Seudun Sukututkijat ry:tä.
"Suomen Sukututkimusseuran Vuoden sukukirja –kilpailu järjestettiin tänä vuonna 25. kerran. Kilpailun tarkoituksena on arvioida vuoden aikana ilmestyneitä sukukirjoja sekä tehdä niiden parhaimmistoa tunnetuksi. Vuoden sukukirja 2014 –arviointiraatiin kuuluivat sukututkimusopettaja Teuvo Ikonen puheenjohtajana, kasvatustieteen maisteri Kirsti Kesälä-Lundahl, professori Yrjö Varpio ja Vesa Hänninen.
Kilpailuun osallistui kaikkiaan 61 vuoden 2014 aikana ilmestynyttä sukukirjaa tai vastaavaa teosta, jotka määräaikaan mennessä oli toimitettu Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. Teoksia arvioidessaan raati kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
- teoksen jäsentelyn selkeys ja mielekkyys
- teoksen lähdepohja, lähdetiedoista tehdyt tulkinnat ja lähteiden dokumentointi
- elämäkertatietojen monipuolisuus
- teoksen kuvitus ja kuvituksen merkitys teoksen asiasisällön kannalta
- teoksen hakemistot ja niiden käytettävyys
- teoksen taitto ja ulkoasu
Lisäksi tavoitteena oli, että huomioitavat teokset edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti erityyppisiä, ansiokkaita sukujulkaisuja.
Tältä pohjalta raati valitsi Vuoden sukukirja 2014 –kilpailun voittajateokseksi Jouni Kakkosen ja Matti J. Kankaanpään toimittaman IsoKakkonen. I. Pyhäselän Hammaslahdessa eläneen Yrjö Kakkosen jälkeläisiä 1600-luvun lopulta nykypäivään .
IsoKakkonen on Kakkosen sukuyhdistys ry:n julkaisema sukukirja Pohjois-Karjalan Pyhäselän Hammaslahdessa asuneen Yrjö Kakkosen jälkipolvista 1600-luvulta nykypäiviin. Julkaisu on päärakenteiltaan perinteinen sukukirja, jonka erityisvahvuuksia ovat ammattimainen ja eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta vahvasti lähdekriittinen tutkimusote sekä looginen rakenne ja erinomainen kuva-, kartta- ja muu asiakirja-aineisto tarkkoine lähdeviitteineen. Valokuviin on merkitty myös tekijänoikeustiedot.
Sukutauluja edeltävään osioon on sijoitettu aimo annos sellaista tietoutta, joka edesauttaa myös sukututkimuksen saloihin perehtymätöntä lukijaa tulkitsemaan kirjan sisältöä. Sukutauluja elävöittävät sekä niiden informaatioarvoa ja kiinnostavuutta lisäävät henkilöhistorialliset tekstit, haastattelut ja tarinat.
Kirjoittajat ovat huomioineet Suomen ulkopuolella asuvat suvun jäsenet varustaessaan kirjan englanninkielisellä johdannolla, suomi-englanti - sukututkimussanastolla sekä sukutaulujen lukuohjeilla.
Lisäksi päätettiin antaa kunniamaininta seuraaville teoksille:
1) Lea Rinne, Sukuja kirkkomaalla. Lappeenrannan hautahistoriaa 1790-luvulta 1920-luvulle. Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys.
Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen 20-vuotisjuhlakirja koostuu kaupungin vanhalle luterilaiselle hautausmaalle haudattujen elämäkerroista ja hahmottaa lisäksi näiden henkilöiden keskinäistä sukulaisuussuhteiden verkostoa. Elämäkerrat, jotka on ryhmitelty ammateittain, ovat yksityiskohtaisia, ja niitä laadittaessa on ansiokkaasti hyödynnetty monipuolista lähdeaineistoa: kirkonarkistomateriaalia, sanomalehtiä, perukirjoja jne. Tämä myös ulkoasultaan tyylikäs teos on paitsi Lappeenrannan vanhan hautausmaan arvokas dokumentaatio myös kattava hakuteos kaupungin ja sen lähiseutujen paikallishistoriasta. Sen parissa voi tehdä kiinnostavan aikamatkan varuskuntakaupungin omintakeiseen historiaan, aina Vanhan Suomen ajoista lähtien 1900-luvun alkupuolelle.
2) Päivi Jaatinen, Tohmajärven Varosia
Päivi Jaatisen Tohmajärven Varosia on aiherajaukseltaan ja rakenteeltaan monella tapaa varsin perinteinen mutta samalla malliksi kelpaava sukukirja. Vaikka itäsuomalaisia sukuja tutkittaessa lähdemateriaalin niukkuus ja katkelmallisuus ovat usein erityishaasteena, on kirjoittaja siitä huolimatta onnistunut luomaan varsin kattavan ja monipuolisen kuvan Tohmajärven Varosten levinneisyydestä, suvun rakenteesta ja ominaisluonteesta. Useiden suvun jäsenten elämäkerrat ovat runsaita, ja niiden elämänmakuisuutta lisää teoksen havainnollinen ja kaunis kuvitus, joka yhdessä ilmavan ja tyylikkään taiton kanssa tekee Tohmajärven Varosia –kirjasta miellyttävän lukukokemuksen.
3) Markku Axelsson & Kristina Virta, Puoteja ja puutarhoja. Nordlin – Axelsson – Ekman –suvun muistoja vuodesta 1804
Kirja kuvaa Nordlin-Axelsson-Ekman –suvun kuuden sukupolven historiaa vuodesta 1804, jolloin Elias Norlin saapui Gustaf Maurits Armfeltin kutsumana Tukholmasta Halikon Åminnen (nykyisen Joensuun) kartanon puutarhurimestariksi. Teos avaa pääasiassa Salon ja Turun seuduilla toimineen yrittäjäsuvun tutkittua historiaa ja muistitietoa tiiviinä mutta mielenkiintoisena tarinana. Kuvakirjaohjelmalla tyylikkäästi toteutettu, kiinnostava sukualbumi avautuu hyvin ulkopuolisellekin lukijalle ja herättää varmasti myös suvun nuorten kiinnostuksen sukunsa juuriin. Erityismaininnan ansaitsee kirjan kaunis taitto ja runsas, upea, aikansa kulttuurihistoriaa avaava kuvamateriaali – pääasiassa oman suvun valokuvaamojen arkistoista.
Hivenen ongelmallista on kuitenkin se, että tällaiset, usein varsin pienipainoksiset teokset ovat vapaakappalevelvoitteen ulkopuolella, minkä vuoksi niiden tavoittaminen myöhemmin esimerkiksi kirjastojen kokoelmista saattaa olla vaikeaa tai peräti mahdotonta.
Vuoden sukukirja 2014 –raati kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita sekä haluaa lämpimästi onnitella kilpailun voittajaa ja kunniamaininnan saaneita."
--
Tiedustelut: Vuokko Pärssinen-Tainio
010 387 7900
seura*genealogia.fi
"Suomen Sukututkimusseuran Vuoden sukukirja –kilpailu järjestettiin tänä vuonna 25. kerran. Kilpailun tarkoituksena on arvioida vuoden aikana ilmestyneitä sukukirjoja sekä tehdä niiden parhaimmistoa tunnetuksi. Vuoden sukukirja 2014 –arviointiraatiin kuuluivat sukututkimusopettaja Teuvo Ikonen puheenjohtajana, kasvatustieteen maisteri Kirsti Kesälä-Lundahl, professori Yrjö Varpio ja Vesa Hänninen.
Kilpailuun osallistui kaikkiaan 61 vuoden 2014 aikana ilmestynyttä sukukirjaa tai vastaavaa teosta, jotka määräaikaan mennessä oli toimitettu Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. Teoksia arvioidessaan raati kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
- teoksen jäsentelyn selkeys ja mielekkyys
- teoksen lähdepohja, lähdetiedoista tehdyt tulkinnat ja lähteiden dokumentointi
- elämäkertatietojen monipuolisuus
- teoksen kuvitus ja kuvituksen merkitys teoksen asiasisällön kannalta
- teoksen hakemistot ja niiden käytettävyys
- teoksen taitto ja ulkoasu
Lisäksi tavoitteena oli, että huomioitavat teokset edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti erityyppisiä, ansiokkaita sukujulkaisuja.
Tältä pohjalta raati valitsi Vuoden sukukirja 2014 –kilpailun voittajateokseksi Jouni Kakkosen ja Matti J. Kankaanpään toimittaman IsoKakkonen. I. Pyhäselän Hammaslahdessa eläneen Yrjö Kakkosen jälkeläisiä 1600-luvun lopulta nykypäivään .
IsoKakkonen on Kakkosen sukuyhdistys ry:n julkaisema sukukirja Pohjois-Karjalan Pyhäselän Hammaslahdessa asuneen Yrjö Kakkosen jälkipolvista 1600-luvulta nykypäiviin. Julkaisu on päärakenteiltaan perinteinen sukukirja, jonka erityisvahvuuksia ovat ammattimainen ja eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta vahvasti lähdekriittinen tutkimusote sekä looginen rakenne ja erinomainen kuva-, kartta- ja muu asiakirja-aineisto tarkkoine lähdeviitteineen. Valokuviin on merkitty myös tekijänoikeustiedot.
Sukutauluja edeltävään osioon on sijoitettu aimo annos sellaista tietoutta, joka edesauttaa myös sukututkimuksen saloihin perehtymätöntä lukijaa tulkitsemaan kirjan sisältöä. Sukutauluja elävöittävät sekä niiden informaatioarvoa ja kiinnostavuutta lisäävät henkilöhistorialliset tekstit, haastattelut ja tarinat.
Kirjoittajat ovat huomioineet Suomen ulkopuolella asuvat suvun jäsenet varustaessaan kirjan englanninkielisellä johdannolla, suomi-englanti - sukututkimussanastolla sekä sukutaulujen lukuohjeilla.
Lisäksi päätettiin antaa kunniamaininta seuraaville teoksille:
1) Lea Rinne, Sukuja kirkkomaalla. Lappeenrannan hautahistoriaa 1790-luvulta 1920-luvulle. Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys.
Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen 20-vuotisjuhlakirja koostuu kaupungin vanhalle luterilaiselle hautausmaalle haudattujen elämäkerroista ja hahmottaa lisäksi näiden henkilöiden keskinäistä sukulaisuussuhteiden verkostoa. Elämäkerrat, jotka on ryhmitelty ammateittain, ovat yksityiskohtaisia, ja niitä laadittaessa on ansiokkaasti hyödynnetty monipuolista lähdeaineistoa: kirkonarkistomateriaalia, sanomalehtiä, perukirjoja jne. Tämä myös ulkoasultaan tyylikäs teos on paitsi Lappeenrannan vanhan hautausmaan arvokas dokumentaatio myös kattava hakuteos kaupungin ja sen lähiseutujen paikallishistoriasta. Sen parissa voi tehdä kiinnostavan aikamatkan varuskuntakaupungin omintakeiseen historiaan, aina Vanhan Suomen ajoista lähtien 1900-luvun alkupuolelle.
2) Päivi Jaatinen, Tohmajärven Varosia
Päivi Jaatisen Tohmajärven Varosia on aiherajaukseltaan ja rakenteeltaan monella tapaa varsin perinteinen mutta samalla malliksi kelpaava sukukirja. Vaikka itäsuomalaisia sukuja tutkittaessa lähdemateriaalin niukkuus ja katkelmallisuus ovat usein erityishaasteena, on kirjoittaja siitä huolimatta onnistunut luomaan varsin kattavan ja monipuolisen kuvan Tohmajärven Varosten levinneisyydestä, suvun rakenteesta ja ominaisluonteesta. Useiden suvun jäsenten elämäkerrat ovat runsaita, ja niiden elämänmakuisuutta lisää teoksen havainnollinen ja kaunis kuvitus, joka yhdessä ilmavan ja tyylikkään taiton kanssa tekee Tohmajärven Varosia –kirjasta miellyttävän lukukokemuksen.
3) Markku Axelsson & Kristina Virta, Puoteja ja puutarhoja. Nordlin – Axelsson – Ekman –suvun muistoja vuodesta 1804
Kirja kuvaa Nordlin-Axelsson-Ekman –suvun kuuden sukupolven historiaa vuodesta 1804, jolloin Elias Norlin saapui Gustaf Maurits Armfeltin kutsumana Tukholmasta Halikon Åminnen (nykyisen Joensuun) kartanon puutarhurimestariksi. Teos avaa pääasiassa Salon ja Turun seuduilla toimineen yrittäjäsuvun tutkittua historiaa ja muistitietoa tiiviinä mutta mielenkiintoisena tarinana. Kuvakirjaohjelmalla tyylikkäästi toteutettu, kiinnostava sukualbumi avautuu hyvin ulkopuolisellekin lukijalle ja herättää varmasti myös suvun nuorten kiinnostuksen sukunsa juuriin. Erityismaininnan ansaitsee kirjan kaunis taitto ja runsas, upea, aikansa kulttuurihistoriaa avaava kuvamateriaali – pääasiassa oman suvun valokuvaamojen arkistoista.
Hivenen ongelmallista on kuitenkin se, että tällaiset, usein varsin pienipainoksiset teokset ovat vapaakappalevelvoitteen ulkopuolella, minkä vuoksi niiden tavoittaminen myöhemmin esimerkiksi kirjastojen kokoelmista saattaa olla vaikeaa tai peräti mahdotonta.
Vuoden sukukirja 2014 –raati kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita sekä haluaa lämpimästi onnitella kilpailun voittajaa ja kunniamaininnan saaneita."
--
Tiedustelut: Vuokko Pärssinen-Tainio
010 387 7900
seura*genealogia.fi