Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Polkovi
Hei
Sattuisiko kukaan 1800-luvun Iiläisiä tunteva tietämään Polkovista. Gustaf Fredrik Lisasson Jyrkäs kohdalle 1860-1869 rippikirjassa on sulkuihin merkitty Polkkovi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1860-1869_ik255/83.htm
Aikaisemmissa rippikirjoissa Kustaa on merkitty Liisanpojaksi joka pitää paikkaansa koska Liisa (Rajala) ei ollut naimisissa vaikka lapsia syntyi useampiakin.
Tässä rippikirjassa Kustaa on merkitty aluksi Simonpojaksi ja sitten korjattu.
Voisiko tulkita, että Kustaan isä oli Simon Polkovi? En vaan löytänyt ainakaan Iistä mitään siihen viittaavaakaan henkilöä. Kustaan isä on kateissa, joten auttaisi, jos jollakin on tästä tietoa.
T. Kauko J.
Hei
Sattuisiko kukaan 1800-luvun Iiläisiä tunteva tietämään Polkovista. Gustaf Fredrik Lisasson Jyrkäs kohdalle 1860-1869 rippikirjassa on sulkuihin merkitty Polkkovi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1860-1869_ik255/83.htm
Aikaisemmissa rippikirjoissa Kustaa on merkitty Liisanpojaksi joka pitää paikkaansa koska Liisa (Rajala) ei ollut naimisissa vaikka lapsia syntyi useampiakin.
Tässä rippikirjassa Kustaa on merkitty aluksi Simonpojaksi ja sitten korjattu.
Voisiko tulkita, että Kustaan isä oli Simon Polkovi? En vaan löytänyt ainakaan Iistä mitään siihen viittaavaakaan henkilöä. Kustaan isä on kateissa, joten auttaisi, jos jollakin on tästä tietoa.
T. Kauko J.
Kyselin pitkän aikaa sitten Polkkovin alkuperää, kun epäilin että se liittyy Kustaa Fredrik Liisanpojan isään. Palasin tähän asiaan ja havaitsin, että seuraavalla sivulla on viimeisessä lisähuomautussarakkeessa merkintä:
född Länsmanss. Durchman. Pitäisi olla tarkempi. Tulkitsenko oikein merkinnän eli sanotaanko siinä, että Kustaa Fredrik on syntyään nimismies Simon Durchmannin poika. Tätä tukee ainakin se, että Kustaa Fredrikille on tässä rippikirjassa merkitty patronyymi Simonsson. Muissa rippikirjoissa hän on aina Lisasson. Tunteeko joku Durchmannin sukua. Voiko vahvistaa tai kumota havaintoni. Sen verran Simon Durchmannista löysin, että on kuollut vuonna 1728 naimattomana.
Terveisin Kauko Jyrkäs
Jouni Kaleva
26.11.18, 21:40
Kyselin pitkän aikaa sitten Polkkovin alkuperää, kun epäilin että se liittyy Kustaa Fredrik Liisanpojan isään. Palasin tähän asiaan ja havaitsin, että seuraavalla sivulla on viimeisessä lisähuomautussarakkeessa merkintä:
född Länsmanss. Durchman. Pitäisi olla tarkempi. Tulkitsenko oikein merkinnän eli sanotaanko siinä, että Kustaa Fredrik on syntyään nimismies Simon Durchmannin poika. Tätä tukee ainakin se, että Kustaa Fredrikille on tässä rippikirjassa merkitty patronyymi Simonsson. Muissa rippikirjoissa hän on aina Lisasson. Tunteeko joku Durchmannin sukua. Voiko vahvistaa tai kumota havaintoni. Sen verran Simon Durchmannista löysin, että on kuollut vuonna 1728 naimattomana.
Terveisin Kauko Jyrkäs
Kappas vain, en ole tähän juttuun törmännytkään.
Kyllä vahvasti vaikuttaa, että Liisan au-pojan oikea isä olisi Simon Durchman.
Kyseessä täytyisi olla Iin silloinen nimismies: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11437
Simonin veli Kustaa oli kaiken lisäksi Iissä pappina, Kuivaniemellä pitäjänapulaisena. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=10452
Ehkäpä noiden olosuhteiden vallitessa ei viety käräjille taikka elatusmaksuja haettu.
Kustaa Fredrik tuossa rippikirjassa kirjattu syntyneen Etelä-Iin Haminassa Ylipäässä, joka taisi olla jonkunlainen talon nimi (ei tilan nimi, sillä koko Hamina oli seurakunnan omistamaa aluetta, johon nousi erilaisia asumuksia).
Tässä tuo Polkkovi jää selittämättä. Olisiko sitten tuon niminen asuttanut Ylipään taloa??
Kustaa Fredrikin kastemerkintä ei tuo lisävaloa. Hänet on hätäkastanut Karin Juhontr. Valtari ja sitten vahvistettu pappilassa. Kummit alkaen kirkkoväärti Juho Veijolasta ovat paikkakunnan silmäätekeviä, Valtaria ja Veijolaa ja Hiivalaa. Durchmanneja ei joukossa näy.
Jouni Kaleva
27.11.18, 18:03
Löytyipä Iin Haminasta Ylipään talo, tai tarkemmin sen sijaintipaikka on ollut nykyisessä osoitteessa Takakatu 8. http://cc.oulu.fi/~tariko/vanhahamina/takakatu08.htm
Siinä on asunut Samuli Paulaharjun vuoden 1915 tekstin mukaan ”fankiföörari”, Leiston Matti. http://www.kirjastovirma.fi/paulaharju/iinhamina
Leiston Matti eli Matti Annanpoika Leisto eli 1810-1892, jolle syntyi vaimonsa Kaisa Greta Korvalan kanssa peräti 15 lasta. Mutta tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun päähenkilömme Kustaa Fredrik Rajala oli itse syntynyt 1810, ehkäpä tässä mainitussa talossa, kuten rippikirjaan on merkitty. Matti Leistolla ei tietääkseni ole mitään sukulaisuutta Kustaa Fredrikin kanssa.
Kiitos havaintoani tukevasta lausunnosta ja Ylipään paikallistamisesta. Täytyy vielä tutkia tuota Rajalan Liisan elämää. Hänellä oli nimittäin Kustaa Fredrikin lisäksi viisi muutakin aviotonta lasta. Pohdin, että voisivatkohan seuraavatkin lapset olla Simonille:
Brita Lisa Lisasdotter Rajala s. 4.7.1812 Pohjois-Ii, k. 14.11.1851 Oulu
Johan Simeon Lisasson Rajala eli Koskela s.16.6.1816 Pohjois-Ii, k. 25.2.1821 Pohjois-Ii.
Caisa Lisasdotter Rajala, Rautio s.27.11.1818, k. 8.7.1865 Ii.
Erik Johan Lisasson Rajala s. 28.5.1821 Pohjois-Ii, k. 9.5.1865 Ii.
Viimeinen avioton lapsi ei Simonille sitten enää voikaan olla kun Simon kuoli 1824.
August Lisasson Rajala s. 25.8.1827 Pohjois-Ii, k. 6.5.1845 Ii.
Yritän löytää näiden lasten rippikirjatietoja, olisiko muillakin myöhemmin merkintää isästä. Täytyy vielä myös tarkistaa, että eikö Liisa tosiaan ollut käräjille minkään aviottoman lapsen vuoksi. Sellainen muistikuva minulla on tai sitten en osannut vielä aikaisemmin etsiä tuomiokirjoista.
Olen kiitollinen, jos vielä muutakin asiaa valaisevaa löytyy.
En rippikirjojen tai henkikirjojen perusteella osannut paikallistaa nimismiehen asuinpaikkaa tuolloin 1800-luvun alkupuolella. Oliko niin, ettei nimismiestä merkitty henkikirjoihin?
Kauko
Jouni Kaleva
28.11.18, 10:10
Kiitos havaintoani tukevasta lausunnosta ja Ylipään paikallistamisesta. Täytyy vielä tutkia tuota Rajalan Liisan elämää. Hänellä oli nimittäin Kustaa Fredrikin lisäksi viisi muutakin aviotonta lasta. Pohdin, että voisivatkohan seuraavatkin lapset olla Simonille:
Brita Lisa Lisasdotter Rajala s. 4.7.1812 Pohjois-Ii, k. 14.11.1851 Oulu
Johan Simeon Lisasson Rajala eli Koskela s.16.6.1816 Pohjois-Ii, k. 25.2.1821 Pohjois-Ii.
Caisa Lisasdotter Rajala, Rautio s.27.11.1818, k. 8.7.1865 Ii.
Erik Johan Lisasson Rajala s. 28.5.1821 Pohjois-Ii, k. 9.5.1865 Ii.
Viimeinen avioton lapsi ei Simonille sitten enää voikaan olla kun Simon kuoli 1824.
August Lisasson Rajala s. 25.8.1827 Pohjois-Ii, k. 6.5.1845 Ii.
Yritän löytää näiden lasten rippikirjatietoja, olisiko muillakin myöhemmin merkintää isästä. Täytyy vielä myös tarkistaa, että eikö Liisa tosiaan ollut käräjille minkään aviottoman lapsen vuoksi. Sellainen muistikuva minulla on tai sitten en osannut vielä aikaisemmin etsiä tuomiokirjoista.
Olen kiitollinen, jos vielä muutakin asiaa valaisevaa löytyy.
En rippikirjojen tai henkikirjojen perusteella osannut paikallistaa nimismiehen asuinpaikkaa tuolloin 1800-luvun alkupuolella. Oliko niin, ettei nimismiestä merkitty henkikirjoihin?
Kauko
Hei
Olin samoilla jäljillä, mutta en onnistunut löytymään Simon Durchmania Iistä rippikirjoista tai henkikirjoista 1800-1820. Yhdestä luettelosta näin, että hän olisi ollut nimismiehenä vain pätkiä 1809-1810 ja 1815. Tuota ehkä pitäisi täsmentää, että missä muualla hän kenties sitten oli. Tältä pohjalta saattaisi olla, että Liisa Rajalan muut lapset eivät olisi Simonille??
Oletko seurannut Liisan elämää loppuun saakka? Menikö ikinä naimisiin, milloin kuoli? Edelleen ihmetyttää se Polkkovi. Mahtoiko se olla vain Kustaa Fredrikille annettu pilkkanimen tyyppinen? Senkaltaisia näkyy tuon ajan rippikirjoissa muillakin ihmisillä.
tellervoranta
28.11.18, 10:27
Hei
Henkikirja v.1815, jakso 172 Norrijå By. Alimmaisena eli N030 jälkeen krono Länsman Simon Durchman, dreng Michel, pigan Lisa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=590945
tellervoranta
28.11.18, 10:38
Henkikirja 1820, jakso 140. Samassa paikassa kuin edellä Krono länsman Simon Durchman, pigan Lisa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576293
Kiitos Tellervolle henkikirjoista. Olisikohan Liisa ollut tuo henkikirjoissa mainittu.
Työ häiritsee pahasti harrastusta. Kerron tässä tietoja, mitä Liisasta olen saanut joskus aikanaan kokoon:
Liisa Rajala syntyi 25.3.1789 Iin Pirttitörmällä Kustaa Matinpoika Rajalan (s. 5.1.1743 Ii, Pirttitörmä) ja Liisa Ollintytär Virkkulan (s. 7.9.1790 Tervola) kuudentena lapsena. Perhe asui Iin Pirttitörmällä Rajalan tilalla n:o 9.
Liisa muutti yhdeksäntoistavuotiaana 10.5.1808 Ylitornion Karunkiin (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9190&pnum=14). Hän palasi kuitenkin seuraavana vuonna 7. joulukuuta 1809 takaisin Iihin http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7373915&kuvanumero=117&ay=821338&sartun=88197.KA&atun=184280.KA&amnimeke=Iin+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Seurakunnista+saapuneet+muuttokirjat&aynimi=Seurakunnista+saapuneet+muuttokirjat+1805-1812+%28IJb1%3A2%29&ay2=115926). Muuttokirjan perusteella hän ei ollut aikeissa mennä naimisiin. Pian paluun jälkeen hän tuli raskaaksi ja synnytti aviottoman lapsen Kustaa Fredrikin. Myöhemmin Vuodesta 1817 alkaen Liisa asui itsellisenä Pohjois-Iissä.
Liisa synnytti kuusi aviotonta lasta:
- Kustaa Fredrik Liisanpoika Rajala, Jyrkäs s. 18.8.1810 Ii, k. 29.4.1888 Ii
- Brita Liisa Liisantytär Rajala, s. 4.7.1812 Ii, k. 14.11.1851 Oulu
- Juho Simeoni Liisanpoika Rajala, s. 16.6.1816 Ii, k. 25.2.1821 Ii
- Caisa Liisantytär Rautio os. Rajala s. 27.11.1818 Ii, k. 8.7.1865 Ii
- Erkki Juho Liisanpoika Rajala s. 28.5.1821 Ii, k. 9.5.1865 Ii
- Aukusti Liisanpoika Rajala s. 25.8.1827 Ii, k. 6.5.1845.
Liisa asui lapsineen usealla tilalla Pohjois-Iissä. Vuoden 1830 henkikirjoituksessa hän asui itsellisenä Paakkarin tilalla n:o 18. Hänen kohdallaan on merkintä lähes sokea. 1835 hän asui samalla tilalla. Vuonna 1840 hän on tyttärensä Kaisan kanssa merkitty ruotuvaivaisiksi ja kerjäläisiksi. Vuonna 1845 Liisa ja Kaisa asuivat Päkkilän tilalla n:o 1 ja heistä oli merkintä heikkonäköisiä. Vuonna 1850 Liisa asui yksin samalla tilalla ja oli sokea. Vuonna 1855 hän asui Karhula/Hiivalan tilalla (n:o 9/12).
Liisa kuoli 11.2.1859 isorokkoon 69-vuotiaana.
______________
Tässä lisäksi muutamia rippikirjoja, joissa Liisa on lastensa kanssa (itsellisiä):
1812-1818: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6637&pnum=211
1819-1825: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6638&pnum=223
1826-1830: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6639&pnum=233
1831-1837: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6752&pnum=537
1838-1844: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6803&pnum=617
1845-1852: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6919&pnum=697
1853-1859: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7091&pnum=772
Parissa viimeisessä on rikoskirjatiedotkin. Onkohan Iin seurakunnasta näitä saatavilla? Joistakin seurakunnista vastaus on kielteinen.
Pohdin myös, että kannattaisiko tilata Simon Durchmanin perukirjaa. Aviottomat lapset eivät liene kuitenkaan perillisiä.
Täytyy yrittää Selvittää missä Simon oli milloinkin. Henkikirjatietojen pohjalta voisi olla ehkä Juhon ja Erkin isä.
Tuo pilkkanimi selitys Polkkoville voi hyvinkin olla mahdollinen.
Iin seurakunnan arkisto - Rippikirja II 1860-1869, jakso 40, sivu 39: Litt: I, J Jyrkäs; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7388294 / Viitattu 28.11.2018
Merkinät "(Polkkovi)", "född länsmanss. Durchman" ja paljon muita näyttäisi lisätyn myöhemmin rippikirjaan, alkuperäisiä merkintöjä on vahvistettu. Olisiko asialla ollut sukututkimusta harrastava pappi? Aika haastava lähde.
Arno
Jouni Kaleva
29.11.18, 18:27
Tuo pilkkanimi selitys Polkkoville voi hyvinkin olla mahdollinen.
Samassa rippikirjassa löytyy nimityksiä kuten Mylly Pekka http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7388288
Keppi Juho http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7388291
On tosiaan samantapaisia merkintöjä kuin Polkovi, joten näyttäisi todennäköiseltä, että olisi lisänimi. En keksi kyllä mihin viittaisi.
Mikäli tuo on liikanimi, yksi tulkinta saattaa löytyä tuosta:
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=23&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwig94Gmr5jfAhWDDCwKHSa4ACA4FBAWMAJ6BAgHE AE&url=https%3A%2F%2Fglosbe.com%2Fsl%2Fen%2Fpolkoven&usg=AOvVaw0MXZvsCgrUGi_NepB9Gk_Z
Koska kirjaus näyttää jälkikäteen lisätyltä, on sen tekijä saattanut viitata siihen, että hänen mielestään eri isiä oli rykmentin verran? Olisikohan lisäys tehty Krimin sodan jälkeen, jolloin Suomeen oli palannut slaavilaisia sanoja levittäviä sotureita...
tellervoranta
11.12.18, 20:33
Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Kun näin tuon Polkovi-nimen, ajattelin sen olevan venäjänkielinen väännös. Googlesta löytyy Polkovi ja Slovakia.
Tuohon aikaan, kun nimi Polkovi ilmestyy, on kirkkoherrana Frans Oskar Durchman (1869-75) ja kirkkoherran apulaisena Niclas Durchman(1856-71). Kirkkoherrana tai kappalaisen oli myös K.G.Calamnius ja August Kranck.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.