Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Brita Simonsdotter, Kiikka Jaamala
Tyrvään viimeisen pitkäaikaisen talollisnimismiehen Sigfrid Sigfridsson Jaamalan (k. 1693) mieskantaisia esipolvia voidaan todistettavasti seurata 1500-luvulle Houhalan yksinäistaloon ja sieltä suurella todennäköisyydellä Kallialan kirkontilien kautta Tyrväänkylään 1400-luvulle. Suku on Tyrvään vanhan nimismiessuvun haara. Jälkeläistön esipolvitaulut ovat kuitenkin jääneet epätäydellisiksi sen johdosta että nimismiehen vaimon Brita Simonsdotterin isää ei tunneta.
Brita Simonsdotter kuoli 63-vuotiaana ja haudattiin Tyrvään kirkkoon 11.7.1693. Hänen äitinsä Agnes Jakobsdotter vastasi 1658 leskenä eräästä rusthollista Tyrväällä (Tyrvään käräjät 2-3.11.1658). Tämä äiti oli Mielaanniemen Eskolan ratsutalollisen Jakob Larssonin vanhin tytär. Hän on ensin ollut naimisissa erään Simonin kanssa ja toisen kerran Kilpijoen Kallon ratsumiehen Michel Jakobssonin kanssa, joka kuoli 1656 (SKrA Rullor 1659). Jäätyään toisen kerran leskeksi hän on henkikirjoissa Eskolassa 1657-1661 ja oli em. tuomiokirjatiedon mukaan rusthollin haltija. Katselmuksessa Huittisissa 5.11.1663 ”Agnes Jakobsdotter från Mielaniemi” vaati Pål Jakobsson Kallolta 2. miehensä ratsumiehenpalkkaa kuudelta vuodelta (SKrA Rullor 1663:9).
Kuka oli Agnes Jakobsdotterin 1. mies Simon? En ole löytänyt hänestä muuta tietoa kuin että hän oli myynyt Kouraniittu-nimisen niityn Liuhalan Knuutilan rusthollarille Jöran Thomasson Liuhalle (k. 1646). Autioitunut niitty tuomittiin myöhemmin Simonin vävylle Sigfrid Jaamalalle (Tyrvään käräjät 2-3.11.1658). Simon oli talonisäntä niittyä myydessään. SAY:ssa on paljon virheitä ja on myös tässä kohden, sillä siitä ei löydy talollispariskuntaa Simon ja Agnes Tyrväältä eikä myöskään Huittisista eikä Karkusta. ”Erik i Roismala”, joka 1658 oli niittyasiassa päätodistajana, oli luultavasti Simonin veli tai lanko. Hänen kauttaan voitaisiin ehkä päästä Simonin jäljille, jos hänen henkilöllisyytensä ja kotipaikkansa saataisiin selville. Tähän aikaan Roismalassa oli kaksi Erikiä, jotka molemmat olivat kotoisin muualta. Erik Jöransson oli tullut vävyksi ja isännäksi Torralle ennen vuotta 1634 ja Erik Jakobsson oli saanut Vilppalan haltuunsa noin 1651. Napparin pojat Simon ja Erik eivät ajallisesti sovi tähän kuvioon.
Vaikuttaa siltä että tämä Simon olisi ollut talonpitäjänä vain lyhyen ajan. On mahdollista että hän sen jälkeen olisi ollut ratsumies, kuten Eskolan toinen vävy Sigfrid Simonsson, ja kuollut melko nuorena. Minulla on jonkin verran muistiinpanoja tyrvääläisistä ja karkkulaisista ratsumiehistä, mutta heidän joukossaan ei ole ketään tähän sopivaa Simonia.
Jaamalan nimismiehen tuntemattomalla apella on runsaslukuinen joukko jälkeläisiä. Kaikki tiedot hänestä olisivat sen vuoksi tervetulleita.
Henrik Impola
Benedictus
11.03.15, 07:41
Olisiko mahdollista, että tuo Agnes Eskolan 1. puoliso olisi ollut hänen sisarensa Valborgin puolison Sigfrid Simonssonin isä Simon?
Tiedetäänkö tuon Sigfrid Simonssonin alkuperästä mitään?
Korjaan lyöntivirheen: Brita Simonsdotter kuoli 1697, ei 1693, ja oli siis syntynyt kuolinilmoituksen mukaan 1634.
H.I.
Frans Herman Saton sukuselvitys (http://koti.mbnet.fi/ametsis/suku/frans/Frans_Herman_Sato.htm) taulu 155: "Sipi (Sigfrid) Simonpoika Hannula (347) Mainitaan ratsumiehenä Kiikan Mielaanniemessä ja Kinnalassa., s. 1619 Kiikka Skinnarla, k. 1670 Kiikka Skinnarla."
Ei ole kuitenkaan tietoa, mikä olisi tuon maininnan lähde.
Hei
Mielaanniemessä mainitaan Tyrvään käräjillä 11.2.1624 Anna Jacobsdotter jota Frantz Dykerin palvelija Hans lyönyt, todistajana Mielaanniemen Margareta Eskilsdotter, kun en Tyrväätä tunne niin kysynkin miksi tuo Anna / Agnes ei voisi olla Eskolassa mainitun Simon Lucassonin puoliso.
Simon Lucasson oli Eskolassa isäntänä 1607-1615, ennen Agnes Jakobsdotterin isää Jakob Larssonia (1626-1668) ja isoisää Lasse Olofssonia (1616-1626). Lasse Olofssson oli aikaisemmin ratsutalollisena Kaukolan Juvelassa (1604-1615). Anna Jakobsdotter oli Lasse Olofssonin vaimo ja luultavasti Jakob Larssonin äitipuoli, koska häntä ei sanota äidiksi. Hänen isänsä Jakob Nilsson Suomalainen ansioitui sillanrakentajana Inkerinmaan linnoissa Venäjän-sodan aikana ja sai verovapauden taloonsa Kaukolan Knaapiin. Anna Jakobsdotter peri Eskolan enoltaan, vanhemmalta Jakob Larssonilta eli Jakob Haunialta (1558-1582). Nämä asiat käyvät ilmi perinnönjaosta Jakob Nilssonin jälkeen, jossa vain Anna ja hänen veljensä Nils Jakobsson, Juvelan uusi ratsutalollinen olivat enää läsnä (Tyrvään käräjät 24.2.1627).
H. I.
Benedictus
14.03.15, 17:03
Kuka oli Agnes Jakobsdotterin 1. mies Simon? En ole löytänyt hänestä muuta tietoa kuin että hän oli myynyt Kouraniittu-nimisen niityn Liuhalan Knuutilan rusthollarille Jöran Thomasson Liuhalle (k. 1646). Autioitunut niitty tuomittiin myöhemmin Simonin vävylle Sigfrid Jaamalalle (Tyrvään käräjät 2-3.11.1658). Simon oli talonisäntä niittyä myydessään. SAY:ssa on paljon virheitä ja on myös tässä kohden, sillä siitä ei löydy talollispariskuntaa Simon ja Agnes Tyrväältä eikä myöskään Huittisista eikä Karkusta. ”Erik i Roismala”, joka 1658 oli niittyasiassa päätodistajana, oli luultavasti Simonin veli tai lanko. Hänen kauttaan voitaisiin ehkä päästä Simonin jäljille, jos hänen henkilöllisyytensä ja kotipaikkansa saataisiin selville. Tähän aikaan Roismalassa oli kaksi Erikiä, jotka molemmat olivat kotoisin muualta. Erik Jöransson oli tullut vävyksi ja isännäksi Torralle ennen vuotta 1634 ja Erik Jakobsson oli saanut Vilppalan haltuunsa noin 1651. Napparin pojat Simon ja Erik eivät ajallisesti sovi tähän kuvioon.
Vaikuttaa siltä että tämä Simon olisi ollut talonpitäjänä vain lyhyen ajan. On mahdollista että hän sen jälkeen olisi ollut ratsumies, kuten Eskolan toinen vävy Sigfrid Simonsson, ja kuollut melko nuorena. Minulla on jonkin verran muistiinpanoja tyrvääläisistä ja karkkulaisista ratsumiehistä, mutta heidän joukossaan ei ole ketään tähän sopivaa Simonia.
Lainaus Impola yllä.
Tuolla Abrahamin kronikan puolella etsin Simon Hanssonia, joka mielestäni saattaisi olla Turun pormestari Mårten Sigfridssonin appi.
Simon Hansson käräjöi vielä 1639 isänsä perintöjä Mårten stodiukselta.
Perintö on jaettu jo 1592.
Pormestarin vaimon sisar oli Tyrvään kappalisen Severinus Josephin vaimo.
Simon Hanssonin vaimo olsii silloin ollut Jöns Käen sisar Kallialasta.
Olisiko Simon Hanssonilla ollut paljon nuorempi 2. vaimo Anges Jacobsdotter Eskola.
Simon Hansson on käsittääkseni ollut Turussa eli Agnes olisi ollut siellä, eikä Tyrväällä.
Nimismiespariskunnan ainoa poika Erik (s. 1660) häviää 1697 tuntemattomiin kohtaloihin samalla kun perhe menettää Jaamalan, mutta neljällä tyttärellä on paljon jälkeläisiä, Annan näistä tyttäristä tässä lyhyet tiedot, esipolvitauluissa ei ole aïna tunnettu heidän vanhempiaan.
Beata Sigfridsdotter, s. 1656, haud. Tyrväällä 4.4.1742. Pso rusthollari Thomas Jakobsson Knuutila Tyrvään Lïuhalassa, esiintyy joskus sukunsa toisella sukunimellä Liuhander. Professori Anders Wanochiuksen veli. Jälkeläiset olivat rusthollareita ja talollisia Tyrväällä ja muualla Satakunnassa sekä pappeja (nuoremmat Wanochiukset). Nykyään Knuutilan sukua on melkein kaikissa yhteiskuntaluokissa. (Genos 4/1960). Tyrväältä suku on mieskantaisena hävinnyt, mutta tyttärien jälkeläisiä on runsaasti.
Brita Sigfridsdotter, s. 1664, k. Loimaalla 9.1.1735. Jaamalan emäntä vanhempiensa jälkeen, luovutti talon veloista turkulaiselle Staffan Meunierille 1697. Pso 1:o Beata-sisaren lanko, Johan Jakobsson Liuhalan Knuutilasta, pistooliseppä. Pso 2:o Matts Simonsson Huittisten Rieskalan Kukolasta, pistooliseppä, myöh. Loimaalla pitäjänseppä ja Vilvaisten Knuuttilan isäntä. 1. avioliitosta oli poika Anders Johansson, Loimaan Torkkalan Knuutilan isäntä, jonka seitsemän tytärtä oli emäntinä Loimaan taloissa, ja 2. avioliitosta poika Elias Mattsson, avioliittonsa kautta Loimaan Lappijoen Heikkilän rusthollin isäntä ja lyhytikäisen Haarman-suvun-kantaisä (Genos 4/1975, jossa ei tunneta suvun tyrvääläistä alkuperää).
Lisbeta Sigfridsdotter, s. 1666, k. Eurajoella 1699. Pso Beatan ja Britan miesten serkku, talollinen Johan Mattsson Juvela Tyrvään Kaukolasta, Knuutilan suvun nuorempaa haaraa. Johan Mattsson menehtyi 1690-luvun suurina katovuosina ja Juvela muuttui sotilasvirkataloksi. Häneltä ja hänen veljeltään Jakob Mattssonilta jäi kummaltakin pieni poika. Näiden jälkeläiset elävät edelleenkin runsaslukuisina kotiseudullaan Sastamalassa. (Esitelmä Vammalan seudun Sukututkijain yhdistyksessä 3.5.2011).
Maria Sigfridsdotter, kast. Tyrväällä 21.3.1668, k. Honkilahdella 17.3.1749. Asui Jaamalan menetyksen jälkeen vanhimman sisarensa Beatan luona Knuutilassa. Kihlautui pappismies Anders Tyrveniuksen kanssa ja synnytti 10.12.1710 pojan Anders Wagnbeck (k. Loimaan kappalaisena 30.3.1778). Avioliiton solmimisesta on ristiriitaisia tietoja, poikaa väitetään aviottomaksi (esim. Ylioppilasmatrikkeli), mutta joissakin sukutauluissa Marialla on nimi Tyrvenius. Asian käsittely oli kesken Tyrvään käräjillä 3.6.1711, sen jälkeen tuomiokirjat eivät ole säilyneet vv:lta 1712-1721. Äiti ja poika asuivat Knuutilassa ja Johan Thomasson Knuutila koulutti omien poikiensa ohella tämän serkkunsa. Wagnbeck-suku jatkui ainakin kahdessa polvessa ja naiskannalta pitempäänkin. Anders Tyrveniukseen liittyy epäselvyyksiä, joita on syytä käsitellä toisessa yhteydessä.
H. I.
Tyrvään rippikirjassa 1693 Jaamalassa on myös sold. Hendric Sigfredsson, s.1667, vaimo pig. Walborg Ehrsdr Riddarlasta. Mainitaanko jossain erityisesti että Jaamalan Sigfredillä olisi ollut vain yksi poika Erik?
Missään ei nimenomaan sanota että Erik oli ainoa, mutta näin voi päätellä siitä että muita poikia ei manita henkikirjoissa eikä kirkonkirjoissa. Tyrväällä on kastettu 1667 kaksi Henrik Sigfridssonia, toinen Kikkerlässä 13.1., isä Sigfrid Larsson (myöh. vääpeli), tästä ei tietoja myöhemmin, ja toinen Roismalan Junttilassa 5.5., isä talollinen Sigfrid Staffansson, tämä man. kotona henkikirjoissa 1688-1694.
H. I.
Kiitos tiedoista, toisen Henrikin vaimo lienee Walborg Laarsdr, toinen Henrik on vaikeampi.Tyrväällä on mm. vihitty Henrik ja Gertrud 1687. Jaamalassa Henrik on listattu isäntä Sigfredin alle eikä kohtaan: inhyses, jossa usein esim. sotilaat. Jaamalan Henrik vihitty 1698 Walborg Ehrsdotterin kanssa, joille synt. tytär Margareta 1699. Margaretan poika Mats käytti Jaamala -nimeä (esim Tyrvään talonhaltijaluettelot, Loorun lampuoti Mats Jaamala).
Tämä Jaamalan Henrik löytyy myös Kulmuntilan Tammelan, Kaukolan Wennin ja Kikkelän Majalaisten rippikirjassa 1693 maininnalla vide Jamala.
Kuinka nuo sotilasasiat menee, Jaamala oli ratsutila 1 1/3, ja ratsumiehenä oli käsittäksen Jöran, pitikö sitten osallistua myös ruotusotamiehen ylläpitoon?
Benedictus
14.05.15, 20:53
Lainaus Impola:
Nimismiespariskunnan ainoa poika Erik (s. 1660) häviää 1697 tuntemattomiin kohtaloihin samalla kun perhe menettää Jaamalan.
Lainaus Koiva:
Jaamalan Henrik vihitty 1698 Walborg Ehrsdotterin kanssa, joille synt. tytär Margareta 1699. Margaretan poika Mats käytti Jaamala -nimeä (esim Tyrvään talonhaltijaluettelot, Loorun lampuoti Mats Jaamala).
Onko vastaus yllä?
Erik Sigfridsson Jamala syntynyt 1660.
Walborg Eriksdotter vihitty 1698. Walborgin tyttärenpoika käytti Jaamala nimeä.
Onko niin, että Walborg Eriksdotter onkin Erik Sigfridsson Jaamalan tytär. Puolisonsa Henrik Sigfridsson Jaamalan pojan vävy.
Erik Sigfridsson lienee kuollut 1697 ja tytär Walborg on nopeasti naitettu Henrik Sigfridssonille.
Looginen ajatus, täytyy yrittää selvittää. Löysin muistiinpanoistani isäksi Erich Thomassonin ja vaimon Karin, mutta en löytänyt lähdettä tähän hätään
Tunnen jonkun verran Jaamalan sukua, koska Beata Sigfridsdotter on esiäitini. Siellä ei tätä sukua ollut vuoden 1697 jälkeen ennen kuin Beatan tyttären Britan pojanpojan poika Thomas Johansson Mouhijärven Tuiskulta (”Tuiskun Tommi”) sai rusthollin toisen puoliskon haltuunsa 1818 ja koko tilan 1831. Nimismiehen toinen tytär Brita ja hänen poikansa Anders Johansson yrittivät 1713 ja uudelleen 1722 saada vuoden 1697 sekavissa oloissa menetetyn omistusoikeuden palautetuksi, mutta turhaan. Erik Sigfridssonin kohtalosta ei ole tietoa, hän ei muuttanut Britan perheen mukana Loimaalle eikä häntä ole Tyrväällä merkitty haudattujen luetteloon, joka tosin ei ole täydellinen.
Jaamala oli vuodesta 1704 1800-luvun alkupuolelle kirkkoherra Johan Wegeliuksen ja hänen jälkeläistensä hallussa. Omistajat viljelyttivät rusthollia lampuodeilla, jotka vaihtuivat usein.
Sigfrid oli yleinen nimi tällä seudulla ja Jaamalassa on ollut lampuoteja ja renkejä, joilla oli isännimi Sigfridsson. Kenelläkään heistä ei voida todeta olleen mitään yhteistä nimismiessuvun kanssa. Tässä viestiketjussa on ollut esillä Koivulan Loorun lampuoti Matts Johansson, jolla on talonhaltijaluettelossa nimi ”Jaamala”. Kun digitaaliarkisto on nykyisin suljettu, ei voi tarkistaa, onko se peräisin SAY:sta. SAY:n laatijoiden on nimittäin todettu joskus lisäilleen veroluetteloihin paitsi tietoja muista lähteistä myös omia päätelmiään. Nimi ”Matts Jaamala” on voitu saada siitä että hän syntyi Jaamalassa 18.9.1721 isänsä Johan Sigfridssonin ollessa siellä lampuotina lyhyen ajan ennen kuin hänestä tuli sotilas Vehkakorven ruotuun nimellä Elg. Olen jostain merkinnyt (en voi enää tarkistaa) että isäkin oli syntynyt Jaamalassa sotilas Sigfrid Jöranssonin poikana.
Myös ”Matts Jaamalan” äidinisä Henrik Sigfridsson liittyy Jaamalaan vain sikäli että se oli yksi hänen renginpaikoistaan. Hänen uraansa voidaan seurata vuodesta 1687, jolloin hän palveli Kikkerlän Maijalassa ja avioitui (9.11.1687) Hoipolan Hoipon tyttären Gertrud Mattsdotterin kanssa (k. 1697). Rippikirjan mukaan hän siirtyi sieltä Jaamalaan, missä hän oli 1693 26-vuotiaana, ja edelleen Kaukolan Vänniälle sekä sieltä Gudmundilan ruodun sotilaaksi. Hän asui 2. vaimonsa, Riddarlan piian (vih. Kiikassa 28.9.1698) Valborg Eriksdotterin kanssa kanssa Tammelassa sodan puhkeamiseen (1700) saakka ja leski Valborg tyttärensä kanssa pitkään sen jälkeenkin. Kuten ketjussa jo on mainittu, tytär Margareta Henriksdotter oli ”Matts Jaamalan” äiti. Henrik Sigfridsson ei näytä palanneen sotakentiltä. Hän oli siis syntynyt 1667 mutta ei voi olla Roismalan Junttilan poika, koska tämä asui henkikirjojen mukaan kotona naimattomana vuoteen 1694.
Ketjussa on mainittu myös toinen Henrik Sigfridsson, joka ei liity lainkaan Jaamalaan. Hän oli Rautajoen renki ja vuodesta 1698 Kaltsilan Prinkan isäntä, otettiin sotilaaksi 1700 eikä palannut, vaimo (vih. 28.12.1692) Valborg Larsdotter avioitui uudelleen 27.12.1709 Ungerlan Thomas Sigfridssonin kanssa, joka oli Prinkan seuraava isäntä.
H .I.
Hannu Virttaalainen
16.05.15, 20:32
Tässä viestiketjussa on ollut esillä Koivulan Loorun lampuoti Matts Johansson, jolla on talonhaltijaluettelossa nimi ”Jaamala”. Kun digitaaliarkisto on nykyisin suljettu, ei voi tarkistaa, onko se peräisin SAY:sta. SAY:n laatijoiden on nimittäin todettu joskus lisäilleen veroluetteloihin paitsi tietoja muista lähteistä myös omia päätelmiään. Nimi ”Matts Jaamala” on voitu saada siitä että hän syntyi Jaamalassa 18.9.1721 isänsä Johan Sigfridssonin ollessa siellä lampuotina lyhyen ajan ennen kuin hänestä tuli sotilas Vehkakorven ruotuun nimellä Elg. Olen jostain merkinnyt (en voi enää tarkistaa) että isäkin oli syntynyt Jaamalassa sotilas Sigfrid Jöranssonin poikana.
H .I.
H.I. kyllä myös Astian kautta pääse käsiksi arkistolaitoksen digitoituihin kuviin.
Linkki Tyrvään SAY (haulla: Tyrvää asutuksen) https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php?haku_list=&query=tyrv%E4%E4+asutuksen&startDate=1316&endDate=2015&recordsCreator=&location=&classification=&hakutyyppi=normal
Jaamala oli vuodesta 1704 1800-luvun alkupuolelle kirkkoherra Johan Wegeliuksen ja hänen jälkeläistensä hallussa. Omistajat viljelyttivät rusthollia lampuodeilla, jotka vaihtuivat usein.
Sigfrid oli yleinen nimi tällä seudulla ja Jaamalassa on ollut lampuoteja ja renkejä, joilla oli isännimi Sigfridsson. Kenelläkään heistä ei voida todeta olleen mitään yhteistä nimismiessuvun kanssa. Tässä viestiketjussa on ollut esillä Koivulan Loorun lampuoti Matts Johansson, jolla on talonhaltijaluettelossa nimi ”Jaamala”. Kun digitaaliarkisto on nykyisin suljettu, ei voi tarkistaa, onko se peräisin SAY:sta. SAY:n laatijoiden on nimittäin todettu joskus lisäilleen veroluetteloihin paitsi tietoja muista lähteistä myös omia päätelmiään. Nimi ”Matts Jaamala” on voitu saada siitä että hän syntyi Jaamalassa 18.9.1721 isänsä Johan Sigfridssonin ollessa siellä lampuotina lyhyen ajan ennen kuin hänestä tuli sotilas Vehkakorven ruotuun nimellä Elg. Olen jostain merkinnyt (en voi enää tarkistaa) että isäkin oli syntynyt Jaamalassa sotilas Sigfrid Jöranssonin poikana.
Myös ”Matts Jaamalan” äidinisä Henrik Sigfridsson liittyy Jaamalaan vain sikäli että se oli yksi hänen renginpaikoistaan. Hänen uraansa voidaan seurata vuodesta 1687, jolloin hän palveli Kikkerlän Maijalassa ja avioitui (9.11.1687) Hoipolan Hoipon tyttären Gertrud Mattsdotterin kanssa (k. 1697). Rippikirjan mukaan hän siirtyi sieltä Jaamalaan, missä hän oli 1693 26-vuotiaana, ja edelleen Kaukolan Vänniälle sekä sieltä Gudmundilan ruodun sotilaaksi. Hän asui 2. vaimonsa, Riddarlan piian (vih. Kiikassa 28.9.1698) Valborg Eriksdotterin kanssa kanssa Tammelassa sodan puhkeamiseen (1700) saakka ja leski Valborg tyttärensä kanssa pitkään sen jälkeenkin. Kuten ketjussa jo on mainittu, tytär Margareta Henriksdotter oli ”Matts Jaamalan” äiti. Henrik Sigfridsson ei näytä palanneen sotakentiltä. Hän oli siis syntynyt 1667 mutta ei voi olla Roismalan Junttilan poika, koska tämä asui henkikirjojen mukaan kotona naimattomana vuoteen 1694.
Ketjussa on mainittu myös toinen Henrik Sigfridsson, joka ei liity lainkaan Jaamalaan. Hän oli Rautajoen renki ja vuodesta 1698 Kaltsilan Prinkan isäntä, otettiin sotilaaksi 1700 eikä palannut, vaimo (vih. 28.12.1692) Valborg Larsdotter avioitui uudelleen 27.12.1709 Ungerlan Thomas Sigfridssonin kanssa, joka oli Prinkan seuraava isäntä.
H .I.
Brita Simonsdotterista minulla ei ole tietoja, mutta tulkoon selvitetyksi Jaamalan sotilaan Sigfred Jöranssonin tausta, kun jokunen vuosi sitten tulin selvitelleeksi sitä Jaamalan rakuunan Sigfred Sigfredsson Forsmanin (k. 14.12.1745 Kiikka) takia. Heillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä.
Sotilas Sigfred Jöransson tuli Kiikkaan Ilmajoelta, jonne sitten palasikin. Sigfred Jöransson ja Susanna Erichsdotter vihittiin Ilmajoella 28.2.1700. Heidän vanhin poikansa Johan Sigfredsson syntyi 26.12.11.1700 Ilmajoella, Kiikkaan perhe on muuttanut vasta 1709.
Tämä edellä mainittu Johan Sigfredsson lienee hän, joka vihittiin Margareta Henriksdotterin kanssa Kiikassa 1.11.1720.
Kaikesta päätellen Wegelius on selittävä tekijä, miksi Sigfred Jöransson oli Kiikassa.
Ilmajoen rippikirjojen mukaan Sigfred Jöransson syntyi 2.1670, kuoli Ilmajoella 8.12.1747. Hänen vaimonsa Susanna Erkintytär syntyi rippikirjan mukaan 1.1677. Susanna kuoli 18.5.1743 Ilmajoella. Se, että tämä Ilmajoella mainittu pari Sigfred ja Susanna olivat sama pari kuin Kiikan Jaamalassa, voidaan varmistaa heidän kahden Kiikassa syntyneen tyttärensä, Saran s. 20.12.1709 ja Christinan s. 2.8.1713, perusteella, koska näistä tyttäristä löytyy myöhemmin tietoja Ilmajoen rippikirjoista. Sara oli Ilmajoen Seppälässä 1732-1733 ja Suomulassa 1733-1738, syntymäaika on vähän virheellinen. Oleskelu Seppälässä voi olla vihje hänen isänsä alkuperästä. Christina oli Joupissa eli Kestikievarissa 1732-1738.
Jaamalan ja joen toisella puolen olevan Knuutilan välillä on useita sidoksia, Thomas Jacobss. Knuutila, vaimo Beata Sigfridsdr. Jaamala, Knuutilassa inhyses Maria Sigfredsdr. Jaamalasta. Oliko vielä Brita Sigfredsdr:n mies Johan Jacobsson Knuutila? Anders Wanochius Paimion kirkkoherra 1680 -luvulla, samaan aikaan Johannes Wegelius Paimion kappalainen. Jaamalassa on myös renki/sotilas Jöran, käsittääkseni Jaakko Knuutilan poika, voisiko hänen poikansa olla Sigfred, tätä renkiä rippikirjoissa tituleerataan välillä isännäksikin. Tämän Sigfredin poika on Vehkakorven Setälän ruotusotamies Johan Elg
-
Kiitokset tiedoista ja vinkeistä, erityisesti Hannu Virttaalaiselle. Olen kyllä ollut tietoinen Astiasta mutta kokeilin sitä vasta nyt, se ei ole niin hankalakäyttöinen kuin luulin.
SAY:ssa on Loorun puustellissa 1667-1677 lampuoti Matts ilman Jaamala-nimeä. Se on siis talonhaltijaluetteloon tullut muualta, ilmeisesti Kiikan kastekirjasta, jossa Jaamalassa 15.9.1721 syntyneen Mattsin isänä on Bd. (Bonden) Johan Sigfridsson. Tämä merkintä on vähintäänkin epätarkka, Jaamalan omistaja oli tähän aikaan kirkkoherra Wegelius ja talo oli Isovihan aikana täysin rappioitunut eikä siellä vielä kirkkoherran palattua pakomatkaltaan 1721 ollut lampuotia (vuokraajaa) vaan ainoastaan renkejä. Rippikirjan 1719-1725 mukaan Johan Sigfridsson ja hänen isänsä Sigfrid Jöransson olivat Jaamalassa renkeinä.
Vastaus Koivan kysymykseen: Brita Sigfridsdotter Jaamalan 1. mies Johan Jakobsson oli Beatan miehen Thomas Jakobssonin veli Knuutilasta. Knuutilan Jakob Jakobssonilla, Kaukolan Knaapin rusthollarilla, ei tietoni mukaan ollut muita poikia kuin Jakob, Tyrvään jahtivouti ja Mikael, joka häviää Tyrvään kirjoista vuoden 1735 vaiheilla.
H. I.
Jaamalassa Sigfredh Sigfredssonin ratsupalvelija oli Jören Jacobsson. Jöran (ja sitten Jacob Jöransson) 1670 -luvulla. Tarkoittaako Jöran Liuhanderia, joka myöhemmin oli Kaukolan Knaapin isäntänä 1683 -1697 kuolemaansa asti, isäntänä jatkoi veljensä Jacob Jacobson
Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852, Anders Liuhander, viitteissä:
(Pistohlesmeden Mester Jören Liuhander uti Kaukola), Tyrvään käräjät 28.–30.7.1684 s. 1417 (Mester Jöran Jacobson Pistolesmedh ifrån Kaukola); KA mf. ES 1965 (nn 7) Tyrvään käräjät 23.–27.10.1686 s. 274 (Uppå Regementz Pistolesmedhens mester Jöran Jacobsons wegnar inkom nu dhess brodher Thomas Jacobson i Liuhala); KA mf. ES 1967 (nn 9) Tyrvään käräjät 7.–9.3.1692 f. 96v (Pistol Smeden j Åbo M:r Jöran Jacobson ... dhes Rustningzhemman j Kaukoila); KA mf. ES 1968 (nn 12) Tyrvään käräjät 9.–11.3.1695 f. 136 (Brita Sigfredzdotter j Jamala kärde till sin Swåger Pistolsmeden Jöran Jacobson, om ett pahr Pistolar, som han tagit ifrån hennes afledne Man Johan Jacobson och försålt till H:r häradzhöfd:n högachtadt Heinrich Klufvensich 1811 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1811), begiärandes att hennes Swåger måtte tillhållas samma Pistoler betala); KA mf. ES 1387 (q 2) Naantalin RO 17.9.1698. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 130 (XXX);
Ilmajoen ja Kiikan yhteydestä: Sigfred on ensin kirjoilla Ilmajoen Talvitiellä 1694- ja sitten naapurissa Sihdolla vuoteen 1709, esim Johanin kummi 1700 on Matti Sihto vaimonsa kanssa. Sitten pari on Jaamalassa 1709-1722. Kaikissa rippikirjoissa Sigfred on renkinä, mistä sotilas -maininta löytyy? Yritin myös hakea Ilmajoelta sopivaa Sigfredin syntymää, mutta sellaista ei oikein löytynyt.
Ilmajoen Talvitien isäntä Jaakko Sakarinpoika oli valtiopäivämies 1680. Samaan aikaan Tyrväällä valtiopäivämiehenä oli Liuhalan Knuutilan Jaakko Juhonpoika. Olisiko heillä ollut tekemistä Sigfredin kulkemisen kanssa?
Ilmajoen ja Kiikan yhteydestä: Sigfred on ensin kirjoilla Ilmajoen Talvitiellä 1694- ja sitten naapurissa Sihdolla vuoteen 1709, esim Johanin kummi 1700 on Matti Sihto vaimonsa kanssa. Sitten pari on Jaamalassa 1709-1722. Kaikissa rippikirjoissa Sigfred on renkinä, mistä sotilas -maininta löytyy? Yritin myös hakea Ilmajoelta sopivaa Sigfredin syntymää, mutta sellaista ei oikein löytynyt.
Ilmajoen Talvitien isäntä Jaakko Sakarinpoika oli valtiopäivämies 1680. Samaan aikaan Tyrväällä valtiopäivämiehenä oli Liuhalan Knuutilan Jaakko Juhonpoika. Olisiko heillä ollut tekemistä Sigfredin kulkemisen kanssa?
Saattaa olla, että oli muistivirheeni, kun mainitsin Sigfred Jöranssonin sotilaaksi, joten ei kannata hakea sellaista merkintää.
Ilmajoen kastettujen luettelo alkaa vuodesta 1675, joten Sigfredin (s. 2.1670) kastemerkintää ei voi ollakaan. Kovin monta Sigfredin isäksi sopivaa Jörania ei Ilmajoelta löydy, mutta todistaminen voi olla hankalaa.
Susannan syntymäaika 1.1677 saattaa olla hieman virheellinen, vuosi ehkä väärin, koska ilmoitettuna aikana ei kastemerkintää ole.
Valtiopäivämiesten kontaktien vaikutusta en osaa arvioida Sigfredin työsuhteeseen Kiikan Jaamalassa, mutta Tyrvään kirkkoherra Johan Wegelius (vuosina 1697-1725) oli kotoisin Seinäjoen Upasta ja Seinäjoki oli tuolloin osa Ilmajokea. Siten on aika ymmärrettävää, että Wegelius pestasi rengin Ilmajoelta, todennäköisesti ovat Johan ja Sigfred tunteneet toisensa jo nuorina.
Se ei minulle selvinnyt, missä Sigfred ja Susanna olivat vuosina 1723-1738, miltä ajalta en ole löytänyt heistä rippikirjamerkintöjä. Tyttäret Sara ja Christina mainitaan kyllä Ilmajoen rippikirjoissa vuodesta 1732 lähtien, mistä alkavat Ilmajoen isonvihan jälkeiset rippikirjat.
Jöran Jakobsson Liuhander oli merkittävässä asemassa Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin pistooliseppämestarina, hänellä oli kisällejä ja oppipoikia. En usko että hän olisi ollut Jaamalassa ratsupalvelijana, kyllä hänen on täytynyt nuoresta saakka valmistua ammattiinsa.
Sigfrid Jöransson on hyvin voinut toimia yhdyssiteenä näiden kahden valtiopäivämiehen välillä. Heillä oli ehkä paljonkin yhteydenpitotarvetta ennen valtiopäiviä ja niiden jälkeen. Vuoden 1680 valtiopäiviä pidetään tärkeimpinä mitä Ruotsin valtakunnassa on ollut. Silloin toteutettiin ns. suuri reduktio, aateliston läänitykset peruutettiin ja talonpoikaisväestön yhteiskunnallinen vapaus turvattiin.
Tässä ketjussa mainituista henkilöistä on tarkempia tietoja kirjoituksessani Tyrvään Liuhalan Knuutilan ja Impolan suvuista (Genos 4/1960).
H. I.
Vastaus Benedictuksen kysymykseen ketjussa ”Tyrvää Hätilä”.
Kun Brita Sigfridsdotterin (ks. yllä) isä ja ensimmäinen mies kuolivat samanaikaisesti 1693, hän joutui ottamaan käsiinsä Jaamalan rusthollin ja kestikievaritalon hallinnan. Hänen toinen miehensä oli pistooliseppänä Britan langon, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin pistooliseppämestarin Jöran Liuhanderin apulaisena. Jo vanha nimismies oli valittanut niistä suurista vaikeuksista, jota kestikievarinpito Turun valtamaantien varrella aiheutti ratsupalveluksen lisäksi. Vieraiden joukossa oli arvohenkilöitä ja heidän seurueitaan ja kestityksen oli oltava sen mukaista. Kun lisäksi tulivat katovuodet, Brita-emäntä joutui ottamaan velkaa turkulaiselta värjärimestarilta Staffan Meunieriltä, joka käytti vaikeata tilannetta häikäilemättömästi hyväkseen. Hän sanoi velan irti pahimpana katovuonna 1697 eikä Brita Sigfridsdotter kyennyt nopeasti saamaan uutta lainaa. Missä määrin on perää vihjauksissa Meunierin vilpillisyydestä, on vaikea tietää.
Brita Sigfridsdotter muutti miehensä ja lastensa kanssa Loimaalle. Meunier myi 1703 Jaamalan kirkkoherra Johannes Wegeliukselle 900 kuparitaalarin hinnasta, varmaan melkoisella voitolla. Silloin ei tunnettu arvonlisäveroa. Britan poika ensimmäisestä avioliitosta Anders Johansson valitti asiasta täysi-ikäiseksi tultuaan 1713. Venäläismiehitys katkaisi asian käsittelyn, mutta ensimmäisillä Isonvihan jälkeisillä käräjillä hän uudisti valituksensa. Hänen äitinsä ja isäpuolensa ilmoittivat, että Meunier oli karkottanut heidät Jaamalasta ”pienen muka velkasaatavan takia” ja että he eivät muualla asuvina voineet valvoa etujaan 1703. Brita Sigfridsdotter muistutti erityisesti, että Wegelius oli 1713 luvannut luopua tilasta, jos hän saisi korvauksen siihen kiinnittämistään rahoista. Nyt 1722 Wegelius vetosi lainhuudatuksiin eikä myöntänyt selostusta vuoden 1713 oikeudenkäynnistä oikeaksi. Jaamala jäi Wegeliuksen omistukseen ja oli hänen jälkeläistensä hallussa 1800-luvun alkupuoliskolle, jolloin se oston kautta palautui nimismies Sigfrid Sigfridssonin jälkeläisille.
H. I.
Mieslinjan DNA-testissä löytyi esi-isäni Sigfred Jöranssonin ja Johannes Wegeliuksen välillä sukulaisuus, samoin kuin Jaakko Erkinpoika Uppaan. Vastaavaa sukulaisuutta oli 2 Ylistarolla ja 1 Lapualla. Tyrvään seudulta tai Ilmajoelta ei muita yhtä läheisiä osumia löytynyt.
Mieslinjan DNA-testissä löytyi esi-isäni Sigfred Jöranssonin ja Johannes Wegeliuksen välillä sukulaisuus, samoin kuin Jaakko Erkinpoika Uppaan. Vastaavaa sukulaisuutta oli 2 Ylistarolla ja 1 Lapualla. Tyrvään seudulta tai Ilmajoelta ei muita yhtä läheisiä osumia löytynyt.
Tämä Jaamalassa isonvihan aikana olleen Sigfred Jöranssonin ja Jaakko Erkinpoika Upan DNA-sukulaisuus on mielenkiintoinen juttu.
Vaikka Sigfred Jöransson näyttää ilmajokelaiselta, voi tämä yhteys olla seurausta siitä, että molempien yhteinen esi-isä on alunperin kotoisin Hämeestä.
Perustelu on seuraavanlainen.
Erään aloitteestani tehdyn Y-DNA67 testin (ei oma isälinja) lähiosumista löytyy niin Jaakko Erkinpoika Uppa, Ilmajoen Korven vanhin tunnettu isäntä Heikki Korpi kuin myös tämä Sigfred Jöransson. Geneettinen ero on 7 tasolla 67 markkeria. Suurin todennäköisyys yhteiseen esi-isään olisi noin 17 sukupolven kohdalla eli yhteinen esi-isä tuskin on kirjallisista lähteistä selvitettävissä,
joten näillä testeillä ei pystyne osoittamaan Sigfred Jöranssonin tai Jaakko
Erkinpoika Upan sukulaisuutta mihinkään tiettyyn sukuun Tyrvään seudulla.
Lähiosumia kaikkiaan on niin vähän tasoilla 67 ja 37 markkeria, että osumien alueellisesta jakautumasta ei voi päätellä juuri mitään. Mutta 25 markkerin tasolla lähiosumien keskittymistä suurin ja tihein on Hämeessä linjan Hämeenlinna-Tampere länsipuolella, pienempi keskittymä Etelä-Pohjanmaalla ja vielä pienin keskittymä Jyväskylän tienoilla. Häme lienee näistä se vanhin asutusalue ja siksi tämän sukuryhmän kanta-alue.
Erään aloitteestani tehdyn Y-DNA67 testin (ei oma isälinja) lähiosumista löytyy niin Jaakko Erkinpoika Uppa, Ilmajoen Korven vanhin tunnettu isäntä Heikki Korpi kuin myös tämä Sigfred Jöransson. Geneettinen ero on 7 tasolla 67 markkeria. Suurin todennäköisyys yhteiseen esi-isään olisi noin 17 sukupolven kohdalla eli yhteinen esi-isä tuskin on kirjallisista lähteistä selvitettävissä,
joten näillä testeillä ei pystyne osoittamaan Sigfred Jöranssonin tai Jaakko
Erkinpoika Upan sukulaisuutta mihinkään tiettyyn sukuun Tyrvään seudulla.
Marja Pirttivaaran esityksessä sivulla 17 näkyy Upat ja Korpi ja monia muita
Y-DNA isälinjoja Etelä-Pohjanmaalta ja paljon muuta
http://www.slideshare.net/MarPir/2014-09pirttivaara-marjaetelapohjanmaaf
Marja Pirttivaaran esityksessä sivulla 17 näkyy Upat ja Korpi ja monia muita
Y-DNA isälinjoja Etelä-Pohjanmaalta ja paljon muuta
http://www.slideshare.net/MarPir/2014-09pirttivaara-marjaetelapohjanmaaf
Kiitos tästä linkistä, ei ole osunut aiemmin silmiini.
Mutta tarkennan vielä sitä, mitä tarkoitin.
Nämä mainitut henkilöt, Jaakko Erkinpoika Uppa, Heikki Korpi ja Sigfred Jöransson ovat Y-DNA-testin teettäneiden isälinjojen kaukaisimpia tunnettuja ja toteamukseni oli, että heistä kaukaisempiin sukupolviin niin pitkälle, että heidän yhteinen esi-isänsä selviäisi, ei liene kirjallisia lähteitä.
Mutta koska erään testatun henkilön, johon viittasin, geneettinen etäisyys kaikkiin näihin on 7 askelta, kun markkereita on 67, heillä kaikilla on ymmärtääkseni jossakin tuntemattomassa menneisyydessä yhteinen esi-isä. Se mainitsemani 17. sukupolvi on todennäköisyysarvio eikä liene todennäköistä, että näiden henkilöiden sukulinjat ovat haarautuneet veljeksistä juuri siinä sukupolvessa. Nimiä näille esi-isille ei varmaankaan löydy, mutta sitä en tiedä, mihin DNA-tutkimus tulevaisuudessa yltää eli voisivatko koko kansaa koskevat perusteelliset DNA-testit paljastaa näitä haarautumisia niin, että periaatteessa voitaisiin laatia haarautumiskaavio näille mainituille sukulinjoille. Siis vaikka esi-isistä ei henkilöinä mitään tiedettäisikään.
DNA-testi oli hyvä varmistus Sigfredin Ilmajokiselle taustalle, täytyy etsiä Ylistaron ja Lapuan suunnalta. Ikävää että SAYn luettelot sieltä suunnalta on laadittu vasta 1700-luvun alusta.
Vaikka Suomessa on useita isoja jokia, nämä DNA-osumat ovat selkeästi Kokemäenjoen ja sitten Kyrönjoen varsilta.
Jäin miettimään Helan aloitusta ja henkilöistä tiedettyjä päivämääriä. Jos Agnes Jakobsdotter oli Eskolan Jacob Larssonin vanhin tytär niin onko mahdollista että Agnesin oma tytär Brita olisi syntynyt jo 1634? Jacob Larsson kuoli ilmeisesti 1681, joten hän ei liene syntynyt kovinkaan paljoa 1500-luvun puolella? Jacob voisi siis ikänsä puolesta olla lähes Britan isä ja tähän väliin pitäisi saada mahtumaan yksi sukupolvi - Agnes. Kun tähän vielä lisätään tieto että Agnes oli Jacob Larssonin vanhin tytär niin Jacob Larssonin on pitänyt elää hyvin vanhaksi?
Anna Jakobsdotter peri Eskolan enoltaan, vanhemmalta Jakob Larssonilta eli Jakob Haunialta (1558-1582). Nämä asiat käyvät ilmi perinnönjaosta Jakob Nilssonin jälkeen, jossa vain Anna ja hänen veljensä Nils Jakobsson, Juvelan uusi ratsutalollinen olivat enää läsnä (Tyrvään käräjät 24.2.1627).
H. I.
Siis onko Annan äiti Haunialta? TH
Jäin miettimään Helan aloitusta ja henkilöistä tiedettyjä päivämääriä. Jos Agnes Jakobsdotter oli Eskolan Jacob Larssonin vanhin tytär niin onko mahdollista että Agnesin oma tytär Brita olisi syntynyt jo 1634? Jacob Larsson kuoli ilmeisesti 1681, joten hän ei liene syntynyt kovinkaan paljoa 1500-luvun puolella? Jacob voisi siis ikänsä puolesta olla lähes Britan isä ja tähän väliin pitäisi saada mahtumaan yksi sukupolvi - Agnes. Kun tähän vielä lisätään tieto että Agnes oli Jacob Larssonin vanhin tytär niin Jacob Larssonin on pitänyt elää hyvin vanhaksi?
Kyllä tässä on menty nuorina naimisiin. Brita Simonsdotterin ensimmäinen lapsi syntyi 1656, joten hän on syntynyt viimeistään vuoden 1640 vaiheilla. Hänen iäkseen ilmoitetaan 1697 63 vuotta, olisi sen mukaan syntynyt 1634. Siinä on muutama vuosi liikaa, mikä oli tavallista. Agnes Jakobsdotterin, jonka kuolinaikaa ja ikää ei tunneta, on täytynyt syntyä viimeistään vuoden 1620 vaiheilla. Hän on Eskolassa tyttärenä vuodesta 1657 ja hän lienee se ratsumiehen vaimo Agnes, joka asui siellä jo aikaisemmin. Jakob Larsson tuli Eskolan isännäksi 1626. Olettamus että hän on syntynyt 1500-luvun puolella, lienee oikea. Isästä Lasse Olofssonista on tosin tietoja vasta 1602 alkaen, jolloin hän tuli ratsumieheksi Jesper Mattsson Kruusin lipustoon.
H. I.
Siis onko Annan äiti Haunialta? TH
Anna Jakobsdotter ei ollut Haunia-Eskolasta vaan Kaukolan kylän talosta, jonka nimenä oli myöhemmin Knaapi. Tässä talossa asui Varsinais-Suomesta tullutta Suomalaisen sukua. Annan isä oli Jakob Nilsson Suomalainen (isäntä 1583-1600), joka sai 1588 verovapauden sillanrakennusansioista Inkerinmaalla. Annan äiti N. Larsdotter oli Mielaanniemen Eskolan isännän Jakob Larsson Haunian (isäntä 1558-1582) sisar. Heidän isäänsä Lars Hauniaa ei mainita Mielaanniemeä koskevissa lähteissä, hän oli ehkä talollisen Olof Haunian nuorena kuollut poika.
H. I.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.