Paulus sukunimenä

[Irma Nykänen]

Täällä kun on oikeitakin sukututkijoita kysyisin sukunimen Paulus alkuperästä.
Pielavedeltä on erääseen sukuni sivuhaaraan naitu torpparin tytär Vilhelmiina Paulus. Onko Paulus sotilasnimi? Oikein kun antaa mielikuvituksen lentää, niin Stalingradin taistelunhan hävisi komentaja Friedrich Paulus.

Vielä jatkosodassa kaatui 10.10.1942 Pielavedeltä korpraali Soini Johannes Paulus.

[Juha]

Ihan HisKillä etsien löytyi mm käsityöläisiä, torppareita ja itsellisiä

Paulus on tosiaan ihan "sukunimi" vaikka sukunimilaki tuli voimaan vasta vuonna 1920.



Juha

[Matti Lund]

Ihan HisKillä etsien löytyi mm käsityöläisiä, torppareita ja itsellisiä

Paulus on tosiaan ihan "sukunimi" vaikka sukunimilaki tuli voimaan vasta vuonna 1920.



Juha

Hei, kyllä löytyy tämän lisänimen takaa myös aivan rehellinen talonnimi Limingan pitäjän Lumijoenkylästä. On maakirjakylän numerolla 4 isonvihan jälkeen ja siinä vaiheessa vielä koko manttaalin talo.

Jotain enemmänkin tietoa on kertynyt Pauluksen talon asujista.

Liminkahan on paikkakunta, jossa on useita tällaisia etunimipohjaisia talonnimiä, jotka muistuttavat latinalaisia nimiä ja päättyvät s -kirjaimeen. Markku Kuorilehto on inventoinut tutkielmassaan kaikki Limingan talojen nimet ja on selvitellyt niiden syntymekanismeja, joten kannattaa tutustua hänen tutkielmaansa, kun kiinnostus nimeä kohtaan on noinkin suuri.


terv Matti Lund

[Irma Nykänen]

Kiitoksia!

Ryhdynpä tutkimaan Liminkaa.

[Irma Nykänen]

Tutkiskelin Liminkaa, mutta en ole yhtään varma, että nimen alkuperä olisi siellä. Tosin saattaa olla lähiseudulla, Raahesta löytyy syntyneitä ja haudattuja jo 1600-luvulta. Ovat todellakin itsellisiä, torppareita jne.

Ainoa "paremman väen" edustaja on Kivennavalla 4.6.1730 kuollut kyrkoh. Georg Paulus, lienee kirkkoherra.

[Matti Lund]

Tutkiskelin Liminkaa, mutta en ole yhtään varma, että nimen alkuperä olisi siellä. Tosin saattaa olla lähiseudulla, Raahesta löytyy syntyneitä ja haudattuja jo 1600-luvulta. Ovat todellakin itsellisiä, torppareita jne.

Ainoa "paremman väen" edustaja on Kivennavalla 4.6.1730 kuollut kyrkoh. Georg Paulus, lienee kirkkoherra.

Hei, ainakin Saloisten ja Siikajoen (Revonlahdella) pitäjien puolella asunut Antti Jaakonpoika Paulus oli nimenomaan Lumijoen Pauluksen talon poika, joka myi oman perintöoikeutensa Pauluksen taloon. Asui muutaman vuoden Revonlahden Virsun taloa, jonka vävy oli.

Siis joidenkin Saloisten/Siikajoen pitäjien puolella asuneitten lisänimeltään Paulusten lähtötalo oli nimenomaan Limingan Paulus. Lumijokelaisilla oli naapurikyläläisinä paljon sukuyhteyksiä saloislaisiin sukukuihin. - En nyt kuitenkaan kaikkia mene takaamaan, sillä varsinaista Paulus -selvitystä en ole tehnyt, vaan ne ovat kohtaamisia ja viistämisiä muitten projektien yhteydessä.

Tuota Sinun hakemaasi en osaa yhdistää lennosta kehenkän tuntemaani ilman jonkinlaista tutustelua tai vähän tarkempia henkilötietoja.

terv Matti Lund

[Irja Paredes]

Selailin mielenkiinnosta.

Limingalta löytyy Johan Paulus ja Maria vaimo
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22583&pnum=192

Pielavedelle muuttanut samainen mies v 1813
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=242&pnum=19

Syntymäajat täsmää ja mukana muuttaa ; Henrik s.2.2.1810

Tuo Henrik avioituu Pielavedellä Stina Ihalaisen kanssa.Edellä olevat Paulukset mielestäni ensimmäiset Paulukset Pielavedellä ja Savossa.

[Irma Nykänen]

Okei. Kiitoksia, Pielaveden Paulukset siis ovat Limingasta. Wilhelmiina Paulus oli 6.04.1844 syntynyt Tossavanlahdessa talo 5. Vanhemmat torppari Henrik Paulus s. 2.2.1810, sitä missä oli syntynyt en ollut saanut selville ja vaimo Stina Ihalainen s. 26.9.1808.
Raahessa ja Tyrnävällä on Hiskin mukaan Pauluksia jo 1600-luvulla. Kumpi oli ensin muna vai kana. Paulus-suku vai Pauluksen talo?

[Matti Lund]

Okei. Kiitoksia, Pielaveden Paulukset siis ovat Limingasta. Wilhelmiina Paulus oli 6.04.1844 syntynyt Tossavanlahdessa talo 5. Vanhemmat torppari Henrik Paulus s. 2.2.1810, sitä missä oli syntynyt en ollut saanut selville ja vaimo Stina Ihalainen s. 26.9.1808.
Raahessa ja Tyrnävällä on Hiskin mukaan Pauluksia jo 1600-luvulla. Kumpi oli ensin muna vai kana. Paulus-suku vai Pauluksen talo?

Talonnimi Paulus ja siitä talon asujilla silloin tällöin tavattava lisänimi Paulus on todennäköisesti tullut taloa 1500 -luvulla asuneen Pauli -nimisen isännän etunimestä Pauli eli Paulus. Hyvin monissa tapauksissa talonnimet ja lisänimet näin tulevat.

Paulilla oli poika Heikki Paulinpoika, joka oli isäntänä Paulin jälkeen. Vuoden 1627 RL:n mukaan Heikki Paulinpoika oli 70 -vuotias ja hänen poikansa Lauri Heikinpoika 28 -vuotias. Lauri seurasi isäntänä isäänsä Heikkiä:

Talonnimi Pauluksela esiintyy mm. tässä vuoden 1647 kymmenysluettelossa, josta se nähdään em. Lauri Heikinpojan isännöimänä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622075

Lumijoella huomattavin osa talonnimistä oli syntynyt samalla tavalla isäntien etunimistä kuten voit hyvin todeta tätä kymmenysluetteloa selaamalla, siinä naapureina olivat mm. Hannula, Penttilä ja Sippala. On siellä muunkinlaisia, mutta tämä on suurin ryhmä.

Ohessa maakirja Lumijoen kohdalta vuodelta 1557:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630709

Tällöin löytyy kolme Paulia, joista kaksi Paulia on lisänimellä Savolainen. Toisesta Pauli Savolaisesta yksi talo on "perinyt" talonnimen "Savolainen", jonka voit todeta kymmenysluettelosta.

terv Matti Lund

[tapanisa]

Esi-isoäitini, 1700-luvun alusta Ristiinasta, nimi oli Elisabet Paulius. Olisikohan Pauluksella ja Pauliuksella jotain tekemistä keskenään. Tauno Särkältä saamani materiaalin mukaan "...Carl Paulius (s. 1695), Elisabetin isä, oli syntyisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli ollut ajurinvanhin, alkuperäiseltä nimeltään Johan Hupponen, ja hänen äitinsä oli Elisabet Fransintytär. Carl Pauliuksen veli, Gabriel Paulius, oli nimismiehenä Taipalsaaressa, Mäntyharjussa ja Hirvensalmella. Pauliuksen sukua koskevat tiedot ovat teoksesta: Matti Valta, Virkamiehiä. Lääninhallituksen virkamiehet 1721-1808, s. 384-385 (Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 56. Helsinki 2005...". Terv. Tapani Särkkä