Brandeberg

[Giösling]

Lapinjärven Porlammin sukujen selvitys (vrt. Solitander-keskusteluketju) on johtanut merkittäviin lisälöytöihin.

Uudenmaan jalkaväkirykmentin sotatuomarin (auditöörin) virkaa hoiti ajalla 22.6.1742-31.12.1750 Karl Erik Brandeberg. Hänen asuinpaikkanaan oli tuolloin Liljendalin Eskilomin Backas. Tehtäväänsä hän oli saanut kenraali Lewenhauptin valtakirjan, jonka Kuninkaallinen Majesteetti vahvisti 25.9.1744. Brandeberg oli ennen tätä toiminut Porvoon kaupunginnotaarina ja ylennettiin v. 1750 yliauditooriksi (ylisotatuomari).

Mitä ilmeisimmin hän liittyy sukusuhtein Porvoon kaupungin porvarina vaikuttaneeseen Jacob Brendenbergiin, joka oli aviossa Birgitta Helena Winbladin kanssa.
Tälle jälkimmäiselle parille syntyi Porvoossa 21.5.1759 Carl Fredrik-niminen poika.

Ylisotatuomari Karl Erik Brandebergin poika on melkoisella varmuudella se vänrikki Karl Fredrik Brandeberg, joka kuoli Anjalan Ummeljoen Parpolan puustellissa 20.1.1810 59 vuoden ja 6 kuukauden ikäisenä. Hän oli siten syntynyt v. 1750 ja on syntymäajaltaan hyvin lähellä sitä Christina Eleonora Brandebergiä, joka syntyi sotatuomari Carl Fredrik Brandebergille ja Margareta Catharina Wittfoothille Liljendalin Eskilomissa 26.10.1748.

Samaan sisarussarjaan voisivat kuulua Lovisa Catharina Brandeberg, joka nai 8.9.1773 sotakomissaari Carl Henrik Slöörin ja Pernajan nimismiehen,
Johan Wilhelm Slöörin nainut Maria Elisabeth Brandeberg.

Varmuudella tiedetään, että Karl Fredrik Brandeberg avioitui Ummeljoella 17.11.1800 Ebba Christina Weckmanin kanssa, joka oli Anjalan kartanon
inspehtoorin Benjamin Weckmanin ja Catharina Löfbergin tytär ja Forsbyn ruukinsaarnaajan Benjamin Weckmanin ja Katarina Tottiliuksen pojantytär.

Miehensä kuoltua leski perheineen siirtyi Lapinjärven Porlammin Seikkalan taloon.

Seikkalasta käsin avioitui vänrikintytär Helena Sofia Brandeberg porlammilaisen Matts Abrahamsson Yrjälän kanssa.

Parin lapsista:


1) Anna Helena Mattsdr nai Nils Henriksson Slifvastin Lapinjärven Norrbysta. Nils asettui vävyksi Yrjälään. Lapset avioituivat mm. Porlammin Seikkalaan, Artjärven Friman-sukuun (Paulus Friman, suntio), sekä Orimattilaan (Maria Mathilda Eliasdr s. Orimattila 27.2.1850 & Amalia Abrahamsdr s. Orimattila 4.1.1845).


2) Maria Matts avioitui Johan Wilhelm Gustafssonin kanssa, joka oli syntynyt Myrskylän Kreivilän Antmarkusasissa. Hänen vanhempansa olivat Gustaf Johansson Seikkala ja Anna Johansdr Antmarkusas, Johan Johansson A:n ja Maria Ersdr Petaksen (Muttom, Myrskylä) tytär. Maria Ersdr lankoja olivat mm. Gustaf Eriksson Pahala, Erik Thomasson Eklund ja Samuel Henriksson Pahala. Maria Ersdotterin äitipuoli oli Anna Elisabet Pelsmeyer.

Maria Mattsdotterin & Johan Wilhelmin Porlammin Raskalassa syntynyt tytär Edla Maria Johansdr nai 24.11.1862 Karl Mattson Nysténin Porlammin Eskolasta.

Edlan lankoja ja kälyjä olivat siten:

-Aron Johan Giösling (puoliso Maria Mattsdr Nystén)
-Henrik Kojo (puoliso Helena Sofia Mattsdr Nysten). Parin poika Johan Kojo (1868-1918) toimi Blagoveshenskin kaupungin pormestarina Amurinmaalla ja johti
kaupungin puolustusta boxarikapinan aikana.
-Fredrika Eliasdr Svarfvars (puoliso Matts Mattson Nystén)
-Anders Johan Berg (puoliso Lisa Mattsdr Nystén)
-Johan Lindberg (puoliso Wilhelmina Mattsdr Nystén).

Samasta Myrskylän Nystén suvusta polveutuu Pelgjärven pastori Carl Alfred Nystén, jonka puoliso oli Amanda Mathilda Stråhlman.


3) Otteliana Mattsdr nai 17.7.1851 porlammilaisen Johan Mattson Wilon, jonka käly oli Anna Sofia Eriksdr, Erik Andersson Skeggin (Skäcki) ja
Anna Christina Johansdr Kuggaksen (vanhemmat Johan Johansson Kuggas ja Maria Mattsdr Homberg Liljendalin Hommansbystä) tytär.


Paitsi sitä, että Anders Allardtin ruotsinkielisiksi luokittelemien talojen suvut näyttävät avioituneen paljolti keskenään, huomio kiintyy myös lukuisiin aviolinkkeihin Liljendalin Hommansbyhyn, Orimattilaan ja Myrskylän Öfvitsbölen & Labbomin suuntaan.

Jos Brandeberg-suvun juureksi paljastuu Porvoon-seutu, kuten ylisotatuomarin uraputken alku enteilee, on Solitander-metsästyskin saanut lisäpontta.

Birgitalle jälleen suurkiitos Brandebergien jälkipolvien selvityksestä. Mitä vielä löytyykään?!

Orimattilalaisilta toivoisin kommentteja Maria Mathildan ja Amalian taustoista.



Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Selvyyden vuoksi pieni tarkennus:

Ebba Christina Weckman oli Karl Fredrik Brandebergin toinen puoliso.

Karl Fredrikin ensimmäinen puoliso oli ollut Maria Christina Sundberg.

Parille syntyi Pernajan Greggbölessä Fredrika- ja Helena Sophia-nimiset
tyttäret, joista jälkimmäinen nai Porlammille ja edellinen katosi Loviisaan
naimattomana vuonna 1816.

Fredrikan myöhemmät vaiheet ja Maria Christina Sundbergin tausta peräänkuulutetaan.


Terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Fredrikan kohtalo selvisikin nopeasti; hän palasi Porlammin Seikkalaan, jossa kuoli naimattomana 27.5.1856.

Toivoisin edelleen lisätietoja Maria Christina Sundbergin taustasta ja
sitäkin, kenen tyttäriä olivat Brandeberg-sukuun naidut orimattilalaisminiät;

-Maria Mathilda Eliasdr s. 27.2.1850 Orimattila

-Amalia Abrahamsdr s. 4.1.1845 Orimattila?


Terveisin

Juhani Pesu

[Kari Kukkanen]

Pernajan lastenkirjasta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/lastenkirja_1744-1772_es251/52.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/lastenkirja_1744-1772_es251/52.htm) Safträsk löytyy seuraavaa:
audit (epäselvää) Carl Fredrik Brandeberg 1752? J. Lovisa Brandeberg 1753? alempana Maria Elisabet Brandeberg 1756?
ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/lastenkirja_1744-1772_es251/163.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/lastenkirja_1744-1772_es251/163.htm) Sarfsalö audit. b. Carl Fred. Brandeberg 1752 Lovisa Cath. Brandeberg 1753 Maja Lisa Branberg 1756.

Rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1750-1763_es243-244/269.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1750-1763_es243-244/269.htm) löytyy Herr audit. B. ja fru Wittfoth.merkinnällä till Helsingfors 1751(7?).
vrt Hiski: 26.10.1748 29.10.1748 Eskelom Backas Andit. Carl Eric Brandeberg Margareta Cat: Wittfoot Crist: Eleon:

Mutta sitten http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1750-1763_es243-244/301.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1750-1763_es243-244/301.htm) s. 156 löytyy Lassaksesta Hr asess. Lorentz Brandeberg fru Zara Cath Tess.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1772-1777_es244-245/44.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/rippikirja_1772-1777_es244-245/44.htm) Sarfsalö H. audit. Lars Brandeberg 1718 fru Cath Tesch 1728 Carl Brandeberg 1752 J. Lovisa Cath Brandeberg 1753 (gift med länsman Slöör) Maria Elisabet 1756; kaikki em. till Elimä 1777.

Tulkintani mukaan em. lapset ovat sotatuomari Lars(Lorentz) Brandebergin ja Sara Katarina Teschen lapsia.
vrt Elimäen Hiski haud. 19.4.1787 24.4.1787 Ranssila Slör Anditenr:änk: Sara Cath: Tesep slag 60

vrt Turun akat. ylioppilaat. n:ot 5941 ja 6342.

t. Kari Kukkanen

[Bodniemi37]

Tulkintani mukaan em. lapset ovat sotatuomari Lars(Lorentz) Brandebergin ja Sara Katarina Teschen lapsia.
vrt Elimäen Hiski haud. 19.4.1787 24.4.1787 Ranssila Slör Anditenr:änk: Sara Cath: Tesep slag 60

vrt Turun akat. ylioppilaat. n:ot 5941 ja 6342.

t. Kari Kukkanen

Hei!

Lotte Reenpään mukaan Lars Brandebergin puolison Sara Katarina Teschen vanhemmat olivat Viipurista Loviisaan muuttanut kauppias ja raatimies Peter Hansinpoika Tesche ja tämän ensimmäinen puoliso Maria Karstenintytär Dannenberg [Reenpään Tesche-käsikirjoitus SSS:n kirjastossa].

Eeva-Liisa Oksanen vuorostaan kertoo Anjalan historiassaan, että Lars Brandeberg, joka "kuoli ilmeisesti vuoden 1781 alussa...", vuokrasi paroni Wreden omistamaa Muhniemen Salvurin tilaa.

Maria Elisabet Brandebergin puoliso oli Myrskylässä 2.3.1809 52-vuotiaana (HisKi) menehtynyt kruununnimismies Johan Wilhelm Slöör, joka kuoliniästään laskettuna syntyi 1757. (Kruununnimismies Henrik Jakob Slöörin perheeseen syntyi Pernajan Särkilahdessa 2.1.1757 poikalapsi, joka sai kastettaessa nimen Wilhelm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pernaja/syntyneet_1747-1766_es253-254/215.htm. - Kummeista kersantti Carl Gustaf Slöör oli mielestäni Vpl Pyhäjärven koulumestari ja lapsen isoisä.)

[Giösling]

Kiitos mielenkiinnosta & lisätiedoista.

Se, että Karl Erik ja Lars ovat lähisukulaisia (veljiä?) saattaa olla syynä sillekin, että he hoitivat peräkkäin Uudenmaan jalkaväkirykmentin sotatuomarin (auditöörin) virkaa:

-Karl Erik 22.6.1742-31.12.1750
-Lars 31.12.1750-16.10.1771, jolloin erosi.

Wirilander ei, outoa kyllä, tunne virkatalon nimeä, eikä osoitetta.
Karl Erik Brandeberg todistetusti asui Liljendalin (Pernaja) Eskilomin Backaksessa v. 1748, jolloin Christina Eleonora Brandeberg syntyi.

Karl Fredrik Brandebergin syntymävuodeksi saadaan tarkalleen vuosi 1750, joka osuu juuri veljesten viranvaihtoon.

Henkilökohtaisesti arvelen, että Cal Fredrik on Carl Erik Brandebergin ja
Margareta Catharina Wittfoothin poika, kuten aiemmin esitinkin.
Loviisa Catharina ja Maria Elisabeth voisivat sitten olla Larsin tyttäriä,
kuten rippikirjat indikoivat, tai sitten ei.

Oireellisesti Sara Catharina Tesche merkitään Gustaf Wittfoothin puolisoksi kuten oheisesta käy ilmi.
HY:n oppilasmatrikkeli ei tunne Larsille vaimoa.

Turun ruotsalainen seurakunta - Åbo svenska församling - vihityt

Vaimon etunimi: SARA CATHARINA => Katariina, Sara
Vaimon sukunimi: TESCHE => Tesches, TescheKuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/14hoid?fi+0568+vihityt+388) 13.2.1759 Handelsm. Herr Gustaf Wittfooth j. Sara Catharina Tesche

1 tapahtumaa löytyi.


Sara Catharina Tesche olisi avioituessaan v. 1759 ollut "jungfru".


Terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Hei!

Lotte Reenpään mukaan Lars Brandebergin puolison Sara Katarina Teschen vanhemmat olivat Viipurista Loviisaan muuttanut kauppias ja raatimies Peter Hansinpoika Tesche ja tämän ensimmäinen puoliso Maria Karstenintytär Dannenberg [Reenpään Tesche-käsikirjoitus SSS:n kirjastossa].

Eeva-Liisa Oksanen vuorostaan kertoo Anjalan historiassaan, että Lars Brandeberg, joka "kuoli ilmeisesti vuoden 1781 alussa...", vuokrasi paroni Wreden omistamaa Muhniemen Salvurin tilaa.

Maria Elisabet Brandebergin puoliso oli Myrskylässä 2.3.1809 52-vuotiaana (HisKi) menehtynyt kruununnimismies Johan Wilhelm Slöör, joka kuoliniästään laskettuna syntyi 1757. (Kruununnimismies Henrik Jakob Slöörin perheeseen syntyi Pernajan Särkilahdessa 2.1.1757 poikalapsi, joka sai kastettaessa nimen Wilhelm, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pernaja/syntyneet_1747-1766_es253-254/215.htm. - Kummeista kersantti Carl Gustaf Slöör oli mielestäni Vpl Pyhäjärven koulumestari ja lapsen isoisä.)

Ritva,

Hauskastipa sattuu, että tuo Salvuri on juuri se Muhniemen tila, jota
viljeli korpraali Jacob Qvist, jonka poika Jonas Jacobsson Qvist, riitauduttuaan Wreden kanssa, joutui siitä tilapäisesti luopumaan.

Niipä hän (Jonas Qvist) muutti Ruotsinkylään, josta hankki Flinckas-tilan puolikkaan. Tilaa, joka vastedes tunnettiin Qvistinä (Visti) jäi viljelemään hänen nuorempi poikansa Jonas Jonasson Qvist (1745-1805).

Salvuri siirtyi Brandebergin kuoltua takaisin Qvisteille. Mårten Jonasson
Qvist osti sen omaksi (verolle) v. 1799. Omaksiosto oli ensimmäinen laatuaan Muhniemellä (vrt. Vehkalahden Qvist-keskusteluketju).

Terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Oireellisesti Sara Catharina Tesche merkitään Gustaf Wittfoothin puolisoksi kuten oheisesta käy ilmi.
HY:n oppilasmatreikkeli ei tunne Larsille vaimoa.

Juhani Pesu


Hei Juhani!

Sara Katarina Teschejä olikin kaksi kappaletta. Turussa 1759 Gustaf Wittfoothin kanssa vihityn Sara Katarina T:n vanhemmat olivat (lähde edelleen Reenpään käsikirjoitus) haminalainen kauppas Henrik Johaninpoika Tesche ja tämän Viipurissa 1705 syntynyt jälkimmäinen puoliso Kristina Lempf, joka vanhemmat olivat Laguksen ja Ruuthin tuntemat Gabriel Lempf (Lemke) ja Kristina (joskus myös Katarina) Jakobintytär Dannenberg (jonka ensimmäinen puoliso oli Henrik Jockiminpoiks Sutthoff).

[Kari Kukkanen]

Larsin puoliso Sara (Anna) Katarina Tesche on syntynyt 1728 ja he saivat Pernajassa lapsen Petter Lorentz 13.11.1746, mutta tämä kuoli jo 7.2.1747 Pernajassa
vrt Hiski jossa väärin lapsi laitettu kaksisiksi:
13.11.1746 15.11.1746 Sarfsalaöö Kuggas Seeret. Lars Braudb.: Anna Cathar. Tosche Petter och
13.11.1746 15.11.1746 Sarfsalaöö Kuggas Seeret. Lars Braudb.: Anna Cathar. Tosche Lorentz är (tvill.)

Sara kuoli 19.4.1787 Elimäellä
vrt Hiski jossa taas oudosti:
19.4.1787 24.4.1787 Ranssila Slör Anditenr:änk: Sara Cath: Tesep slag 60
vrt SSV 9(1925), s. 283-288: Anna Elisabeth Bilang, Iitin kappalaisen Johan J. Plagmanin leski, vih. 14/6 1753 Elimäellä kauppias Peter Teschen kanssa. Tässä yhteydessä sopinee huomauttaa, että Ruuthin esitys tämän Teschen perhesuhteista (Viipurin kaup. hist., Tesche-suku, taulu 23) on harhaanjohtava, kuten jo edellämainitusta vihkimäajastakin näkyy. Loviisan maistraatin arkistossa olevista perunkirjoituspöytäkirjoista ja konkurssiasiakirjoista selviää, että Tesche oli aikaisemmin ollut naimisissa Christina Schmidtin kanssa (perunkirj. hänen jälk. 8/4 1752), josta aviosta olivat lapset Hans, Gustaf, Margareta Elisabeth ja Christina Helena. Teschen kuoltua tehdyssä perunkirjoituspöytäkirjassa 21/8 1761 mainitaan edellälueteltujen lasten lisäksi vävypuolet rykmentinauditööri Lars Brandeberg ja kauppias Hans Henrik Sutthoff Haminasta, mutta ei mitään lapsia 2. aviosta.

Kauppias Wittfoothin nainut Sara Cath. Tesche on mielestäni kauppias Henrik Teschen ja Kristina Lamphin tytär joka synt. 18.3.1738 Haminassa.

Karl Fredrik on kyllä mielestäni Larsin poika.

t. Kari Kukkanen

[Giösling]

Hei Juhani!

Sara Katarina Teschejä olikin kaksi kappaletta. Turussa 1759 Gustaf Wittfoothin kanssa vihityn Sara Katarina T:n vanhemmat olivat (lähde edelleen Reenpään käsikirjoitus) haminalainen kauppas Henrik Johaninpoika Tesche ja tämän Viipurissa 1705 syntynyt jälkimmäinen puoliso Kristina Lempf, joka vanhemmat olivat Laguksen ja Ruuthin tuntemat Gabriel Lempf (Lemke) ja Kristina (joskus myös Katarina) Jakobintytär Dannenberg (jonka ensimmäinen puoliso oli Henrik Jockiminpoiks Sutthoff).

Tämä on mannaa! Kiitos Ritva! Melkoinen aarreaitta tuo Loten käsikirjoitus. Sain useita vuosia sitten häneltä runsaasti materiaalia
lähinnä Nirkko & Serlachius-suvuista, kuten varmaan muistatkin.

Huomasin muuten Brandebergien yhteydessä, että Lapinjärven Porlammin
rippikirjoissa esiintyy myös Lemke-nimisiä mm. Christer Lemke (1764-1820)
ja Hedda Lemke s. 1799. Olisikohan tässä sukulinkki?

Terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Iitin kappalaisen Johan J. Plagmanin leski,



Ja Johannes Johannis Plogmanin, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4992, ensimmäinen puolisohan oli Virolahdella 29.4.1691 syntynyt Barbro Paulin, joka kastetodistajuuksistaan päätellen oleskeli usein Valkealassa vuodesta 1717 lähtien.

[Bodniemi37]

Juhani!

Mm. Savon Lemke-suvu(i?)sta on näillä palstoilla taidettu keskustella ennenkin?

Lotte Reenpään julkaisu Serlachiuksen suku oli muistaakseni ensimmäinen alamme teos, jonka lainasin kirjastosta. Ilmeisesti häntä (ja tutkijatoveriaan Mirja Carpelania) meidän on kiittäminen siitäkin, että tiedämme Agneta Andersintyttären ensimmäisen puolison Sigfridus Matthiaen kuuluneen vehkalahtelaiseen Hermigier-sukuun?

[Sariainen]

Fredrikan kohtalo selvisikin nopeasti; hän palasi Porlammin Seikkalaan, jossa kuoli naimattomana 27.5.1856.

Toivoisin edelleen lisätietoja Maria Christina Sundbergin taustasta ja
sitäkin, kenen tyttäriä olivat Brandeberg-sukuun naidut orimattilalaisminiät;

-Maria Mathilda Eliasdr s. 27.2.1850 Orimattila

-Amalia Abrahamsdr s. 4.1.1845 Orimattila?


Terveisin

Juhani Pesu

Orimattilan kastekirjan mukaan: AMALIA joka syntyi 4.1.1845 oli
Bonden Abaham Johansdr. ja Hedda Lena Mickelsdr., tytär
Mallux, Klemola
Toinen Maria Matilda taas löytyy toisesta sukukirjastani jälkeläisenä.
Terv. SARIAINEN:rolleyes:

[Giösling]

Birgitan ansiosta löytyi vielä eräs Brandeberg-linja:

Porlammilla v. 1816 naimattomana kuollut Fredrika Brandeberg sai Ummeljoen Parpolassa kolme viikkoa isänsä kuoleman jälkeen 9.2.1810
tyttären, joka kastettiin Lena Sofia Brandebergiksi. Isäksi on merkitty
Bertel Dahlgren.

Lena Sofia Brandeberg avioitui Loviisassa 27.8.1835 räätälinkisälli
Fredrik Carlssonin kanssa, joka oli Pernajan Gammelby Jönsas-rusthollin
poika.

Hänen vanhempansa olivat Carl Henrik Zachrisson Jönsberg (vanhemmat
Zanchris Fredriksson ja Catharina Andersdr Brandt) ja Catharina Samuelsdr, jonka vanhemmat olivat Samuel Andersson Grönstrand ja Maria Henrtiksdr Yrjas-Mattas (äiti Carin Solitander).

Fredrik Carlssonin sisaruksista:

-Carl Magnus nai Catharina Lovisa Cajanderin
-Caisa Greta avioitui Carl Johan Cajanderin kanssa

Tässä siis jälleen sisaruspari nai toisen sisarusparin.

Fredrik Carlsson ja Lena Sofia Brandeberg muuttivat Pietariin 10.12.1835.

Suurkiitokset Birgitalle!

Kiitos myös Sariaiselle orimattilatiedoista. Arvelelinkin, että sukulinkki
löytyy.

Huomasin juuri, että samasta Porlammin sukupiiristä Carl Gustaf Skegg
(Skäcki) haki hänkin vaimonsa Orimattilasta.
Nuorikon nimi oli Anna Lisa Jonaedr s. 18.11.1819 Malluxen Kyrössä.
Olisikohan jotenkin sukulinkissä Amaliaan?

Vaikkakin Brandeberg-suvun juurta ollaan HY:n matrikkelin mukaan viemässä Turkuun, vainuan, että todellinen alkukoti on Porvoon-seutu, jossa jo aviolinkit ovat olemassa Solitander-Brandt-ryppääseen.
Vedän siten uhmakkaasti, mutta hypoteesinomaisesti yhtäläisyysmerkit Brandt- ja Brandeberg-sukujen välille.

Kumotkoon ken kykenee!


Terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Juhani!

Mm. Savon Lemke-suvu(i?)sta on näillä palstoilla taidettu keskustella ennenkin?

Lotte Reenpään julkaisu Serlachiuksen suku oli muistaakseni ensimmäinen alamme teos, jonka lainasin kirjastosta. Ilmeisesti häntä (ja tutkijatoveriaan Mirja Carpelania) meidän on kiittäminen siitäkin, että tiedämme Agneta Andersintyttären ensimmäisen puolison Sigfridus Matthiaen kuuluneen vehkalahtelaiseen Hermigier-sukuun?

Aivan, olen Lottea kiittänyt Pappila-opuksessani mm. näistä tiedoista.
Sigfridus Matthiae oli Pappilan ensimmäinen pappisomistaja, Isac Abrahami
Nirkko se toinen. Lasken Sigfriduksen edelleen potentiaaliseksi esi-isäkseni
Kaijain-Cariander-linjalla. Isac Isaaci Nirkon puoliso, Christina Johansdr, Pappilan rusthollarinna, olikin sitten Serlachiuksia; Johan Danielssonin ja Anna Thorvostin tytär.

Terveisin

Juhani Pesu

[Sariainen]

Kiitos myös Sariaiselle orimattilatiedoista. Arvelelinkin, että sukulinkki
löytyy.

Huomasin juuri, että samasta Porlammin sukupiiristä Carl Gustaf Skegg
(Skäcki) haki hänkin vaimonsa Orimattilasta.
Nuorikon nimi oli Anna Lisa Jonaedr s. 18.11.1819 Malluxen Kyrössä.
Olisikohan jotenkin sukulinkissä Amaliaan?

Terveisin

Juhani Pesu

Mielestäni Orimattilan kastekirjassa ei tuolla syntymäajalla ole Anna Lisa Jonaedr. nimistä henkilöä syntynyt.
Kastekirjassa on kuitenkin Anna Lisa Eriksdr. s.08.11.1819 Ruha Mickola, vanh. Torp. Eric Adamsson ja Maria Johansdr. :confused:

Mutta Anna Lisa Jonasdr. on syntynyt 18.11.1818 vanh. Bond. Jonas Henriksson ja Maja Stina Andersdr. Mallux, Kyrö.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Topi]

Tervehdys Juhani ja Sariainen,

Sariainen jo mainitsikin tuosta Maria Mathildasta jonka äiti Maria Mikontytär on Sariaisen sukua. Marian puoliso, Elias Antinpoika on puolestaan minun sukuani.

Eliaksen kaksi sisarta, Karoliina Antintytär ja Maria Antintytär, olivat aviossa isoisäni isoisän kirkkoväärtti Johan Tobiaksenpoika Sereniuksen kanssa Orimattilan Virenojan Matikkalasta. Näistä sisaruksista tuo Karoliina on isoisäni isoäiti.

Eliaksen, Karoliinan ja Marian isä, Antti Juhonpoika, oli Orimattilan Simolan Kestikievarista ja äiti, Anna Kustaantytär, Virenojan Hovista.

Jos heikotkin linkit kelpaavat, niin tuon Johan Sereniuksen sisar, Eeva Loviisa Tobiaksentytär, oli aviossa Mallusjoen Kyrössä Joonas Joonaksenpojan kanssa joka ilmeisesti on tuon mainitsemasi Anna Liisan veli.

terv
Topi Kinnunen

[Sariainen]

No moi Topi pitkästä aikaa. Oletko tehnyt ahkerasti sukututkimusta ? :D:
Terv. SARI -AINEN :rolleyes:

[Giösling]

Tervehdys Juhani ja Sariainen,

Sariainen jo mainitsikin tuosta Maria Mathildasta jonka äiti Maria Mikontytär on Sariaisen sukua. Marian puoliso, Elias Antinpoika on puolestaan minun sukuani.

Eliaksen kaksi sisarta, Karoliina Antintytär ja Maria Antintytär, olivat aviossa isoisäni isoisän kirkkoväärtti Johan Tobiaksenpoika Sereniuksen kanssa Orimattilan Virenojan Matikkalasta. Näistä sisaruksista tuo Karoliina on isoisäni isoäiti.

Eliaksen, Karoliinan ja Marian isä, Antti Juhonpoika, oli Orimattilan Simolan Kestikievarista ja äiti, Anna Kustaantytär, Virenojan Hovista.

Jos heikotkin linkit kelpaavat, niin tuon Johan Sereniuksen sisar, Eeva Loviisa Tobiaksentytär, oli aviossa Mallusjoen Kyrössä Joonas Joonaksenpojan kanssa joka ilmeisesti on tuon mainitsemasi Anna Liisan veli.

terv
Topi Kinnunen

Topi,

Kyllä kelpaa. Vaikka muistan sinun privaatisti jo kerran kiistäneen Sereniustesi kuuluvan samaan sukuun Artjärven Serenius-lukkareiden kanssa, en malta olla vielä tyrkyttämättä samaa. Olen tiedostolleni jostain
napannut tiedon, jonka mukaan Artjärven lukkarina toimineen Johan Sereniuksen (1735-1809) vaimo olisi ollut Catharina Eriksdr, Erik Johansson Stor-Petaksen (Labbom, Mösrkom) ja Carin Mårtensdr Skrifarsin (Hardom)
tytär. Nuo Porlammin Skegg (Skäcki)-talon asukkaat olivat Stor-Petaksesta esipolvilinjaltaan. Näin siis, mutkan kautta, pääsisimme Sereniuksiin jälleen. Hypoteesin heikkous on siinä, etten ole varma onko tuo Sereniuksen puolison tausta todellinen, dokumentoitu tieto vai pelkkä kokeilu (viitereferenssi oireellisesti puuttuu). Ja sitten on tietenkin tuo kieltosi jo kerran.

Uskon kuitenkin vahvasti, ettei vaimoja Porlammille naitu "Kalliojärven tansseista", olikohan niitä edes silloin, vaan "dynastisista" syistä. Suvut joilla oli linkkejä säätyläisiin hakivat aktiivisesti toista samanmoista.

Tuumii terveisin

Juhani

Ps. Tuo tanssipaikan nimi ei sekään ole varma. Tarkoitan sitä lavaa,
joka 1950-luvulla oli muodissa. Se sijaitsi korkealla järvenrantakalliolla
Kirkonkylästä Tönnön suuntaan, aivan kuilun reunalla. Monikohan
tanssi humupäissään suoraan järveen?

[Sariainen]

Topi,

Kyllä kelpaa. Vaikka muistan sinun privaatisti jo kerran kiistäneen Sereniustesi kuuluvan samaan sukuun Artjärven Serenius-lukkareiden kanssa, en malta olla vielä tyrkyttämättä samaa. Olen tiedostolleni jostain
napannut tiedon, jonka mukaan Artjärven lukkarina toimineen Johan Sereniuksen (1735-1809) vaimo olisi ollut Catharina Eriksdr, Erik Johansson Stor-Petaksen (Labbom, Mösrkom) ja Carin Mårtensdr Skrifarsin (Hardom)
tytär. Nuo Porlammin Skegg (Skäcki)-talon asukkaat olivat Stor-Petaksesta esipolvilinjaltaan. Näin siis, mutkan kautta, pääsisimme Sereniuksiin jälleen. Hypoteesin heikkous on siinä, etten ole varma onko tuo Sereniuksen puolison tausta todellinen, dokumentoitu tieto vai pelkkä kokeilu (viitereferenssi oireellisesti puuttuu). Ja sitten on tietenkin tuo kieltosi jo kerran.

Uskon kuitenkin vahvasti, ettei vaimoja Porlammille naitu "Kalliojärven tansseista", olikohan niitä edes silloin, vaan "dynastisista" syistä. Suvut joilla oli linkkejä säätyläisiin hakivat aktiivisesti toista samanmoista.

Tuumii terveisin

Juhani

Ps. Tuo tanssipaikan nimi ei sekään ole varma. Tarkoitan sitä lavaa,
joka 1950-luvulla oli muodissa. Se sijaitsi korkealla järvenrantakalliolla
Kirkonkylästä Tönnön suuntaan, aivan kuilun reunalla. Monikohan
tanssi humupäissään suoraan järveen?

Saattoi hyvinkin "tuiskahtaa järveen jos olihakenut sitä ennen rohkaisua halkopinosta". :D::D:

Niin noista Sereniuksista, minulla näkyy olevan myös eräs Serenius (Sirenius), jonka syntymästä en ole merkintää vielä onnistunut löytämään. Hän oli Carl Jaakonp. Serenius s.24.10.1840 ? ja hän avioitui 1863 Amalia Sparf´n kanssa, joka oli Krämer, sekä kaksi kertaa Dordela jälkeläinen. :eek:
Löytyy molemmista kirjoistani. Heillä oli 5 lasta, joista kuitenkin 3 kuoli.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Topi]

Tervehdys taas,

Sariainen: kyllä valitettavasti viime aikoina on skukuharrastus jäänyt vähemmälle. Työasiat ikävästi häiritsevät !

Juhani: täytyypä katsoa vielä kunnolla nuo Sereniukset ja erityisesti linkki Artjärvelle. Jostakinhan se Serenius-nimi on Matikkalaan tullut, vaikka isoisäni tuohtuneena totesikin "No, mistäs ne kaikki muut sukunimet sitten on tulleet" kun isäni nimestä tiedusteli.

Tämä menee ehkä liian kauas Brandebergeistä mutta laitanpa nyt tähän nuo minulle läheiset Orimattilan Virenojan Matikkalan ja Hovin perheet:

Matikkala:
Tobias Juhonpoika 26.3.1787-21.8.1856 ja vaimonsa
Maria Matintytär 31.12.1790-15.4.1857

Tobias oli Orimattilan Simolan/Renkomäen Mattilasta ja Maria Vireonjan Matikkalasta. Heillä lapset:
- Johan Fredrik 17.1.1812-8.1.1814
- Maria Helena 10.4.1814-8.11.1880
- Erik Johan 27.11.1815-21.3.1820
- Anna Gretha 1.2.1818-31.7.1884
- Hedda Stiina 23.1.1820-26.5.1899
- Anna Liisa 23.5.1821-25.8.1883
- Ulriika Sofia 7.6.1823-9.7.1868
- Johan 1.8.1826-5.11.1903
- Eeva Loviisa 28.6.1829-4.1.1890

Hovi:
Antti Juhonpoika 29.10.1787-24.5.1857 ja vaimonsa
Anna Kustaantytär 18.8.1791-4.2.1843

Antti oli Simolan/Renkomäen Kestikievarista ja Anna Virenojan Hovista. Heillä lapset:
- Abel 19.4.1812-3.6.1864
- Elias 27.10.1813-4.5.1863
- Kalle Kustaa 23.7.1815-1.12.1861
- Anders Vilhelm 7.12.1816-6.3.1820
- Maria 25.9.1818-29.12.1885
- Hedda Leena 8.7.1820-
- Vilhelmiina 29.1.1822-19.4.1822
- Amalia 29.1.1822-21.7.1822
- Mikko 3.6.1823-
- Karoliina 16.9.1824-26.6.1867

Näistä perheistä Matikkalan Johan avioitui Hovin Karoliinan ja leskenä Marian kanssa ja Hovin Kalle Kustaa avioitui Matikkalan Anna Liisan kanssa. Johanin ja Karoliinan poika Kalle puolestaan avioitui Kalle Kustaan ja Anna Liisan tyttären Vilhelmiinan kanssa. Kallen ja Vilhelmiinan poika on isoisäni.

Eli isoisäni vanhemmat olivat serkuksia sekä isänsä että äitinsä puolesta.

Kun vielä edellisen sukupolven emännät Anna Hovi ja Maria Matikkala olivat sukua keskenään, niin ihan riittävästi sukulaisliittoja tuolla taustalla on.

Erityisesti nämä Matikkalat olivat seurakunnan asioissa tiiviisti mukana usean sukupolven ajan. He olivat myös tiiviisti mukana 1800-luvun herätysliikkeessä, "ruuttilaisissa", jonka perustajia olivat Askolasta kotoisin ollut muonamies Antti Ruuth ja porvoolainen opettajatar Katariina Miltopaeus.

Topi

[Purhoin]

Erityisesti nämä Matikkalat olivat seurakunnan asioissa tiiviisti mukana useansukupolven ajan. He olivat myös tiiviisti mukana 1800-luvun herätysliikkeessä, "ruuttilaisissa", jonka perustajia olivat Askolasta kotoisin ollut muonamies Antti Ruuth ja porvoolainen opettajatar Katariina Miltopaeus.

Topi

Hei, utelen tätä tässä ikivanhassa ketjussakin...

Mistähän voisi saada tietoa ruuttilaisuudesta?

-Timo Purhonen