Missä mennään eli voisiko olla näinkin?

[_eOw_]

Perniön(kään) syntyneiden luettelossa 1600-1700-luvulla äidin sukunimeä ei ole yleensä mainittu Jos on, niin miksi? Kohteeni, Petterin lasten äidiksi kuitenkin on nimettyLiskin Horn. Elisabeth on siis ollut Horn-sukua :)
Hiskistä löytyy 1600-1750 mennessä kaksi muuta "äiti-Hornia". Nimi tai nimimerkintä on siis hyvinkin harvinainen.
Petteri, sotilaana ja todennäköisesti ennen avioitumistaan, koskapa oli ensimmäisen lapsen syntyessä jo n 35-vuotias, "kierteli" Sarizhof, Pelgala, Warzhkova, ingris Narva jne seuduilla (ja kotimaassa Viipuri, Kyrölä, Pälkäne, Isokyrö).
Narvan seutuvilla (esim Zethau 16km Narvasta) sensijaan löytyy sopivan ikäisiä Elisabeth Horn(eja).

Kysynkin, onko sotaretkiltä puolisoiden tuonnista havaintoja eli voisiko sukunimen korostaminen johtua "maahanmuuttamisesta" eikä niinkään kotimaan Horneista?

[Kiikasta]

Ei tuo äidin sukunimen merkintä mitenkään harvinaista ole eikä varmaan liity Horn -nimeen. Kysypä Hiskistä vaikka Varsinais-Suomen kastetut ennen 1800-lukua ja pane äidin sukunimeksi vaikka KA niin saat paljon erilaisia sukunimiä.

[_eOw_]

Niinpä - onhan se Perniökin kai "Varsinais-Suomea". Eri seurakunnissa on ollut erilaisia merkintätapoja. Esim aikavälillä 1680-1720 sukunimiä Perniössä, Hiskin mukaan, oli n 4 prosentilla äideistä (1700-1720 n 5%).
Pappis- , sotilassäädyn, jälkimmäiseen tosin Liskin Horn'kin kuului, ja aateliston, tähän ryhmään kuulumisesta ei ole kuin "aavistus", sekä nimien kertautumiset (= useampia lapsiaja nimi per rivi) poislukien, ainakin tuolloin Perniössä todelliset prosentit ovat ratkaisevasti pienempiä.
Koko Varsinais-Suomessa samalla aikavälillä sukunimi oli merkitty n 37500 lapsen n 800 äidille eli n 2 prosentille (1700-1720 n 2,6%). Sukunimen merkintää naiselle (tai miehellekään) ei voine pitää kovin yleisenä. Muissa lähteissä, esim tuomiokirjoissa sukunimi näyttää esiintyvän niillkin, joilla papit merkitsivät vain patronyymin? Tarkempi seurakunnittainen erittely antaisi merkintätavasta varmastikin "moninaisia" tuloksia :)
Minulle tuntematon sukutraditio kertoo suvun tulleen Hugenottien aikaan pakoon Suomeen. Näyttöä ei löydy ja aikakaan ei oikein sovi, mutta voihan joku eriuskoinen voinut upseerin sotaretkiltä mukaan tarttua. Aviomies Petter liikkui Saksanmaalla, joskaan ei tradition Elsassissa, alueella, jossa Horn-nimi on/oli yleinen (esim Lisbeth Horn, s 1674, Zethau / Erzg). ja vaimokin löytyi vasta sotaretkien jälkeen. Niin että: Missä mennään eli voisiko olla näinkin?
Eli onko vaimonhausta esimerkkejä?