Kiikan hallinnollinen asema 1500-luvulla

[Harri Saastamoinen]

Kukapa osaisi valaista mikä oli Kiikan hallinnollinen asema 1570-1590 välisenä aikana, noin.

Kyse on lähinnä Kontin tai Jauhoparran talossa asuneesta Jaakko Markunpojasta. Sayn asutusluettelon mukaan kyseessä oli Jauhoparta ja Yläsatakunnan kihlakunnan koosteen mukaan talo oli Kontti.

Joka tapauksessa Rautalammin Vuonamon myyjänä Harvialan rouva Karinille mainitaan pälkäneläinen Jacop Marcusson josta ei ole Pälkäneellä mitään tietoa. Ainoa Jaakko joka tähän sopii olisi kiikkalainen Jaakko.

Voisiko selitys sille ettei Jaakko näy Pälkäneellä liittyä siihen että Kiikka kuului Pälkäneen alaisuuteen? Mistään en tätä tietoa löydä.

[Kiikasta]

Kiikka oli Tyrvään pitäjän kylä tuohon aikaan,siis kaukana Pälkäneestä, eri läänissä jne. Jauhoparrasta tuli sitten 1800-luvulla Kiikan pappila.

[Kiikasta]

Kiikka oli Tyrvään pitäjän kylä tuohon aikaan,siis kaukana Pälkäneestä, eri läänissä jne. Jauhoparrasta tuli sitten 1800-luvulla Kiikan pappila.

http://www.narc.fi/suvanto/

KIIKKA Kiikalla oli 1644 ulkopalsta Meskalan kylän rajojen sisällä.
Maanmittari Jonas Strängin huomautus, MHA A 1 s. 106. Tämän vuoksi
voi katsoa, että kylät ovat olleet samaa metsäjakokuntaa. Kylä luettiin
Meskalaan mk 1540-43. Kijcka mk 1544, 1546, 1552, kym 1558-59,
Kiicka mk 1553-59. Maksoi ruokalisän rukiina.

III Kontti
HEIKKI 1460-luku (f. 5r) kolmen Meskalan isännän jälkeen Henric
Kækj laina karpio ruista. 10.8.1469 Henric Kækj laina panni ruista.
Edellä ovat talon II Martti ja Meskalan Olavi Kauppamies. BFH I s.
359, 365. Koska Heikin paikka kirkontileissä osoittaa hänet kiikkalaiseksi,
on kylään sijoitettava myös seuraava lautamies: ex-kuningas
Kaarle Knuutinpojan johdolla Ala-Sastamalassa 13-15.1.1466 pidettyjen
käräjien tuomioista on kahdesta säilynyt täysimittainen kopio, toinen
on RA:ssa Oikeusrevision kokoelmassa ratkaistujen asioiden ryhmässä
12.10.1674 ja siinä on lm Henrich Käki, ja toinen VA orig.perg. (pain.
FMU IV 3290) ja siinä on lm Heike Kæki. Kirkontileissä on viljanlainaajien
joukossa Henric Kæky (Kaky) myös vuosina 1480 ja 1481 (BFH I
s. 374, 377), mutta näillä kerroilla merkinnän paikka ei vie lainaajaa
ilman muutta Kiikan kylään, sillä myös kirkonkylässä Kallialassa
on asunut Käkejä. Tosin Heikki-nimi on siellä tuohon aikaan epätodennäköinen.
OLAVI 1515/1517 Olaff Kækj meksoi kirkolle viljavelkaansa karpion
verran (edellä talon II Olavi Martinpoika). 1524 Olaff Köcköy maksava
kirkkoherralle karpion ruista. Luettelossa Kiikan kylää. BFH I s.
408, 417. Maakirjoissa 1540-43, äv 1540: 1½, 1541: 2. Ol. Kili mk
1540, Ol. Ko_apä mk 1541-43. Karja 1540: hev 1, le 5, nk 3, la 6,
ny 9.25.
MARKKU OLAVINPOIKA mk 1544- , kym 1558-61. Äv 1544: 2. Kym (panneja)
1558 ohra ½; 1559 ruis 1/4, ohra 1/6, pavut 1/6. Lv 1558: 3½.
Marcus Köiköij mk 1546, Marcus Käki mk 1552, Marcus Kockoy mk 1553-54,
1556, Marcus Köchoij mk 1555, Marcus Kochoi mk 1558, Marcus Olefsson
kym 1558, Marchus Köcköij mk 1559, Marcus Kochoij kym 1559, Marchus
Köcköi mk 1560, Marchus Kockoi mk 1561, Marhus Köcki kym 1561.
JAAKKO MARKUNPOIKA kym 1562- . Jacop Käki kym 1562, Jacop Cöcköii
kym 1564, Jacob Marcusson kym 1563, 1565-71. Sak sk 1563 Jacop Marcusson
Kiicka huonot aidat ja sillat, tk 1564 talon I Yrjö tappoi Jacop
Kiikan kaksi sikaa, tk 1564 Antilan Heikki (Vakkala talo IV) t > Jacop
Kiikan, kk 1565 Jacop Kikan t > Tuomas Tuina (Kiikanoja talo V), sk
1565 Jacop Köcköi Kikan vastuupakoilu.
MATTI PERTUNPOIKA hv 1571 Mådz Bertillsson ku -, hev 1, le 2, nk 2-0-
0-0, la 3, oa 41:2, ny 5.375.

[Harri Saastamoinen]

Kiitos vastauksesta. Kysymys oli varmistuksen varmistus ja syy siihen on seuraava:

Rautalammin Vuonamolla maita omisti Henrik Paju/Pajuin jonka sanottiin olevan Pälkäneeltä. Henrik ehkä olikin Pälkäneeltä mutta todennäköisesti lähtöisin Kiikasta jossa oli Esko Pajulla talo.

Samoin pälkäneläiseksi kerrotaan Jaakko Markunpoika joka on mitä varmimmin sama kuin tuossa vastauksessasi. Saman niminen mies omisti kahden miehen eräalueet Rautalammin Vuonamolla ja joutui myymään ne Harvialan rouva Karinille 1578. Tästä Jaakosta on todettu ettei löydy Pälkäneen kirjoista. Siitä syystä mietin onko tuossa joku hallinnollinen juttu mitä minä en tiedä kun en alueen kirjoja ja historiaa ole paljoa tutkinut.

Vuonamolla oli vielä kolmaskin perhe joka voisi liittyä Sastamalan suuntaan nimittäin Sormuset jotka olivat Henrik Pajun lampuotina. Heidän tulosuuntaansa on arveltu Joroisille, mutta saattaa olla että hekin ovat Sastamalan suunnilta. Kyrön hallintopitäjässä on Sormunen talo ja olisi aika luontevaa että Vuonamon Sormuset olivat samoilta suunnilta kuin Pajut ja Jaakko Markunpoika.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/20410/lantmat.lev.%201850%20nr%20244f%20kartan%20txt.jpg

Tämä kysymys liittyy suurelta osin siihen kuka Saastamoisten kantaisä Markus oli joka on syntynyt noin 1560. Markus meni vävyksi Sormusille. Tässä valossa uskon että Markus oli kotoisin Kiikan suunnilta, oliko jopa Jaakon poika?