Tapani Kovalaine
26.02.15, 22:01
Hyttinen hyvä mies, lapset vielä paremmat
Suomessa on sukuja, joiden nimeä kantaa jopa yli 10.000 henkilöä. On myös sukuja, joihin kuuluu 3.700 nimenkantajaa, esimerkiksi Hyttinen (3.775) Pakarinen (3771) ja Karttunen (3703).
Tarkastellanpa tällä kertaa Hyttisiä. Neljäsosa Suomen kaikista Hyttisistä asuu Pohjois-Karjalassa, jonne ensimmäinen Hyttinen muutti asumaan 1600-luvun puolenvälin paikkeilla. Professori Veijo Saloheimon tutkimusten mukaan Antti Pekanpoika Hyttinen on tullut Leppävirralta ja mainitaan Polvijärven Kinahmon asujana vuonna 1651. Ilmeisesti välietappina on ensin ollut Liperin Konpero.
Käkisalmen tuomiokirjakortistosta löytyy Liperin käräjien pöytäkirjoista vain seitsemän Hyttis-mainintaa:
- Antti Hyttinen vuosina 1681 ja 1684, asui 1690 Kinahmossa
- Matti Hyttinen v. 1687 ja 1693, oli itsellinen Kinnulanniemessä
- Olli Paavonp Hyttinen v. 1695, oli renki Sysmän kylässä Outokummussa
- Olli Hyttinen v. 1682, asui Heinoniemessä Rääkkylässä
- Olli Hyttinen v. 1694, asui Komperon kylässä
- Paavo Hyttinen v. 1689 ja 1697, asui 1690 Viinirannan kylässä
- Pekka Hyttinen v. 1697, asui ilmeisesti Kinahmossa
Harppaus vuoden 1722 savuluetteloon on pitkä, sillä 1696-1721 väliseltä ajalta ei ole säilynyt tietolähteitä tai ainakaan päätynyt nettiin. Vuonna 1722 löytyy Kinahmosta lautamies Pekka Hyttinen, Paavo Hyttinen sekä Pekka Antinpoika Hyttinen ja Kinnulanniemestä Matti Hyttinen. Vuoden 1725 luettelon mukaan Käsämään on 1722 muuttanut Heikki Hyttinen ja Kuhnustaan Antti Hyttinen. Kuhnusta luettiin tuolloin Nunnanlahden kylään kuuluvaksi. Vuonna 1724 muutti jostakin Korpivaaran kylään Pekka Hyttinen.
Liperin seurakunnan vanhin rippikirja on vuosilta 1755-1766 ja ilmeisesti Kontiolahden kappalainen on tuolta ajalta hukannut jonnekin Kinahmon kylän ja muidenkin kontiolahtelaisten kylien rippikirjan. On siten ylen vaikeaa saada Pohjois-Karjalan Hyttiset jonoon ja järjestykseen vaikka kuinkakin yrittäisi salapoliisina olla. Pekka ja Paavo Hyttisiä tuppaa olemaan ihan liikaa ja vielä sittenkin vaikka 18.7.1746 salamanisku tappoi Kinahmossa Paavo Pekanpoika Hyttisen (64 v) ja hänen poikansa Pekka Paavonpoika Hyttisen (27 v).
Hiskissä on Liperin vihkitietoja vuodesta 1722 alkaen ja Digitaaliarkistossa on kastetut sekä haudatut vuodesta 1722 alkaen. Suur-Liperin historiateoksen lopussa on hyvät isäntäluettelot. Aika moni pulma ratkeaa, jos näitä kaikkia tietolähteitä käyttää, mutta paljon jää pähkäiltävää.
Karkealla tasolla tehty Hyttisten kuvio on seuraava:
- Kinahmo 1 Hyttilä, Pekka Pekanpoika Hyttinen 1706-1750, pso Kaarina Tanskanen ja Pekan kuoltua isäntänä oli Juho Pekanpoika Hyttinen 1708-1790, pso Liisa Romppanen.
- Kinahmo 2 Martikkala, Paavo Pekanpoika Hyttinen 1682-1746, pso Kristiina Korhonen. Tila sai nimesä taloon myöhemmin tulleen vävy Antti Martikaisen sukunimestä. Isänsä kanssa ukkosella kuollut Pekka Paavonpoika Hyttinen ei ehtinyt olla isäntänä. Hänen poikansa Paavo Pekanpoika Hyttinen 1746-1809 oli Puso nro 16 talon isäntänä 40 vuoden ajan.
- Kinahmo 3 Leenala, Pekka Antinpoika Hyttinen 1666-1750, pso Kaarina Korhonen. Tilan nimen pohjana on 1764 miniäksi tulleen Leena Mertasen etunimi. Leena jäi 1785 leskeksi ja toimi isäntänä sen jälkeen.
- Kinahmo 4 Mähölä, tilan nimi lienee syntynyt 1845 isojaon tultua valmiiksi Kinahmon kohdalta. Isäntänä oli Antti Pekanpoika Hyttinen, s. 1727, k. 1765, ja hänen jälkeensä lesken Anna Mustosen uusi aviomies Yrjö Väisänen.
- Kuhnusta Hyttilä, Antti Paavonpoika Hyttinen 1686-1754. Antilla oli neljä poikaa: Paavo 1719-1803, joka muutti Kuhnusta 5:stä Nunnanlahteen, Yrjö 1723-1757 Kuhnusta 4, Antti 1727-1787 (hukkui) Kuhnusta 3 ja Pekka 1733-1779 Kuhnusta 2. Jälkikasvua Kuhnustassa oli runsaasti ja osa siirtyi Lieksaan. Nuorimman pojan Pekan jälkeläinen oli mm. Pohjois-Karjalan läänin 1. maaherra Lauri Riikonen.
- Korpivaara 6 Hyttilä, Autiomaa, Paavo Paavonpoika Hyttinen 1676-1728. Poika Pekalla oli poikia Paavo 1722, Matti 1723 ja Antti 1724. Antti muutti isännäksi Maljasalmelle ja sitten Käsämään.
- Riihilahti, populi Paavo Matinpoika Hyttinen 1688-1722. Paavon kuoltua syntyi perheeseen poika Kalle Hyttinen 1722-1789 ja Kalle avioitui Kontiolahden kirkolle ja hänen jälkikasvuaan siirtyi Enoon.
- Kontiolahden kylä 24, Antti Hyttinen s. 1717, avioitui 1742 Kontiolahdella jo asuvana kuorevaaralaisen Liisa Turusen kanssa. Tämän Antin vanhempia en ole onnistunut jäljittämään. Hän voisi olla Juhon poika päätellen perheen lasten etunimistä.
- Huhtilampi, Heikki Ollinpoika ? Hyttinen s. 1675, pso Kaarina. Heidän poikansa Heikki avioitui hammaslahtelaisen Maria Kukkosen kanssa.
- Heinoniemi, Juho Ollinpoika ? Hyttinen s. 1682.
- Kuorevaara, Sotkuma 38 Halkola, Pekka Pekanpoika Hyttinen 1700-1759, pso Anna Heikintytär Hiltunen Martonvaarasta. Lastenlapsia oli yli 30. Heistä osa siirtyi Kontiolahden kirkonkylään.
Edellä on hahmoteltu mieskannan asumisia ja siirtymisiä. Hyttisen suvun naiset ovat avioituneet laajalle. Elisabet Hyttinen s. 1674 avioitui Kinahmossa Mikko Haarasen kanssa. Sohvi Paavontytär Hyttinen 1728-1800 avioitui Pusoon ja puoliso oli Heikki Romppanen. Sata muuta vihkimistä löytyy, joissa morsian oli Hyttinen.
Edellä oleva raportti ei kuulu osioon Tutkimuslöytöjä vaan paremminkin osioon Yrittänyttä ei laiteta. Jos kellä esipolviin osuu Hyttinen, hän voi ottaa vauhtia omiin tutkimuksiinsa lukemalla mitä edellä on.
Suomessa on sukuja, joiden nimeä kantaa jopa yli 10.000 henkilöä. On myös sukuja, joihin kuuluu 3.700 nimenkantajaa, esimerkiksi Hyttinen (3.775) Pakarinen (3771) ja Karttunen (3703).
Tarkastellanpa tällä kertaa Hyttisiä. Neljäsosa Suomen kaikista Hyttisistä asuu Pohjois-Karjalassa, jonne ensimmäinen Hyttinen muutti asumaan 1600-luvun puolenvälin paikkeilla. Professori Veijo Saloheimon tutkimusten mukaan Antti Pekanpoika Hyttinen on tullut Leppävirralta ja mainitaan Polvijärven Kinahmon asujana vuonna 1651. Ilmeisesti välietappina on ensin ollut Liperin Konpero.
Käkisalmen tuomiokirjakortistosta löytyy Liperin käräjien pöytäkirjoista vain seitsemän Hyttis-mainintaa:
- Antti Hyttinen vuosina 1681 ja 1684, asui 1690 Kinahmossa
- Matti Hyttinen v. 1687 ja 1693, oli itsellinen Kinnulanniemessä
- Olli Paavonp Hyttinen v. 1695, oli renki Sysmän kylässä Outokummussa
- Olli Hyttinen v. 1682, asui Heinoniemessä Rääkkylässä
- Olli Hyttinen v. 1694, asui Komperon kylässä
- Paavo Hyttinen v. 1689 ja 1697, asui 1690 Viinirannan kylässä
- Pekka Hyttinen v. 1697, asui ilmeisesti Kinahmossa
Harppaus vuoden 1722 savuluetteloon on pitkä, sillä 1696-1721 väliseltä ajalta ei ole säilynyt tietolähteitä tai ainakaan päätynyt nettiin. Vuonna 1722 löytyy Kinahmosta lautamies Pekka Hyttinen, Paavo Hyttinen sekä Pekka Antinpoika Hyttinen ja Kinnulanniemestä Matti Hyttinen. Vuoden 1725 luettelon mukaan Käsämään on 1722 muuttanut Heikki Hyttinen ja Kuhnustaan Antti Hyttinen. Kuhnusta luettiin tuolloin Nunnanlahden kylään kuuluvaksi. Vuonna 1724 muutti jostakin Korpivaaran kylään Pekka Hyttinen.
Liperin seurakunnan vanhin rippikirja on vuosilta 1755-1766 ja ilmeisesti Kontiolahden kappalainen on tuolta ajalta hukannut jonnekin Kinahmon kylän ja muidenkin kontiolahtelaisten kylien rippikirjan. On siten ylen vaikeaa saada Pohjois-Karjalan Hyttiset jonoon ja järjestykseen vaikka kuinkakin yrittäisi salapoliisina olla. Pekka ja Paavo Hyttisiä tuppaa olemaan ihan liikaa ja vielä sittenkin vaikka 18.7.1746 salamanisku tappoi Kinahmossa Paavo Pekanpoika Hyttisen (64 v) ja hänen poikansa Pekka Paavonpoika Hyttisen (27 v).
Hiskissä on Liperin vihkitietoja vuodesta 1722 alkaen ja Digitaaliarkistossa on kastetut sekä haudatut vuodesta 1722 alkaen. Suur-Liperin historiateoksen lopussa on hyvät isäntäluettelot. Aika moni pulma ratkeaa, jos näitä kaikkia tietolähteitä käyttää, mutta paljon jää pähkäiltävää.
Karkealla tasolla tehty Hyttisten kuvio on seuraava:
- Kinahmo 1 Hyttilä, Pekka Pekanpoika Hyttinen 1706-1750, pso Kaarina Tanskanen ja Pekan kuoltua isäntänä oli Juho Pekanpoika Hyttinen 1708-1790, pso Liisa Romppanen.
- Kinahmo 2 Martikkala, Paavo Pekanpoika Hyttinen 1682-1746, pso Kristiina Korhonen. Tila sai nimesä taloon myöhemmin tulleen vävy Antti Martikaisen sukunimestä. Isänsä kanssa ukkosella kuollut Pekka Paavonpoika Hyttinen ei ehtinyt olla isäntänä. Hänen poikansa Paavo Pekanpoika Hyttinen 1746-1809 oli Puso nro 16 talon isäntänä 40 vuoden ajan.
- Kinahmo 3 Leenala, Pekka Antinpoika Hyttinen 1666-1750, pso Kaarina Korhonen. Tilan nimen pohjana on 1764 miniäksi tulleen Leena Mertasen etunimi. Leena jäi 1785 leskeksi ja toimi isäntänä sen jälkeen.
- Kinahmo 4 Mähölä, tilan nimi lienee syntynyt 1845 isojaon tultua valmiiksi Kinahmon kohdalta. Isäntänä oli Antti Pekanpoika Hyttinen, s. 1727, k. 1765, ja hänen jälkeensä lesken Anna Mustosen uusi aviomies Yrjö Väisänen.
- Kuhnusta Hyttilä, Antti Paavonpoika Hyttinen 1686-1754. Antilla oli neljä poikaa: Paavo 1719-1803, joka muutti Kuhnusta 5:stä Nunnanlahteen, Yrjö 1723-1757 Kuhnusta 4, Antti 1727-1787 (hukkui) Kuhnusta 3 ja Pekka 1733-1779 Kuhnusta 2. Jälkikasvua Kuhnustassa oli runsaasti ja osa siirtyi Lieksaan. Nuorimman pojan Pekan jälkeläinen oli mm. Pohjois-Karjalan läänin 1. maaherra Lauri Riikonen.
- Korpivaara 6 Hyttilä, Autiomaa, Paavo Paavonpoika Hyttinen 1676-1728. Poika Pekalla oli poikia Paavo 1722, Matti 1723 ja Antti 1724. Antti muutti isännäksi Maljasalmelle ja sitten Käsämään.
- Riihilahti, populi Paavo Matinpoika Hyttinen 1688-1722. Paavon kuoltua syntyi perheeseen poika Kalle Hyttinen 1722-1789 ja Kalle avioitui Kontiolahden kirkolle ja hänen jälkikasvuaan siirtyi Enoon.
- Kontiolahden kylä 24, Antti Hyttinen s. 1717, avioitui 1742 Kontiolahdella jo asuvana kuorevaaralaisen Liisa Turusen kanssa. Tämän Antin vanhempia en ole onnistunut jäljittämään. Hän voisi olla Juhon poika päätellen perheen lasten etunimistä.
- Huhtilampi, Heikki Ollinpoika ? Hyttinen s. 1675, pso Kaarina. Heidän poikansa Heikki avioitui hammaslahtelaisen Maria Kukkosen kanssa.
- Heinoniemi, Juho Ollinpoika ? Hyttinen s. 1682.
- Kuorevaara, Sotkuma 38 Halkola, Pekka Pekanpoika Hyttinen 1700-1759, pso Anna Heikintytär Hiltunen Martonvaarasta. Lastenlapsia oli yli 30. Heistä osa siirtyi Kontiolahden kirkonkylään.
Edellä on hahmoteltu mieskannan asumisia ja siirtymisiä. Hyttisen suvun naiset ovat avioituneet laajalle. Elisabet Hyttinen s. 1674 avioitui Kinahmossa Mikko Haarasen kanssa. Sohvi Paavontytär Hyttinen 1728-1800 avioitui Pusoon ja puoliso oli Heikki Romppanen. Sata muuta vihkimistä löytyy, joissa morsian oli Hyttinen.
Edellä oleva raportti ei kuulu osioon Tutkimuslöytöjä vaan paremminkin osioon Yrittänyttä ei laiteta. Jos kellä esipolviin osuu Hyttinen, hän voi ottaa vauhtia omiin tutkimuksiinsa lukemalla mitä edellä on.