Korpilahti Putkilahti 1600-luvun loppu/1700-luvun alku > Längelmäki

[Sanna B.]

Hei,
kaipaisin apua Korpilahtea paremmin tuntevilta.
Eräs esi-isistäni oli Längelmäen Västilän Laurilan vävyisäntä Eero Heikinpoika k.1736, pso n.1709 Laurilan Kustaa Laurinpojan tytär Annika Kustaantytär s.n.1688 k.1755.

Talvikäräjillä 1710 sanotaan Eeron olleen Putkilahdesta: "måg Erik Henriksson fr. Putkilax by och Jembse s:n" (A. Lehtosen tuomiokirjapoiminnoista)
Rk:n ikämerkinnän mukaan Eero oli syntynyt n.1675: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6304138 (alempi talo)
Hänellä oli myös Riitta-niminen sisar, jonka mies oli nimeltään Antti Yrjönpoika, tämä pari mainitaan 1707- alk. ja sitä seuraavassa rk:ssa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6244340 (alin pari, 1712 lähtien)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6304158 (täällä "Syst: Man")

Kenen lapsia Eero ja Riitta voisivat olla?
Oliko Eeron lanko Antti Yrjönpoika ehkä sama kuin Yijälän samanniminen ratsumies, jonka lapsia löytyy Jämsän syntyneistä 1707 ja 1711?

t. Sanna Becker

[Varsell]

Putkilahden Nikkilästä ainakin löytyy isännän veli Erkki/Eero Heikinpoika vuosina 1707 ja 1708: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=403588

[Sanna B.]

Kiitos kovasti, enpä olisi tuota osannut Putkilahden taloksi sijoittaa, Jämsä (Korpilahtineen ja Petäjävesineen) on jotenkin hankala.
Taitaa kuitenkin olla mahdotonta todistaa, että tuo olisi oikea Erkki, vaikka oikein hyvin sopisikin.

t. Sanna

[eruppa]

Korpilahden kirkonkirjat alkavat vasta 1770-luvulta (vanhemmat makaavat jossakin Päijänteen pohjassa) . Näin ollen Putkilahden kylää voi tutkia vain henkikirjojen /SAY:n kautta. Sitten on vielä se ongelma, että Korpilahden eräiden kylien, mm. Muuramen henkikirjat löytyvät tietyiltä vuosilta niiden Kanta-Hämeen henkikirjojen joukosta, joiden erämaihin alue 1500-luvulla kuului. Eli alueena tosi hankala tutkia!

Näin kertoo vankan Korpilahtikokemuksen pohjalta Porin Erkki.

[Sanna B.]

Tuon noista kirkonkirjoista tiesinkin, mutten ollut nähtävästi katsellut SAY:ta Korpilahden suhteen oikein ennemmin, niin hankalalta tuntuu etsiä oikeita taloja sieltä...
Tuomiokirjatkin ovat varmaan hävinneet kuten Jämsän kirjat?

Minulla on kyllä pari muutakin juontoa Korpilahdelle, 300 vuoden taakse, Muuratjärven Saukkolaan ja Ruomäen torppaan 1700-luvun puolessa välissä. Täytyykin kysyä tuota jälkimmäistä vielä erikseen ;)

t. Sanna

[Antti Järvenpää]

Kartat auttaa aina joskus. Maanmittaushallituksen pitäjänkartta aineistossa on pari karttalehteä Putkilahdesta. Toisessa on talojen nimiä ja toisessa jämsäläisten emätalojen rajat, joka auttaa etsimään tietoja oikeiden kylien alta. Noista käkyy mm. tuo Patalahden Nikkiläkin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6182710
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6182105

Muistelisin myös joskus joitakin vuosia sitten nähneeni kyläkirjan Putkilahdesta. Selailin sitä muistaakseni jossakin kyläpaikassa. Jossakin tuollaisessa voisi olla jotakin viitteitä vaikkakin kyläkirjat yleensä keskittyvät aikaan josta miesmuisti muistaa jotkain.

[Jukka H]

Putkilahden kolmessa kantatalossa, Peuhassa, Nikkilässä ja Könnössä kussakin näyttää juuri hakemaasi ajankohtaan liittyen olleen isäntänä Heikki (Heikinpoika 1693, Niilonpoika 1665-1691 ja Martinpoika 1638-1670). Brita-emäntiä oli sekä Peuhassa että Nikkilässä. Näin Liisa Poppius/ Suur-Jämsän historia I. Poppiuksen isäntälistat pohjautuvat kai aika paljon SAY:hyn. Taloista Peuha (ent. Ihalahti) oli Jämsän Hahkalan takamaille 1539-1543 perustettu uudistalo. Könnö perustettiin Yijälän tiluksille 1578 ja Nikkilä 1628 Patajoen talon takamaalle.
Jukka H

[Sanna B.]

Kiitos Erkki, Antti ja Jukka!
Täytyy pitää silmät auki noiden paikkojen suhteen, jos vaikka hänet tai sisarensa mainittaisiin tuomiokirjoissa. Selasin hieman viikonloppuna 1733 käräjä-pk:oja, mutta kyllä oli sotkuista hommaa. Nätistikirjoitettuna versiona niitä ei taida olla, en ainakaan löytänyt.

t. Sanna

[JouniK]

Selasin hieman viikonloppuna 1733 käräjä-pk:oja, mutta kyllä oli sotkuista hommaa. Nätistikirjoitettuna versiona niitä ei taida olla, en ainakaan löytänyt.

t. Sanna
Tarkoitatko konseptituomiokirjoja, joita säilytetään Hämeenlinnassa, vai onko niitä jossain muuallakin? Konsuistakin ”Hattulan, Längelmäen, Pälkäneen ja Jämsän varsinaisasiain tuomiokirjat puuttuvat lähes kokonaan vuosilta 1775-1796.”, sanoo Vakka.

Säilyneet Sääksmäen tuomiokunnan renovoidut tk:t näkyvät Vakan mukaan alkavan vuodesta 1826.

[Sanna B.]

Katselin esim. tällaisia: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8633&pnum=141 (eli siis syyskäräjät 1733) Minun pitäisi translitteroida tuo ensin saadakseni siitä enemmän selvää, kuin vain henkilöiden tai paikkojen nimiä...
Löytyivät täältä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8095

Sanna

[JouniK]

Ahaa, SSHY on siis digitoinut konseptituomiokirjoja, en tiennytkään että niitäkin on digitoitu.

Listaus säilyneistä konseptituomiokirjoista löytyy Vakasta tarkennetulla haulla (4. hakuehto): Oikeuslaitos/Tuomiokunnat/Sääksmäen...

ja renovoiduista haulla Oikeuslaitos/Renovoidut tuomiokirjat

http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action