Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lukkari Johannes Kosterus
Robinson Korhonen
19.02.15, 16:41
Aluksi Puumalan ja sittemmin Juvan lukkarina toiminut Johannes Kosterus/Kåsterus/Costerus kuuluu omiin isovanhempiini. Hänen alkuperänsä ja sukupiirinsä on kuitenkin itselleni pitkälti hämärän peitossa. Johannes kuoli helmikuussa 1735 Juvalla. Hänen vaimonaan mainitaan Helena Öman (k.3.7.1736 Juvan Kirkonkylä (48v.)) Kuoliniän mukaan Helena olisi syntynyt n.1688. Heidän jälkeläisiään olen listannut seuraavalla tavalla:
-Abraham, s.n.1716, k.17.7.1736 Kirkonkylä, Juva (20v.)
-Sofia, s. s.25.12.1719 Juva, Kummit; Mons: Henrich Poppius, jungfru Gertrud Sophia Poppia, jungfru Margaretha Sidensnöre
-N.N. k..6.1720 Juva
-N.N. k .10.1726 Juva
-Lauri, s. 20.2.1725 Juva, Kummit; Hr Öfverste wälb: Johan Gylleneck, Capitain Hr Barck, Philip Schütte (?) Hr Cap Peter Törne, Hr Cap Isaac Tegerstedt, fru probstina Cath: Elisabeth Brunnera, jungfru Brita Wexioli
-Johannes, s.24.5.1729 Kirkonkylä, Juva, Kummit; Dn Enoch Salmenius, ? Dn Henricus Brunnerus, ? Dn Jacobus Reinhold Poppius, länsman wälachtad Johan Assikain, fru pastorskan Anna Custor, dygd. (?) jungfru Anna Brotthera, och jungfru Anna Elisabetha Poppia
-N.N. k-.3.1732 "Haudattu kirkkoon"
-Helena, k. joulukuu 1734 "Haudattu kirkkoon"
Omien tietojeni mukaan jälkeläisistä sukua jatkoi ainoastaan Lauri, joka vaikutti sittemmin Antrean Ahvolan sahalla viilarina ja sittemmin lampuotina Jääsken Pieppolassa. Hänen puolisonsa oli Anna Yrjöntr. Pönniä, joka oli mm. Jääsken siltavoudinkin tointa harjoittaneen Yrjö Mikonp. Pönniän tytär. Heidän lastensa kohtalot olen kirjannut seuraavasti:
-Yrjö, s.n.1742 (?), ripille 1776, k.19.10.1734 Vaasa, Jääski (34v.)
-Jussi, s.1747, k.1747
-Maria, s.1749, p Osakas Antrean Seitsolassa Tuomas Paavonp Seitsonen
-Helena, s.14.2.1753 Ahvola, Antrea, p 1771 Sahan viilari Jääsken Hyppölän Sahalla Jussi Jussinp. Ahtiainen
-Antti, s.30.8.1755 Ahvola, Antrea. Myöhemmistä vaiheista ei tietoa, todennäköisesti kuollut pienokaisena
-Anna, s.16.6.1760 Ahvola, Antrea, k.1763
-Elisabet, s.30.4.1763 Ahvola, Antrea, p 1782 Pitäjänsuutari Jääsken Suikkalassa Antti Antinp. Girs
-Katariina, s.16.3.1766 Ahvola, Antrea, p 1790 Hatuntekijä Jääsken Suikkalassa Jooseppi Puolakka
Johannes Kosteruksen jälkeläisiä löytyy Jääskestä ainakin suvuista Ahtiainen, Girs, Henttonen, Karpus, Pohjalainen, Puhakka, Seitsonen jne.
Lukkari Johanneksella oli myös tytär Maria, joka mainitaan mm. läänintileissä v.1723 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13124998 v. 1724 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12083785 ja 1725 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12036030
Tämä Maria meni naimisiin ilm v.1726 alussa Lauri Mikonp. Kruskoffin kanssa, sillä jo 22.11.1726 heille syntyy poika Mikko. Jotenkin kallistuisin pitämään Mariaa lukkarin mahdollisesta ensimmäisestä avioliitosta syntyjään olevana, vaikka ei liene mahdotonta, että Helena Öman olisi myös Marian äiti. Lauri Mikonpoika Kruskoffin sisaren mies oli Erik Erikinp. Barck
Johannes Kosteruksen vanhemmista, edes patronyymista, ei minulla ole havaintoja. Helena Ömanin taustaa saattaisi olla hivenen helpompaa selvittää. Helenankaan patronyymi ei tosin ole tiedossani. Varsinkin, mikäli Helena olisi kotoisin Puumalasta, voisi tämän sisareksi ajatella Puumalan kirkonkylällä (siltavouti Johan Hansson Kottron pojan?) Elias Johansson Kottron vaimoa Elisabet Johanintr. Ömania. Toisaalta, Juvan pappilassa mainitaan vuosina 1699-1701 eräs Korpraali Johan Öman.
Lisää tietoa (tuskaa) tuo maininta lukkarin anopista vuoden 1712 Puumalan ja Sulkavan käräjiltä. Kyse on viinapannusta, mutta asian tola ei minulle selviä.. Tähän tarvitsisin käännösapua :) Johannes Kosteruksen anopiksi kuitenkin mainitaan edesmennyt Maria Dahlberg. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24166738 Maria Dahlbergia tituleerataan aiempien vuosien käräjillä kersantinnaksi, mutta tätä linkkiä en nyt harmikseni löydä.
Onko kukaan törmännyt näihin henkilöihin tai varsinkin heidän sukupiiriinsä aiemmin? Mikä on lukkari Johanneksen tausta? Entä puolisonsa/puolisojensa? Onko Dahlbergistä mainintaa esim. Adam Lewenhauptin matrikkelissa?
Savon ja Karjalan seutuvilla vaikuttaneita Koster/Köster nimisiä pulpahtelee vastaan silloin tällöin, mutta mitään suoraa linkkiä en ole löytänyt
mahdollisia isäehdokkaitahan voisivat olla esim seuraavanlaiset henkilöt
-Henrik Köster, Nevanlinnalainen Kauppias
-Jochim Matthia Köster, Luutnantti, vaikutti Säämingin ja Kerimäen seudulla lähinnä 1660-luvulla
-keitä muita?
(muuan ratsumies Enoch Johannsson Köster mainitaan Rantasalmen Rantasalossa 1695)
t: Antti
Johannes Kosteruksen vanhemmista, edes patronyymista, ei minulla ole havaintoja. Helena Ömanin taustaa saattaisi olla hivenen helpompaa selvittää. Helenankaan patronyymi ei tosin ole tiedossani. Varsinkin, mikäli Helena olisi kotoisin Puumalasta, voisi tämän sisareksi ajatella Puumalan kirkonkylällä (siltavouti Johan Hansson Kottron pojan?) Elias Johansson Kottron vaimoa Elisabet Johanintr. Ömania. Toisaalta, Juvan pappilassa mainitaan vuosina 1699-1701 eräs Korpraali Johan Öman.
Lisää tietoa (tuskaa) tuo maininta lukkarin anopista vuoden 1712 Puumalan ja Sulkavan käräjiltä. Kyse on viinapannusta, mutta asian tola ei minulle selviä.. Tähän tarvitsisin käännösapua :) Johannes Kosteruksen anopiksi kuitenkin mainitaan edesmennyt Maria Dahlberg. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24166738 Maria Dahlbergia tituleerataan aiempien vuosien käräjillä kersantinnaksi, mutta tätä linkkiä en nyt harmikseni löydä.
Onko kukaan törmännyt näihin henkilöihin tai varsinkin heidän sukupiiriinsä aiemmin? Mikä on lukkari Johanneksen tausta? Entä puolisonsa/puolisojensa? Onko Dahlbergistä mainintaa esim. Adam Lewenhauptin matrikkelissa?
Savon ja Karjalan seutuvilla vaikuttaneita Koster/Köster nimisiä pulpahtelee vastaan silloin tällöin, mutta mitään suoraa linkkiä en ole löytänyt
mahdollisia isäehdokkaitahan voisivat olla esim seuraavanlaiset henkilöt
-Henrik Köster, Nevanlinnalainen Kauppias
-Jochim Matthia Köster, Luutnantti, vaikutti Säämingin ja Kerimäen seudulla lähinnä 1660-luvulla
-keitä muita?
(muuan ratsumies Enoch Johannsson Köster mainitaan Rantasalmen Rantasalossa 1695)
t: Antti[/quote]
Hei Antti,
valitettavasti minulla ei ole juurikaan uutta tietoa, pari pientä yksityiskohtaa vain:
Helena Ömanin patronyymi Johansdotter mainitaan mm. hänen kuolinmerkintänsä yhteydessä.
Sopivaa Dahlbergiä ei löytynyt Lewenhauptista.
Hyllystäni löytyivät myös Puumalan ja Juvan historiat, mutta valitettavasti niistäkään ei uutta tietoa löytynyt Kosteruksista, Ömaneista tai Dahlbergeistä (vain Kosteruksesta/Kostaruksesta lyhyet maininnat).
Olisiko todennäköisempää etsiä Johan Kosteruksen esivanhempia Köstereiden sijaan Kostiaisista?
Yt. Ilkka
Robinson Korhonen
13.10.15, 17:56
Johannes Kosterus näkyy mainitun "hustru Maria Dalbergin" vävynä Puumalan käräjillä myös v.1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24171160
Robinson Korhonen
09.03.16, 20:19
Olisiko todennäköisempää etsiä Johan Kosteruksen esivanhempia Köstereiden sijaan Kostiaisista?
Hei Ilkka,
ja kiitokset, tuo on erittäin hyvä ehdotus!
Olen selannut läpi useamman Kostiaisen suvun edustajan asuinpitäjän Sulkavan syntyneiden luettelot 1700-l alkupuolelta, ja lukkari Kosterus löytyykin sieltä kerran. 9.1.1729 kastetaan Leipämäellä Lars Kankkusenja Beata Nousiattaren poika Peter. Kummit ovat: Samuel Costiain, klock: Joh: Costerus ja ho: Beata Costiain. Pappismies Enok Salmenius hoiti kastamisen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426217
Johannes Kosterus ei kuitenkaan kertaakaan toimi Sulkavalla kenenkään Kostiaisen suvun edustajien kummina, vaikka näitä mahdollisuuksia olisi tarjolla vuosien mittaan ollut lukuisia. Kuitenkin kastetoimituksen hoitanut Juvalainen Enok Salmenius esiintyy kastajana Sulkavan luetteloissa useammankin kerran. Jos pappi käytiin hakemassa taloon kastamaan lasta, oli kai se kätevintä hakea lyhintä tietä? Leipämäki näyttäisi sijaitsevan jotakuinkin yhtä kaukana molempien pitäjien keskustoista, joten lukkari Kosterus saattoi sattua mukaan ikäänkuin "sattumalta". Tai sitten ei. Vai käytiinkö muksut viemässä kirkolle? En todella tiedä mikä on ollut menettely.
Kummeista puhuttaessa, viestiketjun alussa Johannes Kosteruksen lapsen Laurin yhtenä kummina mainitsen Peter Törne nimisen kapteenin. Liekö sitten sattumaa, että Nevanlinnalaisen "inspehtoorin" Mårten Kusterin leskenä mainitaan v. 1698 Gunila Törne? Gunilan vävynä puolestaan muuan Nicolaus Halstenius. Ja kuka se tämä mies sitten on? Tässä asia Nevanlinnan kämnerioikeudesta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11898670 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11898651
Sukunimen kirjoitusasu tuntuu vaihtelevan välillä Köster/Küster/Koster/Kustor/Kuster ja samat vielä C-kirjaimella. Onkohan kyse samasta suvusta vai tyystin eri porukoista? Kyllähän tässä kokoelmassa voisi myös olla herraskaisen Kostianen-suvun kaikuja, vai voisiko?
t: Antti
Hei Ilkka,
Kummeista puhuttaessa, viestiketjun alussa Johannes Kosteruksen lapsen Laurin yhtenä kummina mainitsen Peter Törne nimisen kapteenin. Liekö sitten sattumaa, että Nevanlinnalaisen "inspehtoorin" Mårten Kusterin leskenä mainitaan v. 1698 Gunila Törne? Gunilan vävynä puolestaan muuan Nicolaus Halstenius. Ja kuka se tämä mies sitten on? Tässä asia Nevanlinnan kämnerioikeudesta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11898670 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11898651
Sukunimen kirjoitusasu tuntuu vaihtelevan välillä Köster/Küster/Koster/Kustor/Kuster ja samat vielä C-kirjaimella. Onkohan kyse samasta suvusta vai tyystin eri porukoista? Kyllähän tässä kokoelmassa voisi myös olla herraskaisen Kostianen-suvun kaikuja, vai voisiko?
t: Antti
Hei,
lisää hämmentämistä eli jäin vielä pohtimaan toista vaihtoehtoa eli voisiko Johannes Kosterus olla sukua ruustinna Anna Custorille, joka on Käkisalmella kuolleen Sakkolan arrendaattori Reinhold Custorin (jonka isä mahd. Martin Köster) tytär. Tällöin tosin loogisempi nimi lukkarille olisi Kustorus...
Eräs Sulkavalta kotoisin ollut Kostiainen taas muutti opintielle päästyään nimensä - ei Kosterukseksi - vaan Costianukseksi ja edelleen Costianiksi http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4802.
Yt. Ilkka
Bodniemi37
10.03.16, 12:12
Pari hajahuomiota:
Johannes Kosterus ei kuitenkaan kertaakaan toimi Sulkavalla kenenkään Kostiaisen suvun edustajien kummina, vaikka näitä mahdollisuuksia olisi tarjolla vuosien mittaan ollut lukuisia. Kuitenkin kastetoimituksen hoitanut Juvalainen Enok Salmenius esiintyy kastajana Sulkavan luetteloissa useammankin kerran. Jos pappi käytiin hakemassa taloon kastamaan lasta, oli kai se kätevintä hakea lyhintä tietä? Leipämäki näyttäisi sijaitsevan jotakuinkin yhtä kaukana molempien pitäjien keskustoista, joten lukkari Kosterus saattoi sattua mukaan ikäänkuin "sattumalta". Tai sitten ei. Vai käytiinkö muksut viemässä kirkolle? En todella tiedä mikä on ollut menettely.
Olisiko Johannes Kosterus voinut olla lukkarin opissa Juvan lukkarin Mickel Kruskopfin luona? Olen aikoinaan myös päätellyt (HisKi), että Mickelin Lars-pojan puoliso Maria Costerus oli Johanneksen sisar. Itseäni ovat tässä sukuryppäässä kiinnostaneet Kruskopfit ja Barckit, enkä olle yrittänyt kartoittaa Kosterus-sisarusten esipolvia.
Kummeista puhuttaessa, viestiketjun alussa Johannes Kosteruksen lapsen Laurin yhtenä kummina mainitsen Peter Törne nimisen kapteenin. Liekö sitten sattumaa, että Nevanlinnalaisen "inspehtoorin" Mårten Kusterin leskenä mainitaan v. 1698 Gunila Törne? Gunilan vävynä puolestaan muuan Nicolaus Halstenius. Ja kuka se tämä mies sitten on? Tässä asia Nevanlinnan kämnerioikeudesta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11898670 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11898651
Itä-Suomen Törne-suvusta on aiemminkin kirjoiteltu tällä foorumilla. Suvun kantaisä näyttäisi olleen Sortavalan kreivikunnan (G. A. Banér) hopmanni (1656) Herlich (myös Herlek) Törne (joka tuli virkaan nähtävästi hopmanni Schraggen Kapriosta suosittelemana, kun tälle 1651 annettiin tehtäväksi Sortavalan hopmannin valinta, lähde: Jokipii, Mauno. Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292, vrt. myös Heljä Pullin artikkeli Sortavalan Pulli-suku. Genos 49(1978), http://www.genealogia.fi//genos-old/49/49_93.htm). Nevanlinnan känmerinoikeuden pöytäkirjoissa mainitun Gunilla Törnen olen joskus merkinnyt Herlich Törnen tyttäreksi, tosin kysymysmerkillä varustettuna.
Liekö pöytäkirjoissa mainittu edesmennyt Mårten Kuster sittenkään ollut nevanlinnalainen inspehtori? Ehkäpä hän oli identtinen Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa useasti mainitun Mårten Kusterin eli Kustorin kanssa? Hän toimi (paroni Bellingshausenin?) tilusten inspehtorina ja amtmannina Sakkolassa ainakin jo 1657.
Mårten Kustorin lapsia lienevät olleet Reinhold Kustor, (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2422), Leonhardt Kasper Kustor (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552, "KA mf. ES 1796 (gg 2) Sakkolan vuoden 1681 syyskäräjät 7.–9.1.1682 f. 681v (Uplästes wälb:g Robert Erich Clöfwerschiöldtz inlaga emoth Arrendatoren S:r Jochim Gardeling, hwar medh han begärar att restitueras dhe skiäncker och gåfwor som han gifwit under påstående frijeriet sin för detta inibination, men nu warande Inspectorens wälbe:de Leonhardt Casper Kustors käre hustru, dygdesame hust: Brita Törne, som bem:te Gardelingz Stiufdotter är);") ja Brita Elisabet Kustor (Ahrenberg, Släkten Hoppenstong, Genos 9(1938), http://www.genealogia.fi/genos-old/9/9_40.htm, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3216). - Arrendaattori Jochim Gardeling oli elossa vuonna 1691, jolloin toimi kummina Käkisalmessa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630471. Kummiluettelossa mainitaan myös arrendatorskan Margareta Johansdotter Lind(?), vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=232536&postcount=18 ketjussa Sakkolan kirkkoherra Gabriel Sigfridi Hermigier (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29797&highlight=Hermigier).
Terveisin,
Hei,
Veijo Saloheimon Savon historia II:2, sivu 487:
"Puumalan lukkariksi tuli 1600-luvun lopussa Johannes Kosterus (saks. Köster = lukkari), joka vuonna 1710 muutti Juvalle samaan virkaan. Kirkkoherra Romanus nosti hänen sijaansa renkinsä Heikki Israelinpojan."
Eli nimen seuratessa virkaa Johanneksen syntyperän selvittäminen taitaa olla entistä vaikeampaa :(
t. Ilkka
Bodniemi37
11.03.16, 09:49
Hei,
Veijo Saloheimon Savon historia II:2, sivu 487:
"Puumalan lukkariksi tuli 1600-luvun lopussa Johannes Kosterus (saks. Köster = lukkari), joka vuonna 1710 muutti Juvalle samaan virkaan. Kirkkoherra Romanus nosti hänen sijaansa renkinsä Heikki Israelinpojan."
Eli nimen seuratessa virkaa Johanneksen syntyperän selvittäminen taitaa olla entistä vaikeampaa :(
Viestisi sisältää omankin tutkimuksemme kannalta kiinnostavan tiedon, joten uskaltaudun taas kirjoittamaan asian vierestä:
Romanuksen rengin Heikki Israelinpojan tunnistan itse asiassa hänen lapsipuoltensa serkuksi; hän oli Puumalan kappalaisen (esisetäni) Israel Bartholdi Ithimaeuksen poika (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2532, "Puumalan käräjät 11.–12.5.1685 s. 126 (In wedh een sittiande Rätt och i närwaru af Pummala Sockns Allmogen framträdde hederligh och Wähllärde H:r Erich Nigræus, och berätade huru såsom hans sahl: Fader een Rund tijd Kyrkioheerde här i Socknen warit, der till medh hans sahl: Moder broder H:r Israel Itimæus [Puumalan kappalainen Israel Bartholdi Ithimaeus, joka mainitaan elossa olevana vielä edellisillä käräjillä 11.–12.2.1685 s. 110] Cappelan,..").
Tiuhaan kummina toimineen Henrikin tittelinä on jo vuoden 1708 kastettujen luettelossa "klockare".
Israel Bartholdi Ithimaeuksen leski oli Katarina Henriksdotter Lundhbergh, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6388434, jonka veli Mathias Grindman toimi hänen armovuodensaarnajanaan, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3043, viittauksia. Henrik Ithimaeuksen puoliso oli Katarina Johansdotter Argillander.
Terveisin,
Robinson Korhonen
28.03.16, 21:04
Hei,
suuret kiitokset Ritva ja Ilkka inspiroivista lisämausteista! :D
Yritän tässä vielä koota hajanaisia merkintöjäni Köster/Custoreista, jos näistä saisi jotakin kasaan.. Heikolta näyttää, mutta toivoa lienee..
Tämän suvun jäsenen "sal inspectoren Mårten Köster"in leskeltä on erään Markus Sigfredssonin leski ostanut näiden kaupungissa sijainneen talon. (Nevanlinnan RO 1689) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11862874 Leskeä ei taideta mainita nimeltä. Asian yhteydessä mainitaan kuitenkin lesken poikapuoli kauppias Henrich Köster. Kauppiaspoika Henrik oli kuollut jo 1697, jolloin mainitaan hänen leskensä Anna Sophia Dobin ja lesken muuta sukua (Nevanlinnan RO 1697) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11893542
Eräs "sal. Marten Küsters enckia Gunila Törne" mainitaan Nevanlinnan RO:ssa ainakin v.1698. Samassa yhteydessä lesken vävypoika Nicolaus Halsteniushttp://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11898651
Arrendaattori Reinh: Custor (useammin Kustor) esiintyy Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven kihlakunnan käräjillä v.1698 useaan otteeseen. Tämän aukeaman toisen sivun keskivaiheilta selviää että Reinholtilla oli Nyenissä eli Nevanlinnassa, nyttemmin edesmennyt kauppiasveli "Hind: Kustor". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3731253. Samojen pitäjien käräjiltä v. 1701 selviää Arrendaattori Reinholt Kustorin äitipuoleksi Gunnila Törne (toisen sivun keskivaiheilta eteenpäin) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24014005 Reinholt ja Henrik olivat siis veljeksiä Mårten Köster/Kustorin ensimmäisestä avioliitosta toistaiseksi tuntemattoman rouvan kanssa.
Arrendaattori Reinholt Kösterin leskeksi mainitaan Rantasalmen käräjillä v. 1722 Anna Sophia Thorwöste ja tällä tytär "jungfru Brita Elisabeth Wexlin" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24162801 Vielä 1724, nyt "Arrendatoren Reinholt Cüster"in leskeksi mainitaan samainen rouva. Anna Sophia Thorwöste oli siis Reinholtin toinen puoliso. Anna Sophian toinen puoliso taas eräs Johan Wexiolin. Ensimmäisestä avioliitosta toistaiseksi tuntemattoman rouvan kanssa Reinholtille jäi ilm. 4 lasta. vrt. alaviitteet http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2422 ja http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2745 (Johan Wexiolinmainitaan kiinnostavasti Peter Thörwosten entisenä kirjurina 1.2.1699)
Internetin useilla sukusivustoilla Reinholt Custor/Kösterin vaimoksi on merkitty v.1697 edesmennyt Anna Brunnerus. (V. Abraham Matthiae Brunnerus ja Anna Larsintr. Herkepaea). Mikäli lukkari Kosterus olisi tämän pariskunnan sukua, kuten Ilkka vihjaa, kiitokset siitä :) , selittäisi se mainiosti kummien joukossa esiintyvät Törnen, Brunnerukset, varsinkin neiti Brita Wexiolin sekä ruustinna Anna Custorin, sekä tietenkin Hoppiukset ja ehkä vielä muitakin? Samoin se selittäisi varsin hyvin n.v.1716 syntyneen pojan Abrahamin etunimen. Lukkari Kosterus aloitti uransa Puumalassa 1701, joten lienee siinä ja siinä, ehtiikö hän Reinholtin pojaksi ikänsä puolesta. Joka tapauksessa lukkari Kosteruksen on täytynyt olla varsin nuori uraansa aloittaessaan.
v. 1694 mainitaan Viipurin KO:ssa ohimennen korpraali Reinholt Köster http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13558642, jonka vaimo mainitaan (numerona) manttaaliluetteloissa Taipalsaaren Ahokkalassa ainakin v.1690 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11709782 Korpraali Reinholt Köster mainitaan Lappeen kihlakunnan käräjillä jo v. 1685 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3776759 Tämä lienee samainen herra eli myöhempi arrendaattori?
Sekalaisia Köstereitä löytyy vielä sieltä täältä lisää, mm. Viipurin KO:sta kirjuri Anders Köster v.1696 ja (arrendaattori) Johan Metherin lesken Sara Bangin kirjuri Patrick Köster v.1700 jne. Mielenkiintoinen on myös arrendaattori Mårten Kostman/Costman, jonka appiukko oli niinikään arrendaattori Johan Törne, vrt. alaviitteet http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4719
Kaikesta sekavuudesta selviää ainakin se, että mielestäni todistetusti samoista henkilöistä ovat eri kirjurit käyttäneet hyvin erilaisia kirjoitusasuja. Johannes Kosterus/Costerus, tokikin ainoana latinalaistettuna versiona, sopisi mielestäni edelleen tähän joukkoon. Tuo Saloheimon huomautus on tietysti omalla tavallaan looginen, mutta tässä tapauksessa se ei mielestäni asiaa selitä. Mielestäni Saloheimon maininta päinvastoin korostaa yhteyttä sukunimeen Köster, vallankin kun tiedämme noita erinäisiä määriä ainakin Itä-Suomessa eläneen.
Ja kaksi korjausta ensimmäiseen viestiini: Korpraali Johan Ömanin vaimo mainitaan 1699-1701 Puumalassa eikä Juvalla. mm tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12282846 Ja Johannes Kosteruksen Lauri-pojan toinen kummi on "Capitain Hr Barth: Philip Schütte" eikä mitään muuta, ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6818350. Pahoitteluni :)
t. Antti
Bodniemi37
28.03.16, 23:58
Lisää hajahuomioita:
Tämän suvun jäsenen "sal inspectoren Mårten Köster"in leskeltä on erään Markus Sigfredssonin leski ostanut näiden kaupungissa sijainneen talon. (Nevanlinnan RO 1689) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11862874 Leskeä ei taideta mainita nimeltä. Asian yhteydessä mainitaan kuitenkin lesken poikapuoli kauppias Henrich Köster. Kauppiaspoika Henrik oli kuollut jo 1697, jolloin mainitaan hänen leskensä Anna Sophia Dobin ja lesken muuta sukua (Nevanlinnan RO 1697) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11893542
Nevanlinnalainen kauppias Henrik Köster mainitaan Lappeen ja Joutsenon kesäkäräjillä 11.-13.7.1693 (s. 352),http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778196&fullpic=1. Kari Kukkasen mukaan Anna Sofia Dobbin mainitaan "Nevanlinnassa leskenä 31.8.1697", vrt. viestiketju Dobbin-suku, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=3344&postcount=1.
Internetin useilla sukusivustoilla Reinholt Custor/Kösterin vaimoksi on merkitty v.1697 edesmennyt Anna Brunnerus. (V. Abraham Matthiae Brunnerus ja Anna Larsintr. Herkepaea). Mikäli lukkari Kosterus olisi tämän pariskunnan sukua, kuten Ilkka vihjaa, kiitokset siitä :) , selittäisi se mainiosti kummien joukossa esiintyvät Törnen, Brunnerukset, varsinkin neiti Brita Wexiolin sekä ruustinna Anna Custorin, sekä tietenkin Hoppiukset ja ehkä vielä muitakin? Samoin se selittäisi varsin hyvin n.v.1716 syntyneen pojan Abrahamin etunimen. Lukkari Kosterus aloitti uransa Puumalassa 1701, joten lienee siinä ja siinä, ehtiikö hän Reinholtin pojaksi ikänsä puolesta. Joka tapauksessa lukkari Kosteruksen on täytynyt olla varsin nuori uraansa aloittaessaan.
Itse olen aikoinaan bongannut Reinhold Custorin ensimmäisen puolison nimen René Ahrenbergin artikkelista Släkten Hoppenstong, Genos 9(1938), s. 40-51, http://www.genealogia.fi/genos-old/9/9_40.htm. Reinhold Custor oli käsittääkseni näin ollen myös esiserkkuni, lääninrahastonhoitaja Bertil Gabrielinpoika Ithimaeuksen lanko, sillä tämähän oli aviossa kirkkoherra Brunneruksen Sofia-tyttären kanssa, vrt. Christina Backman Martinssonin artikkeli http://www.genealogia.fi/genos-old/58/58_150.htm. Samaan lankosarjaan kuului parin muun ohessa myös Lappeen kihlakunnan kruununvouti Hans Erikinpoika Brotterus, jonka 2. puoliso oli Gertrud Brunnera.
Sekalaisia Köstereitä löytyy vielä sieltä täältä lisää, mm. Viipurin KO:sta kirjuri Anders Köster v.1696 ja (arrendaattori) Johan Metherin lesken Sara Bangin kirjuri Patrick Köster v.1700 jne. Mielenkiintoinen on myös arrendaattori Mårten Kostman/Costman, jonka appiukko oli niinikään arrendaattori Johan Törne, vrt. alaviitteet http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4719
Itse arvelen, että ehkä jo noin 1635 syntyneen Mårten Custorin (Kuster, Köster), joka jo ainakin vuonna 1657 toimi Paroni Bellingshausenin (vapaaherrallinen suku n:o 32) tilusten inspehtorina ja amtmannina Sakkolassa(?) (Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto), jälkimmäinen puoliso Gunilla Törne oli pikemminkin Johan Törnen sisar eli Sortavalan kreivikunnan (G. A. Banér) hopmannin (1656) Herlich Törnen tytär, vrt. Mauno Jokipiin teos Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292. Mårten Kostman toki oli Johan Herlichinpoika Törnen vävy. Samaan sisarussarjaan kuului erittäin todennäköisesti myös Leonhard Casper Custorin puoliso Brita Törne, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552, viittauksia, "KA mf. ES 1796 (gg 2) Sakkolan vuoden 1681 syyskäräjät 7.–9.1.1682 f. 681v (Uplästes wälb:g Robert Erich Clöfwerschiöldtz inlaga emoth Arrendatoren S:r Jochim Gardeling, hwar medh han begärar att restitueras dhe skiäncker och gåfwor som han gifwit under påstående frijeriet sin för detta inibination, men nu warande Inspectorens wälbe:de Leonhardt Casper Kustors käre hustru, dygdesame hust: Brita Törne, som bem:te Gardelingz Stiufdotter är);"
Asian vierestä: Edellä mainitulla Robert Erik Klöfversköldillä oli Kyander-nimisiä pikkuserkkuja: hänen isänsä täysserkku Emerentia Aronintytär K. oli aviossa Rantasalmen kirkkoherran Andreas Georgii Kyanderin kanssa (viimeksi mainitun 1. avio).
Terveisin,
Ja kaksi korjausta ensimmäiseen viestiini: Korpraali Johan Ömanin vaimo mainitaan 1699-1701 Puumalassa eikä Juvalla. mm tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12282846 Ja Johannes Kosteruksen Lauri-pojan toinen kummi on "Capitain Hr Barth: Philip Schütte" eikä mitään muuta, ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6818350. Pahoitteluni :)
t. Antti
Hei Antti,
mielenkiintoisia pohdiskeluja! Pikahuomio tuon Laurin kummin osalta. Olen kirjannut (Lewenhaupt, Anrep), että kapteeni Barthold Philip (von) Schulte olisi synyt 1675 Bremenissä (vht: Detlev von Schulte ja Gertrud Sofie von Düring) ja hänen puolisonsa oli Gertrud Sofia Poppius (vht: Juvan khra Henrik Poppius ja tämän 1. puoliso Elisabet Reuter).
Yt. Ilkka
Robinson Korhonen
30.03.16, 19:18
jälkimmäinen puoliso Gunilla Törne oli pikemminkin Johan Törnen sisar eli Sortavalan kreivikunnan (G. A. Banér) hopmannin (1656) Herlich Törnen tytär,
Hei taas,
ja totta tosiaan, Nyenin RO:ssa 1695 mainitaan "sal Mårten Kustors enckia Gunnila Herlingsdr." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11892623
-A
Bodniemi37
30.03.16, 20:30
Hei taas,
ja totta tosiaan, Nyenin RO:ssa 1695 mainitaan "sal Mårten Kustors enckia Gunnila Herlingsdr." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11892623
Tulipahan tuokin todistetuksi, kiitos!
Asian vierestä:
Herlich Törnen lisäksi näyttävät Banéria tai hänen sukupiiriään palvelleen myös Otto Botolfinpoika, Matthias Alhemius (Jokipii, Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II. Helsinki 1960, s. 292: "Alhemiuksen tytär Katarina oli naimisissa kruununvuokraaja Simon Håppenstongin kanssa ja Helena lääninkirjanpitäjä Erik Michelssonin kanssa, maist Georg Lutherin tiedonanto."), Johan Larsinpoika Mether, ja Margareta Nilsintytär Printzin puoliso Johan Tistel, joka myöhemmin toimi vuokraajana Pähkinälinnan läänissä.
Terveisin,
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.