Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jaarlan rustholli
Koska kirjassa "Lisiä Vanhan Oriveden historian" on virheitä, korjaillaan näitä tässä hieman.
Kantatilan isännät tummennettuina.
Piti aloittaa uusi ketju koska otsikossa oli kirjoitusvirhe!
Orivesi
Jaarla
Henrik Henriksson s. 1720 Pärrissä
Johan Henriksson s. 6.8.1743 Jaarlassa, k. 4.3.1807 Isäntä Jaarlan rippikirjassa 1802-1807
(talo jaettu, syntyi Pirttisarka v. 1790 isännäksi Jaarlan isännän veli Heikki Heikinpoika s. 1745. 1780 rippikirjassa maininta Pirttisarka torp)
Matts Johansson s. 22.1.1769 k.1801, UR =Ung Ryttate
talo jaettu 1809 tai 1810 (vuoden 1807 kartalla talo on yhtenä kappaleen ja talouskeskus sijaitsee kantatila nykyisen Vähä-Jaarilan pellolla)
Matts Johanssonilla oli kolme poikaa:
- vanhin Johan Mattson s. 7.6.1787 jatkoi Jaarlan kantatilan isäntänä
Kantatilaan sisältyi tässä vaiheessa ns. Niemen tila
- keskimmäinen veli Matts Johansson s. 26.11.1788 siirtyi Jaarlan puolikkaaseen, josta alettiin käyttää nimitystä Mattila. Mattila on nykyisin nimellä Ylä-Jaarla, se sijaitsee mäen päällä.
Jaarlan Kantatila jaettiin: syntyi Vähä-Jaarila ja Niemi
- Lehtosen kirjassa jako on merkitty vuodelle 1809, Längelmäveden Historiikissä (Junnikkala) se on merkitty vuodelle 1832, mikä sopisi paremmin, ottaen huomioon, että isännäksi siirtyi nuorin Matts Johanssonin pojista Anders Mattson s. 1799 k. 1850.
Helena Johansdotter s. 25.1.1810
-puoliso Josef Eriksson Sahalahdelta Häradsnämden
-perhe muuttaa pois 1846.
Tässä kohtaa suku ilmeisesti katkeaa, mutta Antti Lehtosen kirjaan on merkitty, että uusi isäntä Karl Johansson s. 11.11.1792 olisi tullut Längelmäen Vinkiältä. Se ei pidä paikkkansa, vaan hän on syntynyt Oriveden Orihlaxissa, joka on Jaarlan rusthollin osa, Jaarlasta lohkastu tila Petääjärvellä. Nykyinen omistaja on muistaakseni Tapio Laakso.
On mahdollista että Karl Johansson on sukua entiselle omistajasuvulle, hänen äitinsä on Maria Johansdotter s. 1763. Hän on voinut olla Johan Henrikssonin (s. 6.8.1743) tytär. Karl Johansonin vaimo on Lena Jöransdotter s. 17.5.1797 Köllistä.
Karl Johanssonin pojasta Johan Jacobista s. 30.7.1827 alkoi Lilius suku, nimen hän otti koska oli kultaseppäkisälli.
Jaarlan Kantatila jaettiin: syntyi Vähä-Jaarila ja Niemi
- Lehtosen kirjassa jako on merkitty vuodelle 1809, Längelmäveden Historiikissä (Junnikkala) se on merkitty vuodelle 1832, mikä sopisi paremmin, ottaen huomioon, että isännäksi siirtyi nuorin Matts Johanssonin pojista Anders Mattson s. 1799 k. 1850.
Halussani on kartta vuodelta 1910, johon on merkitty kopiointivuodeksi 1829. Kartta on tuotu talvikäräjille 3.2.1832 vahvistettavaksi. Saattaisi liittyä tyohon Niemen tilan erottamiseen, koska kantatilaan on siinä vaiheessa jäänyt vielä pieniä rippeitä (ns. dragon torp eli rakuunan torpan alue) lohkaistun Niemen tilan lähimaita.
Ja heti korjattava virhe ekassa postissa:
Keskimmäinen veli oli tietysti Matts Mattsson s. 26.11.1788! (eikä Matts Johansson) Siitä Mattila nimitys!
Soitin isälleni. Sain kuulla, että mainitsemani Orilahden/Orihlaxin tilan nykyisen omistajan nimi on väärin, mutta ehkä hyvä näin, ettei yksityisyyden suojaa rikota.
Tässä kuva Vähä-Jaarilan talosta, joka on Oriveden kunnan Höyteen kylän rippikirjoissa nimellä Jaarla:
http://www.juupajoki.fi/info.htm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6398111
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=23379
Tässä kuva Vähä-Jaarilan talosta, joka on Oriveden kunnan Höyteen kylän rippikirjoissa nimellä Jaarla:
http://www.juupajoki.fi/info.htm.
Linkki ei toimi enää.
Tässä uusi:
http://www.saunalahti.fi/lunden/Vanha_kuva_talosta_3.jpg
Huomasin muuten pienen oudon yksityiskohdan tuossa edellisessä viestissä lähettämässäni kuvassa:
Keskellä kuvaa olevasta päärakennuksesta oikealle on sivurakennus. Sen vasemman nurkan kohdalla, edempänä, on outo pieni kirjava rakennelma. Kuin joku vartiokoppi, jossa näyttäisi olevan vieläpä tikku keskellä?
Osaako kukaan arvata mikä se voisi olla?
Benedictus
16.12.15, 22:20
Oliskohan tuo rakennelma kuivausteline, jossa on metallisia maitotonkkia ja astioita kuivumassa. Vieressä saattaisi olla kaivo, kun ovat puutarhassa.
Hyvin paljon mahdollista! Minulla on hämärä mielikuva lapsuudesta, että tuossa olisi ollut vanha kaivonpaikka, josta varoteltiin. Pitää huomenna kysyä äidiltä jos hän muistaisi paremmin.
Tässä kohtaa suku ilmeisesti katkeaa, mutta Antti Lehtosen kirjaan on merkitty, että uusi isäntä Karl Johansson s. 11.11.1792 olisi tullut Längelmäen Vinkiältä. Se ei pidä paikkkansa, vaan hän on syntynyt Oriveden Orihlaxissa, joka on Jaarlan rusthollin osa, Jaarlasta lohkastu tila Petääjärvellä. Nykyinen omistaja on muistaakseni Tapio Laakso.
On mahdollista että Karl Johansson on sukua entiselle omistajasuvulle, hänen äitinsä on Maria Johansdotter s. 1763. Hän on voinut olla Johan Henrikssonin (s. 6.8.1743) tytär. Karl Johansonin vaimo on Lena Jöransdotter s. 17.5.1797 Köllistä.
Karl Johanssonin pojasta Johan Jacobista s. 30.7.1827 alkoi Lilius suku, nimen hän otti koska oli kultaseppäkisälli.
Uuden isännän Karl Johanssonin äiti Maria Johansdotter s.1.4.1764 ei ollut Jaarlan Johan Henrikssonin s.1743 tytär, vaan rakuuna Johan Frihjeltin 1.4.1764 syntynyt tytär. Karl Johanssonin isä oli rakuuna Johan Mörk, korpraali Daniel Drabbaren pojanpoika.
t. Sanna
Uuden isännän Karl Johanssonin äiti Maria Johansdotter s.1.4.1764 ei ollut Jaarlan Johan Henrikssonin s.1743 tytär, vaan rakuuna Johan Frihjeltin 1.4.1764 syntynyt tytär. Karl Johanssonin isä oli rakuuna Johan Mörk, korpraali Daniel Drabbaren pojanpoika.
t. Sanna
Juuri näin, olet aivan oikeassa. Mutta: Voisiko Johan Frihielte tai voisiko hänen vaimonsa, Maria Johansdotterin(s. 1764) äiti Anna Hendricson olla sukua Jaarlan vanhalle suvulle, esim. Johan Hendrikssonin sisko?
Tarkistin omat muistiinpanoni:
Johan Frihielte on perheineen asunut aivan talon tuntumassa, Iilijärven torpassa. Maria Johansdotter on minulla merkitty kahdella syntymävuodella 1763 ja 1764. Jälkimmäinen vuosiluku lienee oikea. Iilijärvi on nykyisin lähes umpeen kasvanut, karpaloita siellä täällä, järvi sijaitsee päärakennuksesta 400m itään.
Torpan paikasta ei tietoa, mutta Iilijärven eteläpuolelta kulki muinoin hevostie.
On myös mahdollista että torppa sijaitsi ns. Sivumoision pellon kohdalla Iilijärven ja päätalon välissä. Nämä nyt jo metsitetyt pellot eivät ole rusthollin 1700 -luvun lopun peltokartalla, mutta näkyvät 1829 kartalla metsän puolella. Iilijärvessä on ollut myös kaloja.
Juuri näin, olet aivan oikeassa. Mutta: Voisiko Johan Frihielte tai voisiko hänen vaimonsa, Maria Johansdotterin(s. 1764) äiti Anna Hendricson olla sukua Jaarlan vanhalle suvulle, esim. Johan Hendrikssonin sisko?
Johan Frihjelte näyttää tulleen Orivedelle Kangasalta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t10084
Rippikirjassahan hänellä mainitaan s.aika 28.12.1729, sotilasrullissa s.paikkana "Porin lääni" ja Tuomas-pojan kohdalla kastetuissa hänellä mainitaan patronyymi Henriksson. Mietin juuri, voisiko hän olla ollut Kangasalan Lihasulan sotilaan Henrik Stormhattin 21.12.1728 syntynyt poika?
Kangasalan rk:oista en ole häntä vielä ainakaan löytänyt.
Annallahan mainitaan vain s.vuosi 1732 ja parin ensimmäinen lapsikin syntyi jo 1750, joten hän on liian nuori olemaan Jaarlan lapsia.
Sanna
Eli summa summarum, suku näyttää katkenneen.
Karl Johansson s. 11.11.1792 ei liene sukua Jaarlan edellisille omistajille. Hän osti talon vapailta markkinoilta joskus vuoden 1846 aikoihin. Lieneekö saanut hyvät myötäjäiset Köllistä, josta hänen vaimonsa oli...
No talo pitää tapansa, sanotaan. Emme mekään olleet sukua Liliuksille.
Annallahan mainitaan vain s.vuosi 1732 ja parin ensimmäinen lapsikin syntyi jo 1750, joten hän on liian nuori olemaan Jaarlan lapsia.
Korjaan vielä itseäni, toki siis liian vanha ts. liian aikaisin syntynyt, ollakseen Henrik Henrikssonin tytär.
Sanna
Matts Johansson s. 22.1.1769 k.1801, UR =Ung Ryttate
talo jaettu 1809 tai 1810 (vuoden 1807 kartalla talo on yhtenä kappaleen ja talouskeskus sijaitsee kantatila nykyisen Vähä-Jaarilan pellolla)
Matts Johanssonilla oli kolme poikaa:
- vanhin Johan Mattson s. 7.6.1787 jatkoi Jaarlan kantatilan isäntänä
Kantatilaan sisältyi tässä vaiheessa ns. Niemen tila
- keskimmäinen veli Matts Johansson s. 26.11.1788 siirtyi Jaarlan puolikkaaseen, josta alettiin käyttää nimitystä Mattila. Mattila on nykyisin nimellä Ylä-Jaarla, se sijaitsee mäen päällä.
Uteliaisuudesta kysyn kolmannen pojan nimeä - oma esi-isäni on näes Matti Juhonpojan poika. Muutama muukin poika on veljessarjassa, mutta ilmeisestikään eivät ole eläneet aikuisikään.
Karl Johansson s. 11.11.1792 ei liene sukua Jaarlan edellisille omistajille. Hän osti talon vapailta markkinoilta joskus vuoden 1846 aikoihin. Lieneekö saanut hyvät myötäjäiset Köllistä, josta hänen vaimonsa oli...
A. Lehtosen tuomiokirjapoiminnoista löysin tällaisen kohdan syyskäräjiltä 1847:
S 597v § 175 - Fastebref å 1/6 Jaarla h:n i Höydes åt rusth. Karl Johansson Jaarla. Köpt 27.2.1845 utaf häradsdomaren Josef Eriksson Jaarla.
Sanna
Uteliaisuudesta kysyn kolmannen pojan nimeä - oma esi-isäni on näes Matti Juhonpojan poika. Muutama muukin poika on veljessarjassa, mutta ilmeisestikään eivät ole eläneet aikuisikään.
Antti s.2.5.1799 oli tämä kolmas.
Tässä perheineen 1835 alk. rk:ssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6398113
Sanna
Uteliaisuudesta kysyn kolmannen pojan nimeä - oma esi-isäni on näes Matti Juhonpojan poika. Muutama muukin poika on veljessarjassa, mutta ilmeisestikään eivät ole eläneet aikuisikään.
Morjesta Nina!
Minun mielestäni hän on Antti Matinpoika s. 2.5.1799
Uteliaisuudesta kysyn kolmannen pojan nimeä - oma esi-isäni on näes Matti Juhonpojan poika. Muutama muukin poika on veljessarjassa, mutta ilmeisestikään eivät ole eläneet aikuisikään.
Me olemmekin sitten muutamakertaisia etäserkkuja, Matti Juhonpojan s.1769 äidinäidin äiti on minunkin esiäitini.
Samoin hänen vaimonsa Leena Matintyttären äidinäiti on myös esiäitini ja pari muuta vielä kaukaisempaa yhteyttä. :)
Sanna
Mustajoen perhe on tehnyt sukukirjan vanhan Jaarlan mailla sijaitsevasta kiinteistöstään, jonka innoittamana tutkin taas vähän rippikirjoja.
Antti Lehtonen käyttää kirjassaan "Lisiä Vanhan Oriveden Historiaan" Jaarlasta lohkotusta Mattilasta nimitystä Yli-Jaarla.
Peruskarttaan on ilmeisesti kansan suusta tullut nimi Ylä-Jaarla, koska rippikirjat eivät tunne kumpaakaan nimitystä.
Huomasin kuitenkin, että Mattilasta käytetään 1860 rippikirjassa nimeä Mäki-Mattila.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/orivesi/rippikirja_1860-1869_mko1-21/526.htm
Olisiko mahdollista, että koska tilakeskus sijaitsee mäen päällä, n. 300 m kaakkoon alkuperäisestä Jaarlan kylätontista, niin nimitys Mäki-Mattila tuli siitä ja se edelleen muokkaantui kansan suussa Ylä-Jaarlaksi.
Vastapareja "Ala" ja "Ylä" on esim. Sahrankylällä Ala-Sahra ja Ylä-Sahra. Ja Jaarlan lohkotiloissa Pohja ja Ylä-Pohja ja Savilahti ja Ala-Savilahti.
Hups, väärä linkki edellisessä viestissä, tässä oikea Mattilan sivu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/orivesi/rippikirja_1860-1869_mko1-21/525.htm
Soitin isälleni. Sain kuulla, että mainitsemani Orilahden/Orihlaxin tilan nykyisen omistajan nimi on väärin, mutta ehkä hyvä näin, ettei yksityisyyden suojaa rikota.
Nyt sain maanomistajan luvan tietojen julkistamiseen.
Vanhaisäntä Jaakko Laakso kirjoittaa:
"Orilahden, eli nykyisin Oriniemi, isäntä on Simo Laakso, joka on poikani."
Jaakko Laakso jatkaa:
"Tää Orilahti on ollut myös nimellä Huonola. Sopii hyvin Turhalan naapuriksi ;) mistä lienee sitten nimeykset saaneet alkunsa. Sukuyhteydet Längelmäelle on ollut aikoinaan kun isoäitini kertoi että kävivät sukuloimassa Längelmäellä. Eli tämä Karl Johansson lie hyvinkin sitten jotain sukujuurta."
Uteliaisuudesta kysyn kolmannen pojan nimeä - oma esi-isäni on näes Matti Juhonpojan poika. Muutama muukin poika on veljessarjassa, mutta ilmeisestikään eivät ole eläneet aikuisikään.
Antti s.2.5.1799 oli tämä kolmas.
Tässä perheineen 1835 alk. rk:ssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6398113
Palataan vielä hetkeksi Juhon isään Heikkiin.
Wanaeus -suvusta alunperin kantautuvalla Heikki Heikinpojalla (s. 1720) oli myös poika Abraham (s. 1749). Hänestä tuli Jaarlan Lammin torpan isäntä.
Tila mainitaan jo v. 1780 rippikirjassa nimellä Peltolammi, Abraham on ollut isäntänä jo ennen isojakoa.
Abrahamin jälkeen torppaa hallitsi leski Lisa Yrjöntytär noin vuoteen 1824 asti. Sitten torpan hallinta meni 17 vuodeksi suvun ulkopuolelle, kunnes n. vuodesta 1841 isännäksi tuli Jaarla-Mattilan isännän Matti Matinpojan (s. 1788) poika Carl Adolf Mattson s. 1.9.1815.
Mutta onko rippikirjojen Lammi nykyisin kartalla oleva Vähä-Salo vai Lammi, siitä en ole varma. Kuka tietäisi?? Nykyisin peruskartalla olevan Lammin tilan rekisterinumero nimittäin viittaisi sen kuuluneen Kokkilan kylään. Ja Lamminjärvestä Jaarilansalmeen laskeva oja on mielestäni ollut Jaarlan etelärajana, joka sekin viittaisi siihen, että rippikirjojen Lammi onkin nykyinen Vähä-Salo.
Vähä-Salon sijainti Jaarla-Mattilan (kartalla Ylä-Jaarla) tilusten sisällä, kapean metsäkaistaleen yhdistämänä, voi viitata siihen, että virallinen jako on tehty vasta Carl Adolf Mattsonin isännyyden aikana 1841 aikoihin?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.