Loimaa Rungeen 1700-luvun vaihde

[TimoKM]

Etsin tietoja
Henric Ericsson Rungeen *1714 Loimaa +21.3.1770 Loimaa

vanhemmista Eric Rungecu ?

[Hannu Virttaalainen]

Kyseessä Wilvaisten Pietilälässä 1750 asunut furiiri (majoitusmestari, minun armeija-aikanani komppanian vääpeli tai "äiti") Henrik Rungeen?

Nimi Rungeen on erittäin todennäköisesti samaa alkuperää kuin pappisnimi Rungius, joka olisi hieman turhan hieno aliupserille tai virkamiehelle.

1749-50 suuressa väestölaskennassa, jonka puhtaaksikirjoitetun versio on Timo Verho julkaisema, Loimaalla, josta yo. tietoni hänelle ei ole tietoa mistä hän olisi kotoisin.

Mutta kyllä minulle 1. tulee mieleen nimestä Loimaan Ongijoen Rynkö, josta myös edellä mainitut Rungiukset tulevat.

Minulla juuret menee Rynköön aiemmin eli en osaa miksi hänellä on Rynköön viittaava nimi. Onko nimi suku- vai palvelustaustainen, koska Virttaallakin on ollut palvelustaustainen Wirtzeen niminen rakuuna, en osaa vastata.

[Hannu Virttaalainen]

Furiirin 1. vaimo Maria Jacobsdr (Levonius) samassa Loimaan 1749-50 asukasluettelossa.

1. vaimon isä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2613

Mutta ei paljon auta, kun ei löydy heidän vihkimerkintäänsä, josta voisi päästä jäljille ...
Ryngöstä ei löydy Hiskillä eikä Googlellakaan sopivaa.
Ei ole myöskään Verhon "Loimaan rakuunat, vararakuunat ja kevyen jalkaväen sotamiehet 1721 - 1809" käsillä, jos siellä olisi sopiva Henrik, joka olisi ylennyt urallaan.

[TimoKM]

Minulla tieto

Avioituu 6.1.1759
Catharina Mattsdr Muru *22.11.1734 Loimaa +18.11.1798 Loimaa
kanssa
vanhemmat
Matts Grelsson Muru * 30.8.1708 Loimaa Kauhanoja +19.04.1764 Loimaa
Kirstin Jacobsdr

Yritän tarkistaa ja täydentää tiedot

Onko Loimaan Puujalkalassa taloa nimeltä Muru?
Isäntäluettelo kiinnostaa , en löytänyt Iso-Iivarin aineistosta

[ristojohannes]

Turussa vaikutti Rungeenin porvarisuku.
Ei taida olla kukaan löytänyt yhteyttä Loimaan Rungeeneihin ?

Henric Rungeen oli 1700-luvun alkupuolen Turun rikkaimpia kauppiaita. Venäläismiehityksen jälkeen hän osallistui merkittävällä panoksella sodan ja miehitysajan runteleman kaupungin jälleenrakentamiseen. Turun kaupankäynnin elvyttyä Rungeen oli kaupungin johtavia laivanvarustajia ja teollisuudenharjoittajia.
Henric Rungeen kuului vanhaan turkulaiseen porvarissukuun. Hänen kauppiasuransa alku ajoittui sangen epäedulliseen hetkeen, sillä hän sai porvarisoikeudet 1711 eli vain kaksi vuotta ennen kuin venäläiset valtasivat kaupungin.

[Juha]

ei tietääkseni ole löydettyä yhteyttä. Jossain olin huomaavinani Henrikin patronyymiksi Eriksson.

Kannattaisi selvittää Vesikosken Kuukalla 1714 syntyneen Henrikin myöhemmät vaiheet


Katselin eilen läpi kaikki Loimaan komppanian tiedot ja 1740-1760-luvuilla Henrik Rungeenia en niistä löytänyt

Juha

[Juha]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13664&pnum=79


tuossa herra on



Juha

[Hannu Virttaalainen]

Niin alapuolella myös Maria Lavonia, 1. vaimo, johon viittasin jo aiemmin

Tässä 1749-1750 alkuperäinen (josta löytyy Verhon puhtaaksikirjoituskin) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8297886

jossa ovat Vilvaisten Pietilällä. Tämä 1749+ väestönlaskenta on siitä hyvä, että löytyy usein merkintä mistä ko henkilö lähtöisin ja siltä pohjalta löytyy välillä lähiseudultakin lähtöpaikastakin.
Furiirin kohdalla lähtöpaikkaa ei ole merkitty, josta on paha päätellä mitään ...
Mikä tämmöinen furiiri, joka vaihtaa kylän talosta toiseen kuin ruotuvaivainen ruodun talojen välillä ?

[Juha]

ja kun mielestäni tämä Johan Elers on koko ajan furiiri jalkaväkikomppaniassa;

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13663&pnum=293



Mutta missä kaikissa joukko-osastoissa Henrik olisi voinut palvella?


Juha

[Juha]

ja sen Vesikosken Kuukan Henrik Eriksson voi unohtaa - se mies kuoli n. 1738 rippikirjan mukaan :(


Juha

[Hannu Virttaalainen]

Sitten vielä kaikki(?) Vilvaisten talot rustholleja: Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti everstiluutnantin komppania 19 Vilvaisten Knuutila ja 20 Vilvaisten Markula ja tämä Onkijoen Rynkö myös rustholli no 33. Simolaa ja Pietilää en Suur-Loimaan historia I:ssä löytänyt ratsutiloista, mutta ei ne ruoduissakaan olleet. Rippikirjoissa niitä kuitenkin sanotaan rustholleiksi.

TimoKM:n lisäkysymykseen onko Puuujalkalassa Muru on vastaus kyllä. Äidin puolelta (2.vaimo) tiedot Genissä voivat siis olla oikein, kun me olemme taas vaan etsineet tätä Rungeenia. Littoisten verkatehtaan tosiaan perusti toisena joku turkulainen porvari Henrik Rungeen eli on olemassa myös Risto Johanneksen mainitsema turkulainen porvari

Muiden joukko-osastojen kuin Turun rykmentin Loimaan komppanian lisäksi tulee mieleen edellä mainittu ratsuväen Henkirakuunoiden ev.luutn. komppania. Jalkaväessä Porin rykmentti on paitsi tietenkin, Virttaalta katsoen nykyäänkin :D: heti, Säkylässä, niin myös Huittisissa ja Vampulassa ja Uudenmaan rykmentin joku komppania Urjalassa, alkoiko Laitilan komppania jo Yläneeltä en muista. Mutta kaikissa edellä mainituissa löytyy esi-isiä, unohtamatta Vampulan ja Huittisten rakuunoita

[Hannu Virttaalainen]

Henkirakuunat Everstiluutnantin komppania no 19 (Vilvaisten Knuutila) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10254&pnum=111

Kyllä mies ihan selvästi edellä linkitetyssä jos olisi ollut joskus no 33 niin nimi selittyisi ehkä palveluksesta.

Tekstiä en nyt ehdi tulkitsemaan.

[Hannu Virttaalainen]

Sitten kannattaa muistaa että Wahlsteniukset, kuten Juha joskus kirjoitti, omistivat ratsutilan Vilvaisisssa ja kirkkoherra Jacob Rungiuksen äiti ja kirkkoherra Matias Rungiuksen puoliso oli Anna Wahlstenius. Jospa nimen takia ei tarvikaan lähteä mihinkään Vilvaisista;). Kenellehän nämä ratsutilat Vilvaisissa kuuluivat tähän aikaan?

[Hannu Virttaalainen]

Henkirakuunat everstiluutnantin komppania 19 (Vilvainen) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10253&pnum=111

Siis mikä mies tämä Henrik Rungen on? Minä en kyllä nyt saa ihan kaikesta selvää, mutta rakuuna on mainittu minusta erikseen. Onko hän siis ratsutilallinen?

Hänet on myös 1753 ja tässä 1739 mainittu myös rakuunan 20, myös Vilvaisista kohdalla vai tulkitsenko ihan väärin?

[Hannu Virttaalainen]

Rippikirjat 1732-1741 Knuutila http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5288174
ja Pietilä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5288175

Rippikirja 1725-1731 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5287343
minusta molemmissa landbonde

Kuka kertoo kuka oli Henrik Rungeen? Ei kyllä ole vain mikään förare, kuten Geni tauluissa sanotaan, vaikka myöhemmissä rippikirjoissa lukeekin jossain vaiheessa förare

[Hannu Virttaalainen]

Rippikirja 1725-1731 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5287343
minusta molemmissa landbonde



Mutta minulta jäi huomaamatta Vilvaisten edellinen sivu, jossa luen Rungeens tai Rungenius http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5287342

[Hannu Virttaalainen]

TimoKM

Minulla oli alusta saakka nimen perusteella 'vainu' että Henrik Rungeen liittyisi jotenkin Onkijoen Rynköön ja Rungiuksiin. Vainu on tässä keskustelussa vain vahvistunut, mutta kohteesta ei vielä ole valitettavasti näköhavaintoa ;).

Turun porvari kaimaa ja hänen sukuaan, jota ei hänen liittymisestään Littoisten verkatehtaaseen ja ilmeisesti myös pikaisella Google-haulla myös Turun laivanrakennukseenkin jo ennen Crichton-Vulcania ole ilmeisesti kuitenkaan enempää tutkittu, ei kuitenkaan ole myöskään pois suljettu. Turusta vanhaa tietä Aurajoen vartta Oripäähän ja siitä Vilvaisiin ei kuitenkaan ole pitkä matka.

Veli-Pekka Toropaisen Genos 1•2012 artikkeli on myös nimestä päätellen 1500- ja 1600-luvulta Rungiuksista ja Onkijoen Ryngästä. Itse en artikkelia vielä ole lukenut vaikka Virttaan Heikkilän 1. varman emännän pojat olivat Ryngön perillisiä.

Henrik Rungeen 2.vaimon kohdalla:
Loimaan, Alastaron, Mellilän jne talojen isäntien ja lapsien ja rakuunoiden/sotamiesten kohdalla Timo Verhon kirjat/monisteet olivat ennen Internet-aikaa ainoa lähde arkistojen ulkopuolella. Mutta kyllä ne vieläkin ovat ihan hyödyllisiä ja nyt tiedot voi tarkistaa alkuperäislähteiden kuvista verkosta ja virheitä löytäessään tuntea itsensä päteväksi ;)

Käsittääkseni, kuulopuheiden:rolleyes: perusteella, Verhon kirjojen olemassa olon takia Lasse Iso-Iivari ei ole juurikaan laajentanut talonhaltijaluetteloitaan Verhon kirjojen alueelle.

[Hela]

Vanhoista muistiinpanoistani käy ilmi, että furiiri Henrik Rungeen kuului tämännimiseen turkulaiseen kauppiassukuun. Varmaa on kuitenkin vain että hänellä oli äitipuoli Katarina ja velipuoli Johan (Loimaan käräjät 11.-14.1.1748). Epäselväksi jää, oliko isä kauppias Henrik Rungeen, jolla oli vaimo Catharina Niska ja poika Johan s. 28.1.1720 (Svante Dahlströmin kortisto: Rungeen) vai kauppias Matts Rungeen, jolla vaimo (vih. 31.12.1728) Catharina Fleege ja poika Johan, s. kuten yllä (Carpelan: Åbogenealogier, s. 9 ja 54). Jos on kyseessä Matts Rungeen, on hänen täytynyt olla kolmesti naimisissa.

Pappismiesten ei-kirkollisille urille siirtyneet lapset jättivät yleensä nimestä –ius-päätteen) pois, mutta on myös tapauksia, joissa tilalle otettiin –en tai –een-pääte (esim. Lydius-Lydén).
Rungius-suvussa nimi kuitenkin säilyi sellaisenaan monilla sotilashenkilöillä. Olisiko kauppiashaara voinut olla lähtöisin suoraan Ryngön rusthollista ilman pappispolvia? Joka
tapauksessa maaomaisuudet Loimaalla viittaavat vahvasti polveutumiseen Ryngöstä.

Henrik Impola

[Hela]

Vähän täydennystä ja korjausta edelliseen. Jos verrataan tarkemmin Dahlströmin kortiston ja Carpelanin nuoremmasta Henrik Rungeenista antamia tietoja toisiinsa ja Loimaan käräjäpöytäkirjoihin, käy selvästi ilmi, että hän ja velipuolensa Johan Rungeen (s. 28.1.1720) olivat vanhemman Henrik Rungeenin poikia. Matts Rungeen ei sovi heidän isäkseen, koska hän solmi vasta 1728 ainoan tunnetun avioliittonsa. Häneltä tunnetaan vain yksi lapsi, tytär Margareta, joka ei siis ollut Johan Rungeenin sisar kuten Carpelan on väittänyt (Åbogenealogier, s. 54, 56) vaan ilmeisesti serkku. Hän ja miehensä Johan Gustaf Pipping olivat Pippingsköld-suvun kantavanhemmat.

Mistä on tieto, että Henrik Rungeenilla oli isännimi Eriksson? Tämä tuntuu mahdottomalta ylläolevan valossa, mutta väite kiinnostaa, koska hänen ainoan poikansa nimi oli Erik.

Rungeenien maaomaisuudesta Loimaan Vilvaisten kylässä ei ole mainintaa Timo Verhon taloluetteloissa. Kylässä oli 1700-luvun alussa kolme taloa, Pietilä, Knuutila ja Markula. Kauppias Henrik Rungeen (k. 1743) hankki omistukseensa ainakin Markulan perintörusthollin. Se jakautui kahtia, kun furiiri Henrik Rungeen myi sen kahdessa osassa 1740-luvulla, ensin 4.10.1744 Krister Bertilssonille toisen puoliskon, jonka nimenä pysyi Markula, ja 2.8.1747 lukkari Simon Betheniukselle toisen puoliskon, jonka nimeksi tuli uuden omistajan mukaan Simola (Loimaan käräjät 20-.3.1753). Käräjäpöytäkirjasta 11-14.1.1748 ilmenee, että myyjänä oli itse asiassa perikunta, johon kuului Henrik Rungeenin lisäksi hänen äitipuolensa Catharina Rungeen ja velipuolensa Johan Rungeen.

Henrik Rungeen erosi armeijasta sotilasarvolla förare. En ole tarkemmin selvillä hänen sotilasurastaan, silloin kun keräsin näitä tietoja etsin - tuloksetta – lähinnä yhteyksiä Rungius-sukuun. Hän asui perheineen Vilvaisten Simolassa kuolemaansa saakka. Merkitsin aikoinaan muistiin myös hänen perhesuhteensa. Hän oli rippikirjan mukaan syntynyt 1714 ja kuoli Loimaalla 21.3.1770. Oli kahdesti naimisissa, pso 1. Maria Lavonius (sukunimi näin Loimaan kirjoissa, vihkimismerkintä puuttuu), s. Loimaalla 18.1.1705, k. siellä 22.7.1758, vht Loimaan kappalainen Jakob Levonius tai Lavonius ja hänen 2. vaimonsa Katarina Kirill; pso 2. (vih. Loimaalla 6.3.1759) Caisa Mattsdotter, talollisen tytär Puujalkalan Murulta, s. Loimaalla 29.11.1734, k. siellä 18.11.1798. Ensimmäisestä avioliitosta ei ole lapsia Loimaan kirjoissa, toisessa syntyi kaksi: Erik s. 28.3.1762 ja Caisa, s. 21.6.1767. Lapset elivät aikuisiksi, mutta en ole seuranut heidän vaiheitaan.

H.I.

[ristojohannes]

Henrik Rungeenin Eric-pojan jälkeläisiä.

Taulu 1

1. Erik Heikinpoika Rungeen, Isäntä, s. 22.03.1762 Loimaa, k. 15.07.1804 Lieto.
Puoliso: Maria Juhontytär Vähätalo, Emäntä, s. 15.06.1773 Lieto, k. 31.12.1849 Lieto.
Vanhemmat: Johan Christerinpoika Oseen, Talollinen, s. 28.04.1747 Lieto, k. 12.03.1827 Lieto ja Elisabeth Tuomontytär Lindqvist, s. 15.10.1749 Säkylä, k. Lieto.
Lapset:
Maria, s. 24.09.1794 Lieto. Tauluun 2.
Taulu 2

2. Maria Erikintytär Vähätalo, Taulusta 1, (isä Erik Rungeen), Emäntä, s. 24.09.1794 Lieto, k. 14.11.1839 Lieto.
Puoliso: 04.10.1814 Lieto Antti Matinpoika Vähätalo e. Ketola, Talollinen, s. 28.09.1780 Lieto, k. 14.08.1851 Lieto.
Vanhemmat: Matti Juhanpoika Ketola/ Campell e. Taatila, Ratsutilallinen, kuudennusmies, sotilas, s. 11.04.1732 Lieto, k. 18.01.1787 Lieto ja Maria Antintytär Ketola o.s. Möyrä, Emäntä, s. 07.07.1745 Lieto, k. 24.04.1837 Lieto.
Lapset:
Antti, s. 09.08.1815 Lieto, k. 06.12.1815 Lieto.
Antti, s. 26.12.1816 Lieto, k. 16.08.1817 Lieto.
Ulriikka, s. 21.06.1818 Lieto, k. 03.02.1819 Lieto.
Maria, s. 09.06.1820 Lieto. Tauluun 3.
Juho Justus, s. 25.04.1823 Lieto, k. 19.04.1907 Prunkkala. Sokea. Leinakkalan rippikirjat siirretty Prunkkalaan.
Antti Ojala, s. 10.11.1825 Lieto. Tauluun 4.
Fredrik, s. 30.06.1828 Lieto, k. 23.01.1830 Lieto.
Fredrika Serafiina Veräjänkorva, s. 03.12.1830 Lieto. Tauluun 5.
Heikki Nygren, s. 17.11.1833 Lieto. Tauluun 6.
Taulu 3

3. Maria Antintytär Vähätalo, Taulusta 2, (äiti Maria Vähätalo), Emäntä, s. 09.06.1820 Lieto, k. 08.09.1897 Prunkkala. Kirjat siirretty 1895 Prunkkalaan.
Puoliso: 19.10.1843 Lieto Kustaa Juhonpoika Vähätalo e. Ylitalo, Talollinen, s. 31.10.1818 Maaria, k. 25.04.1900 Prunkkala.
Vanhemmat: Juha Matinpoika Keskitalo e. Jokila, Renki, talollinen, s. 14.12.1780 Maaria tai Nousiainen, k. 09.12.1850 Maaria Koskennurmi Ylitalo ja Leena Sigfridintytär Ylitalo, s. 17.12.1784 Maaria, k. 05.03.1850 Maaria.
Taulu 4

3. Antti Antinpoika Ojala e. Vähätalo, Taulusta 2, (äiti Maria Vähätalo), Renki, torppari, itsellinen, s. 10.11.1825 Lieto, k. 25.05.1899 Prunkkala. Renkinä Vähätalossa ja 1855-56 Kankareen Takatalossa ja Leinakkalan Vähätalossa. Muutti Prunkkalan Leppäkosken Alitalon rengiksi 1860 ja perusti Ojalan torpan 1865, jossa avioitui 1866.
Puoliso: 12.04.1866 Fredrika Kustaantytär Ojala o.s. Frosti, s. 23.06.1836 Paimio, k. 27.05.1910 Turku. Muutti Paimiosta 1866 Prunkkalaan ja n.1909 Turkuun.
Vanhemmat: Kustaa Benjaminpoika Frosti, Talollinen, s. 12.07.1804 Paimio, k. 16.02.1870 Paimio ja Liisa Juhontytär Frosti o.s. Yli-Anttila, s. 26.07.1806 Tarvasjoki, k. 18.10.1850 Paimio.
Taulu 5

3. Fredrika Serafiina Antintytär Veräjänkorva o.s. Vähätalo, Taulusta 2, (äiti Maria Vähätalo), s. 03.12.1830 Lieto. Muutti Liedosta 30.10.1865 Pöytyälle Lahtoon.
Puoliso: 29.09.1865 Lieto Juho Kustaa Matinpoika Nyman e. Antila, Vekselimies, asemamies, s. 27.07.1845 Pöytyä.
Vanhemmat: Matti Juhonpoika Antila e. Hovi, Talollinen, s. 20.02.1816 Pöytyä, k. 15.07.1862 Pöytyä ja Liisa Samuelintytär Antila o.s. Seppä, Emäntä, s. 24.09.1820 Pöytyä.
Taulu 6

3. Heikki Antinpoika Nygren e. Vähätalo, Taulusta 2, (äiti Maria Vähätalo), Renki, pitäjänsuutari, s. 17.11.1833 Lieto, k. 07.09.1868 Lieto. Prunkkalassa 1850-51, Maariassa 1852-55, 1856 Tammentaan Hiisku, 1860 Leinakkalan Vähätalon mäkitupaan nimellä Nygrén. Perheellisenä Vintalan Pelttarille.
Puoliso: 24.12.1861 Lieto Maria Heikintytär Nygren o.s. Pelttari, s. 23.03.1832 Lieto.
Vanhemmat: Heikki Tuomonpoika Pelttari, Talollinen, s. 09.01.1800 Lieto ja Liisa Heikintytär Pelttari o.s. Kylänpää, s. 03.11.1802 Lieto.

[Hannu Virttaalainen]

Nyt kun Henrik I. on minusta selvästi osoittanut, että Loimaan furiiri/förare Henrik oli kauppias Henrik Rungeenin poika niin täytyy laittaa pari linkkiä isästä tästä kauppiaasta muualla netissä:

Littoinen Wikipediassa ja kohta Littoisten verkatehdas http://fi.wikipedia.org/wiki/Littoinen

Turkulaiset rautakourat http://www.tyohuonekunta.fi/historia.html
telakassa olivat Rungeen ja Wechter mukana osakkaina, siis sijoittajina.

Kansallisbiografian ilmainen lyhennelmäkin kertoo myös jo paljon.

Mistä on tieto, että Henrik Rungeenilla oli isännimi Eriksson? Tämä tuntuu mahdottomalta ylläolevan valossa, mutta väite kiinnostaa, koska hänen ainoan poikansa nimi oli Erik.
Ainakin Geni,com:ssa on tällainen ehkä "fiktiivinen" Erik Rungeen. Onko jossain alkuperäislähteessä Eriksson en tiedä.

Vielä kun selviäisi oliko kauppias Ryngön jälkeläisiä vai jotain muuta porukkaan, jonka nimi vain ainakin virttaalaisen, ehkä myös hieman loimaalaisenkin, mielessä vie Rynköön.

[TimoKM]

Dahlströmin kortiston ja Carpelanin nuoremmasta Henrik Rungeenista antamia tietoja toisiinsa ja Loimaan käräjäpöytäkirjoihin, käy selvästi ilmi,
että hän Henrik Rungeen ja velipuolensa Johan Rungeen (s. 28.1.1720) olivat vanhemman Henrik Rungeenin poikia.
Matts Rungeen ei sovi heidän isäkseen, koska hän solmi vasta 1728 ainoan tunnetun avioliittonsa. Häneltä tunnetaan vain yksi lapsi, tytär Margareta, joka ei siis ollut Johan Rungeenin sisar kuten Carpelan on väittänyt (Åbogenealogier, s. 54, 56) vaan ilmeisesti serkku. Hän ja miehensä Johan Gustaf Pipping olivat Pippingsköld-suvun kantavanhemmat.

Mistä on tieto, että Henrik Rungeenilla oli isännimi Eriksson? Tämä tuntuu mahdottomalta ylläolevan valossa, mutta väite kiinnostaa, koska hänen ainoan poikansa nimi oli Erik.

Rungeenien maaomaisuudesta Loimaan Vilvaisten kylässä ei ole mainintaa Timo Verhon taloluetteloissa. Kylässä oli 1700-luvun alussa kolme taloa, Pietilä, Knuutila ja Markula. Kauppias Henrik Rungeen (k. 1743) hankki omistukseensa ainakin Markulan perintörusthollin. Se jakautui kahtia, kun furiiri Henrik Rungeen myi sen kahdessa osassa 1740-luvulla, ensin 4.10.1744 Krister Bertilssonille toisen puoliskon, jonka nimenä pysyi Markula, ja 2.8.1747 lukkari Simon Betheniukselle toisen puoliskon, jonka nimeksi tuli uuden omistajan mukaan Simola (Loimaan käräjät 20-.3.1753). Käräjäpöytäkirjasta 11-14.1.1748 ilmenee, että myyjänä oli itse asiassa perikunta, johon kuului Henrik Rungeenin lisäksi hänen äitipuolensa Catharina Rungeen ja velipuolensa Johan Rungeen.

Henrik Rungeen erosi armeijasta sotilasarvolla förare. En ole tarkemmin selvillä hänen sotilasurastaan, silloin kun keräsin näitä tietoja etsin - tuloksetta – lähinnä yhteyksiä Rungius-sukuun. Hän asui perheineen Vilvaisten Simolassa kuolemaansa saakka. Merkitsin aikoinaan muistiin myös hänen perhesuhteensa. Hän oli rippikirjan mukaan syntynyt 1714 ja kuoli Loimaalla 21.3.1770. Oli kahdesti naimisissa, pso 1. Maria Lavonius (sukunimi näin Loimaan kirjoissa, vihkimismerkintä puuttuu), s. Loimaalla 18.1.1705, k. siellä 22.7.1758, vht Loimaan kappalainen Jakob Levonius tai Lavonius ja hänen 2. vaimonsa Katarina Kirill; pso 2. (vih. Loimaalla 6.3.1759) Caisa Mattsdotter, talollisen tytär Puujalkalan Murulta, s. Loimaalla 29.11.1734, k. siellä 18.11.1798.

Eric Rungeen on poistettu GENIstä virheellisenä, sain viestin ko tiedon ylläpitäjältä.

Viestityksen perusteella kauppias Henrik Rungeen on Henrikin isä.
Vanhemman Henrikin juuria on varmaan jo tutkittu paljon.
Voisiko jostain käräjäpöytäkirjoista löytyä lisää, esim tilakauppojen yhteydestä?

[Hannu Virttaalainen]

Eric Rungeen on poistettu GENIstä virheellisenä, sain viestin ko tiedon ylläpitäjältä.
Ihan hyvä, jos tämmöisestä Erikistä ei ole esittää mitään lähdettä. Näihin Geni.com tietoihin aina välillä ei suhtauduta riittävän kriittisesti, mikä sinänsä koskee myös vanhoja tutkimuksia, joiden myöhemmin havaittuja virheitä ei huomioida, puhumattakaan minun höpinöistä ;) tai oikeasti ihan kaikkeen, jopa alkuperäisdokumentteihin.
Näissä helpoilta tuntuvissa palveluissa ylläpitäjän kiinnostus voi myös välillä helposti lopahtaa, jolloin virheiden korjatuksi saaminen muuttuu vaikeammaksi.

Viestityksen perusteella kauppias Henrik Rungeen on Henrikin isä.
Vanhemman Henrikin juuria on varmaan jo tutkittu paljon.
Voisiko jostain käräjäpöytäkirjoista löytyä lisää, esim tilakauppojen yhteydestä?Henrik Impola vastauksissaan kertoi asiaa jo joskus aikaisemmin tutkineensa, kertoi viitteet Vilvaisten kauppoihin Loimijoen käräjillä ja tuntuu, että ainakin Loimaan osalta käräjäpöytäkirjoista ei ehkä lisää löydy.

Minun ylläolevat linkkini koskevat Vilvailsten rakuunoita, joissa näkyi myös esi-isäni Vilvaisten rakuuna Anders Jacobsson Fellman, Mökköisten Heikkilän poika. Eivät siis koske Henrik Rungeenin omaa palvelusta.

Furiiri/förare Henrik Rungeenin omia palvelustietoja ei vielä ole löydetty tai ainakaan ne eivät ole olleet esillä tässä ketjussa. Kyllä hän jostain lähialueen joukko-osastoista pitäisi löytyä, kun asui Vilvaisissa, kuten rippikirjoista selvästi selviää.

Myös 1. avioliiton solmimispaikan selviäminen saattaisi tuoda lisätietoa. Vaimon isä Loimaan kappalainen Jacob Levonius kuoli 1729. Oliko Henrik Rungeen Maria Levoniuksen 1. puoliso?

Kuinka tarkkaan vanhemman, kauppias, Henrik Rungeenin taustoja on tutkittu, en tiedä.
Littoisten verkatehtaasta on ilmeisesti olemassa historiikkikin http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=255559&postcount=28, joka mainittu siis eilen tällä samalla foorumilla muualla.

[TimoKM]

Lainaus
Http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-5331.html

Klas ja Katarina Henriksdotter Jenderjanien perunkirjoitukset löytyvät kirjasta: Brenner Alf, Oulun kaupungin perunkirjoituksia:
108. Jenderjan, Klas, råd- och handelsman; bouppt. 9.12.1704. Änkan Katarina Henriksdotter.
235. Jenderjan, Katarina Henriksdotter, »matrona »; bouppt. verkställd 27.4.1737 i anledning av Åbo hovrätts utslag 15.3. s.å. i arvtisten mellan handelsmannen i Åbo Henrik Rungeen och Lars Forbus, av vilka den senare benämnde Katarina Jenderjan »sal. mor. ».

Oliko hän Henrik nuoremman äitipuoli?

[Hannu Virttaalainen]

Pakolaisia Ruotsissa Arbogassa (8993) Henrik Rungren http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting62.htm

[JHissa]

Lainaus
Http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-5331.html

Klas ja Katarina Henriksdotter Jenderjanien perunkirjoitukset löytyvät kirjasta: Brenner Alf, Oulun kaupungin perunkirjoituksia:
108. Jenderjan, Klas, råd- och handelsman; bouppt. 9.12.1704. Änkan Katarina Henriksdotter.
235. Jenderjan, Katarina Henriksdotter, »matrona »; bouppt. verkställd 27.4.1737 i anledning av Åbo hovrätts utslag 15.3. s.å. i arvtisten mellan handelsmannen i Åbo Henrik Rungeen och Lars Forbus, av vilka den senare benämnde Katarina Jenderjan »sal. mor. ».

Oliko hän Henrik nuoremman äitipuoli?
Laitetaan lainaus Gustaf Carlundin lankoa Hans Kantolaa koskevasta keskustelusta
Jaakko Henrikinpoika Niska (‡ 25.1.1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753095) Oulu) oli Clas Jenderjan nuoremman (‡ 3.4.1704 Oulu) lanko (Oulun RO 18.2.1695 s. 19 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13151583)), joten Jaakko oli sukua Karin Henrikintyttärelle († 13.4.1735 Oulu, ikä 90½ v). Jaakolta jäi 6.9.1712 pidetyn perinkirjoituksen mukaan leski Anna Henrikintyttär (‡ 29.6.1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726697) Oulu, ikä 75 v).
Jaakon äiti oli Walborg Martintytär Waikko (‡ 13.7.1697 Oulu, henkikirjassa 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Oulu/1674/1674_037_Henki.jpg)), joten koska Kemin käräjien 18.–20.3.1679 f. 103v § 363 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724916) mukaan Klas Jenderjanin anoppi olisi Helga Matintytär. Joten näyttäisi siltä, että Karin ja Anna Henrikintyttäret olisivat siskoja.
Henrik Rungeenin Tukholmassa 5.1.1717 (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKV3-6YQ) vihitty vaimo on Katarina Jaakontytär Niska eli Claes Jenderjan nuoremman langon tytär
Runomuotoiset henkilökirjaset Rv.Mf. 3675
https://www.finna.fi/Record/fennica.601348
Rv.Mf. 3676
https://www.finna.fi/Record/fennica.601351
Oulun kinkerikirja 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29755185)

[TimoKM]

Lainaus Martinseuran tiedoista:

Rungeen, Henric (k. 1742) suurkauppias, laivanvarustaja,
teollisuudenharjoittaja

Henric Rungeen oli 1700-luvun alkupuolen Turun rikkaimpia kauppiaita.
Venäläismiehityksen jälkeen hän osallistui merkittävällä panoksella
sodan ja miehitysajan runteleman kaupungin jälleenrakentamiseen. Turun
kaupankäynnin elvyttyä Rungeen oli kaupungin johtavia laivanvarustajia ja
teollisuudenharjoittajia.

Kesti aina 1730-luvun alkuun, ennen kuin Turkuun saatiin ensimmäinen
valtamerikelpoinen alus, jolla voitiin hakea suolaa suoraan Portugalista ja
Espanjasta. Tuolloin Turun porvarit ostivat Pohjanmaalla rakennetun 250
lästin vetoisen Södra Finlands vapenin. Neljän kuudestoistaosan
osuudellaan Rungeen oli laivan suurin osakas. Aluksella voitiin vuosittain
tuoda 5 000 - 6 000 tynnyriä suolaa eli noin puolet Turun ja sen
lähiympäristön tarpeesta.

Yhdessä Turun rikkaimpiin kauppiaisiin kuuluneen Carl Merthenin kanssa
Rungeen perusti 1725 Paimion Aron eli Högforsin sahan. Samoihin aikoihin
hän oli yksinään perustanut Perttelin Inkereen sahan ja ostanut osan
Nurmijärven Raalan sahasta. Niiden ansiosta Rungeen pystyi tarjoamaan
sahatavaraa niin ulkomaan markkinoille kuin kotimaan
jälleenrakentamiseenkin. Sahojen lisäksi Rungeen hankki jo 1720-luvulla
suuria jauhomyllyjä. Hänellä oli ainakin yksi vesimylly Paimion Arossa
sekä kaksi tuulimyllyä Turussa.

Rungeen laajensi liiketoimintaansa 1730-luvun lopulla uusille
teollisuudenaloille. Yhdessä kuuden muun turkulaiskauppiaan kanssa Rungeen
vuokrasi 1738 viideksi vuodeksi Perniön Teijon masuunin, Kuuston
kankivasarapajan sekä Kirjakkalan manufaktuuripajan muodostaman suuren
ruukkikompleksin.
--------


Mistä löytyy miehen rippikirjamerkinnät
1. Avioliitto, josta Henrik nuorempi syntyy
2. Catharina Niska Tukholma

[JHissa]

Lainaus Martinseuran tiedoista:

Rungeen, Henric (k. 1742) suurkauppias, laivanvarustaja,
teollisuudenharjoittaja

Henric Rungeen oli 1700-luvun alkupuolen Turun rikkaimpia kauppiaita.
Venäläismiehityksen jälkeen hän osallistui merkittävällä panoksella
sodan ja miehitysajan runteleman kaupungin jälleenrakentamiseen. Turun
kaupankäynnin elvyttyä Rungeen oli kaupungin johtavia laivanvarustajia ja
teollisuudenharjoittajia.

Kesti aina 1730-luvun alkuun, ennen kuin Turkuun saatiin ensimmäinen
valtamerikelpoinen alus, jolla voitiin hakea suolaa suoraan Portugalista ja
Espanjasta. Tuolloin Turun porvarit ostivat Pohjanmaalla rakennetun 250
lästin vetoisen Södra Finlands vapenin. Neljän kuudestoistaosan
osuudellaan Rungeen oli laivan suurin osakas. Aluksella voitiin vuosittain
tuoda 5 000 - 6 000 tynnyriä suolaa eli noin puolet Turun ja sen
lähiympäristön tarpeesta.

Yhdessä Turun rikkaimpiin kauppiaisiin kuuluneen Carl Merthenin kanssa
Rungeen perusti 1725 Paimion Aron eli Högforsin sahan. Samoihin aikoihin
hän oli yksinään perustanut Perttelin Inkereen sahan ja ostanut osan
Nurmijärven Raalan sahasta. Niiden ansiosta Rungeen pystyi tarjoamaan
sahatavaraa niin ulkomaan markkinoille kuin kotimaan
jälleenrakentamiseenkin. Sahojen lisäksi Rungeen hankki jo 1720-luvulla
suuria jauhomyllyjä. Hänellä oli ainakin yksi vesimylly Paimion Arossa
sekä kaksi tuulimyllyä Turussa.

Rungeen laajensi liiketoimintaansa 1730-luvun lopulla uusille
teollisuudenaloille. Yhdessä kuuden muun turkulaiskauppiaan kanssa Rungeen
vuokrasi 1738 viideksi vuodeksi Perniön Teijon masuunin, Kuuston
kankivasarapajan sekä Kirjakkalan manufaktuuripajan muodostaman suuren
ruukkikompleksin.
--------


Mistä löytyy miehen rippikirjamerkinnät
1. Avioliitto, josta Henrik nuorempi syntyy
2. Catharina Niska Tukholma
Olisikohan kyseessä
Johanna Aminoff-Winberg: Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden. Flyktingförteckningar. - Datateknik för släktforskning rf:s publikationer 4(1995), 280 s. ISBN 951-96990-2-3.
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting62.htm
8993 Hendrich Rungren, borgare
fr: Åbo. i: Arboga. p: 1. l: ja. d: 19.10.1714. _döpt sonen Hendrich, faddrar bl.a. lectorn i Åbo Andreas Degerman, befallningsmannen i Finland Jacob Kellman.

https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:QVMX-5GGY
Name: Henrich (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/QVMX-5GGY)
Event Type:
Baptism Event Date: 19 Oct 1714
Event Place: Arboga stadsförsamling, Västmanland, Sweden
Gender: Male Birth Date: 1714
Father's Name: Hendrich Rungeen (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/QVMX-5GGB)
Source Reference: Födelse- och dopböcker, C:1, 1670-1722 Volume Note: Innehåller även vigselbok 1699-1710, lysnings- och vigselbok 1711-1722 och dödbok 1670-1722. GS Film Number: 000074400 (https://familysearch.org/search/record/results?count=20&query=%2Bfilm_number%3A000074400) , Digital Folder Number: 004187004 (https://familysearch.org/search/record/results?count=20&query=%2Bfilm_number%3A004187004) , Image Number: 00427

Joten Henrik on ensimmäisestä avioliitosta, sillä Hindrich Rungeen vihittiin toiseen avioliittoon vasta Tukholmassa (kuulutus 5.1.1717 (https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:FKV3-6YQ)) Catharina Jacobsdr Niskan kanssa, josta on myös präntätty kirjanen
https://www.finna.fi/Record/fennica.601348
Cunnioitettawan, toimellisen ja hywin ymmärtäwäisen Turun caupungin cauppamiehen herr Henric Rungenin ylkämiehen, nin myös cunniallisen ja hywillä awuilla caunistetun matronan Catharina Nischa, morsiamen, häisä, jotca 27. januarij 1717, cunniallisest Stockholmisa pidettin; edestoit ajatuxens ja toiwotuxeus [!] ylkämiehen hywät ystäwät ja maan miehet

[Hannu Virttaalainen]

Vanhempi Henrik kuoli 1742 Tukholmassa. Oliko hän muuttanut sinne, kauppamatkalla vai lähtenyt taas venäläisiä pakoon. Kyseessähän oli ns. Pikkuviha 1742-43.

Tosi luetettavan ja vakavamielisen uutissivuston (uutissiturust) mukaan: "22.8.1742 ratsastaa venäläiset uudenmaankatu turkuun. Edellisenä päivänä oli helssattu jo paimion vistalla"

http://www.uutissiturust.fi/ (Markku Heikkilä on sitten syntynyt Hauholla;)) Kai uutises venäläiste tulo turku oikke o.

[Turunmaa]

Vähän lisätietoa handelsman Henrik Rungéenista:

Åbo Domkyrkas Räkenskaper 1701-1735 (Utgifvna af Alb. Hästesko, 1907)

21.10.1724 Handelsman Rungeens sp.b. uti kyrckian, läg.18 d:r, 3 ring. 15 d:r – 33 d:r.

27.03.1729 Handelsman Henrich Rungéens barn uthi kyrck och des graf uti borgmästarchoret – 30 d:r.

Raila

[TimoKM]

Ison Vihan pakolaisluettelot http://www.genealogia.fi/genos-old/59/59_5.htm

Pystyykö tarkistamaan jostain henkilöiden


Claas Jenderjan (3)
......
Jakob Niska (3)
Johan Niska (3)
.......
Turusta kauppias Josep Pipping (9)
Turusta madam Pipping (9)
.......
Turusta porvari Hindrich Rungeen (2)
Jacob Rungius (5)

Tarkemmat tiedot luetteloissa

Luettelo 2 (D. Hartzellin luettelo, Waxholm, 18. syyskuuta 1721) sisältää 14 Waxholmissa oleskellutta nimeltä mainittua pakolaista.
Luettelo 3 (Gabriel Lithoviuksen luettelo, Tukholma, 8. lokakuuta 1721) sisältää 33 nimeltä mainittua henkilöä, jotka ovat lastanneet tavaransa Lithoviuksen laivaan Torniosta ja Kemistä.
Luettelo 5 (allekirjoittamaton ja päiväämätön) sisältää 94 nimettyä Turun hiippakunnan pakolaispappia ja -opettajaa, jotka aikoivat palata Suomeen syksyllä 1721. Luettelon lopussa mainitaan, että nimettyjen lisäksi paluuseen halukkaita olivat useat papinlesket ja -lapset, joiden aviomiehet ja vanhemmat olivat kuolleet mitä suurimmassa puutteessa ja köyhyydessä.
Luettelo 9 (Olof Ahlströmin ym. luettelo, Arboga, 20. syyskuuta 1721) sisältää 39 nimeä Pohjanmaalta, Turusta ja Uudeltamaalta. Luettelo sisältää myös maininnan siitä, aikoiko pakolainen palata jo syksyllä vai seuraavana keväänä.

Eniten kiinnostaa Rungeen ja Niskan tiedot

[TimoKM]

Ruotsin Valtion Arkistossa - Svenska RiksArkivet

On muutama asiakirja Rungeen otsikolla

http://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Rungeen&EndastDigitaliserat=true

1. Personregister över skrivelser till Kungl. Maj:t
Namn: Rungeen,

Digitaliserat material finns Abonnemang krävs
2. Personregister över skrivelser till Kungl. Maj:t
Namn: Rungeen & Merthens,

Digitaliserat material finns Abonnemang krävs
3. Personregister över skrivelser till Kungl. Maj:t
Namn: Rungeen, Gustaf

Digitaliserat material finns Abonnemang krävs
4. Personregister över skrivelser till Kungl. Maj:t
Namn: Rungeen, Henrik

Digitaliserat material finns Abonnemang krävs
5. Personregister över skrivelser till Kungl. Maj:t
Namn: Rungeen, Katarina

Yritin lukea huonolla menestyksellä, kun IPad ei pysty lukemaan tuota arkiston formaattia - siinä tarvitaan Windows'n ja Mac'n selaimeen lisäys. Saa arkiston sivuilta veloituksetta.
Mitähän ne sisältävät?

[Hannu Virttaalainen]

Vähän täydennystä ja korjausta edelliseen. Jos verrataan tarkemmin Dahlströmin kortiston ja Carpelanin nuoremmasta Henrik Rungeenista antamia tietoja toisiinsa ja Loimaan käräjäpöytäkirjoihin, käy selvästi ilmi, että hän ja velipuolensa Johan Rungeen (s. 28.1.1720) olivat vanhemman Henrik Rungeenin poikia. Matts Rungeen ei sovi heidän isäkseen, koska hän solmi vasta 1728 ainoan tunnetun avioliittonsa. Häneltä tunnetaan vain yksi lapsi, tytär Margareta, joka ei siis ollut Johan Rungeenin sisar kuten Carpelan on väittänyt (Åbogenealogier, s. 54, 56) vaan ilmeisesti serkku. Hän ja miehensä Johan Gustaf Pipping olivat Pippingsköld-suvun kantavanhemmat.
H.I.

Dahlströmin kortiston pohjalta näyttäisi kovasti siltä että tämä Matts Rungeen, jonka tytär on Pippingsköld suvun kantaäiti, oli tämän vanhemman Henrikin veli. Matts aloitti liiketoimensa Henrikin alaisuudessa ja Henrik, vanhemman ja veljensä Mattsin lasten holhoojan, kuoleman jälkeen Mattsin lapsille (kyllä siinä minusta oli monikko) määrättiin uusi holhooja.

Turussa asui Dahlströmin kortiston mukaan 1600-luvun lopussa joku Sigfrid Rungo ja vaimonsa Brita.

Mistä tuli mieleen, että Piikkiössä lähempänä Turkua kuin Loimaa on kylä nimeltä Runko, Rungåis

digihakemisto.appspot.com hakemisto Rungeeneihin (1923 alkaen), oisko Timon tekemä :D:, http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Turun+maakunta-arkiston+arkisto+I&sarnimi=Dahlstr%C3%B6min+nimenmukainen+kortisto&aynimi=Korttihakemisto+nimen+mukaisesti++%28Bdg1%3 A44%2C+Rosenl+-+R%C3%B6x%29&ay=1511688&sartun=197285.KA&atun=312976.KA&ay2=242357

jos joku on kiinnostunut lukemaan 'vähän' lisää Rungeeneista. Kaikkien kortiston viittaamien alkuperäisdokumenttien läpikäynti onkin jo vähän enemmän ;).

[JHissa]

Henrik Rungeen († 24.10.1742 Tukholma (Nikolai)) vanhemman poika Gustaf Rungeen
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953926139&aineistoId=1616470130
mainitaan tullikirjuri Nicolaus Saarmanin serkkuna
http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00088729000
Fägnesam lyck-önskan öfwer tullskrifwaren uthi Åbo : ... herr Nicolaus Saarman brudgummen, samt ... jungf. Brigitta Linck bruden, då deras ächta förbindning med kyrkans wanliga band confirmerades uthi Åbo den 26. julii 1731. I hast yttrad af brudgummens cousin Gustav. Rungeen
Nils Saarmanin vanhemman ovat tullikirjuri Johan Saarman († 20.2.1742 Turku (suom.)) ja Katarina Eriksdotter († 24.4.1729 Turku (suom.)).
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955356132&aineistoId=1616809135
Henrik Rungeen mainitaan ensimmäisen kerran 1712, jolloin vaimona on Maria
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5926094169&aineistoId=1614572474

Gustaf Rungeen vihitään
http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00088743800
Fägne-dicht, yttrad då handelsmannen : ... herr Gustavus Rungeen, med ... jgfr. Brita Christina Alstrin, sin förlofning stadfäste ... i stapelstaden Åbo den 18. julii åhr 1738. Wälment af contrahenternes hörsamste tienare C. B