Kuka oli Matilda Lindberg?

[Lars Henriksson]

Isoisäni (*1896, +1982) albumissa on kaksi kuvaa Matilda Lindbergin haudalta. En osaa sanoa miltä hautausmaalta 1920-luvulta olevat kuvat ovat. Tunnistaako joku hänet?

[Lars Henriksson]

Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterin antamien tietojen ja Hietaniemen ja Malmin hautausmailla tehtyjen vertailujen perusteella näyttää todennäköiseltä, ettei kyseinen hauta ei sijaitse Helsingissä. Matilda Lindbergin hautakummun takana näkyvää hautakiveä ei ole Helsingissä 1920- ja 1930-luvulla haudattujen Matilda Lindberg -nimisten henkilöiden (4) hautojen läheisyydessä ja kuvassa ilmenevä ympäristö ei muodoltaan muutoinkaan sovellu kyseisiin helsinkiläisiin hautojen ympäristöön.

[Juha]

Tämä nyt ei suoraan liity kysymykseesi, mutta itse törmäsin Turussa sijaitsevan Pyhän Katariinan kirkon hautausmaalla yhteen tärkeään juttuun.

Olin etsimässä valokuvan kanssa vuonna 1930 tehtyä hautaa. Löysinkin sen, mutta maisema takana oli tyystin erilainen lukuunottamatta itse harmaakivikirkkoa. Siis aivan erilainen.

Ilmeisesti puuhasteluni oli herättänyt mielenkiintoa erään seurakunnan puutarhatyöntekijän silmissä. Hän tuli keskustelemaan kanssani ja kertoi hyvin tärkeän asian; viime sodan aikana ja jälkeen perustetut sankarihautausmaat muokkasivat monesti paikkoja, kun niille tehtiin tilaa arvokkaalle paikalle.

Niin tässäkin tapauksessa - kiviaitaa oli hävinnyt jne jne..Maisema muuttui, mutta olin kuin olinkin löytänyt oikean haudan.

[Seppo Niinioja]

Tämä nyt ei suoraan liity kysymykseesi, mutta itse törmäsin Turussa sijaitsevan Pyhän Katariinan kirkon hautausmaalla yhteen tärkeään juttuun.

Olin etsimässä valokuvan kanssa vuonna 1930 tehtyä hautaa. Löysinkin sen, mutta maisema takana oli tyystin erilainen lukuunottamatta itse harmaakivikirkkoa. Siis aivan erilainen.

Ilmeisesti puuhasteluni oli herättänyt mielenkiintoa erään seurakunnan puutarhatyöntekijän silmissä. Hän tuli keskustelemaan kanssani ja kertoi hyvin tärkeän asian; viime sodan aikana ja jälkeen perustetut sankarihautausmaat muokkasivat monesti paikkoja, kun niille tehtiin tilaa arvokkaalle paikalle.

Niin tässäkin tapauksessa - kiviaitaa oli hävinnyt jne jne..Maisema muuttui, mutta olin kuin olinkin löytänyt oikean haudan.

Ystävällinen puutarhatyöntekijä Saarijärven hautausmaalla pari vuotta sitten osoitti minulle suoraan etsimäni haudat. Työlistallani on edelleen se, kuinka tarkkoja ja miltä aikaväliltä olevia hautapaikkojen karttoja seurakunnissa on. Jos joku tietää, olisin kiinnostunut.

Seuran sivustollahan on kohdassa Luetteloita ja hakemistoja osio Hautakirjoituksia ja valokuvia suomalaisilla hautausmailla (http://www.genealogia.fi/haudat/). Kuvien julkaisemisesta Internetissä on ollut erimielisyyttä tietosuojavaltuutetun kanssa maaliskuusta 2006 lähtien. Liekö TSV luovuttanut.
Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassaan on myös julkaistu tietoja hautamuistomerkkien teksteistä, kuten yllämainitun tietokannan alussa todetaan. En tähän hätään löytänyt, mutta olen niitä nähnyt, ehkä lähinnä ruotsinkielisinä.

Sain runsaasti pyyhkeitä Suku-listalla esittämistäni valtavirrasta poikkeavista mielipiteistä eivätkä ne ole muuttuneet. Olemme keskustelleet asiasta vaimoni ja lastemme kanssa ja kiellän täten julkaisemasta oman hautakiveni kuvaa Seuran sivustolla, jos mahdollinen kivi tai vastaava tullaan pystyttämään, ennusteen mukaan noin seitsemän vuoden kuluttua. Vielä tässä on kyllä aikaa laihduttaa ja lisätä liikuntaa ynnä muita terveitä elintapoja.

Sankarihautojen osalta olen aina välillä miettinyt sitä, tuntuiko leskestä ikävältä tietää joutuvansa hautaduksi muualle kuin miehensä (tai vaimonsa) viereen.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Olemme keskustelleet asiasta vaimoni ja lastemme kanssa ja kiellän täten julkaisemasta oman hautakiveni kuvaa Seuran sivustolla, jos mahdollinen kivi tai vastaava tullaan pystyttämään, ennusteen mukaan noin seitsemän vuoden kuluttua. Vielä tässä on kyllä aikaa laihduttaa ja lisätä liikuntaa ynnä muita terveitä elintapoja.

Sankarihautojen osalta olen aina välillä miettinyt sitä, tuntuiko leskestä ikävältä tietää joutuvansa hautaduksi muualle kuin miehensä (tai vaimonsa) viereen.

Seppo Niinioja

Saapiko sitä kuitenkin käydä katsomassa?

Sankarihautojen kohdalla asia on varmaan ollut niin voimakkaasti tunnepitoinen sankarivainajia haudatessa, etteivät omaiset ole kiinnittäneet silloin asioihin huomiota.

Muutoin olen sitä mieltä, että pidän tällä viikolla pitämättä jäänet Pekkas-päivät.

[vikmapi]

Hei!

Toisessa kuvassa haudan takana seisoo vanhempi mieshenkilö. Olisiko ehkä Matildan puoliso?
Tarkasta Hiskistä : kaikki seurakunnat, vihityt, miehen sukunimi Lindberg ja vaimon etunimi Matilda. Vaihtoehtoja siellä on kaksitoista. Ehkä joku heistä on etsimäsi Matilda.

Onnea etsinnälle Pirkko

[Seppo Niinioja]

Saapiko sitä kuitenkin käydä katsomassa?

Sankarihautojen kohdalla asia on varmaan ollut niin voimakkaasti tunnepitoinen sankarivainajia haudatessa, etteivät omaiset ole kiinnittäneet silloin asioihin huomiota.

Muutoin olen sitä mieltä, että pidän tällä viikolla pitämättä jäänet Pekkas-päivät.
Saa tietysti, jos nyt minulle hautamuistomerkki tulee. Kysymyksesi on kyllä vähän ikävästi muotoiltu. Antoisampaa olisi tavata, kun olemme vielä molemmat elävien kirjoissa.

En haluaisi virittää taas uutta keskustelua, kun Suku-listan viestit ovat jemmassa. Ehdotin toiminnanjohtajalle aikanaan että luonnostelisin hautakuvien nettiin laittamisen ehdoista jonkinlaiset "käytännesäännöt", vaikka sanaa ei silloin vielä käytetty näissä ympyröissä. Jos ja kun löydän suttupaperini, voisin vaikka laittaa viimeistellymmän version hänelle mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Se on tietysti vain minun mielipiteeni, kylläkin perusteltu.

Tupot meni, mutta jäiväthän näköjään Pekkas-päivät. Minä pidän niitä ympäri vuoden.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Tuosta Malmin hautausmaasta: onko ne kaikki neljä Lindbergin kiveä sitten vielä tallessa? iää:ni on haudattu Malmille 1920 ja hänen hautansa ja itse asiassa koko kortteli on tehty uusiksi joskus 40/50-luvuilla, joten edes samaa riviä tai paikkaa ei voi paikantaa.

Mitä kuvaamiseen tulee, niin lakihan ei sitä varsinaisesti kiellä, mutta eettisyydestä voidaan olla montaa mieltä ts. tuleeko vainajan muiston kunnioittaminen huomioitua. Erityisen tärkeää mielestäni on kuvata talteen niitä hautamuistomerkkejä, jotka ovat vaarassa tai varmuudella tulevat poistetuiksi, jotta myös jälkipolvilla on mahdollisuus tutustua niihin.

Luulenpa, että myös Sepon lastenlapsien lastenlapset mielellään näkisivät esi-isänsä hautakiven, vaikka se tosielämässä olisi päätynyt murskaksi uuden kolmostien pohjaan jo 50v aiemmin.

Muuten olen sitä mieltä, että minulle on aikas lailla yhdentekevää, kuka haudallani käy ja mitä siellä tekee.

[Heikki Koskela]

Tuosta Malmin hautausmaasta: onko ne kaikki neljä Lindbergin kiveä sitten vielä tallessa? iää:ni on haudattu Malmille 1920 ja hänen hautansa ja itse asiassa koko kortteli on tehty uusiksi joskus 40/50-luvuilla, joten edes samaa riviä tai paikkaa ei voi paikantaa.

Mitä kuvaamiseen tulee, niin lakihan ei sitä varsinaisesti kiellä, mutta eettisyydestä voidaan olla montaa mieltä ts. tuleeko vainajan muiston kunnioittaminen huomioitua. Erityisen tärkeää mielestäni on kuvata talteen niitä hautamuistomerkkejä, jotka ovat vaarassa tai varmuudella tulevat poistetuiksi, jotta myös jälkipolvilla on mahdollisuus tutustua niihin.

Luulenpa, että myös Sepon lastenlapsien lastenlapset mielellään näkisivät esi-isänsä hautakiven, vaikka se tosielämässä olisi päätynyt murskaksi uuden kolmostien pohjaan jo 50v aiemmin.

Muuten olen sitä mieltä, että minulle on aikas lailla yhdentekevää, kuka haudallani käy ja mitä siellä tekee.

Lars Henrikssonin esittämä kysymys jää nyt hieman taka-alalle. Minäkään en osaa sanoa hänen esittämäänsä asiaan mitään, vaikka olen vuosikymmeniä sitten kulkenut sekä Malmin että Hietaniemen hautausmaat katsellen. Mutta hänen esittämänsä otsikon alla on tullut hautamuistomerkkejä (hautakiviä) koskeva asia esille.

Asiasta taidettiin käydä jonkinasteinen kirjoittelu takavuosina. Lopputulosta en vain muista. Sen verran muistan, että kaikki kirjoittajat eivät tainneet varauksetta hyväksyä esim. hautamuistomerkkien kuvaamista. Oliko siinä vielä mukana onneton henkilötietolaki tai mikä se nyt olikaan. Olen ollut hieman haluton seuraamaan käytännesääntöjen monimutkaista ohjeistusta meille sukututkijoille. Sukututkimustyöhöni on tullut hieman varautunut tunne enkä enää tiedä, mikä on oikein ja mikä käräjille johtava tie.

Mitä esim. käytännesäännöt sanovat hautamuistomerkkien tietojen käytöstä sukututkimuksessa (kuvat jat tekstit). Olisi mukava kuulla yksinkertainen vapauttava sanoma: "kyllä saa käyttää" tai "ei saa käyttää". Ei asia taida kuitenkaan olla näin yksinkertainen. Sen vain sanon, että kuvaaminen hautausmaalla ei ole ainakaan minulle eettinen kysymys. Kuvaamisella en halua loukata hautausmaalle kuuluvaa arvokkuutta. Pidän suomalaisia hautausmaita puistoina ja hyvin hoidettuina verrattuna muutamiin eurooppalaisiin vastaaviin tai vaikkapa amerikkalaisiin, joita niitäkin on tullut kierreltyä.

Minun ajatukseni siitä, kuka haudallani käy, on samanlainen kuin Samin. Se johtuu siitä, ettei minulla ole siihen asiaan kuitenkaan enää mitään sanomista. Sen kuitenkin voin sanoa, että hautausmaalla käydessäni tunnen kytkeytyväni sukuuni entistä voimakkaammin nähdessäni sukuuni kuuluvan esivanhemman haudan. Asia on minulle tunnekysymys. Pahoittelen Larsin puolesta, että olemme poikenneet hänen kysymyksestään melko kauas.

Sepolle vielä: Älä nyt revi palttinaasi. Emme tiedä kumpi toisensa haudalle kulkee. Minä vanhempana taidan olla jonossa ennen sinua.:D:

[Sami Lehtonen]

Terve Heikki,

käytännesäännöt toteavat ykskantaan, että henkilötietolaki koskee vain eläviä henkilöitä. Vainajia suojaa enää julkisuuslaki (oikeastaan vain arkaluontoisten tietojen osalta) ja rikoslaki (vainajan muiston häpäisy ja/tai loukkaavan väärän tiedon levittäminen).

Jos nyt substanssin osalta palataan siihen, että oletetaan kuvan olevan Malmin hautausmaalta, niin se voisi aivan hyvin olla sittemmin uusiksi muokatusta korttelista - olettaen, että tuo kuva olisi 30-40-luvuilta ja että Matilda Lindbergin (edes yhden) hautaa ei enää Malmilla olisi. Toisaalta, jos se olisi siellä, niin asiahan olisi triviaalia tarkistaa. iäi:ni hauta pitäisi vielä Malmilla ollakin. Monivuotinen tavoitteeni siitä,, kun sain tietää sen edelleen olevan siellä (5-6 vuotta sitten), on ollut mennä katsomaan sitä, mutta enpä vielä ole ehtinyt. Täältä Espoosta onkin aika pitkä matka käydä siellä.

Itselläni ei tietenkään koskaan ole ollut mahdollisuutta tavata tätä henkilöä, kun kuoli 44 vuotta ennen syntymääni, mutta muuten olen samaa mieltä, kuin Heikki, että tapaamiset kannattaa sopia jonnekin muuanne, kuin jommankumman osapuolen haudalle - ainakin jos vielä on puheväleissä.