Kehusmaa Kuivaniemeltä ja Norringius nimestä

[A.Salminen]

Tietääkö kukaan kuinka Kehusmaat ovat päätyneet Kuivaniemelle? Kirjoissa heidät mainitaan uudisraivaajiksi.

Toinen kysymykseni koskee sukunimeä Norringius. Eräs esiäitini kantaa tuota nimeä ja löydän saman nimisen kappalaisen Rautalammin seudulta.
Oletteko törmänneet omissa tutkimuksissanne kyseiseen sukunimeen?

T.A.Salminen

[Jouni Kaleva]

Tietääkö kukaan kuinka Kehusmaat ovat päätyneet Kuivaniemelle? Kirjoissa heidät mainitaan uudisraivaajiksi.

T.A.Salminen
Hei

Lähdin vilkuilemaan tätä kysymystä ja kiinnostukseni kasvoi koko ajan, kun törmäsin uuteen arvoitukseen.

Kuivaniemen rippikirjassa 1771-74 fol.3 on kait varhaisin (?) merkintä Kehusmaasta:
Hendr. Hendrs. ifrån Kemi
hustr. Maria Thom:dr
Son Thomas.

Tässä ei vielä mitään muita merkintöjä, pelkät nimet tällä aukeamalla. Myöhemmin näkyy paljonkin lapsia näillä. Löytyykö Kemistä tämä pariskunta?

Rippikirjoissa on aukko 1793-1807. tällä välillä on Kehusmaa no 29 isännäksi siirtynyt Metsikon talon poika Samuel Matinpoika s. 13.4.1778 Kuivaniemi, sekä tämän vanhemmat ja sisaruksia perheineen. Ja tähän liittyy tuo oma arvoitukseni:

Tämän Samuelin äiti on eräs Beata Heikintytär, joka ilmaantuu Metsikon taloon miniäksi 1776 mennessä. Kuka on hän?

Beatan synt.aika muodossa 5.7.1756 RK Kuivaniemi 1778-82. Jaksolla 1782-86 muuttunut muotoon 7.11.1756, mikä selvästi havaitaan kopointivirheeksi.

Tuolla synt.ajalla 5.7.1756 on yhdistettävissä Iissä syntynyt Beata Heikintytär Brusila. Hänet on viimeksi tavattu Pohjois-Iin Tyykiluodossa 1760-luvulla. Sopisi hyvin menneeksi Kuivaniemeen.

[tellervoranta]

Hei,
Kehusmaita Kuivaniemellä löydän hiskistä, isän ja pojan Matilan kirjasta ja erään Kehusmaan sukujuonnon yhdeltä listalta :cool:. Sukunimi näyttää yleensä muuttuvan.

[Tapani Kovalaine]

Tellervo sanoo, että Kehusmaiden kohdalla sukunimi näyttää aina muuttuvan ja on taatusti oikeassa!
Aluksi kannattaa kiinnittää huomiota Oulun kaupungissa 23.4.1749 tapahtuneeseen vihkimiseen. Renki Henrik Wähä Kemistä ja piika Maria Tuomaantytär Karwo avioituvat. He saavat Oulussa kolme lasta, Henrik 1750, Brita 1752 ja Catharina 1754, Kun sitten Kuivaniemen rippikirjaan 1770-luvulla ilmestyy Henrik Kehusmaa s. 1720 ja vaimonsa Maria s. 1725, niin lapsia kertyy viisi: Tuomas 1758, Maria 1760, Margareta 1762, Liisa 1769 ja Juho 1771.
Kuivaniemellä Henrik Kehusmaa 65-vuotiaana kuolee 8.12.1786 sukunimellä Wähänen ja leski Maria Thomaksentytär Karwo kuolee 1798 sukunimellä Kehusma 73-vuotiaana.
Kemin syntyneistä ei löydy sopivaa Henrik Wähästä, mutta Kemin Alapaakkolan Wähä-nimisessä talossa on rippikirjan mukaan asunut Henrik Tuomaanpoika Wähä, vaimonsa Anna Heikintytär Partanen ja heidän poikansa Johannes 1719, Tuomas ja Henrik Wähä. Joku voi joskus jotenkin saada vielä selville, että tämäkö Henrik Wähä, joka eka kerran meni prima vice ripille 1740, on se sama renki, joka avioitui 1749 Oulussa ja oli Kehusmaan talon uudisrakentaja Kuivaniemellä, kunnes vaatimattomasti Wähäsenä kuoli 1786.
Lopuksi: missä ovat kaikki todisteet em. asioista? Hiskissä ja digissä, tietysti! Ja se Maria Karwo voipi olla syntynyt ent. suur-Kemin alueella, siis Rovaniemellä, vaikkapa 29.1.1723. - Terveisin Tapani

[tellervoranta]

Tervehdys :)

Pitäisi kaiken suunnittelun jälkeen olla Dickursbyssä tai Helsinforsissa vaan pitelen yhtä kämppää paikoillaan....Rantalaine tai laineita jo varmaan Kansallisarkistossa mietiskelee...

Tapani Kovalaine onneksi jaksaa suhata pitkin ja poikin maata....

Ylipaakkola-kirjassa talo Karvo kohdalla alkaa tiedot v.1580..Murto-niminen asui vuoteen 1717, minkä jälkeen talo autiona vuoteen 1739.
Partanen on Sipon Ollila n.1640. Viimeisenä mainitaan Luukas Ananiaanpka Partanen, vo Magdaleena Antintr Kaasi Alapaakkolasta.

Tällä yhdellä Kehusmaalla Kuivaniemellä toinen sukunimi Pyörälä, siis poika Johanilla. Isä Kehusmaa Matti Johaninpka s.21.12.1811. ( Matila)

Yhden Kehusmaa juonteen voi tekijä kirjoittaa itse tälle palstalle, jos haluaa.

Olen muuten lukenut Kehusmaa-nimisen henkilön kirjoittaman/kirjoittamia kirjoja, mitkä sivuavat Tervolaa. Muistaakseni on ollut sukukokouskin Kehusmailla, vaan en mene valalle.

Terv.

[Jouni Kaleva]

Tellervo sanoo, että Kehusmaiden kohdalla sukunimi näyttää aina muuttuvan ja on taatusti oikeassa!
Aluksi kannattaa kiinnittää huomiota Oulun kaupungissa 23.4.1749 tapahtuneeseen vihkimiseen. Renki Henrik Wähä Kemistä ja piika Maria Tuomaantytär Karwo avioituvat. He saavat Oulussa kolme lasta, Henrik 1750, Brita 1752 ja Catharina 1754, Kun sitten Kuivaniemen rippikirjaan 1770-luvulla ilmestyy Henrik Kehusmaa s. 1720 ja vaimonsa Maria s. 1725, niin lapsia kertyy viisi: Tuomas 1758, Maria 1760, Margareta 1762, Liisa 1769 ja Juho 1771.
Kuivaniemellä Henrik Kehusmaa 65-vuotiaana kuolee 8.12.1786 sukunimellä Wähänen ja leski Maria Thomaksentytär Karwo kuolee 1798 sukunimellä Kehusma 73-vuotiaana.
Kemin syntyneistä ei löydy sopivaa Henrik Wähästä, mutta Kemin Alapaakkolan Wähä-nimisessä talossa on rippikirjan mukaan asunut Henrik Tuomaanpoika Wähä, vaimonsa Anna Heikintytär Partanen ja heidän poikansa Johannes 1719, Tuomas ja Henrik Wähä. Joku voi joskus jotenkin saada vielä selville, että tämäkö Henrik Wähä, joka eka kerran meni prima vice ripille 1740, on se sama renki, joka avioitui 1749 Oulussa ja oli Kehusmaan talon uudisrakentaja Kuivaniemellä, kunnes vaatimattomasti Wähäsenä kuoli 1786.
Lopuksi: missä ovat kaikki todisteet em. asioista? Hiskissä ja digissä, tietysti! Ja se Maria Karwo voipi olla syntynyt ent. suur-Kemin alueella, siis Rovaniemellä, vaikkapa 29.1.1723. - Terveisin Tapani
Joo, loistavaa kartoitusta!

Viimeiset todisteet saattaisivat löytyä esim. maakirjoista tai tuomiokirjoista, jos asia jotakuta syvästi kiinnostaisi.

[Tapani Kovalaine]

Jouni Kalevan lausahdukseen on syytä lisätä yksi tärkeä sana: ...jos asia jotakuta Wähä syvästi kiinnostaisi. Kun Kemin Paakkolassa Wähän tilalla asukkaat vaihettuvat vuoden 1741 paikkeilla täydellisesti ja kun viisi viikkoa Oulussa tapahtuneen Wähän ja Karwon vihkimisen jälkeen näyttäisi toukokuun 28. päivänä (mutta tänäänhän on 28.5.!) 1749 Oulussa avioituvan Kemistä lähtöisin oleva Henrik Wähän velimies erään Kälkäjän kanssa, niin olisiko 1740-luvulla Kehusmaiden sukua lähtenyt wähäsen Kemistä etelään päin? Tunnen monta kemiläistä, jokka on tuon jäläkhenki lähteny etelhän Kemistä...

[tellervoranta]

Hei :), katselin päivällä digiarkistosta tätä perhettä ja pappihan oli laittanut syntymäajat yleensä muotoon kk/p. Minusta Beata Henrikintr s.5.7.1756.
Lapsia Henric, Samuel, Johan, Peter, Jacob ja Kaisa Lisa.

Hei

Lähdin vilkuilemaan tätä kysymystä ja kiinnostukseni kasvoi koko ajan, kun törmäsin uuteen arvoitukseen.

Rippikirjoissa on aukko 1793-1807. tällä välillä on Kehusmaa no 29 isännäksi siirtynyt Metsikon talon poika Samuel Matinpoika s. 13.4.1778 Kuivaniemi, sekä tämän vanhemmat ja sisaruksia perheineen. Ja tähän liittyy tuo oma arvoitukseni:

Tämän Samuelin äiti on eräs Beata Heikintytär, joka ilmaantuu Metsikon taloon miniäksi 1776 mennessä. Kuka on hän?

Beatan synt.aika muodossa 5.7.1756 RK Kuivaniemi 1778-82. Jaksolla 1782-86 muuttunut muotoon 7.11.1756, mikä selvästi havaitaan kopointivirheeksi.

Tuolla synt.ajalla 5.7.1756 on yhdistettävissä Iissä syntynyt Beata Heikintytär Brusila. Hänet on viimeksi tavattu Pohjois-Iin Tyykiluodossa 1760-luvulla. Sopisi hyvin menneeksi Kuivaniemeen.

Kuivaniemen hiskissä Henricin syntymän kohdalla Beata Henrikintr sukunimi Tyykiluoto. Sopisi kyllä Beata Henrikintr Brusilaksi.....:rolleyes:

[Tapani Kovalaine]

Kukaan ei ole vielä ilmoittautunut toisena kysymyksenä kysyttyyn Norringius sukunimeen tai -sukuun törmänneeksi. En ole koskaan kuullut tuollaisesta nimestä, mutta arvelin silti törmätä. Digikuva on siis seuraava: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1704-1713_tk1090/67.htm

Lapinjärven Norrbyn kylästä on lähtenyt pappisuralle Mikael Batholdi Norringius, joka tuli Turussa ylioppilaaksi 29.3.1679 ja kuoli huhtikuussa 1714 oltuaan 18 vuoden ajan kappalaisena Lapinjärvellä. Hänen tyttärensä Märtan puoliso Matias Indrenius tuomittiin majesteettirikoksesta 1718 kuolemaan, mutta armahdettiin. Tämä vävy meni Venäjälle ja v. 1741 jälkeen hänestä ei ole kuultu.

Lapinjärvellä oli pappina myös Ericus Norringh, jolta 1698 kuoli (Hiskissä) poika ja joka itse kuuluu kuolleen 1706 tai 1712. Hänen arvellaan Googlessa tanskalaisen tutkimuksen mukaan olleen ehkä Mikael Norringiuksen sukulainen, sillä myöhemmällä iällään Mikaelkin käytti sukunimeä Norringh.

Viipurin msrk:n Suurkorvassa kuoli Ebba Norring 1676-1752 ja hänen nimensä näyttäisi löytyvän Rautalammen em digikuvasta alimmilta riveiltä.

Kappalainen Mattias Norringius oli ensin aviossa Rautalammin kirkkoherran tyttären Anna Sileniuksen kanssa ja avioitui sitten Katarina Monniuksen kanssa, joka jäi leskeksi 1715 Rautalammilla.

Olipa mielenkiintoinen suku, paljon kellonsoittajia! Mattiaksen puoliso Katarina Monnius lienee viipurilaisen Knut Possen jälkeläinen, mutta papereilla ei asiaa ole voitu todistaa, vaikka Jöran Påsa kävi veljensä kanssa ihan Tukholmassa asiaa vuonna 1575 selostamassa...

[Jouni Kaleva]

Kuivaniemen hiskissä Henricin syntymän kohdalla Beata Henrikintr sukunimi Tyykiluoto. Sopisi kyllä Beata Henrikintr Brusilaksi.....:rolleyes:
Tellervo, kiitos havainnosta. Tämä kovasti vahvistaa vähäistä epäilyäni.

Näin Beatan perhe olisi:

Beata Heikintr. Brusila, syntynyt 5. heinäkuuta 1756, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 16. tammikuuta 1809, Kuivaniemi (ikä kuollessa 52 vuotta vanha).
Puoliso Matti Samuelinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 1. lokakuuta 1753, (RK Kuivaniemi 1771-77 fol.3. synt.ajaksi merkitty 16.8.1749. Myöhemmin kuitenkin 1.10.1753, mikä löytyy myös kastettujen luettelosta (Hiski)). kuollut 28. joulukuuta 1808, Kuivaniemi (ikä kuollessa 55 vuotta vanha), Kuivaniemen Metsikko 18, siirtynyt Kuivaniemen Kehusmaahan viim. 1793, koska jo poika Erkki synt. Kehusmaan nimellä.


lapset

Heikki Samuelinpk. Metsikkö, syntynyt 7. helmikuuta 1776.
Samuel Matinpk. (Kehusmaa), syntynyt 13. huhtikuuta 1778, Kuivaniemi.
Pekka Matinpk. (Kehusmaa), syntynyt 9. syyskuuta 1784, Kuivaniemi, kuollut 5. marraskuuta 1854, Kuivaniemi (ikä kuollessa 70 vuotta vanha).
Puoliso Greta Kaisa N, syntynyt 5. heinäkuuta 1785, kuollut 26. heinäkuuta 1854, Kuivaniemi (ikä kuollessa 69 vuotta vanha).
Kaisa Liisa Matintr. (Kehusmaa), syntynyt 29. huhtikuuta 1790, Kuivaniemi.
Puoliso 5. tammikuuta 1810, Ii, Niilo Samuelinpk. Lahdenperä, syntynyt 26. lokakuuta 1759, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 16. lokakuuta 1825, Simo (ikä kuollessa 65 vuotta vanha).
Erkki Matinpk. Kehusmaa, syntynyt 28. joulukuuta 1793, Kuivaniemi.
Efraim Matinpk. Kehusmaa, syntynyt 9. heinäkuuta 1796, Kuivaniemi.
Anna Matintr. Kehusmaa, syntynyt 7. kesäkuuta 1799, Kuivaniemi.
Puoliso 11. heinäkuuta 1820, Ii, Heikki Jaakonpk. Kakko, syntynyt 25. joulukuuta 1794, Ii, Karjalankylä.
Ja lopuksi kysymys: kumpi on "oikein" Metsikko vai Metsikkö? Rippikirjoissa näkyy Metzicko ja Metzickå yms, mutta kielikorva sanoisi, että olisi metsikkö.

[tellervoranta]

Hei, olet saanut hiukan erilaisen listan kuin minä....:)

Heikillä vaimo Anna Brita Tuomaantr s.1790 tai Sara Lisa Johantr s.1778 Kemi ( jotain häikkää, koska näytän kirjoittaneen kaksi kertaa Henrik)
Johanilla Brita Mikontr s.1777 Olhava
Samuelilla ( Kehusmaa Metsikko), joka kuolee jo 20.1.1809 vaimo Maria Caisa Wallo s.n.2.6.1777 Simo, vihitty 18.11.1804 Kuivaniemi

Nyt on lopetettava tai menee metsään. :cool:

[A.Salminen]

Hei vaan kaikille!

Kiitos kaikista vastauksista ! On ollut paljon mukavaa luettavaa.
Katselin HISKIÄ ja löysinhän minäkin tuon oman Norringiuskseni nimellä Norringia ja Norring ! Eli hän oli Maria Norringius k.1714 ja naimisissa kappalaisen rengin Lauri (Lars) Markunpojan Jändtin kanssa.

Kehusmaahan kiinnostukseni heräsi lapseni suvun kautta. Inkerin (10 v.) papan äiti oli Kehus ja kotoisin Kuivaniemeltä.
Lueskelin Keminmaan historiaa ja huomasin esim Simon,Kemin,Tervolan,Rovaniemen ja Kemijärven olleen KEMI vuoteen 1785 saakka.
Tuo voi hieman sotkea,sama kuin esim Rautalammen kirjoissa.
Kehusmaat taitavat olla hieman haastavampaa työmaata;ainakin minulle:).
Pohjanmaalla oli ilmeisesti yleistä ottaa nimi talon tai paikan mukaan?

Parhain terveisin: A.Salminen

[Jouni Kaleva]

Hei, olet saanut hiukan erilaisen listan kuin minä....:)


Tässä lisäyksiä... Tuo Brita Mikontytär 1777 Olhava, ei valkene, ei löydy Olhavasta syntyneenä tai asuvana. Hiski tarjoilisi Brita Hildusen Pudasjärveltä, tiedä häntä sitten..

Matti Samuelinpk. Metsikkö (Kehusmaa), syntynyt 1. lokakuuta 1753, Kuivaniemi, kuollut 28. joulukuuta 1808, Kuivaniemi (ikä kuollessa 55 vuotta vanha).
Puoliso Beata Heikintr. Brusila, syntynyt 5. heinäkuuta 1756, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 16. tammikuuta 1809, Kuivaniemi (ikä kuollessa 52 vuotta vanha), lapset

Heikki Matinpk., syntynyt 9. helmikuuta 1776, Kuivaniemi.
Puoliso Saara Liisa Juhontytär, syntynyt 1778, Kemi, kuollut 28. tammikuuta 1809, Kuivaniemi (ikä kuollessa 31 vuotta vanha).
Puoliso Anna Brita Tuomaantr. Pitkäkari, syntynyt 1790, kuollut 21. helmikuuta 1860, Kuivaniemi (ikä kuollessa 70 vuotta vanha).
Samuel Matinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 13. huhtikuuta 1778, Kuivaniemi, kuollut 20. tammikuuta 1809, Kuivaniemi (ikä kuollessa 30 vuotta vanha).
Puoliso 18. marraskuuta 1804, Kuivaniemi, Maria Kaisa Vallo, syntynyt 2. kesäkuuta 1777, Simo.
Matti Matinpk. (Kehusmaa), syntynyt 22. huhtikuuta 1780, Kuivaniemi.
Juho Matinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 8. toukokuuta 1782, Kuivaniemi, kuollut 6. toukokuuta 1812, Kuivaniemi (ikä kuollessa 29 vuotta vanha).
Puoliso Brita Mikontytär, syntynyt 1777.
Pekka Matinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 9. syyskuuta 1784, Kuivaniemi, kuollut 5. marraskuuta 1854, Kuivaniemi (ikä kuollessa 70 vuotta vanha).
Puoliso Greta Kaisa N, syntynyt 5. heinäkuuta 1785, kuollut 26. heinäkuuta 1854, Kuivaniemi (ikä kuollessa 69 vuotta vanha).
Jaakko Matinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 13. huhtikuuta 1787, Kuivaniemi.
Kaisa Liisa Matintr. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 29. huhtikuuta 1790, Kuivaniemi.
Puoliso 5. tammikuuta 1810, Ii, Niilo Samuelinpk. Lahdenperä, syntynyt 26. lokakuuta 1759, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 16. lokakuuta 1825, Simo (ikä kuollessa 65 vuotta vanha).
Erkki Matinpk. Kehusmaa, syntynyt 28. joulukuuta 1793, Kuivaniemi.
Efraim Matinpk. Kehusmaa, syntynyt 9. heinäkuuta 1796, Kuivaniemi.
Anna Matintr. Kehusmaa, syntynyt 7. kesäkuuta 1799, Kuivaniemi.
Puoliso 11. heinäkuuta 1820, Ii, Heikki Jaakonpk. Kakko, syntynyt 25. joulukuuta 1794, Ii, Karjalankylä.

[tellervoranta]

Hei, pystynköhän lisäilemään, katsotaan :)

Tässä lisäyksiä... Tuo Brita Mikontytär 1777 Olhava, ei valkene, ei löydy Olhavasta syntyneenä tai asuvana. Hiski tarjoilisi Brita Hildusen Pudasjärveltä, tiedä häntä sitten.. löytyy vihittynä 24.12.1809, sukunimi esim, Säynä(jä)oja

Matti Samuelinpk. Metsikkö (Kehusmaa), syntynyt 1. lokakuuta 1753, Kuivaniemi, kuollut 28. joulukuuta 1808, Kuivaniemi (ikä kuollessa 55 vuotta vanha).
Puoliso Beata Heikintr. Brusila, syntynyt 5. heinäkuuta 1756, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 16. tammikuuta 1809, Kuivaniemi (ikä kuollessa 52 vuotta vanha), lapset

Heikki Matinpk., syntynyt 9. helmikuuta 1776, Kuivaniemi.
Puoliso Saara Liisa Juhontytär, syntynyt 1778, Kemi, kuollut 28. tammikuuta 1809, Kuivaniemi (ikä kuollessa 31 vuotta vanha).
Puoliso Anna Brita Tuomaantr. Pitkäkari, syntynyt 1790, kuollut 21. helmikuuta 1860, Kuivaniemi (ikä kuollessa 70 vuotta vanha).
Samuel Matinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 13. huhtikuuta 1778, Kuivaniemi, kuollut 20. tammikuuta 1809, Kuivaniemi (ikä kuollessa 30 vuotta vanha).
Puoliso 18. marraskuuta 1804, Kuivaniemi, Maria Kaisa Vallo, syntynyt 2. kesäkuuta 1777, Simo.
Matti Matinpk. (Kehusmaa), syntynyt 22. huhtikuuta 1780, Kuivaniemi. vo Catharina Johtr Jurvelius s. 1777 Carlö, (kaksoisvihkimys veljeksillä)
Juho Matinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 8. toukokuuta 1782, Kuivaniemi, kuollut 6. toukokuuta 1812, Kuivaniemi (ikä kuollessa 29 vuotta vanha).
Puoliso Brita Mikontytär, syntynyt 1777.
Pekka Matinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 9. syyskuuta 1784, Kuivaniemi, kuollut 5. marraskuuta 1854, Kuivaniemi (ikä kuollessa 70 vuotta vanha).
Puoliso Greta Kaisa N, syntynyt 5. heinäkuuta 1785, kuollut 26. heinäkuuta 1854, Kuivaniemi (ikä kuollessa 69 vuotta vanha). Greta Frantzilasta
Jaakko Matinpk. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 13. huhtikuuta 1787, Kuivaniemi.
Kaisa Liisa Matintr. Metsikko (Kehusmaa), syntynyt 29. huhtikuuta 1790, Kuivaniemi.
Puoliso 5. tammikuuta 1810, Ii, Niilo Samuelinpk. Lahdenperä, syntynyt 26. lokakuuta 1759, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 16. lokakuuta 1825, Simo (ikä kuollessa 65 vuotta vanha).
Erkki Matinpk. Kehusmaa, syntynyt 28. joulukuuta 1793, Kuivaniemi.vo Brita Erikintr Halttu s.29.3.1798, siirtyvät Halttuun, parik. näkyy Ailio
Efraim Matinpk. Kehusmaa, syntynyt 9. heinäkuuta 1796, Kuivaniemi. vo Maria Johtr Ruikka s.1.8.1798, Simo
Anna Matintr. Kehusmaa, syntynyt 7. kesäkuuta 1799, Kuivaniemi.
Puoliso 11. heinäkuuta 1820, Ii, Heikki Jaakonpk. Kakko, syntynyt 25. joulukuuta 1794, Ii, Karjalankylä.

[Tapani Kovalaine]

Viestissä nro 10 Jouni arvioi, että Metsikon Matti perheineen tuli Kehusmaahan viimeistään 1793, jolloin joulukuussa Erik syntyi sukunimellä Kehusmaa. Digikuva on tässä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/syntyneet_1773-1834_ik239/31.htm
Kummina oli 1.1.1794 Erik Kehusmaalle myös Thomas Kehusmaa s. 1758 ja 8.11.1783 vihitty vaimonsa Margaretha Niska. Tämä sama Thomas Kehusmaa näkyy olleen kummina myös 29.6.1790, mutta tuolloin ilman vaimoaan. Näiden tietojen valossa arvelen, että Kehusmaa-suvun ensimmäinen aalto (Wähä/Karwo) ja toinen aalto (Metsikko/Brusila) ovat olleet läheisesti tekemisissä toistensa kanssa. Ensi aallon isäntä Henrik kuoli 1786, jolloin Thomas Kehusmaa oli jo 28 vuoden iässä ja oli jo kolme vuotta ollut aviossa, vaan eipä hänestä näy tulleen tilalle jatkajaa. Tila on siirtynyt Metsikolle 1790-1793 välisenä aikana, jos tehdään päätelmät syntyneiden luettelon mukaan.

[Julle]

Hei vaan kaikille!

<Eli hän oli Maria Norringius k.1714 ja naimisissa kappalaisen rengin Lauri (Lars) Markunpojan Jändtin kanssa. >

Heräsi minunkin kiinnostukseni, kun Jänteistä puhutaan.
Näyttää vävypoika Lauri Jäntti s. 1664, kuollut 1.9.1712 todellakin löytyvän Rautalammin 1. rippikirjasta Kappalaisen talosta s. 51, joka selkokielisenä löytyy osoitteesta:
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/51.html

Itse kyllä etsin samaoilta ajoilta ja paikoilta vielä Mikko Eliaksenpoika Jäntin, s. 15.05.1762, k. 8.11.1800 isää Elias Jäntti ja äitiä?
Sekä Beata Jäntti, s. 26.12.1725 isän Mikko Jäntti ja äidin Vappu Maukosen syntymä, kuolin- ja vihkimisaikoja sekä paikkoja?

Eipä ole tullut aikoihin tarkistettua, mitä löytyy ja mistäkin? Vihjeet tervetulleita!

[Tapani Kovalaine]

Tarkkaavainen rippikirjojen lukija lienee jo huomannutkin, että Thomas Kehusmaa asui perheensä kanssa sitkeästi talossaan aina kesään 1792 saakka. Kun sitten seuraava rippikirja toukokuun alussa 1793 saatiin vihdoin pappilassa valmiiksi ja siihen alettiin tehdä merkintöjä, niin nyt oli kesäkuuhun mennessä Matti Metsikko tullut isännäksi Kehusmaalle ja Tuomas Kehusmaa oli väistynyt mäkitupalaisten joukkoon ja ehti hän olla inhyseskin ennen kuolemaansa 15.1.1809. Kuolleiden luetteloon tuli Tuomakselle sukunimeksi Wähänen eli Kehusmaa, mutta kyllä hän rippikirjassa oli Kehusmaa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/rippikirja_1778-1822_ik238/94.htm

[Jouni Kaleva]

Tuo Brita Mikontytär 1777 Olhava, ei valkene, ei löydy Olhavasta syntyneenä tai asuvana. Hiski tarjoilisi Brita Hildusen Pudasjärveltä, tiedä häntä sitten.. löytyy vihittynä 24.12.1809, sukunimi esim, Säynä(jä)oja

Kiitos taas Tellervo.

Tämä Brita tuotti työtä ja löytämisen riemua. Vakaan rippikirjasession jälkeen totean, että kyseessä on syntymämerkinnältään
Brita Miontytär Muhojoki, s. Olhava 22.5.1774. Kun perhe sitten siirtyi Muhojoen torpasta Nybyn bruukin Säynäjän torppaan, niin synt.aikaan jäi siirtovirhe "1777" ja pysyi Britalla loppuikänsä.

Brita oli deijan, sillä hän synnytti kuolleen tyttölapsen Pohjois-Iissä 18.1.1801. Mahdollisesti oli silloin siskonsa Anna luona, joka oli naitu Pohjois-Iihin renki Juho Gallalle. Brita poistui Iin rippikirjoista 1804, uskoakseni takaisin Nybyhyn, josta taas tuon ajan kirjat puuttuvat. Ja sitten Kuivaniemen Kehusmaahan n. 1809.

[heikki.kai]

Kiitos! Olipa mielenkiintoista tietoa! Koski kantasukuani! Matti Samuelinpojan (sjoko 11. tai 1.10.1753) kohdalla on jo Kehusmaa nimi. Samuel Juhonpojalla (siis Matin isällä) vilahtaa myös nimi Lohtander. En ole saanut siitä vaan vielä sen kummemmin kiinni.

Viestiketjussa joku kysyi myös Metsikon "oikeaa" kirjoitusasua. Olen itse päätynyt toistaiseksi muotoon Metsikko. Kirjoiusasu vaihtelee; Metzicko, Metzickö, Metsicko, Metsickö, Metsikko, Metsikkö. kitjoitusasu näyttää olevan enenkaikkea ajasta kiinni.

Yleensä täällä Pohjois-Pohjanmaalla sukunimi ei kulje perheen mukana , jos hän muuttaa talosta toiseen vaan nimi määräytyy talon mukaan. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, toisinaan sukunimi ei muutu.

Tuostakin Matin katraasta Matti-poika menee kotivävyksi Väätäjällr ja niin Nimeksi tulee Väätäjä, Erkistä tulee samalla konstilla Halttu.

Nimietymologiana Kehusmaa on kuulemma maa, joka on laitamilla "kehystää" jonkun maita. Kuivaniemellä on myös Kehuksia. Kehusmaita on puolestaan ainakin Ranualla.


Kyttään mielenkiinnolla lisää tietoja!

[heikki.kai]

Hupsista! Jäi yksi merkittävä asia pois, jos joku on kiinnostutnut noista kehusmaista edelleenkin: muutama heistä piipahtaa Simon Maksniemessä 1800 luvun alkupuolella. Epäilen, että menevät sukulaistensa luokse; siellä on jo valmiikis Kehusmaita!

[Jouni Kaleva]

Kiitos! Olipa mielenkiintoista tietoa! Koski kantasukuani! Matti Samuelinpojan (sjoko 11. tai 1.10.1753) kohdalla on jo Kehusmaa nimi. Samuel Juhonpojalla (siis Matin isällä) vilahtaa myös nimi Lohtander. En ole saanut siitä vaan vielä sen kummemmin kiinni.

...Kyttään mielenkiinnolla lisää tietoja!
Hei

Kyllä on totta, että Samuel Juhonpk. Lohtander tuli isonvihan jälkeen vävyksi Metsikkoon. Tuosta Lohtander-nimestä taidettiin keskustella Pohjalaiset-listalla jokunen aika sitten ja muistaakseni lopputulos oli se, että nimi ei ainakaan automaattisesti tule Lohtajalta.

Metsikko vai Metsikkö?

Tykkään, että yleiskielen ja paikallisen murteen mukaan olisi Metsikkö (Metikkö) jos kantasana on metsä. Entä jos se olisikin metso...??

[tellervoranta]

Hei :), vaikka en tunne Kehusmaita enkä Kehuksiakaan, niin makustelen noita nimiä :rolleyes:


Metsikko vai Metsikkö?
Tykkään, että yleiskielen ja paikallisen murteen mukaan olisi Metsikkö (Metikkö) jos kantasana on metsä. Entä jos se olisikin metso...??

Olen itse kirjoitellut Metsikko, mutta tein nimipalvelusta /( www.vaestorekisterikeskus.fi (http://www.vaestorekisterikeskus.fi)) haun, mikä osoitti, että nykyisin Suomessa on 44kpl Metsikkö-nimisiä ja 0kpl Metsikko-nimisiä.

Tuo Metso menee meidän sukuun nimellä Mettovaara.( aiemmin Määttä). Talo Mettonen.
Mettosessa asunut myös aiemmin sotilassukunimestä muuttunut Metzäwara tai Metzavaara, myöh. Mettovaara.
Eräät Soroset myös asuneet Mettosessa ja sukunimi muuttunut Mettovaaraksi.
Toisaalta on myös Metsovaara-sukunimi. :cool:

[heikki.kai]

Hei Kehusmaita peranneet!

Ja kiitos monista tarkennuksista ja vinkeistä. Osaiasikohan joku vielä valaista tuon Caisa Jurveliuksen kohtaa. Hänelle on merkitty syntymäpaikaksi Hailuoto. Mutta mutta... Hailuodosta ei löydy yhden ainutta Jurveliusta. Voisiko olla kysymys Saloisissa vuonna 1778 syntyneestä Jurweliuksen tyttärestä. (s. 9.1.1778, kast 11.1.1778; isän kohdalla merkintä(Remmars m Johan Jacobss. Jurwelius) ja äidin kohdalla Qw.p.Walborg Larsdr. Såhijn. Alkup.kommenttina oä. Saloisissakin ko merkintä on ainut Jurwelius-merkintä.

heikki.kai

[Tapani Kovalaine]

Kyllä on juuri niin, että Caisa Jurvelius syntyi 9.1.1778 Saloisissa ja muutti äitinsä kanssa Hailuotoon ehkä 1782, sillä äiti Valpuri Säkkinen (Qv) ja sotilas Carl Matinpoika Lind 1761-1790 vihittiin Hailuodossa avioon 26.12.1782. Caisa sai Hailuodon Ojakylässä veljenkin. Veli oli Johan Lind 1785-1846 ja oli Iissä vihitty avioon 1812 Anna Henrikintytär Säävälän kanssa ja heillä oli ainakin kolme tyttöä ja 2.10.1800 syntynyt au-poika Johan kulki myös Lindin sukunimellä.

Caisa Jurveliuksen äiti Valpuri syntyi Siikajoella 1751 ja kuoli Hailuodossa 1801. Caisan äidin vanhemmat olivat Lauri Laurinpoika Säkkinen ja Anna Olavintytär.

[heikki.kai]

Kiitos Tapani! Tämä harrastukseni on niin alkutaipaleella, että en oikein osaa etsiä tietoja. Pitäisi istua päiväkausia Maakunta-arkistossa.

heikki.kai

[tellervoranta]

Heips :), Kuivaniemen tietojen takia en ole kököttänyt hetkeäkään esim. OMAssa, vaan kotikoneelta surffaillut digissä ( onhan hiski, Family search, jne)

Kiitos Tapani! Tämä harrastukseni on niin alkutaipaleella, että en oikein osaa etsiä tietoja. Pitäisi istua päiväkausia Maakunta-arkistossa.

heikki.kai

Terv. Tellervo suppopaarmojen keskeltä :rolleyes::rolleyes:

[heikki.kai]

Hei tellervot ja muut!

En minäkään Kuivaniemen osalta ole vuosikausiin istunut maakunta-arkistossa mutta muitten seurakuntien osalta kyllä... Vielä kun löytäisin Kuivaniemen muuttaneet dogistä niin avot...

hyvää tihku-/kaato-/muuten-vain-sateista kesää!

heikki.kai;)

[tellervoranta]

Hei :), ketäs sitä pitäisi vielä löytyä???????, nimittäin Kuivaniemeltä.

Ps: minulla on täällä Tervolassa hyvä ystävä (pariskunta), jossa herra on Suomen Sievin poika. :D:

[Vakirpit]

Löytyipä minultakin yksi Kehusmaa. Kaisa Kustaava s.9.2.1857 Ii, Kuivaniemi. vihittiin Jacob Greusin kanssa 25.12.1881, Jacobin toiseen avioon. Kaisa Kustaavan vanhemmista ei tietoa toistaiseksi.

[Tapani Kovalaine]

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/syntyneet_1855-1880_mko3-7/6.htm
Syntyneiden luettelosta löytyy, mutta tuossa vaiheessa Kaisa Kustaavan isän sukunimi on Arola.

[heikki.kai]

Tellervo kysyy, ketä vielä pitäis Kuivaniemeltä löytyä. Ohoh! En tiedä! Sukujuureni ovat vahvasti noita Kehusmaita (aikaisemmin Metsikköjä). Minulla on niitä kyllä tuossa melkoinen liuta, mutta kun ne mokomat muuttavat nimiään muuttaessaan talosta toiseen ja naisenpuolet mennessään naimisiin. On Halttuja ja Huttuja ja Väätäjiä ja Hyryjä. Sitten nämä äitini Tuutut ja isäni Kaikkoset ja äiä:n Laurilat ja ... Sitten kun ne muuttavat pois paikkakunnalta, niin en ole löytänyt, mutta kiitos linkistä; nyt löysin muuttokirjatkin!:D: Kyllä minä varmaan kohta taas keksin jotakuta kysyä; esim Gustav Pehrsson Kehusmaata, s. 2.5.1822, joka joutuu hukkaan. Saman niminen uudisraivaaja ilmestyy Iihin ilmeisesti Siuruajokivarteen. Lieneeköhän sama persoona?

Kuin mainitsinkin jo, olen aika vihreä tässä, vaikka jo vuosia sitten (ennen digiaikaa) kaivelin alkuun OMA:ssa. Nyt vasta pari kuukautta olen sitten aktiivisesti istunut koneen ääressä joutoaikoinani ja kaivellut vanhoja ja kun tämä tietomaailma on muuttunut niin vallan, niin on vähän väliä sormi suussa.:confused:

Mutta Olenpa todella iloinen siitä, miten tällä Foorumilla otetaan tällaiset keltanokat vastaan ja neuvotaan ja opastetaan.

Tellervo mainitsi, että Tervolassa muka olisi joku Suomen Sievin poika.. Minäkin kävin syntymässä Sievissä ja kun synnyin sievään ruska-aikaan Neitsyen tähtikuvion merkeissä, olen sitten Suomen Sievin neitsyt - aina ja ikuisesti! :cool:

Viimeksi kysymäni Catharina Jurvelius mainittiin kaikissa löytämissäni lähteissä (niin Kuivaniemen rippikirjoiss kuin Family searchissakin syntyneeksi Hailuodossa. Mutta eipä se tainnut ollakaan.

Notta aurinkoa ja lämpöä - ja paljon suppupaarmoja!

heikki.kai

[tellervoranta]

....jos ette kellekään kerro :p:, niin mainitsen, että vasta tulleessa Oulun Sukututkijat lehdessä oli kuivaniemisistä....

[heikki.kai]

Mielenkiintoista... Ja mistäkähän ja mitenkähän sen lehden saisi? pitäisikö sitä kuulua erikseen johonkin paikallisyhdistykseen?

[Tapani Kovalaine]

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuivaniemi/rippikirja_1823-1843_ik238/181.htm
Tuo digikuva kertoo, että vuonna 1841 Gustav Kehusmaa muutti Iihin ja Hiski kertoo Iissä 1844 vihkimisestä Greta Wiikin kanssa ja heille syntyneestä Juhosta, joka kuoli 1846 ja vuonna 1849 syntyneen pojan nimeksi tuli Juho Kehusmaa.

[tellervoranta]

Hei :), saa irtonumerona, hinta 4,20 juroa eli eukkoa tai kuulumalla Oulun Sukututkimusseuraan, hinta 2,50 euroa. Tilaukset : sukututkijan kirjakauppa.

Mielenkiintoista... Ja mistäkähän ja mitenkähän sen lehden saisi? pitäisikö sitä kuulua erikseen johonkin paikallisyhdistykseen?

Kuivaniemen kirjaa saatavissa Erkki Paasolta.
Terveisin

[ajv]

Hei

Itse olen myös selvittänyt tätä Kehusmaat.

Hiskistä löytyy myös seuraava tieto

Ii:n vihityistä

26.12.1749 Cuifvaniemi Samuel Johs Lohtander Lisa Johdr Ruuti Cuifvaniemi


t.ajv

[Juha.Kehusmaa]

Mukava huomata, että Kehusmaat ovat joidenkin muidenkin mielenkiinnon kohteena. Itse olen yrittänyt aloitella tutkimuksia muutamia kertoja, mutta toistaiseksi ne ovat rajoittuneet HisKi:stä haeskeluun. Kuivaniemelle jäljet johtanevat, mutta vielä en tiedä mitä kautta.

Muutama vuosi sitten sain yllätyksekseni tietää kuuluvani myös Kontion sukuun. Jäljet johtavat siellä Simo Erkinpoika Kontioon ja Vappu Knuutintytär Raudaskoskeen, syntyneet 1633.


Juha Kehusmaa

[A.Salminen]

Kukaan ei ole vielä ilmoittautunut toisena kysymyksenä kysyttyyn Norringius sukunimeen tai -sukuun törmänneeksi. En ole koskaan kuullut tuollaisesta nimestä, mutta arvelin silti törmätä. Digikuva on siis seuraava: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1704-1713_tk1090/67.htm

Lapinjärven Norrbyn kylästä on lähtenyt pappisuralle Mikael Batholdi Norringius, joka tuli Turussa ylioppilaaksi 29.3.1679 ja kuoli huhtikuussa 1714 oltuaan 18 vuoden ajan kappalaisena Lapinjärvellä. Hänen tyttärensä Märtan puoliso Matias Indrenius tuomittiin majesteettirikoksesta 1718 kuolemaan, mutta armahdettiin. Tämä vävy meni Venäjälle ja v. 1741 jälkeen hänestä ei ole kuultu.

Lapinjärvellä oli pappina myös Ericus Norringh, jolta 1698 kuoli (Hiskissä) poika ja joka itse kuuluu kuolleen 1706 tai 1712. Hänen arvellaan Googlessa tanskalaisen tutkimuksen mukaan olleen ehkä Mikael Norringiuksen sukulainen, sillä myöhemmällä iällään Mikaelkin käytti sukunimeä Norringh.

Viipurin msrk:n Suurkorvassa kuoli Ebba Norring 1676-1752 ja hänen nimensä näyttäisi löytyvän Rautalammen em digikuvasta alimmilta riveiltä.

Kappalainen Mattias Norringius oli ensin aviossa Rautalammin kirkkoherran tyttären Anna Sileniuksen kanssa ja avioitui sitten Katarina Monniuksen kanssa, joka jäi leskeksi 1715 Rautalammilla.

Olipa mielenkiintoinen suku, paljon kellonsoittajia! Mattiaksen puoliso Katarina Monnius lienee viipurilaisen Knut Possen jälkeläinen, mutta papereilla ei asiaa ole voitu todistaa, vaikka Jöran Påsa kävi veljensä kanssa ihan Tukholmassa asiaa vuonna 1575 selostamassa...


Terve Tapani !

Minua alkoi niin kovin vaivaamaan oman Maria Norring:iani "kohtalo". Onko hänen äitinsä tuo Anna Silenius (Silanius,Silander) vai onko tämän äiti Katarina Monnius (Monnia).

Katarinalle löysin edellisestä avioliitosta lapsen nimeltä Michael Savander,hän oli naimisissa saman nimisen miehen kanssa.

Matthiakselle ja Annalle löysin viisi lasta,joista 1. on tuntematon ja 2. Sophia Norring s.1673 ,avioliitossa Carolus Rheanderin kanssa. 3.Anna Norring s.1675 ja 4. Christina Norring s.1677,avioliitossa Matts Laitisen kanssa.Viimeisenä 5. lapsi Ebba Norring s. 1679,avioliitto Johan Jespersson Slottman:in kanssa.

Kaikki pelkkäää nettitutkimusta....

[A.Salminen]

Maria näkyy tuossa Tapanin antamassa linkissä miehensä Lars Jändtin jälkeen. Kaikki vinkit tervetulleita.:)

T.A.Salminen

[Tapani Kovalaine]

Kysyjä lupasi: Kaikki vinkit tervetulleita!
Kappalainen Matias Norringin vävy Lars Jändti kuoli 21.9.1712, sillä hän oli 1.9.1712 sairastunut pahasti (keksin tämän tiedon yrittäessäni saada selvää kuolleiden luettelossa olevasta tekstistä!) ja haudattiin 19.10.1712 Rautalammilla. Kuolinluetteloon tulkintani mukaan on laitettu hänen syntymävuodekseen 1664. Tuosta päätellen hänen puolisonsa Maria Matiaksentytär Norringia on saattanut hyvinkin syntyä vaikkapa vuosien 1680 - 1681 paikkeilla. Olikohan poika Lars, joka syntyi 1698, hänen esikoisensa vai onko esikoinen ollut isoisänsä mukaan Matias?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1695-1712_tk1101/33.htm

[Tapani Kovalaine]

Oliko Maria Norringia 4.3.1697 liian nuori, kun häntä ei kutsuttu kummiksi Prudentia Pothanukselle. Siskonsa Sophia Norringia, s. 1673, näkyy olleen kummina. Vihkipäivää Marialle ja Larsille ei digistä meinaa löytyä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1695-1712_tk1101/43.htm

[TerhiA]

Matias Norringin vävy Lars Jändti kuoli 21.9.1712, sillä hän oli 1.9.1712 sairastunut pahasti (keksin tämän tiedon yrittäessäni saada selvää kuolleiden luettelossa olevasta tekstistä!) ja haudattiin 19.10.1712 Rautalammilla.


Ihan noin siellä ei sanota.
Merkinnän mukaan Lars kuoli 1/9, haud. 19/10.
" .... sedan han sin K. Swärfahr med all troo, redlighet och ödmiukhet tient uthi 21 åhr .... "
_________
/_ TerhiA _\

p.s.
Rautalammin orig. haud.luettelossa on runsaasti mielenkiintoisia lisämerkintöjä, joita ei SSS-luettelossa saati sitten HisKissä näy. Kannattaa tarkistaa.

[Bodniemi37]

Minua alkoi niin kovin vaivaamaan oman Maria Norring:iani "kohtalo". Onko hänen äitinsä tuo Anna Silenius (Silanius,Silander) vai onko tämän äiti Katarina Monnius (Monnia).

Katarinalle löysin edellisestä avioliitosta lapsen nimeltä Michael Savander,hän oli naimisissa saman nimisen miehen kanssa.



Hei!

Katarina Monnia on voinut mennä kolmanteen avioonsa vasta vuoden 1694 jälkeen, sillä tuolloin kuoli [Falck, Henrik. Släkten Savander från Savolax. SSV 44(1999), s. 198-299, 319, http://www.genealogia.fi/linktoold/vsk/44/v198-299.pdf (http://www.genealogia.fi/linktoold/vsk/44/v198-299.pdf)] hänen 2. aviopuolisonsa, Puumalan kappalainen Mikael Mikaelinpoika Savander, vrt. e.m. artikkelin Taulu 150:

"Michael Michaelis Savander (son till Michael Canuti Savander, tab. 1).

Syns ej ha studerat vid Åbo akademi, men blev ändå (senast) 1684 kapellan i Kristina och 1688 kapellan i Puumala51. Nämnd som gratulant vid äldre brodern Birgerus disputation i Åbo 22.3.1684, och benämns då kapellan i Kristina115. Anges av Akiander ha varit kyrkoherde i Puumala under sina sista år1. Död i Puumala 1694. –G. ca 1680, möjligen något tidigare, med Katarina Monnius i hennes 2:a gifte, f. ca 1655, levde 1715, dotter till kapellanen i Rantasalmi Arvidus Henrici Monnius och Katarina Larsdotter Påsa, g. 1:o med furiren Erik Mårtensson (död ca 1680), gift 3:o med kapellanen Mattias Norringius i Rautalampi, död 1715, i hans 2:a gifte; g. 1:o med Anna Silenius, kyrkoherdedotter från Rautalampi.

III. Barn:

Mikael, f. 1681. Korpral, död 1705. Tab. 151.
Henrik, nämnd 1694, bosatt 1706–07 hos styvfadern Norringius i Rautalampi, död där 17.3.1711."

[TerhiA]

Katarina Monnius (....) dotter till kapellanen i Rantasalmi Arvidus Henrici Monnius och Katarina Larsdotter Påsa


Tästä Katarina Monnian patronyymistä muistaakseni oli puhetta vanhalla Suku-listalla - Rautalammilla kastetodistajana runsaasti näkyneen kapellanska Monnian patronyyminä kun näkyi "Jeremiae", eli olisi ollut jonkun Jeremias Monniuksen tytär.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1695-1712_tk1101/53.htm
Monniuksista sinänsä en tiedä mitään, mutta tuossa yhtenä esimerkkinä Katarinan Rautalammilla näkyvä patronyymi.
_________
/_ TerhiA _\

[Bodniemi37]

Monniuksista sinänsä en tiedä mitään, mutta tuossa yhtenä esimerkkinä Katarinan Rautalammilla näkyvä patronyymi.
_________
/_ TerhiA _\


Oikeassa olet, Jeremiaan tytärhän Katarina näyttää olleen. Eräs Jeremias Monnius lukeutui Iisalmen ylim. papistoon 1650-luvulla (HisKi/Lisätietoja seurakunnasta -linkki).

[A.Salminen]

Löysin Mariani! Hän on kuollut 70 vuoden iässä vuonna 1741 Rautalammmilla.

Luultavasti hän on siis tuon sisarussarjan esikoinen, joka tapauksessa Matthiaksen ja Annan lapsi.

Annan isä on Rautalammin kirkkoherra Isak Matthiae Silanius (Silander) k.1693.

[Tapani Kovalaine]

Löysin Jeremiaksen!
23.2.1706 kastettu: 23.2.1706 Capellans bohl: isä: Lars Jändti äiti: Maria Norringia Jeremias
On tavallaan mielenkiintoista kaiken edellä keskustellun jälkeen todeta, että vuonna 1706 Maria Norringian pojalle tuli etunimeksi Jeremias...

[A.Salminen]

Tuosta nimen antamisesta voisi päätellä Katarinan olleen ihan hyvä "äitipuoli".
Tapasikohan muu perhe koskaan Iisalmen kirkkoherra Jeremiasta ?
Oliko Katarinallla ja Mathiaksella yhteisiä lapsia. Tiettävästi Katarinalla oli kaksi poikaa ja Mathiaksella viisi tytärtä.

Oliko Ebban mies kotoisin Viipurista (Slottman) ? Vai onko kyseessä ollvenkaan sama Ebba,joka kuolee Viipurin Suurkorvassa 1752,sillä ikä ei ihan täsmää ja toisaalta hän kuolee kirkkovaivaisena,joka ei ihan kuulosta kappalaisen lapsen kohtalolta?

T.A.Salminen

[Helena V.]

Löysin Jeremiaksen!
23.2.1706 kastettu: 23.2.1706 Capellans bohl: isä: Lars Jändti äiti: Maria Norringia Jeremias
On tavallaan mielenkiintoista kaiken edellä keskustellun jälkeen todeta, että vuonna 1706 Maria Norringian pojalle tuli etunimeksi Jeremias...

Hei,

Minulla on Maria Mathiasdr Norringille ja vävymies (renki) Lars Markusson Jemptille seuraavat lapset, joista osa näkyy myös

http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/51.html

1. Lars, kastettu 30.6.1698
2. Aron, s. 9.4.1701
3. Marcus, s. 29.6.1703
4. Jeremias, s. 23.2.1706
5. Hans, s. ?, k. 7.8.1709- näkyy rpk:ssa
6. Johan, s. 17.12.1710
7. Carl, s. 4.3.1712
8. Mikael, s. ? - näkyy rpk:ssa

t. Helena V.

[Tapani Kovalaine]

Etunimistä puheen ollen, olisi ollut hyvin luontevaa antaa pappilan maisterin Aron Hoffrenin etunimi toiselle pojalle ja neljännelle lapselle olisi ollut nimi Jeremias perusteltu sen vuoksi, että Jeremias Monniuksen jälkeläisiä tunteva voisi tykästyä tuohon etunimeen. Mutta missä on etunimi Matias? Miksi ei ensimmäinen poikalapsi saanut nimeksi tuota isoisänsä etunimeä? Vai vieläkö voi löytyä lisää lapsia Lars ja Maria Matintyttären perheeseen?

[A.Salminen]

Mikko Jäntti on ainakin perheen lapsi ja syntynyt noin 1695.Naimisissa Vappu Maukosen kanssa.

[Anne C.]

...jos asia jotakuta Wähä syvästi kiinnostaisi. Kun Kemin Paakkolassa Wähän tilalla asukkaat vaihettuvat vuoden 1741 paikkeilla täydellisesti...
Hei,

Minua ihmetyttää tässä yhteydessä vielä toinenkin asia.

Henric Thomasson Vähä oli toki naimisissa Anna Henricsdotter Partasen kanssa ja heillä oli 7 lasta (Tuomas, Johan 1719, Henric n. 1720, Margeta 1721, Carin 1722, Anders 1724, Anna 1730)

Mutta sitten löytyy Hiskistä Henric Thomasson Vähän ja Anna Johansdotter Närän lapsia:
Eric 1.10.1734
Mathias 24.1.1736, k. 18.2.1736
Maria 30.1.1737
Nils 8.5.1739 (isäksi merkitty Thomas Vanha, mutta 22.7.1739 kuollut 2 kuukautta vanha Henric Vähäsen lapsi)

Pakkaa sekoittaa vielä vihkiminen 1733 Henric Henricsson Vähä ja Anna, Kaakamasta kotoisin. Epäilen kovasti, että voisi olla kysymys Henric Thomassonista.

Toisaalta rippikirjoista ei kyllä näytä olevan mitään ilmiselvää vaihtoa yhdestä Annasta toiseen.

Voiko Henric Thomasson Vähiä olla kaksi?

t. Anne

[Lapinsuvut]

Googlatessa Kuivaniemen Kehusmaata tuli tämä viestiketju hakutulokseen. Olen jokusen vuoden jäljessä tutkimuksissani, mutta tänään päädyin Niskan kautta Kehusmaahan.

Tellervo sanoo, että Kehusmaiden kohdalla sukunimi näyttää aina muuttuvan ja on taatusti oikeassa!
Aluksi kannattaa kiinnittää huomiota Oulun kaupungissa 23.4.1749 tapahtuneeseen vihkimiseen. Renki Henrik Wähä Kemistä ja piika Maria Tuomaantytär Karwo avioituvat. He saavat Oulussa kolme lasta, Henrik 1750, Brita 1752 ja Catharina 1754, Kun sitten Kuivaniemen rippikirjaan 1770-luvulla ilmestyy Henrik Kehusmaa s. 1720 ja vaimonsa Maria s. 1725, niin lapsia kertyy viisi: Tuomas 1758, Maria 1760, Margareta 1762, Liisa 1769 ja Juho 1771.
Kuivaniemellä Henrik Kehusmaa 65-vuotiaana kuolee 8.12.1786 sukunimellä Wähänen ja leski Maria Thomaksentytär Karwo kuolee 1798 sukunimellä Kehusma 73-vuotiaana.
Kemin syntyneistä ei löydy sopivaa Henrik Wähästä, mutta Kemin Alapaakkolan Wähä-nimisessä talossa on rippikirjan mukaan asunut Henrik Tuomaanpoika Wähä, vaimonsa Anna Heikintytär Partanen ja heidän poikansa Johannes 1719, Tuomas ja Henrik Wähä. Joku voi joskus jotenkin saada vielä selville, että tämäkö Henrik Wähä, joka eka kerran meni prima vice ripille 1740, on se sama renki, joka avioitui 1749 Oulussa ja oli Kehusmaan talon uudisrakentaja Kuivaniemellä, kunnes vaatimattomasti Wähäsenä kuoli 1786.
Lopuksi: missä ovat kaikki todisteet em. asioista? Hiskissä ja digissä, tietysti! Ja se Maria Karwo voipi olla syntynyt ent. suur-Kemin alueella, siis Rovaniemellä, vaikkapa 29.1.1723. - Terveisin Tapani

Tämä ketju kun löytyi vasta pitkään näitä yhteyksiä ihmeteltyäni, niin Maria Tuomaantytär Karvolle löysin hiukan eri syntymäajan kuin Tapani, vanhemmat taitavat kyllä olla samat. Minun arveluni syntymäajaksi on 2.7.1724 Rovaniemi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6083484). Hiskistä puuttuu isän nimi, joka tuolta digiversiosta löytyy.
Minun mielestäni 29.1.1723 syntynyt Margareta Karvo avioitui Rovaniemellä 1.3.1750 Kalle Juhonpoika Raution (s. 9.4.1725) kanssa. Näiden osalta tutkimukseni on joko jäänyt kesken tai jäljet ovat loppunut vuoteen 1762 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075889).

Sekä Maria että Margareta olivat kahdessa Karvon rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075773 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075841). Maria lähti johonkin vuonna 1742, mutta palasi joksikin aikaa takaisin. Lukeekohan siinä, että lähti Ouluun, toinen vaihtoehto miten sen hahmotin oli Wähä :oo:

Tuomas Heikinpoika Kehusmaa Vähäsen (s. 1758) puolisoksi oletan 6.8.1757 Tervolan Koivussa syntynyttä Margeta Juhontytär Niskaa (vanhemmat Juho Pekanpoika Niska, s. 2.4.1721 Tervola ja Anna Jaakontytär Kolmonen, s. 28.9.1724 Tervola) .
Margeta on ollut minulla pitkään kateissa, jäljet loppuivat vuoteen 1782, mutta nyt tuli vastaan perunkirja vuodelta 1800 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27933&pnum=258), joka sai minut etsimään Vähästä, ja niinpä sitten päädyin ihmettelemään näitä samoja kysymyksiä, ja vastauksia, joita tässä ketjussa on kirjoitettu. Tuossa perunkijrassa mainitaan Tuomaksen ja Margetan pojat Juho ja Heikki.

Onkohan joku tutkinut Tervolan Niskoja, onkohan kyseessä sama Margareta Juhontytär Niska? Nimi, syntymäaika, patronyymi ja aikajana saivat minut vakuuttuneeksi.

Jos tästä sain ratkottua Margareta Juhontytär Niskan katoamisen, niin onko kenelläkään tietoa hänen sisarpuolistaan (eli Anna Kolmosen avioliitosta Heikki Heikinpoika Sukula eli Nillun kanssa syntyneistä lapsista), joista minulla on jäljet hävinneet seuraavien osalta:
Heikki Heikinpoika Niska, s. 13.12.1763 Tervola, ei havaintoa vuoden 1785 jälkeen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5838162)
Jaakko Heikinpoika Niska, s. 20.2.1766 Tervola, lähtenyt vuonna 1790 jonnekin (Härmään? - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5838223).
Matti Heikinpoika Niska, s. 22.9.1768, joka kävi kai myös Härmässä mutkan, palasi hetkeksi Niskaan, ja lähti taas jonnekin vuonna 1798 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5838316).
ja vielä on kateissa myös tuon edellisen joukon lasten isän eli Heikki Nillu, Sukula, Niskan toisesta avioliitosta 19.3.1782 Tervolassa syntynyt Erkki-poika, joka lähti omille teilleen Niskasta vuonna 1797 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5838316).

Vai vieläkö jäävät pojat omille teilleen?