Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hurtig
Catharina Niilontytär Hurtig (21.11.1733) oli naimisissa Samuel Mauritsinpoika Brauerin (1729) kanssa. Catharinan vanhemmat olivat ilmeisesti Iissä torpparina jo vuonna 1731 sotapalveluksesta vapautettu sotilas Niilo Mårteninpoika Hurtig ja vaimo Christina Laurintytär Wäisänen (1702).
Tiedetäänkö tästä Hurtigin nimestä tai suvusta, joka tuon nimen takana oli? Kyseessä oli mitä ilmeisimmin ruotunimi.
Jouni Kaleva
03.02.15, 19:25
Catharina Niilontytär Hurtig (21.11.1733) oli naimisissa Samuel Mauritsinpoika Brauerin (1729) kanssa. Catharinan vanhemmat olivat ilmeisesti Iissä torpparina jo vuonna 1731 sotapalveluksesta vapautettu sotilas Niilo Mårteninpoika Hurtig ja vaimo Christina Laurintytär Wäisänen (1702).
Tiedetäänkö tästä Hurtigin nimestä tai suvusta, joka tuon nimen takana oli? Kyseessä oli mitä ilmeisimmin ruotunimi.
Hei
Selvästi on ruotunimi ja oma "oikea" nimi on ollut Kackinen.
Lainaan tähän tiedot, jotka olen aikanaan saanut tutkijakollega Jorma Kakolta, joka on nykyisin edesmennyt.
Nils Mårtensson Hurtig löytyi ev.luutnantin komppaniasta, jossa hän palveli koko ajan. Militariarullista löytyy aika paljon tietoja hänestä eri katselmuksista.
Hänen alkuperäinen sukunimensä on ollut Kackinen (Kaakkinen?) ja hän on ollut jonkin talon sijaissotilas. Hän on syntynyt noin vuonna 1693-1695 ja mennyt palvelukseen vuonna noin 1713-1714. Hän oli karannut riveistä 13.5.1716, mutta tullut itse vapaaehtoisesti takaisin 2.7.1717. (Olisiko näihin aikoihin avioitunut, koska vuoden 1720 katselmuksessa hänet mainitaan avioituneena?).
Rullista käy myös selville, että Nils Hurtig osasi lukea kirjaa. Lappeenrannassa 25.3.1729 pidetyssä katselmuksessa todetaan, että hänellä oli keuhkotauti. Hän sylkee verta ja enimmäkseen hän lojuu sängyssä. Todetaan, että ellei hänen kuntonsa parane, voi eversti myöntää hänelle väliaikaisen eron (interim afskied). Joka tapauksessa 28.4.1730 virallisen eron myönsi kenttämarsalkka Berndt Stackelberg.
Militariarullissa ei Nils Hurtigin kotipitäjää mainita (vain Österbotten). Niistä ei käy myöskään selville, minne hän lähti eron saatuaan. Nils Hurtig mainitaan kuollen Limingassa vuonna 1743.
Jostakin tai joltakin olen saanut tiedon, että Hurtigit tulivat Iihin Paltamosta noin vuonna 1730. Samoin olen merkinnyt muistiin Nilsistä seuraavaa muitten tutkimaa:
"Pestattu Pohjanmaan jalkaväkirykmentin everstiluutnantin komppaniaan vuonna 1713. Hän on näinollen selvinnyt tappiollisista Pälkäneen ja Napuen taisteluista elossa. Vuoden 1719 katselmuksessa kerrotaan, että Nils Hurtig n:o 6 karkasi rivistä 13.5.1715 ja palasi vapaaehtoisesti takaisin 2.7.1716. Sai kiväärin rykmentistä, musketti pistimineen rikkoutunut Gävlessä. Miekka oli kunnossa. Oli sairaana Norjan retkellä 1718-1719, jolloin osa hänen varusteistaan annettiin kersantti Jacob Grunditzille.
Sairaat olivat pääasiassa Stenen skanssissa ja säästyivät tunturien ylitykseltä. Hurtigin komppanian miehet olivat lähinnä aivan Oulun ympäristön miehiä Oulusta, Oulunsalosta, Hailuodosta, Haukiputaalta ja Limingasta.
Kaakisia oli ainakin Limingan seuduilla. Onhan toki mahdollista, että jo Nilsin isäkin oli sotilas, joten häntä ei näy henkikirjoissa ollenkaan. Vuoden 1705 maarullissa suurin osa evl:n komppanian miehistä on pestattu Kalajoelta, Pyhäjoelta ja Lohtajalta, myös Isokyröstä ja Lapualtakin!
Hurtig lieneen saanut sodasta tarpeekseen Napuen jälkeen ja karannut ennen Ruotsiin siirtymistä, mutta kun isovihan aikana ei ollut kehumista Suomenkaan puolella, niin lienee siirtynyt takaisin Ruotsiin 1716.
Vuoden 1720 katselmuksessa Hurtig oli nyt numerossa 2. Hän oli 27 -vuotias, syntynyt siis 1693 paikkeilla, palvellut 7 v 3 kk, kotoisin Pohjanmaalta ja osasi lukea. Hän oli jo tällöin naimisissa. Hänet oli siis otettu sotaväkeen parikymppisenä nuorukaisena 1713 vähän ennen Pälkänettä. Nimenä katselmuksessa oli Niels Mårtensson Hurtigh.
Vuoden 1729 katselmuksessa kerrotaan, että Hurtigilla oli keuhkotauti, sylki verta ja pysytteli enimmäkseen vuoteessa. Mainitaan, että ellei tule paremmaksi saa eron. Eron Hurtig saikin, mutta ei eläkettä koska palveli vain 16 vuotta. 30 vuotta riitti eläkkeeseen tai sitten vakava haavoittuminen sekä vähintään yksi sota."
Yllämainittu kivääri lienee ollut korsgewär eli olisiko ristikeihäs tms oikeampi nimi ja musketti lähinnä nykykivääriä muistuttava ampuma-ase.
Joku oletti Nils Hurtigin kuolleen 16.6.1743 mutta en tiedä mistä tuo päivämäärä on saatu.
Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto / Reijo Takamaa on julkaissut 1989 kirjan "Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719" ja sen liitteenä olevassa Pohjanmaan jalkväkirykmentin pääkatselmusluettelossa 3.2.1720 on sivulla 174 tämän Niels Mårtensson Hurtighin seikkailuista ja varusteista. Ruotsiksi, tottakai...
Voi kiitos, tässä tuli Niilo Hurtigista henkilökuvaa jo melkomoisen tarinan verran. En tosiaan löytänyt hänen hautaustietojaan ainakaan Limingasta vuodelta 1743.
Löysin netistä M. Kuorilehdon tutkielman vuodelta 2013 koskien Limingan asutuksen syntyä ja siellä kerrotaan Kakkisista. Limingan kylässä asui jo 1562 Hanss Kackinen (Hanus Kakin) (Vuotuinen vero 1562. KA 4645: 230; Kymmenysluettelo 1562. KA 4646: 49v). Talo saattoi olla sama, joka mainitaan Virkkulan kylässä Hannu Kaakisen talona. On luultavaa, että talo perustettiin alun alkaen Tyrnävälle. Huittisissa ja Vesilahdella on ollut 1555 talonnimi Kaaki, eli Kokko. Pohjois-Pohjanmaan Kaakisten on ajateltu polveutuvan karjalaisesta Gaaki nimestä. Lieköhän Niilo ollut samoja Limingan Kakkisia. Pitänee etsiskellä Karoliinien kuolonmarssi -kirja.
Tiedetäänköhän tästä hänen vaimostaan sen enempää; Christina Laurintytär Wäisänen.
Voi kiitos, tässä tuli Niilo Hurtigista henkilökuvaa jo melkomoisen tarinan verran. En tosiaan löytänyt hänen hautaustietojaan ainakaan Limingasta vuodelta 1743.
Löysin netistä M. Kuorilehdon tutkielman vuodelta 2013 koskien Limingan asutuksen syntyä ja siellä kerrotaan Kakkisista. Limingan kylässä asui jo 1562 Hanss Kackinen (Hanus Kakin) (Vuotuinen vero 1562. KA 4645: 230; Kymmenysluettelo 1562. KA 4646: 49v). Talo saattoi olla sama, joka mainitaan Virkkulan kylässä Hannu Kaakisen talona. On luultavaa, että talo perustettiin alun alkaen Tyrnävälle. Huittisissa ja Vesilahdella on ollut 1555 talonnimi Kaaki, eli Kokko. Pohjois-Pohjanmaan Kaakisten on ajateltu polveutuvan karjalaisesta Gaaki nimestä. Lieköhän Niilo ollut samoja Limingan Kakkisia. Pitänee etsiskellä Karoliinien kuolonmarssi -kirja.
Tiedetäänköhän tästä hänen vaimostaan sen enempää; Christina Laurintytär Wäisänen.
Vuoden 1743 kuolintieto perustuu Iin rippikirjan 1737-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390418) merkintään "död 1743 i Limingo".
Vaimo Christina Laurintytär Wäisänen, * (rk) 1702; † 16.6.1779 Ii,
Iin rk 1731-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390359), 1737-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390418), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390479), 1753-59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365688), 1760-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365711), 1771-77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366516), 1778-84 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366602),
voisi olla Lauri Pekanpoika Wäisäsen tytär, sillä hänen vaimonsa Elin Juhontytär Hiltunen haudataan Iissä 30.11.1746 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/28.htm)
Paltamon rk 1731-37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148248), Iin rk 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390314), 1731-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390359), 1731-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390369), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390479)
eli Christina voisi olla Paltamon rippikirjasta 1731-37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148248) löytyvien Lars Kurtin, * n. 1716 Paltamo; † 28.3.1742 Haukipudas, Simuna Vilppolan, * 7.10.1720 Paltamo; † 5.7.1784 Kiiminki, sisko. Samaan sisarusparveen voi kuulua vielä ainakin Hannu Tiiro, ‡ 22.11.1766 Oulu.
Hannu Toivonen
04.02.15, 19:44
Kristiina Laurintytär Väisänen syntyi noin 1702 Paltamoon kuuluneen Puolangan Väisälässä Lauri Laurinpoika Väisäselle ja vaimolleen Valpurille.
Lauri Laurinpoika Väisänen mainitaan henkikirjoissa Väisälässä 1723 jo raihnaiseksi ja hoidettavaksi. 1724 häntä ei enää mainita, joten varmaankin hän niihin aikoihin on kuollut. Väisäsen ensimmäinen vaimo ilmaantuu Väisälään 1696 ja kuolee 1697 suurina kuolonvuosina. Toinen vaimo Valpuri mainitaan jo 1700 ja häviää henkikirjasta 1712, joten hänkin lienee kuollut niihin aikoihin. Elina Juhontytär on sitten ollut Laurin kolmas vaimo ja todellakin kuollut poikansa seppä Hans Laurinpoika Väisäsen luona Iissä.
Laurin isä Lauri Väisänen kuolee 1705 paikkeilla ja leskensä Dordi 1708.
Kukaan edellämainituista tuskin on ollut niin vanha, että olisi iän takia poistettu henkikirjoista.
Kustaa Vilkunan isovihasta kertovassa Viha-kirjassa mainitaan joku Lauri Väisänen Puolangalta, joka oli laukkuryssien laukunkantaja isovihan aikana.
Jouni Kaleva
04.02.15, 20:07
Vuoden 1743 kuolintieto perustuu Iin rippikirjan 1737-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390418) merkintään "död 1743 i Limingo".
Vaimo Christina Laurintytär Wäisänen, * (rk) 1702; † 16.6.1779 Ii,
Iin rk 1731-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390359), 1737-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390418), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390479), 1753-59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365688), 1760-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365711), 1771-77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366516), 1778-84 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366602),
voisi olla Lauri Pekanpoika Wäisäsen tytär, sillä hänen vaimonsa Elin Juhontytär Hiltunen haudataan Iissä 30.11.1746 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/28.htm)
Paltamon rk 1731-37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148248), Iin rk 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390314), 1731-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390359), 1731-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390369), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390479)
eli Christina voisi olla Paltamon rippikirjasta 1731-37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148248) löytyvien Lars Kurtin, * n. 1716 Paltamo; † 28.3.1742 Haukipudas, Simuna Vilppolan, * 7.10.1720 Paltamo; † 5.7.1784 Kiiminki, sisko. Samaan sisarusparveen voi kuulua vielä ainakin Hannu Tiiro, ‡ 22.11.1766 Oulu.
Erinomaisia havaintoja!
Christinan veli on selvästi seppä Hans Larsson Väisänen. Pohjois-Iin Rautiolan talon isäntä oli paltamolainen seppä Hannu Larsinp. Väisänen, joka muutti taloon vuonna 1736. Hän oli avioitunut 29.10.1721 leski (kenen leski?) Brita Yrjöntr. Kyröläisen (k.29.3.1749) kanssa. Heille syntyi ilmeisesti ainakin kolme lasta: Juho. (s.14.11.1723), Lauri (s.21.8.1727) ja Kaarina (s.30.5.1730/ k.15.2.1752). Hannu kävi perheineen viimeksi lokakuussa 1743 ripillä Raution talosta ja muutti sitten Pohjois-Iin Tiirolan taloon, joka oli ollut yhteisviljelyssä Raution kanssa vuodesta 1721 lähtien. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/134.htm
Vihitty toisen avioon 24.11.1749 Oulussa iiläinen "Skatteb:n Hans Larsson Tironen" ja Walborg Olofsdr. Töyrä. Vaimon vaihtuminen näkyy em. rippikirjajaksolla.
Mennyt toisen vaimonsa kanssa Ouluun n. 1764. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/96.htm
Sopisi siis myös kuolleen Oulussa juuri tuolloin 22.11.1766.
Erinomaiset kiitokset. Etsiskelin Puolangalta Wäisälää ja siellä olikin ilmeisesti kaksi Wäisästä. Toisessa 1/4 mantaalin talossa asui vv 1685 - 1710 Påhl Wäisänen ja häntä aiemmin vuonna 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186119) talossa isännöi Lauri Wäisänen. Toista 1/4 mantaalin taloa asui Peer Mårteninpoika ja tämä tila oli ilmeisesti alkujaan 1/2 mantaalin talo, jota isännöi David Wäisänen (vuoden 1680 hk).
Mikäli Lauri Wäisänen oli tuo etsitty isäntä, mihinkä hän katosi talosta kun isännäksi tuli 1685 Påhl Wäisänen. Oliko tämä vuonna 1680 mainittu Lauri, Lauri Wäisäsen isä, joka kuoli ja poika Påhl jäi isännäksi.
Toivon korjauksia, jos olen tulkinnut nimiä väärin.
_______
Maakirja 1729 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304499
Maakirja 1685 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13568631
Maakirja 1690 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262387
Maakirja 1695 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13542529
Maakirja 1710 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388085
Maakirja 1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394336
Maakirja 1700 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190321
Paltamon Väyrylän Väisälän isäntä 1697-1712 (seuraava isäntä Antti Simunanpoika Moilanen) ja isovihan jälkeen Hyrynsalmen 14 Kerälän isäntä vuoteen 1732 (seuraava isäntä Lauri Antinpoika Moilanen) Lauri Pekanpoika Väisänen
Paltamon hk 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969259), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769626), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773719), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776744), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148016), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876436), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163308), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559540), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697358), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886212), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10694978), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12970848), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168690), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921195), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963575), 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210968), 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791930), 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922347), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314599), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303648), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920011), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900835), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12974595), 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992324), 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692241), mk 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776820), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304485),
Hannu Toivonen
05.02.15, 20:39
JHissa on oikeassa ja minä väärässä.
Kyllä Väyrylän Lauri Väisäsen täytyy olla Kristiina Laurintytär Väisäsen isä, koska kuitenkin vaimo Elina mainitaan selkeästi. Varmaahan on, että seppä Hans Väisänen ja Kristiina Väisänen olivat sisarukset ja Hansin äidiksi mainitaan Elina jo 1723 Iissä.
Hannu Toivonen
05.02.15, 21:41
Mutta vielä yksi selvitettävä asia Väisäsistä:
Kuinka on mahdollista, että Iissä Pohjois-Iissä Elina Juhontytär mainitaan 1723alkaen Hans ja Kristiina Väisäsen äitinä ja Lars Väisäsen leskenä aina kuolemaansa 1746 saakka, kun samaan aikaan Hyrynsalmen Kerälässä Elina- vaimo mainitaan ainakin 1731-1736 ??
Onko sittenkin niin, ettei Hyrynsalmen Kerälän väki liitykään mitenkään Iihin muuttaneisiin Väisäsiin ?
Mutta vielä yksi selvitettävä asia Väisäsistä:
Kuinka on mahdollista, että Iissä Pohjois-Iissä Elina Juhontytär mainitaan 1723alkaen Hans ja Kristiina Väisäsen äitinä ja Lars Väisäsen leskenä aina kuolemaansa 1746 saakka, kun samaan aikaan Hyrynsalmen Kerälässä Elina- vaimo mainitaan ainakin 1731-1736 ??
Onko sittenkin niin, ettei Hyrynsalmen Kerälän väki liitykään mitenkään Iihin muuttaneisiin Väisäsiin ?
En ole varma onko isovihan jälkeen Hyrynsalmen Kerälän Lars Pekanpoika Väisänen sama kuin ennen isovihaa Väyrylän Väisäsessä oleva Lars Pekanpoika Väisänen vaikka kummankin vaimo on Elin, sillä kyseessä voi olla myös esim. veljen Pekka Pekanpoika Väisäsen poika 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769626). Noita Lars Väisäsiä on niin paljon samaan aikaan, että pitäisi löytää jokin käräjäote tai perukirja, jotta heidät voisi erotella toisistaan.
Väisäsen leski näyttää olevan Pohjois-Iin Tiirolassa itsellisenä jo 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314634), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303689) kun taas Hannu muuttaa henkikirjojen mukaan Etelä-Iin 28 Rautioon (Pohjois-Iin 19 Tiirola kuului sen alaisuuteen) vasta 1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906762) ja sitä ennen hän oleskeli sepän torpassa Pohjois-Iissä 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922382), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314634), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303689), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920058), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900864), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975667), 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992923), 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692530), 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895165), 1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10668677), 1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10657737). Eli pitää etsiä onko Väisäsen leskellä jotakin yhteyttä Tiirolaan vai miksi hän oleskelee siellä 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314634) ja 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303689).
Hannu Laurinpoika Väisänen myöh. Tiiro ja hänen vaimonsa Iin rippikirjoissa 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390314), 1731-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390359), 1731-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390369), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390446), 1753-59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365651), 1760-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365716), Oulun 1760-65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610105), 1766-71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610573), 1766-71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610553), 1772-77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610992), 1778-84 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5611427).
Hannu Laurinpoika Väisänen myöh. Tiiro ilmoitetaan 63 vuotiaaksi vuoden 1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12208301) henkikirjassa, joten olisi syntynyt noin 1694, tämän jälkeen hänestä ei makseta myöskään enään henkirahaa.
Hannu Toivonen
06.02.15, 17:40
On tosiaan totta, että Lauri Väisäsiä oli puolisen tusinaa Paltamon seudulla 1700-luvun alussa ja olen samaa mieltä siitä, että voisi olla kaksi Lauri Väisästä, joilla Elina -nimiset vaimot.
Tuomiokirjoja tutkimatta on vaikea olla varma kuka Laureista olisi ollut sepän ja Kristiinan isä.
Ehdottoman varmaa on, että Kristiina ja Hans Väisäsen äiti oli Elina Juhontytär, joka oli Iin rippikirjoissa Pohjois-Iin itsellisissä 1723 syksystä alkaen yksin. Vaikuttaisi siis jo olleen leski vuonna 1723 ja kuoli 1746 Iissä.
Käsitykseni mukaan Hans Väisänen oli Iin pitäjänseppä, joiden valinnasta on usein tarkkoja tietoja sukutaustaa myöten tuomiokirjoissa.
Jouni Kaleva
07.02.15, 09:34
Hannu Laurinpoika Väisänen myöh. Tiiro ilmoitetaan 63 vuotiaaksi vuoden 1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12208301) henkikirjassa, joten olisi syntynyt noin 1694, tämän jälkeen hänestä ei makseta myöskään enään henkirahaa.
Toisaalta RK 1744-50 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/134.htm ilmoittaa Hansin iäksi 51 v. samalla kun hänen poikansa Johan 26v ja miniä Anna 25v. Nämä kirjaukset varsin usein Iissä vastaavat vuoden 1749 tilannetta. Tiedämme, että Johan sekä Anna synt. 1723. Hans olisi tämän mukaan 25 v poikaansa vanhempi ja synt. n. 1698. Tuossa henkikirjassa Hansin oli edullista kirjauttaa itsensä todellista vanhemmaksi vapautuakseen henkirahan maksusta...
Siis Hansin synt.haarukka 1694-98. Eikä häntä löydy Paltamon suunnan henkikirjoista 1710-luvulla?
Jouni Kaleva
07.02.15, 09:59
Hannu Laurinpoika Väisänen myöh. Tiiro ja hänen vaimonsa Iin rippikirjoissa 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390314), 1731-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390359), 1731-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390369), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390446), 1753-59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365651), 1760-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365716), Oulun 1760-65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610105), 1766-71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610573), 1766-71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610553), 1772-77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610992), 1778-84 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5611427).
Tuo kirja 1722-27 osoittaa, että Hans ja vaimo olivat paikalla jo 1722 alusta, mutta äiti saapui vasta tapaninpäivänä 1723. Kyllä siis näyttää, että äiti tullut poikansa perässä eikä päinvastoin.
Ungkarlen Hans Larsson Wäisänen ifrån Paldamo vihittiin Iissä 29.10.1721 leski Brita Jöransdr. Kyröläisen kanssa, Olhavasta. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/11.htm
Tämä Brita lienee Kyröläisessä näkyvä Britha dåttern, jolla merkinnä 1716-20. Tosin hän ei ole isäntä-Jaakon tytär, vaan tytärpuoli, ja hänen yläpuolellaan on hänen sisarensa Charin Jöransdr. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/16.htm
Jos kyseessä on sama Brita, niin hän oli neiti-ihmisenä Kyröläisessä viimeisen kerran ripillä 18.5.1712. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/87.htm
Olisi siis ollut eka aviossa noin 1712-1716 ja leskenä palannut lapsuuskotiinsa ja sieltä uuteen avioon 1721.
Hannu Toivonen
07.02.15, 13:19
Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä tuli Haukiputaalta 1698 Iin Olhavan Kyröläisen isännäksi ja vihittiin 2.6.1698 leskiemäntä Kaarina Antintyttären kanssa.
Kaarinan I mies YRJÖ KLEMETINPOIKA KYRÖLÄINEN kuoli 7.12.1697 Olhavassa.
Riitta Yrjöntytär on tämän Yrjö Klemetinpojan tytär. Riitta tosiaan poistuu 1712 paikkeilla Kyröläisestä ja isoviha lienee tehnyt hänen ensimmäisestä miehestään selvän.
Outoja polkuja kuljettiin isovihan aikana, esimerkiksi Jaakko Jaakonpojan poika Jaakko Jaakonpoika Kyröläinen otettiin sotilaaksi 1714 kesällä Pohjanmaan jalkaväkirykmentin henkikomppanian sotilaaksi no 31. Hän sai vammoja Norjan tuntureilla ja sitten eron palveluksesta 17.8.1719. Jaakko Kyröläinen oli sitten isänä 1722 Tukholman suomalaisessa seurakunnassa Susanna vaimonsa kanssa ja palasi vasta 1726 isännäksi Olhavan Kyröläiseen.
Tässä taitaa olla Hannu Väisäsen Etelä-Iin 28 Raution ja Pohjois-Iin 19 Tiirolan hankinta
Iin ja Pudasjärven käräjät 20.-23.1.1735 s. 118 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677284).
Jouni Kaleva
07.02.15, 18:17
Tässä taitaa olla Hannu Väisäsen Etelä-Iin 28 Raution ja Pohjois-Iin 19 Tiirolan hankinta
Iin ja Pudasjärven käräjät 20.-23.1.1735 s. 118 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677284).
Kyllä vaan. Sikäli kuin saan selvää, on Hans Wäisänen tehnyt sopimuksen Henrich Jöranssonin kanssa, ja tämä taitaisi olla Raution talossa pitkään asuneen Yrö Pekanpk. Härmän poika. Nämä kaikki näkyvät rippikirjassa vielä vuonna 1735, vanhapari jopa vuoden lopulle saakka http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/61.htm
Lunastushinta oli 300 Dl.
Kyllä vaan. Sikäli kuin saan selvää, on Hans Wäisänen tehnyt sopimuksen Henrich Jöranssonin kanssa, ja tämä taitaisi olla Raution talossa pitkään asuneen Yrö Pekanpk. Härmän poika. Nämä kaikki näkyvät rippikirjassa vielä vuonna 1735, vanhapari jopa vuoden lopulle saakka http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/61.htm
Lunastushinta oli 300 Dl.
Seuraavilla Iin ja Pudasjärven käräjillä 1.-7.7.1735 s. 721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677585) taidetaan sitten käsitellä pitäjänsepän asumusta ja tällöin pitäjänseppä Hans Väisänen on jo Etelä-Iissä.
Jouni Kaleva
08.02.15, 17:39
Seuraavilla Iin ja Pudasjärven käräjillä 1.-7.7.1735 s. 721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677585) taidetaan sitten käsitellä pitäjänsepän asumusta ja tällöin pitäjänseppä Hans Väisänen on jo Etelä-Iissä.
Tämä taitaa olla se juttu, joka referoitu Suur-Iin Historia-teoksessa (Raili Rytkönen 1978) s. 71:
"Iissä vaikutti 1930-luvulla sepän ammattiin valtakirjan saanut Hannu Väisänen, joka todennäköisesti asui Haminassa, kuten useimmat pitäjän käsityöläiset myöhemmin. Tyytymättömät pitäjäläiset valittivat käräjillä 1735, että hänen työnsä jälki oli huolimatonta ja että työt viipyivät. Tällaisen huomautuksen saattelemana Väisänen ei viihtynyt seppänä kauan. Jo vuonna 1739 käräjillä todettiin, että pitäjässä ole seppää "joka voisi tehdä hevosenkenkiä eikä muutakaan sepäntyötä".
Itse olen lukevinani, että nimismies Johan Bäck oli lautamies Paakkarin vaatimuksesta (intygan) haastanut Väisäsen vastaamaan näistä asioista. Todettiin, että kun Väisäsen aikaa menee nyt tilanhoitoon, niin sepäntyöt kärsivät.
Se, että Väisänen olisi asunut Haminassa, lienee vain Rytkösen heitto. Tulipalovaaran vuoksi pajat varmasti pidettiin kaukana muusta asutuksesta.
Raution tila sijaitsee Illinsaaressa ja se kuuluu Etelä-Iin kylään, kuten muutkin Illinsaaren talot, vaikkakin se lienee joissakin yhteyksissä kirjattu Pohjois-Iihinkin, nähtävästi tuon Tiiro-kytkennän takia, kun Tiiro on joen pohjoisrannalla.
Tämä taitaa olla se juttu, joka referoitu Suur-Iin Historia-teoksessa (Raili Rytkönen 1978) s. 71:
"Iissä vaikutti 1930-luvulla sepän ammattiin valtakirjan saanut Hannu Väisänen, joka todennäköisesti asui Haminassa, kuten useimmat pitäjän käsityöläiset myöhemmin. Tyytymättömät pitäjäläiset valittivat käräjillä 1735, että hänen työnsä jälki oli huolimatonta ja että työt viipyivät. Tällaisen huomautuksen saattelemana Väisänen ei viihtynyt seppänä kauan. Jo vuonna 1739 käräjillä todettiin, että pitäjässä ole seppää "joka voisi tehdä hevosenkenkiä eikä muutakaan sepäntyötä".
Itse olen lukevinani, että nimismies Johan Bäck oli lautamies Paakkarin vaatimuksesta (intygan) haastanut Väisäsen vastaamaan näistä asioista. Todettiin, että kun Väisäsen aikaa menee nyt tilanhoitoon, niin sepäntyöt kärsivät.
Se, että Väisänen olisi asunut Haminassa, lienee vain Rytkösen heitto. Tulipalovaaran vuoksi pajat varmasti pidettiin kaukana muusta asutuksesta.
Raution tila sijaitsee Illinsaaressa ja se kuuluu Etelä-Iin kylään, kuten muutkin Illinsaaren talot, vaikkakin se lienee joissakin yhteyksissä kirjattu Pohjois-Iihinkin, nähtävästi tuon Tiiro-kytkennän takia, kun Tiiro on joen pohjoisrannalla.
Ainakin henkikirjojen mukaan Hannu Väisäsen aikaan pitäjänsepän asumus oli Pohjois-Iissä 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922382), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314634), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303689), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920058), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900864), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975667), 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992923), 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692530), 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895165), 1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10668677), 1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10657737), joka mainitaan 1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906760) lähtien autioksi. Myöskin rippikirjassa Hannu Väisänen oli perheineen Pohjois-Iissä 1722-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390314) (Onko muuten alimmainen Carin Lars dr Wäÿsainen eli voisi olla Hannun sisko, mitä muuten lukee hänen perässään?).
Mutta miksi Väisäsen leski on henkikirjojen mukaan Pohjois-Iin Tiirolassa itsellisenä 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314634) ja 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303689) eikä poikansa luona eli olisiko sepän paja Tiiron mailla?
Kimmo Kemppainen
08.02.15, 18:42
Nyl: (nyligen) Kommen.
Kimmo Kemppainen
(Onko muuten alimmainen Carin Lars dr Wäÿsainen eli voisi olla Hannun sisko, mitä muuten lukee hänen perässään?).
Jouni Kaleva
08.02.15, 19:16
Mutta miksi Väisäsen leski on henkikirjojen mukaan Pohjois-Iin Tiirolassa itsellisenä 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314634) ja 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303689) eikä poikansa luona eli olisiko sepän paja Tiiron mailla?
Tuo olisi hyvä oletus. Tiiron Matti-isäntä antoi asumuksen almujen varassa elävälle Väisäsen leskelle. Poika-Hansilla oli kenties joku asumus pajansa vieressä. Hän sitten onnistui sen verran vaurastua(?), että sai lunastettua Raution ja Tiirolan itselleen, vaikka oli siihen mennessä vain pari kojua (Coijor) pystyttänyt, ei viljelystä tai niittyä. Ja siitä naapuri lautamies Paakkari kenties sydämistynyt ja käynyt kesäkäräjillä 1735 valittamaan, että seppä ei enää hoida hommiaan.
Hannu Toivonen
08.02.15, 21:03
Onhan toki henkikirjassa 1726 Tiirolan kohdalla maininta "sammanl. Rautio" eli Tiirolan maillahan silloin seppä on saattanut toimia..
Ja rippikirjassa Elina Juhontytär on kyllä mainittu loppuvuodesta 1723 alkaen seppä Väisäsen perheessä tiiviisti vuoteen 1727 saakka.
Vuonna 1727 Pohjois-Iin itsellisiin muuttanut Kaarina Laurintytär Väisänen saattaisi olla jonkun Paltamon Väisäsistä tytär.
Ritva Nygren
08.02.15, 21:41
Eräs tarina, sotilas Nils Hurtig, vaimo Helena Matsdotter Ikonen:
Liminka 5.2.1722 s. 120v- http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614633
Eräs tarina, sotilas Nils Hurtig, vaimo Helena Matsdotter Ikonen:
Liminka 5.2.1722 s. 120v- http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614633
Kävikö niin, että Helena Matintytär synnytti Niilo Hurtigille Tyrnävällä poikalapsen vuonna 1721-22?
Tyrnävän Jöran Kaakisen luota löytyy Nils Mortensson (vaimo Helga) ensimmäinen ripillä käynti 5.4.1713, Tyrnävän rippikirja 1709-14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101447)
Tyrnävän Jöran Kaakisen luota löytyy Nils Mortensson (vaimo Helga) ensimmäinen ripillä käynti 5.4.1713, Tyrnävän rippikirja 1709-14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101447)
Niels Hurtig vaimonsa Kirstinin kanssa Tyrnävän rippikirjan vuoden 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101554) itsellisissä.
Hannu Toivonen
09.02.15, 18:38
Erinomaisia löytöjä esi-isästä Nils Hurtigista !
Tuomiokirjassa kerrotaan Helenan synnyttäneen Pielisjärven seurakunnassa aviottoman sittemmin kuolleen lapsen Antti Hirvelle, kun hänelle oli kerrottu että Nils Hurtig olisi karkaamisen takia hirtetty.
Ja vielä kerrotaan Hurtigin karkaamisen syykin: Hän oli käynyt tapaamassa vaimoaan. Hurtighan karkasi heti 1715.
Nils oli pestattu mies eli "legokarl", välttämättä ei mitään sukua Jöran Kaakiselle. Hänet lienee otettu jo 1713 riveihin. Saattaisikohan kuitenkin löytyä Tyrnävän vanhimmista rippikirjoista ?
Erinomaisia löytöjä esi-isästä Nils Hurtigista !
Tuomiokirjassa kerrotaan Helenan synnyttäneen Pielisjärven seurakunnassa aviottoman sittemmin kuolleen lapsen Antti Hirvelle, kun hänelle oli kerrottu että Nils Hurtig olisi karkaamisen takia hirtetty.
Ja vielä kerrotaan Hurtigin karkaamisen syykin: Hän oli käynyt tapaamassa vaimoaan. Hurtighan karkasi heti 1715.
Nils oli pestattu mies eli "legokarl", välttämättä ei mitään sukua Jöran Kaakiselle. Hänet lienee otettu jo 1713 riveihin. Saattaisikohan kuitenkin löytyä Tyrnävän vanhimmista rippikirjoista ?
Jöran Kaakisen luota löytyy jo 1708 Nils soldat Tyrnävän rippikirjasta 1703-08 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101346) eli hän on luultavasti sama kuin seuraavasta rippikirjasta 1709-14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101447) löytyvä Nils legokarl. Nils Mortensson on hänestä taas neljäs ylemmäksi, koska ripilläkäyntipäivä 26.7.1713 on sama eli Nils on voinut tulla Nilsin tilalle.
Kuka on muuten 1726-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101548) itsellisistä löytyvä "Soldats Hurtig Helga"?
Jouni Kaleva
09.02.15, 19:50
Jöran Kaakisen luota löytyy jo 1708 Nils soldat Tyrnävän rippikirjasta 1703-08 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101346) eli hän on luultavasti sama kuin seuraavasta rippikirjasta 1709-14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101447) löytyvä Nils legokarl. Nils Mortensson on hänestä taas neljäs ylemmäksi, koska ripilläkäyntipäivä 26.7.1713 on sama eli Nils on voinut tulla Nilsin tilalle.
Kuka on muuten 1726-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101548) itsellisistä löytyvä "Soldats Hurtig Helga"?
Tuossa 1709-14 oli samaal sivulla myös Helga såldatz Moor (kummassakin Kaakisen talossa!) ja sitten Nils Mortensonin vaimo Helga.
Tuo 1726-28 Helga voisi siis olla äiti tai vaimo tällä meidän kohdehenkilöllemme?
Ritva Nygren
09.02.15, 20:49
Talvikäräjien 1722 hakemiston mukaan Hurtig halusi erota vaimostaan Helenasta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615004
Kesä 16.7.1722 Hurtig sai eron:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24616143
s. 216 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615124
Hannu Toivonen
09.02.15, 20:54
Helgahan on melkoisen harvinainen etunimi, mutta vaikuttaisi Tyrnävän seudulla käytetyn yleisesti. Ettei olisi väännös Helenasta..
JHiissan 1726-1740 itsellisistä löytämä "sotilas Hurtigin Helga" täytynee olla Nils Hurtigin hylkäämä vaimo Helena Matintytär Ikonen. Hurtighan kertoo vuoden 1722 Limingan käräjillä nimenomaan hylänneensä Helenan tämän tehtyä aviottoman lapsen Antti Hirvelle Pielisjärvellä.
Hurtig on 1730-luvun katselmusluetteloiden mukaan syntynyt 1694 paikkeilla eli häntä tuskin löytyy rippikirjoista paljon ennen vuotta 1713. Melko varmasti Hurtig on Limingalta tai Tyrnävältä, onhan hänen kuolinpaikkansakin Liminka.
Hannu Toivonen
09.02.15, 21:03
Ja kesäkäräjillä 1722 olikin sitten vahvistus, että Helena Matintytär Ikonen oli sama kuin Helga Matintytär Ikonen
Helgahan on melkoisen harvinainen etunimi, mutta vaikuttaisi Tyrnävän seudulla käytetyn yleisesti. Ettei olisi väännös Helenasta..
JHiissan 1726-1740 itsellisistä löytämä "sotilas Hurtigin Helga" täytynee olla Nils Hurtigin hylkäämä vaimo Helena Matintytär Ikonen. Hurtighan kertoo vuoden 1722 Limingan käräjillä nimenomaan hylänneensä Helenan tämän tehtyä aviottoman lapsen Antti Hirvelle Pielisjärvellä.
Hurtig on 1730-luvun katselmusluetteloiden mukaan syntynyt 1694 paikkeilla eli häntä tuskin löytyy rippikirjoista paljon ennen vuotta 1713. Melko varmasti Hurtig on Limingalta tai Tyrnävältä, onhan hänen kuolinpaikkansakin Liminka.
Paremminkin näyttäisi, että Helena on väännös Helgasta, sillä sitä ei näytetyn käytetyn hänestä kun Limingan käräjillä 5.2.1722 f. 120v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614633) ja muulloin hänen etunimenään on aina Helga.
Hannu Väisänen Iin pitäjänsepäksi Iin ja Pudasjärven käräjät 11.3.1723 s. 1376 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622425). Elin Juhontytär Komulatar Iin pitäjästä ja Antti Simunanpoika Moilanen Väyrylästä Paltamon käräjät 6.2.1724 s. 402 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620772) eli näytää siltä, että Elin on Väyrylän Lars Pekanpoika Väisäsen leski.
Hannu Väisänen Iin pitäjänsepäksi Iin ja Pudasjärven käräjät 11.3.1723 s. 1376 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622425). Elin Juhontytär Komulatar Iin pitäjästä ja Antti Simunanpoika Moilanen Väyrylästä Paltamon käräjät 6.2.1724 s. 402 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620772) eli näytää siltä, että Elin on Väyrylän Lars Pekanpoika Väisäsen leski.
Lisää varmennusta Paltamon käräjät 2.-8.3.1728 s. 673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24660799), jossa Hans Larsson Wäisäsen isänä näyttää olevan edesmennyt Lars Hansson Wäisänen.
Kimmo Kemppainen
10.02.15, 17:46
Juu, tuo vaihtelu Helga-Helena on ainakin Kainuussa esiintyvä ilmiö, jolla on varmaankin jokin tausta, sen kun vain tietäisin.
Kimmo Kemppainen
Paremminkin näyttäisi, että Helena on väännös Helgasta, sillä sitä ei näytetyn käytetyn hänestä kun Limingan käräjillä 5.2.1722 f. 120v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614633) ja muulloin hänen etunimenään on aina Helga.
Lisää varmennusta Paltamon käräjät 2.-8.3.1728 s. 673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24660799), jossa Hans Larsson Wäisäsen isänä näyttää olevan edesmennyt Lars Hansson Wäisänen.
Nyt pitää vielä varmistaa isän patronyymi, joten laitetaan
henkikirjoja 1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587865), 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12628552), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644382), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644715), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541706), 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646797), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647589), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022504), 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12670023), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906129), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12678267), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037438), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775760), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10957003), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986108), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969259), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769626), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773719), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776744), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148016), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876436), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163308), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559540), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697358), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886212), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10694978), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12970848), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168690), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921195), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963575), 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210968), 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791936),
maakirjoja 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262050), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057564), 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566745), 1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13568631), 1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541099), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190590), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262387), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22188201), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187310), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13542532), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189668), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189848), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776820), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189435), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190321), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190066), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183807), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257060), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394337), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13516260), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389765), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389281), 1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388561), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388086), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12387682), 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520210).
Tuossa 1709-14 oli samaal sivulla myös Helga såldatz Moor (kummassakin Kaakisen talossa!) ja sitten Nils Mortensonin vaimo Helga.
Tuo 1726-28 Helga voisi siis olla äiti tai vaimo tällä meidän kohdehenkilöllemme?
Helga Matintytär Ikonen näyttää muuttavan ensin Tyrnävällä piiaksi Jaakko Kaakiselle 1726-31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101492) ja 1732-37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101577), jonka jälkeen Jaakko Kaakisen tyttären Malinin kanssa Iin Pirttitörmän Räihään rk 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390467), 1753-59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365675), ja 1760-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365746), jossa hän kuolee 102 vuotiaana 5.1.1767 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/48.htm) eli ikä on laskettu rippikirjan syntymävuodesta 1664.
Hiskin tuntema ainoa Niilo, joka syntyi Mårthen -nimiselle miehelle vuosien 1685 – 1696 välillä, oli Lapualla 29.9.1689 kastettu Niilo Mårteninpoika Stoorkojolan talossa. Tämän Mårtenin vaimo Agneta Niilontytär oli Kåjolan talosta ja Mårthen Matinpoika pappilasta (oliko isänsä ehkä rengintöissä). Pari vihittiin 1688.
Keskustelussa mainittiin, että Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiin oli otettu miehiä Kalajoelta, Pyhäjoelta, Lohtajalta, Isokyröstä ja Lapualta. Saattoiko Niilo olla lähtöjään lapualainen.
Arvaus tämäkin, mutta voisiko viedä eteenpäin Niilo Mårteninpoika Hurtigin taustan selvittämisessä.
Liitän tähän vielä tietoja Niilo Hurtigin lasten kasteista ja kummeista, josko avaisivat teitä eteenpäin. Helenan kummeina olivat vuonna 1731[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) isäntä Hans Brusila ja vaimo, Johan Brusila, Brita Kauppi (1687), Johan Särpö (Säipå) sekä Anna Johanintytär Brusila. Anna (1711) saattoi olla Johan Brusilan (1714) sisar. Brita Kauppi oli luultavimmin Pohjois-Iistä Kemiläisen tilalta eli Carl Gabrielinpoika Kemiläisen eli Wirckusen vaimo. Brusilan tila perustettiin 1683. Se toimi kappalaisen virkatalona ja palautettiin kruununtilaksi 1763. Varanimismies ja käräjäkirjuri Johan Antell (1726) muutti tilalle 1760-luvulla.
Christinan kummeina olivat 1733[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Pohjois-Iin Leistolasta Henrik Henrikinpoika Leisto ja vaimo Susanna Johanintytär Junni (Susannan isä oli kotoisin Junnilasta ja samalla kummina ollut Pekka Antinpoika Junni oli hänen setänsä), Junnilasta Pekka Antinpoika Junni (1702) ja vaimo Anna Ollintytär (1705), Isaac Danielinpoika Weijola (1700) ja Liisa Toloinen. Liisa Tolonen oli lähtöisin luultavimmin Olhavan Tolosesta, joka toimi kestikievarina. Isänsä ja Tolosen isäntä oli Erik Joosepinpoika Tolonen (1682).
Hansin kummeina mainitaan 1739 kunnankirjuri Johan Antell (1693) ja vaimo Brita Berg, Pohjois-Iin Tiirolasta Hans Rautio ja vaimo (Brita Jöranintytär Kyröläinen), Antti Pekanpoika Maalismaa ja piika.
___________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ii syntyneet 1731 kuva 93 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7200&pnum=93
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015, Ii
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Ii syntyneet 1733 kuva 105 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7200&pnum=105
Hiskin tuntema ainoa Niilo, joka syntyi Mårthen -nimiselle miehelle vuosien 1685 – 1696 välillä, oli Lapualla 29.9.1689 kastettu Niilo Mårteninpoika Stoorkojolan talossa. Tämän Mårtenin vaimo Agneta Niilontytär oli Kåjolan talosta ja Mårthen Matinpoika pappilasta (oliko isänsä ehkä rengintöissä). Pari vihittiin 1688.
Keskustelussa mainittiin, että Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiin oli otettu miehiä Kalajoelta, Pyhäjoelta, Lohtajalta, Isokyröstä ja Lapualta. Saattoiko Niilo olla lähtöjään lapualainen.
Arvaus tämäkin, mutta voisiko viedä eteenpäin Niilo Mårteninpoika Hurtigin taustan selvittämisessä.
Lapuan "Nielss Mårthensson i Kåjola" näyttää haudatun 2.3.1690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5896762
Kristiina Laurintytär Väisänen syntyi noin 1702 Paltamoon kuuluneen Puolangan Väisälässä Lauri Laurinpoika Väisäselle ja vaimolleen Valpurille.
Lauri Laurinpoika Väisänen mainitaan henkikirjoissa Väisälässä 1723 jo raihnaiseksi ja hoidettavaksi. 1724 häntä ei enää mainita, joten varmaankin hän niihin aikoihin on kuollut. Väisäsen ensimmäinen vaimo ilmaantuu Väisälään 1696 ja kuolee 1697 suurina kuolonvuosina. Toinen vaimo Valpuri mainitaan jo 1700 ja häviää henkikirjasta 1712, joten hänkin lienee kuollut niihin aikoihin. Elina Juhontytär on sitten ollut Laurin kolmas vaimo ja todellakin kuollut poikansa seppä Hans Laurinpoika Väisäsen luona Iissä.
Laurin isä Lauri Väisänen kuolee 1705 paikkeilla ja leskensä Dordi 1708.
Kukaan edellämainituista tuskin on ollut niin vanha, että olisi iän takia poistettu henkikirjoista.
Kustaa Vilkunan isovihasta kertovassa Viha-kirjassa mainitaan joku Lauri Väisänen Puolangalta, joka oli laukkuryssien laukunkantaja isovihan aikana.
Eikös tämä Puolangan Väisälän Lauri Laurinpoika Väisänen lähde Suomussalmen Tormualle 1712 ja kuolee siellä 1732, kolmas vaimo on Carin Michelsdotter Ahonen, ennen aviota mahdollisesti piikana Puolangan Väisälässä.
Eikös tämä Puolangan Väisälän Lauri Laurinpoika Väisänen lähde Suomussalmen Tormualle 1712 ja kuolee siellä 1732, kolmas vaimo on Carin Michelsdotter Ahonen, ennen aviota mahdollisesti piikana Puolangan Väisälässä.
Kristina Laurintytär Väisäsen vanhemmat näyttävät olevan Paltamon Väyrylänkylän Väisäsen isäntä Lauri Pekanpoika Väisänen ja Elin Juhontytär Komulainen, joka haudataan Iissä 30.11.1746.
Hannu Väisänen Iin pitäjänsepäksi Iin ja Pudasjärven käräjät 11.3.1723 s. 1376 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622425). Elin Juhontytär Komulatar Iin pitäjästä ja Antti Simunanpoika Moilanen Väyrylästä Paltamon käräjät 6.2.1724 s. 402 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620772) eli näytää siltä, että Elin on Väyrylän Lars Pekanpoika Väisäsen leski.
Lauri Pekanpoika Väisänen ja David Matinpoika Väisänen myivät tilansa Simon Antinpoika Moilaselle (Paltamon käräjät 8.8.1712 s. 813 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589557)), jonka isäntä isovihan jälkeen oli poika Antti Simunanpoika Moilanen.
Lapuan "Nielss Mårthensson i Kåjola" näyttää haudatun 2.3.1690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5896762
Niilo Martinpoika Hurtig syntyi noin 1692 eli saattoiko olla mahdollista, että Niilon kuoltua vuonna 1690, ehti syntyä toinenkin Niilo? En tosin ole löytänyt tästä todisteita. Kaakisesta (Kakkisesta) en ole löytänyt jälkiä Niilon syntymästä ja toisaalta vuoden 1705 maarullissa suurin osa evl:n komppanian miehistä on pestattu Kalajoelta, Pyhäjoelta ja Lohtajalta, myös Isokyröstä ja Lapualtakin.
Mistähän tätä Niiloa arvaisi lähteä etsiskelemään?
Iso-Kojolan talossa Lapualla asusti Mårtenin lapsia. Rippikirja on kirjattu olevan 1667, mutta pitäisikö tuo paikkansa? Tässä sivulla 128 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23304167) näyttäisi että Hans on kirjattu kuolleen ja Niilo Ma(r)tinpoika mainitaan elossa.
Lapuan syntyneissä Martti Iso-Kojolalle syntyi liuta lapsia ja Niilo ei sovi myöhemmin syntyneeksi.
Iso-Kojolan talossa Lapualla asusti Mårtenin lapsia. Rippikirja on kirjattu olevan 1667, mutta pitäisikö tuo paikkansa? Tässä sivulla 128 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23304167) näyttäisi että Hans on kirjattu kuolleen ja Niilo Ma(r)tinpoika mainitaan elossa.
Lapuan syntyneissä Martti Iso-Kojolalle syntyi liuta lapsia ja Niilo ei sovi myöhemmin syntyneeksi.
Niilo Martinpoika otettiin Kakkisen eli Kackisen nimellä sotaväkeen. Mielenkiintoista, että Österbottenin everstiluutnantin komppaniassa palvelivat seuraavat Kakkiset, joista jokaisella oli kovin erilainen nimi:
Niels Mårtensson Hurtigh ent Kackinen
Josep Sigredsson Hiort ent Kackinen
Gabriel Thomasson Lifelender ent Kackinen
Jöran Isaksson Fis ent Kackinen
Josep Sigridinpoika Hiortin (ent Kackinen) mukana tuli osa Niilo Hurtigin varusteista (Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, R Takamaa, Karoliinien kuolonmarssi 1718 - 19).
Kristina Laurintytär Väisäsen vanhemmat näyttävät olevan Paltamon Väyrylänkylän Väisäsen isäntä Lauri Pekanpoika Väisänen ja Elin Juhontytär Komulainen, joka haudataan Iissä 30.11.1746.
Tarkistan vielä Kristiina Laurintytär Väisäsen taustaa kun olen jostakin keskustelusta kirjannut ylös seuraavaa: Christina Laurintytär olisi lähtöisin Paltamosta, Puolangan Väisälästä. Christinan vanhemmat olivat Lauri Hannunpoika Väisänen ja Walborg. Lauri Hannunpoika oli jo 1723 raihnainen ja hoidettava henkikirjan mukaan. Lauri Väisäsen patronyymi Hansson käy selville Pohjois-Pohjanmaan renovoitujen tuomiokirjojen tekstistä vuodelta 1728 (Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1728 jakso 346). Paltamon käräjillä käytiin jo 6.2.1724 tila-asioita, jonka yhteydessä mainitaan Väyrylän leski Elin Johanintytär Komulatar Iin seudulta[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Vuonna 1724 Lauria ei enää mainita, joten hän saattoi olla jo kuollut. Valpuri oli Väisäsen toinen vaimo. Ensimmäinen vaimo ilmaantui Väisälään jo 1696 ja kuoli 1697 suurina kuolonvuosina. Valpuri mainitaan tilalla 1700 ja hän häviää henkikirjasta vuonna 1712, joten Valpuri kuoli luultavasti tuolloin ja näin tiedetään, että Valpuri oli Kristiinan äiti. Elina Juhontytär Hiltunen oli Laurin kolmas vaimo.
Olenkohan kirjannut väärin Kristiinan vanhemmat?
______________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1724 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620772
Tarkistan vielä Kristiina Laurintytär Väisäsen taustaa kun olen jostakin keskustelusta kirjannut ylös seuraavaa: Christina Laurintytär olisi lähtöisin Paltamosta, Puolangan Väisälästä. Christinan vanhemmat olivat Lauri Hannunpoika Väisänen ja Walborg. Lauri Hannunpoika oli jo 1723 raihnainen ja hoidettava henkikirjan mukaan. Lauri Väisäsen patronyymi Hansson käy selville Pohjois-Pohjanmaan renovoitujen tuomiokirjojen tekstistä vuodelta 1728 (Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1728 jakso 346). Paltamon käräjillä käytiin jo 6.2.1724 tila-asioita, jonka yhteydessä mainitaan Väyrylän leski Elin Johanintytär Komulatar Iin seudulta[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Vuonna 1724 Lauria ei enää mainita, joten hän saattoi olla jo kuollut. Valpuri oli Väisäsen toinen vaimo. Ensimmäinen vaimo ilmaantui Väisälään jo 1696 ja kuoli 1697 suurina kuolonvuosina. Valpuri mainitaan tilalla 1700 ja hän häviää henkikirjasta vuonna 1712, joten Valpuri kuoli luultavasti tuolloin ja näin tiedetään, että Valpuri oli Kristiinan äiti. Elina Juhontytär Hiltunen oli Laurin kolmas vaimo.
Olenkohan kirjannut väärin Kristiinan vanhemmat?
______________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1724 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620772
Tuossa käräjäotteessa lukee selvästi Wäyrylä by, joten kyseessä on Väyrylän Väisänen, josta löytyy ennen isovihaa Lars Väisänen ja hänen vaimonsa Elin. Väyrylän Väisäsenhän myytiin Moilasille juuri ennen isovihaa (Paltamon käräjät 8.8.1712 s. 813 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589557)) ja tilan myynti näkyy isännyyden vaihtumisena Lars Väisäsestä (1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963575)) Anders Simonsson Moilaseen (1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210968)) henkikirjoissa ja Paltamon käräjillä 6.2.1724 s. 402 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620772).
Nyt pitää vielä varmistaa isän patronyymi, joten laitetaan
henkikirjoja 1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587865), 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12628552), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644382), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644715), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541706), 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646797), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647589), 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022504), 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12670023), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906129), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12678267), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037438), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775760), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10957003), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986108), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969259), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769626), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773719), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776744), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148016), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876436), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163308), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559540), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697358), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886212), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10694978), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12970848), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168690), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921195), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963575), 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210968), 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791936),
maakirjoja 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262050), 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057564), 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566745), 1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13568631), 1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541099), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190590), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262387), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22188201), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187310), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13542532), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189668), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189848), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776820), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189435), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190321), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190066), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183807), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257060), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394337), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13516260), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389765), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389281), 1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388561), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388086), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12387682), 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520210).
Tuossa käräjäotteessa lukee selvästi Wäyrylä by, joten kyseessä on Väyrylän Väisänen, josta löytyy ennen isovihaa Lars Väisänen ja hänen vaimonsa Elin. Väyrylän Väisäsenhän myytiin Moilasille juuri ennen isovihaa (Paltamon käräjät 8.8.1712 s. 813 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589557)) ja tilan myynti näkyy isännyyden vaihtumisena Lars Väisäsestä (1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963575)) Anders Simonsson Moilaseen (1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210968)) henkikirjoissa ja Paltamon käräjillä 6.2.1724 s. 402 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620772).
Kiitos oikein paljon, kyllä Lauri Laurinpoika tässä aineistossa käy ilmi. Vuoden 1696 tositekirjan mukaan Väyrylän Väisäsessä mainitaan Lauri Laurinpoika Väisänen, poika Antti, veljenpoika Pekka sekä Lauri vaimoineen. Oliko tässä kyseessä nyt Kristiina Laurintyttären isä vaimonsa Elinin kanssa ja talon isäntänä vielä mainitaan Kristiinan isoisä Lauri Laurinpoika?
Kiitos oikein paljon, kyllä Lauri Laurinpoika tässä aineistossa käy ilmi. Vuoden 1696 tositekirjan mukaan Väyrylän Väisäsessä mainitaan Lauri Laurinpoika Väisänen, poika Antti, veljenpoika Pekka sekä Lauri vaimoineen. Oliko tässä kyseessä nyt Kristiina Laurintyttären isä vaimonsa Elinin kanssa ja talon isäntänä vielä mainitaan Kristiinan isoisä Lauri Laurinpoika?
Itse epäilisi Kristiinan isoisäksi Pekka Laurinpoika Väisästä, joka näkyy vaimonsa Kirstin kanssa vielä henkikirjassa 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12670023), mutta jo 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906129) mukaan Pekka Laurinpoika Väisänen on kuollut ja tilaa hoitaa hänen veljensä Lauri Laurinpoika Väisänen eli Kristiina isä näyttäisi olevan Lauri Laurinpoika Väisäsen veljenpoika Lauri Pekanpoika Väisänen, jolla siis ilmoitetaan olevan vaimo jo 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969259) ja toinen veljenpoika Pekka on vielä ilman vaimoa. Lauri Pekanpoika Väisäsen isännyys tulee ilmi 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776820) maakirjasta.
Hannu Toivonen
17.03.24, 16:42
https://digihakemisto.net/item/650659283/6401809681/127
Paltamon talvikäräjillä 1700 sivulla 251 selviteltiin Paltamon Väyrylän eli Karhunmäen Väisälän talon omistusoikeutta EDESMENNEEN LARS VÄISÄSEN jälkeen. Perilliset olivat Lars Persson Mikkonen vaimonsa Valborg Larsdotterin puolesta ja Valborg Larsdotterin VELJENPOIKA LARS HANSSON VÄISÄNEN. Lars Hansson Väisänen esitti omistusoikeutensa tueksi testamentin 4.7.1698.
Näyttäisi olleen niin, että vanhempi Lars Väisänen on omistanut taloa kuolemaansa saakka, mikä lienee tapahtunut vuonna 1699, kun sen jälkeen on otettu testamentti käräjille talvella 1700.
Väyrylän henkikirjassa 1700 mainitaan Lars Väisänen vaimonsa Elinin kanssa, veljensä Anders samassa talossa vaimoineen. Tämä talon osa oli 1/8 manttaalia. Toista 1/8 manttaalia omisti Matts Davidsson Väisänen Malin vaimoineen ja kolmatta osuutta Pål Persson Väisänen Liisa vaimoineen. Pål Persson Väisäsen veljen Lars Persson Väisäsen talo oli autio. Lars Persson väkineen kuoli 1697.
Paltamon talvikäräjillä 1704 sivulla 174 kerrotaan miten Anders Hansson Väisänen otti David Väisäsen 1/8 perintötalon omistusoikeuden itselleen . Davidilla oli kruununrästejä ja Anders Hansson otti ne kontolleen. Näin on pääteltävissä, että Matts Davidsson Väisäsen isä David Väisänen omisti myös varsin iäkkääksi taloaan. Anders Hansson oli Lars Hansson Väisäsen veli.
Vuoden 1711 henkirjoissa Lars Väisänen Elin vaimoineen on viimeisen kerran talonsa isäntä ja löytyy 1712 henkikirjoista Väyrylän itsellisten joukosta myytyään talonsa Moilaselle. Anders Hansson Väisänen kuolee 1711 ja Pål Väisänen poistuu talosta kerjuulle.
Hannu Toivonen
17.03.24, 16:55
https://digihakemisto.net/item/650659283/6401809792/361
Paltamon kesäkäräjillä 1700 sivulla 718 Karhunmäen Lars Hansson Väisänen käräjöi vielä omistusoikeudestaan Väisälään ISÄNISÄNSÄ LARS VÄISÄSEN jälkeen...
Paltamon henkikirjassa 1688 Karhunmäen taloissa olivat henkikirjoilla 1/8 Per Larsson Väisänen, joka kuollut sekä VELJENSÄ HANS vaimonsa KRISTINAN kanssa. Toista 1/8 taloa asui David Mattsson, joka mainitaan vanhaksi vaimonsa Elinin kanssa ja kolmatta 1/8 taloa Pål Persson Väisänen vaimonsa Liisan kanssa ja veljensä Lars vaimonsa Annan kanssa.
Vuoden 1688 henkikirja onkin ainoa löytö Hans Larsson Väisäsestä...Vuoden 1686 henkikirjassa maksaa talon osasta henkirahaa Per Larsson Väisänen Kristina vaimonsa kanssa ja VELJEN VAIMO Kristina...
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.