Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Elsa Thomasdotter Blom
Elsa Thomasdotter Blom
Otsikkohenkilöllä on lähteissä myös etunimi Elin ja patronyymi Thomasdotter on tuomiokirjatiedon perusteella oikein (Hauhon ja Tuuloksen käräjät 2-3.3.1668). Hauhon Vuolijoki, jonka hän 1668 testamenttasi pojalleen Per Pålssonille, oli ”hankittu tila” (avlingegods); hän oli siis sen itse ostanut (ellei se ollut huomenlahjatila). Hän on siellä veroluetteloissa vuodesta 1630 ilman mitään yhteyttä edeltäviin nimiin. Ongelmallista on että SAY:n mukaan on henkikirjoissa ”leski Elsan” jälkeen 1634-1635 herra Johan Bartholdi (Padasjoen kappalainen, k. 1635 tai 1636) ja vaimonsa Elsa Eriksdotter. SAY:n kokoonpanossa on tuskin tapahtunut virhettä, koska Vuolijoki oli yksinäistila. Olisiko virhe jo alkuperäisasiakirjassa ja nimi tarkoittaisi Elsa Thomasdotteria sekä hänen toista lyhytaikaista avioliittoaan? V. 1636 on kymmenysluettelossa herra Erik, varmaankin Elsan toinen (kolmas?) mies Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgii, ja lampuotinimien jälkeen v:sta 1645 Johan Pålsson eli Johan Pauli (Elsan poika Johan Paulinus. myöh. Iitin kirkkoherra).
Aihetta on käsitelty tällä forumilla ja on oletettu, että Elsa Thomasdotter Blom olisi Turun linnankirjurin Thomas Eskilssonin tytär ja 1. aviossaan naimisissa Hattulan kirkkoherran Paulus Johanniksen kanssa. Viime vuonna voin seurata forumia vain toukokuun alkuun. Olisin kiitollinen tiedosta, onko täällä tai muissa yhteyksissä löytynyt vahvistusta näille olettamuksille. Elsa Thomasdotter on kaukainen esiäitini poikansa, Porin jv.rykmentin kapteenin Carl Pålsson Blomen kautta.
Henrik Impola
Olen saanut pari yhteydenottoa, jotka antavat aiheen vähän täydentää ja selventää edellistä viestiäni.
Lähtökohtani oli varsin käytännöllinen: halusin varmistaa, ettei mikään olennainen viesti ole jäänyt minulta huomaamatta. Perimmältään on kuitenkin kyse sukututkimuksen perusperiaatteista, ja siinä mielessä tämä oikeastaan kuuluisi yleiselle keskustelupalstalle. En halua omaan ja poikani esipolvitauluun todistamattomia väitteitä, jotka koska tahansa voidaan osoittaa vääriksi. Olen kyllä huomannut, että Elsa Thomasdotter on kytketty linnankirjuri Thomas Eskilssonin tyttäreksi ja Hattulan kirkkoherran Paulus Johanniksen vaimoksi sekä tällä forumilla että nettisivuilla (esim. Ylioppilasmatrikkelissa). Monet seikat puoltavat tätä kytkentää, mutta yhtä monet puhuvat sitä vastaan, varsinkin se että Wilskman ei lainkaan tunne häntä, vaikka hänen oletettu veljensä Martinus Florinus palveli pappina Hattulassa yhtaikaa Paulus Johanniksen kanssa. Ja oliko hän vuoden 1668 tuomiokirjatiedosta huolimatta sittenkin Eriksdotter, esim. linnankirjurin tytärpuoli?
Tällä Elsalla (Elinillä) on paljon jälkeläisiä, joten toivon että asiaa selvitetään edelleen, ellei jollakin sukututkijakollegalla olisi jo nyt ongelman ratkaisu hallussaan.
Henrik Impola
Benedictus
31.01.15, 13:43
Elsa Thomasdotter Blom
Otsikkohenkilöllä on lähteissä myös etunimi Elin ja patronyymi Thomasdotter on tuomiokirjatiedon perusteella oikein (Hauhon ja Tuuloksen käräjät 2-3.3.1668). Hauhon Vuolijoki, jonka hän 1668 testamenttasi pojalleen Per Pålssonille, oli ”hankittu tila” (avlingegods); hän oli siis sen itse ostanut (ellei se ollut huomenlahjatila). Hän on siellä veroluetteloissa vuodesta 1630 ilman mitään yhteyttä edeltäviin nimiin. Ongelmallista on että SAY:n mukaan on henkikirjoissa ”leski Elsan” jälkeen 1634-1635 herra Johan Bartholdi (Padasjoen kappalainen, k. 1635 tai 1636) ja vaimonsa Elsa Eriksdotter. SAY:n kokoonpanossa on tuskin tapahtunut virhettä, koska Vuolijoki oli yksinäistila. Olisiko virhe jo alkuperäisasiakirjassa ja nimi tarkoittaisi Elsa Thomasdotteria sekä hänen toista lyhytaikaista avioliittoaan? V. 1636 on kymmenysluettelossa herra Erik, varmaankin Elsan toinen (kolmas?) mies Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgii, ja lampuotinimien jälkeen v:sta 1645 Johan Pålsson eli Johan Pauli (Elsan poika Johan Paulinus. myöh. Iitin kirkkoherra).
Aihetta on käsitelty tällä forumilla ja on oletettu, että Elsa Thomasdotter Blom olisi Turun linnankirjurin Thomas Eskilssonin tytär ja 1. aviossaan naimisissa Hattulan kirkkoherran Paulus Johanniksen kanssa. Viime vuonna voin seurata forumia vain toukokuun alkuun. Olisin kiitollinen tiedosta, onko täällä tai muissa yhteyksissä löytynyt vahvistusta näille olettamuksille. Elsa Thomasdotter on kaukainen esiäitini poikansa, Porin jv.rykmentin kapteenin Carl Pålsson Blomen kautta.
Henrik Impola
Lähtökohtani oli varsin käytännöllinen: halusin varmistaa, ettei mikään olennainen viesti ole jäänyt minulta huomaamatta. Perimmältään on kuitenkin kyse sukututkimuksen perusperiaatteista, ja siinä mielessä tämä oikeastaan kuuluisi yleiselle keskustelupalstalle. En halua omaan ja poikani esipolvitauluun todistamattomia väitteitä, jotka koska tahansa voidaan osoittaa vääriksi. Olen kyllä huomannut, että Elsa Thomasdotter on kytketty linnankirjuri Thomas Eskilssonin tyttäreksi ja Hattulan kirkkoherran Paulus Johanniksen vaimoksi sekä tällä forumilla että nettisivuilla (esim. Ylioppilasmatrikkelissa). Monet seikat puoltavat tätä kytkentää, mutta yhtä monet puhuvat sitä vastaan, varsinkin se että Wilskman ei lainkaan tunne häntä, vaikka hänen oletettu veljensä Martinus Florinus palveli pappina Hattulassa yhtaikaa Paulus Johanniksen kanssa. Ja oliko hän vuoden 1668 tuomiokirjatiedosta huolimatta sittenkin Eriksdotter, esim. linnankirjurin tytärpuoli?
Henrik Impola
Ja oliko hän vuoden 1668 tuomiokirjatiedosta huolimatta sittenkin Eriksdotter, esim. linnankirjurin tytärpuoli?
Tässä on hyvin kiinnostava pointi.
Nimittäin toinen Eriksdotter on Cristina Eriksdotter Florinus, joka oli Suoniemen Packalan ratsutilallisen, nimismies Per Pacchaleniuksen vaimo.
Ajallisesti Cristina on nuorempi kuin Elsa Blom, koska hänet mainitaan Per Pacchaleniuksen vaimona SAY:ssä 1650. Poikansa Johan Pacchalenius opiskeli 1667/8 mikä ajallisesti tukee ajatusta noin 1650 tapahtuvaa aviota.
Cristinan isäksi on päätelty Ericus Henrici, Lemun kirkkoherra ja äidiksi Cristina Thomasdotter Blom.
Ericus Henrici (K 1636)
Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.
Kiinnostavaa on, että Ericus Henrikin 1. vaimosta ei ole tietoa. Kuitenkin Ericus Henrici omisti Lemun Toijalan kylässä maatilan jo 1604.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
SAmassa kylässä oli myös edeltäjänsä Olaus Jacobi Spåran maatila.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605542
1602 mainitaan Henrik Olofsson poikansa
1619 kirkkoherra Erik eli Ericus Henrici.
Myös seuraavalla sivulla näkyy Henrik Olofsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605509
Khr Olof Jacoin poika Henrik Olofsson omisti myös Kallelan tilan,jossa näkyy 1609-11 Erik Henriksson
Voisi päätellä, että Ericus Henricin 1. vaimo oli ollut khr Olof Jacobin tytär, koska Ericus Henrici näyttää sekaantuneen heidän maaomaisuuteensa.
http://runeberg.org/frfinl/0409.html
Ericus Henricin poika oli Mathias Erici Florinus.
Florinus, Matthaeus Erici (K 1669)
Matthias Erici, Matts Eriksson
S ehkä Lemu. V Lemun kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Ericus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565) ja (hänen 2. puolisonsa?) Turun linnankirjurin tytär Kristina Tomasdotter.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen 1632; enonsa jälkeen Paimion kirkkoherra Turun tuomiokapitulin valtakirjalla 9.2.1659, astui virkaan 1.5.1660.
Koska Mathias olijo 1632 kappalainen, viittaa se, että hän olisi syntynyt viimeistään noin 1607, jos papiksi vihittävän piti olla 25 vuotias.
Elsa Blom mainitaan 1630 alkaen, eli olisi syntynyt viimeistään 1612, jos oli 18-vuotias avioituessaan.
Sopii kuitenkin ajallisesti erittäin hyvin Mathiaksen sisareksi.
Florinus, Arvidus Erici (K 1677)
Arvid Eriksson
S ilmeisesti Lemu. V Lemun kirkkoherra Ericus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565) ja hänen 2. puolisonsa Kristina Tomasdotter Blom.
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) piispan kappalaisena / kotisaarnaajana ja koulunopettaja Ahvenanmaalla ennen 1648; Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis) 1648.
K Längelmäki 1677.
Cristina Eriksdotter Florina/Pacchalenius olisi voinut syntyä 1620-luvulla, mikä taasen sopii Arvidus Erici Florinuksen ikään läheisesti.
Voisi ajatella , että Elsa Blom olisikin ollut Elsa Eriksdotter Blom tai Florinus, Cristina Thomasdotter Blomin tytär.
Tämä selittäisi Erik nimen ja toisaalta Thomas nimi menee samaan sylttyyn.
Onkohan tuossa Lemun kirkon epitafissa miten kuvattu tai nimetty lapset?
Benedictus
20.08.15, 20:37
Tässä lisää vettä myllyyn geenien ja yhteysten kannalta.
Alla on Närpiön, Porin ja Nousiaisten ja Lemun kirkkoherroja.
Tuntuisi, että heillä on yhteys toisiinsa.
Onkohan tuosta Närpiön khr Markus Grelssonin suvusta mitään arviota. Hän pystyi hankkimaan viran suoraan kuninkaalta. Oli rikas ja omavaltainen. tämä viittaisi, etä oli mahtavia suhteita ja sukulaisia.
Alla Nousiaisten khr Melkiörin mahdollinen isä ja äiti?? Tiedetäänkö noista Killaisen asujista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231
Eskill Markusson ja leski Birita,mitä merkintä mahtaa tarkoittaa, onko yksi viljelijä vai kaksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721
Marcus Gregorii (mainitaan 1560–1575) Markus Grelsson
Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen noin 1560; Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra 1562 Turun piispan ja tuomiokapitulin tietämättä hankkimallaan kuningas Eerik XIV:n antamalla valtakirjalla ja syrjäyttäen piispan Närpiön pitäjänmiesten anomuksesta ja Juhana-herttuan hyväksynnän saatuaan virkaan nimittämän Mustasaaren kappalaisen Olaus Nicolain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1872). Närpiössä syntyneiden rettelöiden takia asian käsittely jatkui "ja Eerik XIV kehotti jo välillä Marcusta luopumaan virasta Olauksen hyväksi. Molemminpuolisen kirjeenvaihdon tuloksena Marcus kuitenkin sai jäädä virkaan vastoin herttuan, piispan ja ilmeisesti suurimman osan pitäjän talonpoikien mieltä".
Marcus Gregoriin elatusta käsiteltiin kuningas Eerik XIV:n kirjeessä 24.10.1564. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hänellä (”Kirckeherden Marcus Gregorij”) oli omaisuutta 750 markan 4 äyrin arvosta, ja hänen maksettavakseen langennut hopeavero oli 59 markkaa ½ äyriä. Omaisuuteen sisältyi 40 luotia hopeaa, 16 naulaa tinaa ja 4 leiviskää kuparia, 6 hevosta, 21 lehmää, 70 lammasta, 6 härkää, 7 sikaa ja nuorta karjaa 46 päätä.
Närpiöläiset valittivat lokakuussa 1574 ja kesäkuussa 1575 kuninkaan kansliassa käsitellyissä valituskirjelmissään kirkkoherran "vaatineen pitäjän talonpojilta ahneuksissaan liian paljon papinveroja ja vielä vaatineen maksusuorituksia erilaisina harvinaisina tavaroina, kuten vanhoina rahoina ja jäniksen- ja kärpännahkoina. Näin saamillaan tavaroilla kirkkoherra sitten harjoitti kaupankäyntiä, mistä hän valittajien mukaan piti huolta enemmän kuin virkansa hoidosta." Kuninkaan kansliassa tehtyjen merkintöjen mukaan Turun tuomiokapituli oli kuitenkin jo alkuvuodesta 1575 erottanut Marcus Gregoriin Närpiön kirkkoherran virasta. (Paarma). Elatuksekseen hänen ("Her marcus j Nerpes") mainitaan saaneen 96 tynnyriä viljaa 1576.
Olisiko tässä Nousiaisten khr Melker Eskillsson kenniuksen vaimon Valborgin Mårtensdr:n isä. sopii ajallisesti ja teknisesti, samalla selittää, miksi Kennius oli kappalaisena Närpiössä.
Henricus Marci (K viimeistään 1587)
Henricus Martij, Henrik Markusson
Lapväärtin pitäjänhistorian (K. V. Åkerblom 1938) mukaan todennäköisesti Närpiön edellisen kirkkoherran Marcus Gregoriin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1572) poika.
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 1577.
Ajoi rahtia kruunun laskuun 1582.
K Närpiö viimeistään 1587.
Eschillus Henrici, Eskell / Eskil / Eskill Henriksson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 20.8.1588.
Aeschillus Henrici (”Her Eskill i Närppis”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”D. Eschillus in Närpis”) osallistui Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti (”Eschillus Hen. Nerpensium pastor propria manu supscribsi”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Eschillus Henrici Nerpisisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Tultuaan kykenemättömäksi hoitamaan enää virkaansa hän (”Her Eskell Kijrcke heerde vdi Närpis”) sai elatuksekseen käskynhaltija Tönne Jörenssonin (Gyllenmåne) kirjeellä 25.6.1600 kolmasosan palkkatuloistaan.
K Närpiö noin 1600.
Ericus Henrici (K 1636)
Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.1. VAIMO LUULTAVASTI EDELTÄJÄN OLOF SPÅRAN TYTÄR; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.Onkohan epitafin kuvattu lapset nimillä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721
Tässä yllä Merkior Esckilin leski ja luultavasti Melkiorin isä Eckill Markusson Nousiaisten Killaisen tilalla
Kennitius, Melchior Aeschilli (K 1610)
Melchior / Melker Mälckier / Mällchier Eschilli / Eskilsson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kappalainen, mainitaan 1587; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon ruotsalaisen seurakunnan kappalainen (archidiaconus), mainitaan 1590–1593; Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra 1599.
Allekirjoitti ("Melchior Eschilli chora: Aboensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäiväedustaja Linköpingissä 1600.
Viljeli Nousiaisissa Alakylän Pankkilan tilaa 1604–1607.
K Nousiainen 1610.
P Walborg Mårtensdotter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1627. Walborg Mårtensdotter omisti Nousiaisten Killaisten Joulun tilan 1611–1627. Hänen elatuksekseen oli määrätty valtionvaroista suoritettavaksi 63 tynnyriä viljaa. Kuningas Kustaa II Aadolf antoi asiasta kirjeen 26.4.1614. Kun korvauksen suorittamiseksi ei löytynyt varoja, leski anoi 1615 ja 1616 sen vastineeksi verovapautta Joulun tilalleen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757725
Tässä alakylän tila, jolla Melkior viljelee.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.