Kokemäki Linderi

[Benedictus]

Kokemäen Paistilan Linderiin liittyy kiinnostavia yhteyksiä, jotka eivät näytä avautuneen aiemmin Kokemäkeä tutkineille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=264830
Linterillä 1635 her Elias

Elias Nicolai (K 1661)

Elias Nilsson
S Kalanti olettavasti 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. V Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1808) ja Valborg Ludvigsdotter.
Ylioppilas (Elias Nicolai Niokirkensis) Uppsalassa marraskuu 1627.
Lienee toiminut Suomen maaherrakunnan gubernaattorin (maaherran) ja Turun hovioikeuden ensimmäisen presidentin, valtaneuvos vapaaherra Nils Thuresson Bjelken (Bielke) kotisaarnaajana Turussa (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) 1620-luvulla; Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5036) kappalainen, mainitaan 1634–1639 (Aina Lähteenoja Genos 1934 mainitsee hänet Harjavallan kappalaisena 1638); Uudenkaupungin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5113) kirkkoherran kuolinpesän armovuoden saarnaaja lankonsa, Uudenkaupungin ensimmäisen kirkkoherran
Josephus Georgii Lepuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1433) kuoltua ja pedagogi Martinus Bartholomaein (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=242) syrjäyttämisen jälkeen kaiketi loppuvuodesta 1641 sisarensa, edesmenneen kirkkoherran lesken Karin (Katarina) Nilsdotterin palkkaamana; Uudenkaupungin kirkkoherra 1642, ilmeisesti astui virkaan 1643.
Elias Nicolai (”Elias Nicolai Comminister Ecclesiae Cumoensis”) vahvisti Kokemäen kirkon inventaarin 5.2.1639.
Turun tuomiokapituli käsitteli 17.1.1660 kirkkoherra Elias Nicolain valitusta, jonka mukaan vouti ei tahtonut luovuttaa hänelle hänelle kuuluvia Vasaborgin kreivittären Anna Sofian määräysten mukaisia palkkaetuja vaan tahtoi antaa osan niistä Uudenkirkon (Kalannin) seurakunnan papeille. Tuomiokapituli päätti kehottaa kirkkoherraa kääntymään asiassa läänin maaherran puoleen ja näyttämään tälle Vasaborgin kreivittären asiaa koskevan kirjeen.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 24.7.1649 ja 22.11.1651.
Elias Nicolain asuinpaikkana 1634–1639 oli Kokemäen henkikirjojen sekä karja- ja kylvöluettelojen mukaan Paistilan Linteri, jonka hän otti viljelykseen 1636 asuttuaan autioverotaloa ainakin vuodesta 1634
K Uusikaupunki alkuvuodesta 1661.
P1 Margareta (Margeta) Isaksdotter, mainitaan Kokemäen henkikirjoissa 1635-1639; P2 ilmeisesti aikaisintaan 1647 Anna Mårtensdotter hänen 2. avioliitossaan, PV (isäpuoli) tullinvuokraaja Hans Compact ja N.N.. Margareta Isaksdotter sai toistamiseen leskeksi jäätyään köyhyytensä takia Turun tuomiokapitulin päätöksellä 24.4.1661 kaksi armovuotta (vappuun 1663 asti).
Anna Mårtensdotterin P1 Vehmaan kihlakunnan vouti, Uudenkaupungin raatimies Anders Persson, K Uusikaupunki 1646.


Kokemäen Linderin isäntä oli siis Kalannin khr Nicolaus Erikin poika.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221412
Her Elias näkyy Linderilla 1639 sakka, jolloin muutti Uuteenkaupunkiin.
Kuitenkin mainitaan Elias vuoteen 1653 tällä sivulla, vaikka tilan yhteyteen on mainittu 8 knectar.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223321
Her Elias mainitaan myös 1654-73.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224620
1674-89 mainitaan sahl. her Elias


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259688
1694 ei enää mainita her eliasta.
Kumma , että 1709 mainitaan Eliases hustu Margareta ja tytär ja 1710 Elias Linder.


Miksi Uudenkaupungin khr Elais Nicolai mainitaan kuolleenakin(k.1661)Linderin yhteydessä?


Miksi Linderille ilmestyy Måns Trumetare 1650 vaimonsa Anna Thomasdotterin kanssa?


Virpi Nissilän mukaan Måns Trumetarin vaimo oli Anna Baltzarsdotter.


Lainaus Nissilä:
Eurajoen Irjanteen Sjundby lienee saanut nimensä Tottien myötä. Kaupin nimismiessuku, joka ilmoittaa olevansa Moision jälkeläisiä (esim. Seppo Suvanto 2001: Satakunnan henkilötiedosto 1303–1751: 1838) yrittää käräjöidä joistakin maaomistuksista kymmeniä vuosia, myös Totteja vastaan. Ymmärtääkseni tätä samaista tilaa (alkujaan kolme tilaa) kuului aikaisemmin Lavilan kirjuri-suvun vävylle, saksalaissyntyiselle Baltzar Hansinpoika Trumetarelle ja sittemmin hänen vävylleen Måns Erikinpojalle, joka muutti pois Eurajoelta (ilmeisesti Tottien tieltä), mutta oli todistamassa siltavoutina (Kokemäeltä) 1657 kun Ingeborg Oxenstiernan edusmies ja Kaupin isäntä olivat käräjillä Pihlausholmasta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865789
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221412


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223321
Ylläolevasta ei oikein saa tolkkua.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224620
Vaikuttaisi, että Linderillä on ollut paljon porukaa asumassa vuokralla?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322736
Irjanne Sjunby Mån Trumetare, vaimo Anna 1638 taakse päin.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322447
Mainitaan Måns Trumetare, myös Måns Eriksson ilman Trumetare sanaa.
Mån Hansson

Mån Månsson
Baltzar Trumetare


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345068
Baltzar Trumetare


Ketä nämä kaikki ovat?


Osaisiko Virpi Nissilä kertoa tarkemmin yläolevista henkilöistä?


Mikä Yhdistää Trumetare perheen ja Elias Nicolain perheet? Jokin side on ?


Linderin naapurissa on Köönikän ratsutila ja Gestin tila, jotka kuuluivat 1682 alkaen luutnantti Håkan Månssonille.


Håkan Månssonin 1. vaimo oli Mynämäen Kalliksen vouti Johan Bertilssonin leski Karin Josefsdotter Lepus.
Karin Josepsdotterin äiti oli Karin Nilsdotter, Kalannin khr Nicolaus Ericin tytär ja siten yllämainitun kokemäen kappalaisen Elias Nicolain sisar.


Håkanin vaimon eno oli siis Elias Nicolai, Linderin isäntä.


Håkan Månsson pääsi eläkkeele sotilasvirastaan 1690, jolloin mainitaan hänen yli 50 vuotta palvelleen sotilaana.
14.4.1690 f. 227 (Dimission för Lieutenanten Håkan Månsson ... Wij Carl etc. Görom witterligit, att såsom hoos Oss Lieutenanten under Wårt Åbo och Biörneborgz Lähns Cavallerie Regemente, Ehrlig och Manhafftig Håkan Månsson, genom Öfwersten Bernhard Otto von Lieven underdånigst låtit tillkenna gifwa, huruledes han förmedelst ålderdom och uti 50 Åhrs tijd

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376


Jos Håkan oli 1690 yli 50 vuotta ollut sotilas ,oli ura alkanut joskus 1630-luvulla. Tämä tarkoittaa. että vaikka olisi ollut vain 15 vuotias alkaessaan, niin olisi syntynyt joskus 1620-luvulla.


Huomioiden Håkanin tulon Paistilaan 2.vaimonsa suvun tiloille ja Linderin naapuriin,herää epäilys, että Håkan Månsson kuitenkin olisi alkujaan Måns Trumetarin poika Irjanteelta.


Emsimmäiset tiedot Håkanista ovat Maarian Ylijoella ratsumiehenä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749905
Missä naapurina oli Mynämäen Kalliksen isännän JohanBertilssonin isän, Karin Josefsdotterin apen koti Piipanoja


Linderilal näkyy ennen Her Eliasta Mats Nilsson, voisiko olla veli?


Kuka oli her Eliaksen 1. vaimo Margeta Isaksdotter?

[haapiot]

Taitaa jäädä Håkanin sukuyhteys Måns Trumetaariin pelkän patronyymin varaan. Jos pitävä yhteys löydettäisiin, sepä olisikin mielenkiintoista.

Muuten ltn Håkanista on aiemminkin ollut puhetta. Tiedä miten häntä luonnehtisi, sanoisinko melkoinen veijari. Hän käräjöi jatkuvasti, mm lapsipuoltensa (Judiusten) kanssa. Hän joutuikin luopumaan Villiön Simulan rusthollista lapsipuoltensa hyväksi. Mutta ei hätiä mitiä. Olihan appiukolta Sigfrid Karhialta jäänyt iso Paistilan Köönikän rustholli, jonka Håkan kaappasi. Olikohan Håkanin ensimmäiset aviot järkiavioliittoja? Kolmas vaimo Anna Larsdotter olikin jo sitten nuorempaa ikäluokkaa. Hänellä oli muistaakseni lapsenruokkojuttukin Huittisten käräjiillä. Menevä upseeri - ja herrasmies?
TH

[Benedictus]

Juuri tuota nimiyhteyttä vasten tutkinkin Håkanin yhteyksiä.

Linderi kuului siis 1. vaimon äidinveljelle.

Kakkosvaimo Margareta Karhian kautta tuli nuo Simula, Köönikä, Gesti ja Pirkalassa talo sotapalkkaa.

Håkanilla oli Karkun Kiuralassa Hiedan ratsutila, jonka osti kirjuri Måns Månssonilta.
Myytyään sen hänellä oli varoja ostaa vaimonsa tiloja.

3. vaimo Anna Larsdotter Roth on tuntematon, mutta Mynämäen Kalliksen tilaa arvioimassa, siis Håkanin poikapuolen tilaa, oli inspehtori Simon Roth, mistä ei löydy mitään tietoa.
Voisi ajallisesti olla Annan veli.

Håkanilla on ollut pitkin länsisuomea palkkatiloja, mitään mainintaa kotipaikasta ei ole.

Minkälaisia ne ruokkojutut olivat?

[virpinissila]

En ole selvillä Linterin asukkaista sen kummemmin. Måns Erikinpoika on SAY:ssa merkitty sinne muutettuaan Ulvilan Ravanninkylästä, mutta alkuperäislähdettä en ole katsonut. Vaimon patronyymistä Kokemäellä ei ole mainintoja tuomiokirjoissa, Eurajoella ja Ulvilassa hän oli Anna Baltzarintytär.

Luotettavasti tuomiokirjoihin perustuen on selvitetty se, että Måns Erikinpoika Trumetare on sama henkilö Eurajoen Irjanteella, sitten Ulvilan Ravannissa ja sittemmin vielä Kokemäen Paistilassa.

Tuomiokirjoista olen löytänyt maininnat kahdesta lapsesta. Vuonna 1648 Ulvilassa oli Eurajoelta muuttaneiden serkusten Anna Baltzarintyttären ja Susanna Mattsintyttären ja heidän puolisoidensa välillä raju tappelu ja siinä yhteydessä mainitaan Trometarin tytär Sofia sekä poika, joka tuli isänsä avuksi. Pojan nimeä ei sanota (Genos 3/2007: 114). Sofia Månsintytär maitaan Kokemäellä Paistilassa Hyytin Arvid Bengtinpojan vaimona ja Baltzar Arvidinpojan äitinä vuonna 1700.

Minkäänlaista yhteyttä aikaisempiin asujiin en ole havainnut. Måns Erikinpojan tyttärenpoika Baltzar Arvidinpoika oli kihloissa vanhan leskirouvan Anna Catharina Johanintytären kanssa (taisi olla kolminkertainen leski), mutta kihlaus purkautui, kun sulhanen halusi naida nuoremman… Yksi hänen miehistään oli pitäjänkirjuri Daniel Larsinpoika. En muista, olisiko joku miehistä ollut Karhia-sukua.


Virpi Nissilä

[Benedictus]

Tuomiokirjoista olen löytänyt maininnat kahdesta lapsesta. Vuonna 1648 Ulvilassa oli Eurajoelta muuttaneiden serkusten Anna Baltzarintyttären ja Susanna Mattsintyttären ja heidän puolisoidensa välillä raju tappelu ja siinä yhteydessä mainitaan Trometarin tytär Sofia sekä poika, joka tuli isänsä avuksi. Pojan nimeä ei sanota (Genos 3/2007: 114). Sofia Månsintytär maitaan Kokemäellä Paistilassa Hyytin Arvid Bengtinpojan vaimona ja Baltzar Arvidinpojan äitinä vuonna 1700.

Minkäänlaista yhteyttä aikaisempiin asujiin en ole havainnut. Måns Erikinpojan tyttärenpoika Baltzar Arvidinpoika oli kihloissa vanhan leskirouvan Anna Catharina Johanintytären kanssa (taisi olla kolminkertainen leski), mutta kihlaus purkautui, kun sulhanen halusi naida nuoremman… Yksi hänen miehistään oli pitäjänkirjuri Daniel Larsinpoika. En muista, olisiko joku miehistä ollut Karhia-sukua.


Virpi Nissilä

Kiitos Virpi Nissilälle vastauksesta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576841
Ulvilan Ragvaldsbyn Holttilassa Måns Trumetar ja vaimo Anna, sekä tytär Susanna1637-49.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221412
Kokmäen Linderillä Måns Trumetar 1650-
vaimo Anna Thomasdr

Håkan Månsson oli jo 1640-lukua ennen sotilaana, joten jos tuo 1648 mainittu poika olisi Håkan, pitäisi näkyä jossain sotilaana, jos ei ollut kotonaan.
Tyttäriä oli siis ainakin 2, eli Susanna ja Sofia.
16

[Benedictus]

Anna Catarina Johansdotterilla oli ainakin miehet Johan Sigfridsson Karhia ja Daniel Larsson.

sl. 1663 Johan Karhia Johannes Sigfridi, Cumoensis 1632 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1632). Vht: Kokemäen Paistilan Köönikän ratsutilan omistaja, Ala-Satakunnan kihlakunnan kruununvouti Sigfrid Jakobsson Karhia († ~1666) ja Brita Hansdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1663 Karhia Joh. Sigfridi Cumo _ 75. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Johannes Karhia. | Pagimagister Cumoënsis. | denatus. — Kokemäen nimismies 1671–74. Paistilan Köönikän isäntä vuodesta 1671. † Kokemäellä 1674. Pso: Anna Katarina Johansdotter tämän 1. avioliitossa.


Kokemäen käräjät 22.–23.6.1680 s. 46 (Auscultanten Dn: Jacobus Pahlman Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias,

[Benedictus]

Eräs sukujohto vaikuttaa oudolta, löytyisikö näkemystä?
Rinder, Philippus Olai (K 1585)

Philppus Olai, Philip Olofsson / Olsson
Arajärven (1969) mukaan "kotoisin Eurasta ja ikivanhaa Mulli -sukua".
Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kirkkoherra ainakin jo 1539, luultavasti jonkin aikaa virasta pidätettynä 1551. Rinder ilmoitti piispa Michael Agricolalle (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=41) "vuoden 1555 paikkeilla haluavansa jättää virkansa ja siirtyä muualle" (Paarma). Virkaero lienee toteutunut 1557 ja 4.3.1558 päiväämässään vuoden 1556 rästiluettelossa hän mainitsee "olleensa Euran kirkkopappina (varit kirckeprest i Euffra)". Pöytyän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5088) kirkkoherra, mainitaan 1562, virassa vuoteen 1566.
Omisti Euran pitäjässä suuria perintönä saamiaan ja ostamiaan maa-alueita.
Rinder joutui maksamaan 50 markkaa sakkoja Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta.
Rinder menetti näkönsä ja mainitaan 1572 sokeana entisenä kirkkoherrana, joka oli saanut kuninkaalta elatuksekseen verotilan Eurasta.
K Pöytyä 1585.
P Margareta Hansdotter, eli leskenä viisi vuotta, K 1590.


Canna, Matthias Martini (K luultavasti 1617)

Matts Mårtensson
S todennäköisesti Eura. V rälssimies Mårten Jöransson (knaappisukua Euran pitäjästä) ja Margareta Stefansdotter (heidän pojanpoikansa Arvid Göransson aateloitiin 1642 nimellä Anckarsköld).
Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kappalainen ainakin jo 1558; Euran kirkkoherra Länsi-Suomen käskynhaltijan, Raaseporin kreivin Axel Stensson Leijonhufvudin virkaan vahvistamana 14.3.1589.
Canna erotettiin virasta "sopimattoman toimintansa takia” (för sin otillbörliga handel”) piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) keväällä 1589 kirkkoherraksi nimittämän Matthias Nicolai Bjurin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=245) tieltä, mutta hän sai kuninkaallisella kirjeellä 14.7.1591 omistamalleen tilalle vapautuksen apuveroista ja linnaleiristä siihen asti, kunnes saisi uuden viran. Bjurin siirryttyä Lammin kirkkoherraksi Canna palasi Euran kirkkoherran virkaan 1602–1615.
Canna ("Her Mattz i Effra") määrättiin 9.12. 1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Euran Lähteenojan tilan osaomistaja, myi osuutensa 1606.
K luultavasti 1617.
P (jo 1580) Gertrud N.N., K 1624, mahdollisesti Euran Souppaan talollisen Simo Simonpojan tytär tai leski.


Miksi Gertrud tiedoissa Soupaan Simon Simonssonin tyttäreksi?


Soupas:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327090
1585 her Mathias Martini
Aiemmin Mats Philpusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=326944



Kyrkeby:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327086
Isak Philpusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327006
Her Philpus Olofsson

Mats philpusson

Isak Philpusson


Onko tulkittava, että Kirkonkylän Filpun Mats Philpusson on sama kuin Soupaksen Mats Philpusson, että kummatkin Philpussonit ovat veljeksiä ja kirkkoherra Philpuksen poikia?
Tällöin khr Canna olisi nainut mahdollisesti Gertrud Matsdotter Rinderin, jota kautta Canna sai Soupaksen tilan.

[Benedictus]

Eura 18.3.1650
Staffan Eskilsson teki syytinkisopimuksen nuoremman poikansa Mats Soupaksen kanssa. Vanhempi pojista Jören sai korvauksena äidin perintötilan kirkonkylästä. Mainitaan myös Matsin lanko (siskon mies) Nils Mårtensson.
Myöhemmin Soupaksessa esiintyy toinenkin Jören, jolla kuitenkin eri patronyymi.

Eura 13.3.1655
Clemet Jacobsson (i Soupas) ja vävy Jören Eskilsson (i Soupas) riitelevät Jören Staffansson Soupaksen ja Mats Staffansson Soupaksen kanssa.

http://runeberg.org/frfinl/0013.html
Mathias Martini Cannan tyttären puoliso ylläoleva Staffan Eskilsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328601
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328597
Kirkonkylän Filpussa näkyvä Jöran Mårtensson lienee ? Mathias Cannan veli.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328476
?????

[haapiot]

Oh Euran tuomiokirjassa Matthias Martinin veljen leski Köyliön Lähdistä. Suht sopiva Mathiaksen isäksi Lähdistä voisi olla Mårten Tarri - talon nimi sittemmin luultavasti Tare. Tämmöistä spekulointia. TH
Hups Kylän nimi voi olla sittenkin Koskis ?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668389

[Benedictus]

Oh Euran tuomiokirjassa Matthias Martinin veljen leski Köyliön Lähdistä. Suht sopiva Mathiaksen isäksi Lähdistä voisi olla Mårten Tarri - talon nimi sittemmin luultavasti Tare. Tämmöistä spekulointia. TH
Hups Kylän nimi voi olla sittenkin Koskis ?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668389

http://runeberg.org/frfinl/0013.html

Ramseyn mukaan Mathias Martinilla oli 2 veljeä.

Sigfrid Mårtensson, jonka vaimo oli Dordi

Göran Mårtensson i Lähteenoja, jolla vaimo Agnes Urbansdotter

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=326949
Eura Lähteenoja?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327005

Kumman leskestä yllä kyse?

[Benedictus]

Soupaksen Staffan Eskilssonin vävy oli Clemet Clemetsson Saksa.

Olemme etsineet vouti Simon Clemetsson Carellin vanhempia Astrenius ketjun puolella.

Eräs sopiva isä voisi olla juuri Soupaksen Clemet Saksa, sillä Careel vaikutti paljolti Satakunna alueella, ja taisi kuollakin jossain Euran suunnalla.
Ajallisesti sopiis erittäin hyvin kuvioon.

[haapiot]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327005

Kumman leskestä yllä kyse?[/QUOTE]

Mainitussa tuomiokirjassa leski on nimeltä juuri Agnis Urbansdotter. Paikka Lächtis tarkoittanee siten Lähteenojaa eikä Lähdin kylää.

Jos Lähteenojan isäntä jöran Mårtensson on Mathias Marthini Cannan veli, olisiko heidän isänsä Lähteenojan ed isäntä Mårten Jöransson? TH

[virpinissila]

En tiedä, mitä lähteitä on käytetty, mutta tiedot Clemet Saksasta lienevät väärin.

Souppaan poika Mårten Staffaninpoika nai Vaaniin tyttären Margeta Clemetintyttären. Margetan vanhemmat olivat Vaaniin vävy Clemet Clemetinpoika Saksa ja Vaaniin Nils Sigfridinpojan tytär Margeta Nilsintytär. (Ahla 1935: 65). Tiedot löytynevät tuomiokirjoista, joihin Lempi Ahlakin antaa viitteitä.

Lempi Ahla on jo vuonna 1935 tehnyt sukukirjan: Soupas. Ratsutila ja suku. Vaikka kirja on vanha, se on varsin huolellisesti tehty ja alkuperäislähteet merkitty. Souppaan tutkijat tuntenevat sen. Nykyisillä mahdollisuuksilla käyttää tuomiokirjoja ym. varmaankin löytyy täydennettävää ja korjattavaa, mutta kannattaa kuitenkin katsoa ennen kuin alkaa tehdä uutta Suoupas-tutkimusta. Muun muassa Matthias Martinin sisaruksia on selvitetty (s. 60).

Itse en ole Soupasta tutkinut, mutta väistämättä törmää sukua koskeviin tietoihin. Vaaniin vanhaa sukua olen hiukan katsonut,mutta en tutkinut systemaattisesti.


Virpie nIssilä

[Benedictus]

Eurajoen käräjät 1633
Anders Bengtsson Ulvilan Svartsmarkista perii Måns Erikssonilta (i Irjante) viljaa, jonka Månsin vaimon veli Måns Månsson on velkaa. Måns Eriksson kertoo, ettei ole saanut mitään vaimon veljeltä, joka siirtynyt Preussiin vaimonsa kanssa ja jättänyt tilansa verohylyksi.

Måns Månsson oli Måns Eriksson Trummetarin vaimon Anna Baltzarsdotterin velipuoli. Yhteinen äiti oli Anna Mårtensdr, jonka toinen mies oli Baltzar Hansson Trummetare ja veli Falentin Mårtensson (i Mullila).

Ymmärränkö oikein, että Kokemäen Paistilan Linterin Måns Erikssonin 1. vaimon Anna Baltzarsdotterin velipuoli oli yllä mainittu Måns Månsson.

Heidän äitinsä oli Anna Mårtensdotter, jonka 1. puoliso oli joku Måns, ennen saksalaissyntyistä Baltzar Hanssonia.

Voisiko tässä löytyä Paistilan Luuntnatti Håkan Månssonin isä, sillä Håkan Månsson jää eläkkeelle sotilaan virasta 1690, palveltuaan yli 50 vuotta.
Tuon perusteella Håkan Månsson oli syntynyt 1620-30 välillä.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376

Karkun ja Mouhijärven käräjät 29.–30.7.1669 f. 88 (Andra gångon Uplystes Hieda Hemmanet, som Cornetten Manhafftig Håkon Månsson hafuer sig kiöp och tillhandlatt, af Måns Månsson för 100 Dal: gåt m:t som ders kiöpe breff Dat: d: 9 Septemb: 1668 Utwjser);
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1632

Karkun Hiedan kauppahinta vaikuttaa hyvin alhaiselta, joten se ilmeisesti sisältää jotain mahdollista perintöosuutta.

Jos Hiedan omistanut Måns Månsson, jota jossain mainitaan kirjuriksi, on sama kuin 1633 mainittu Måns Erikssonin lanko, olisi hän mitä ilmeisimmin Håkan Månssonin veli, koska ajallisesti ei oikein sopisi Håkanin isäksi.

Tunnetaanko Anna Mårtensdotterin 1.puolisoa ja lapsia tästä aviosta?

[virpinissila]

Paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia. ”Lavilan suvun naiset käräjillä”- artikkelin kirjoittamisesta on jo vuosia (2007), joten en kaikkea enää muista. Ja siitä artikkelistahan niitä asioita löytyy, ainakin naisista...

Anna Mårtenintyttären ensimmäinen mies on kuollut joskus aivan 1500-luvun lopulla, koska Baltzar Hansinpoika esiintyy jo 1601 Eurajoen käräjillä. Ensimmäinen aviomies tiedetään poikansa patronyymistä ja Annan kuoleman jälkeisestä perinnönjaosta, jakajina siis Måns Månsinpoika ja Anna Balzarintytär, ei muita. Poika Månsistakin on joitakin maajuttuja Eurajoella 1620-luvulla. Digitaaliarkistoon ei nyt pääse, joten linkki perinnönjakoon jää antamatta.

Paitsi että Måns Månsinpoika oli jättänyt Irjanteen tilan verohylyksi ja lähtenyt vaimoineen Preussiin, hän oli kuollut siellä. Vaikka lavilaisia koskevia tuomiokirja tekstejä on katsottu kymmenittäin (varmaan yli sata) kyseiseen artikkeliin, mitään Håkan Månsinpoikaan viittaavaa ei ole tullut vastaani Ala-Satakunnan puolelta. Ylä-Satakuntaa en juurikaan tunne.


Virpi Nissilä

[Benedictus]

Kiitos jälleen.
Luulin Baltzarin tulleen kuvioon vasta myöhemmin eli Måns Månsson oli 1633 jo lähelle 40 -vuotias eli voisi periaatteessa olla olla niin Mån Månsson Hiedan kuin Håkan Månssonin isä.
Todisteet tuosta ovat kyllä varmaankin hankalia selvittää, jos perhe asui saksassa.

Eli pitää vain jatkaa etsintää, jos jotain osuisi vastaan.

Håkanin tyttären Hedvigin avioliitto on ärsyttävä, suuren ratsutilan perijättären puolisosta ei ole kuin yksi merkintä SAY:ssä eikä siitäkään tietoa mistä on tieto saatu.
Hedvigin sisarten aviot tiedetään, mutta noin 1698 ennen tapahtunut Hedvigin liitto ei näy missään.