Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Korva-Kårfwa
Mistähän Korvan suku on saanut alkunsa ja koska nuo sukunimet ovat vaihdelleet talojen mukaan, tunnetaanko Rovaniemen Korvan taloa asuttanutta väkeä, mistä olivat. Rovaniemen Korkalossa oli Korwan tila ainakin 1700 luvun alussa. Carl Matinpoika Korva (1688) asutti taloa vaimonsa Carin Antintytär Tapion (1688) kanssa. Carin oli lähtöisin Korkalon Tapionkylästä.
Sombion kylässä on kirjattuna Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin tiedostoon[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) seuraavia lukutaitoisia kansalaisia: Anders Corwa ja vaimo Brita sekä lapset Pekka ja Antti, Hans Iså ja Brita vaimo sekä Johan ja Elin, Antti Iså ja Margeta sekä lapset Antti, Sara ja Elin; veljekset Johan ja Antti Musta; Johan Arapää ja vaimo Brita sekä tytär Anna ja Ingre piika; Jöns Arapä ja vaimo Ingre sekä Pehr poika; Matti Arapä ja Ingre sekä poika Antti; Henrikki Arapä ja Carin; Johan Corja ja Ingre sekä tytär Ingre ja flickan Elin Antintytär Keitza; Johan Luiro sekä äitinsä Anna ja Påhl veli, jolla Maria vaimo, sisaret Maria, Malin ja Margareta; Johan Pelkonen ja vaimo Carin sekä poika Johan; Matz Pelkonen ja vaimo Anna; Olli Pelkonen ja Margeta; Thomas Wuolappa; Påhl Luiro ja Brita sekä lapset Anna, Påhl ja Malin; Erich Saunavaara ja vaimo Elin ja talon vävy Carl (mågen) ja Carin, poika Erich ja piika Margareta Caickonen.
Mustan sukuun liitetään ilmeisesti myös Korvan nimi 1700 luvun alussa.
_________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Lukutaitoiset http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916962
Tapani Kovalaine
21.01.15, 10:01
Kysymys kuului: Mistähän Korvan suku on saanut alkunsa?
Talon nimi Korva on kai saanut alkunsa sijaintinsa perusteella, kun talo on laitettu paikkaan joka on ollut joen korvassa.
Suku Korva on saattanut saada alkunsa, kun Korvan taloon on tullut asukkaita, joille on sukunimeksi kelvannut sana Korva. Mitään takeita ei ole, että nämä asukkaat olisivat olleet ensimmäisiä talon asujia.
Nämä nyt olivat pelkkiä harrastelijaluonteisia arssinointeja vailla mitään kunnon tutkimusta tai todistuspohjaa. :)
Anders Corwa[/I] ja vaimo Brita sekä lapset Pekka ja Antti, ja Carin, poika Erich ja piika Margareta Caickonen.
Mustan sukuun liitetään ilmeisesti myös Korvan nimi 1700 luvun alussa.
_________
Se ei ole Anders Corwa vaan Anders Suva. Mustan-suku otti käyttöön Korvan sukunimen joskus 1700-luvun lopussa
//Lasse
Markku Pelttari
21.01.15, 10:52
Tiuraniemen sukuseura on koonnut tämän Korvan suvun alkuvaiheita: http://netti.nic.fi/~hookana/ala-kemi.htm
Rovaniemen historiakirjakin kertoo Korkalon Korvaniemestä, jolla ilmeisesti sijaitsi aikoinaan Pallarin suvun kantatila ja paikkaa ruvettiin sittemmin kutsumaan Korvaksi.
Se ei ole Anders Corwa vaan Anders Suva. Mustan-suku otti käyttöön Korvan sukunimen joskus 1700-luvun lopussa
Hyvä korjaus, kiitos siitä. Niin sitä saattaa kuvitella lukevansa oikein.
Kiitos myös tuosta Pallarin suvun linkistä. Liekö tuo Pallari ollut tulokkaita vai lapin asukkaita?
Markku Pelttari
21.01.15, 19:06
Taas täytyy referoida poimintoja Rovaniemen historia-kirjasta:
Ensimmäinen merkintä Pallarin talosta löytynee vuoden 1546 veroluettelosta, jossa Pallari oli yksi Korkalon kuudesta talosta. Isäntänä oli Jöns Gudmunsson, jonka nimi lähteen mukaan viitannee ruotsalaiseen alkuperään.
Pallarin kantatila jaettiin 1590-luvulla kolmeen osaan: Pallari, Paavalniemi ja Korva.
Näin siis historioitsijat.
Ensimmäinen merkintä Pallarin talosta löytynee vuoden 1546 veroluettelosta, jossa Pallari oli yksi Korkalon kuudesta talosta. Isäntänä oli Jöns Gudmunsson, jonka nimi lähteen mukaan viitannee ruotsalaiseen alkuperään.
Pallarin kantatila jaettiin 1590-luvulla kolmeen osaan: Pallari, Paavalniemi ja Korva.
Suuret kiitokset tästä avauksesta. Varmaan tuon Rovaniemen historia -kirjan löytää kirjastostakin, ellei näitä ole "useita" eri tekijöiden kokoamia kirjoja. Gudmund -nimestä sanotaan sen olevan muinaisskandinaavisen nimen.
Markku Pelttari
22.01.15, 09:47
Lähteenä olen käyttänyt: Saarnisto, Kotivuori, Vahtola, Enbuske; Rovaniemen historia vuoteen 1721, Kotatulilta savupirtin suojaan (1996). Löytynee ainakin pohjoisen kirjastoista. Itse ostin nettidivarista.
Toivon mukaan löytyy tuo kirja.
Rovaniemen Korkalossa oli vuosina 1634 - 54 kaksi Korvan tilaa, joista toisella asui Mikel Jönsinpoika Kåroinen (mainitaan tällä nimellä vuoden 1654 henkikirjassa/karjaluettelossa) ja toisella sotilas henrik Paavalinpoika Korfwoj.
Luultavasti on kyse tuosta ensiksimainitusta ja jäin miettimään, olisiko mitään yhteyksiä Turun Koroisiin tuolla Mikel Jönsinpojan käyttämällä nimellä? Miksei myös Gudmundeja sieltäkin löytyisi jos Koroisten alueella on mahtanut viikinkikejäkin retkeillä. Tämä vain yhtenä arvauksena muiden joukossa...
Pieni lainaus Ilkka Väätin esitelmästä Perä-Pohjolan Sukututkijat 20.4.2013.
"Korkalon Pallarin taloa kutsuttiin varmaankin Korvaksi jo keskiajalla, koska se sijaitsi pienen kosken rannalla Kemijoen Korvanniemessä. Pallarin kahden jousen talon ensimmäinen tunnettu isäntä vuosina 1543–1550 oli Juho Gudmundinpoika (Jöns Gudmundsson). Isännän isännimi ja mahdollisesti myös talon nimi Pallari (Pallar) viittaa skandinaavisiin juuriin. Juhon veli saattoi olla
Kemin Lautiosaaressa asuva talonpoika ja lautamies Niilo Gudmundinpoika. Niilo oli todennäköisesti pirkkamies (birkarl), jolla oli kauppa- ja verotusoikeudet Lapin alueen saamelaisten kanssa."
Markku Pelttari
23.01.15, 11:21
Outikan mainitsema toinen Korvan talo on itse asiassa Karvon talo, jota asutti sotilaaksi joutunut Heikki Paavalinpoika Karvo. Karvon ensimmäinen asuttaja lienee ollut Pekka Karvonen (Karfvoinen). Karvosten kerrotaan tulleen Oulujärven seuduilta, mutta olleen alun perin savolaista sukujuurta.
Kiitokset, tässä tulikin jo niin vanhoja tietoja, että ihmettelen oikein mistä näitä löytyykään. Pallarin kahden jousen talon ensimmäinen tunnettu isäntä vuosina 1543–1550 oli Juho Gudmundinpoika (Jöns Gudmundsson). Vielä kun löydän Rovaniemen historia -kirjan luettavaksi.
En ole kovin perehtynyt noihin jousi -tietoihin ja mietinkin, mitähän se mahtoi tarkoittaa, jos talo oli kahden jousen talo.
Markku Pelttari
24.01.15, 17:53
Kyllähän tuo vanhojen voudintilien ym. tutkiminen olisi mielenkiintoista, kun vain osaisi tulkita tuota vanhaa kirjoitustyyliä. Mitenkähän nuo tulevaisuuden sukututkijat sitten pärjäävätkään, kun niiltä lopetetaan kaunokirjoituskin!
Näin taitaa olla kaunokirjoituksen osa tänä päivänä, harvempi tarttuu enää kynäänkään kun koneet ovat apuna kaikessa. Sieltä löytyisi varmasti todella mainioita tarinoita, kun vaan osaisi tulkita noita koukeroita.
Palaan vielä tähän Korvan nimeen. Törmäsin nimeen Korwatus, mikä on kiintoisalla tavalla samankaltainen nimi kuin Korvakin. Edellä on osoitettu, että Rovaniemen Korvan taustalla vaikuttaisikin kaikesta huolimatta nimi Karvo. Nämä ovat kyllä erilaisia nimiä ja ainoastaan tarkistan vielä näkökulmia siihen, miksi nimi ei voi olla Enontekiöllä Rounalassa ja Jukkasjärvellä käytössä ollut Korvatus.
Steenin kirjassa Kautokeinoslekter (sivu 108) on kirjattuna, että Kautokeinon vanha suku oli Korvatus, joskin nimen alkuperä ja merkitys on tuntematon. Kautokeinossa nimi on kirjattu vaihtelevasti Korwatus, Gorwatus, Korfwatus, Corvatus, Gaarwatus, Gaarvatus ja Korvatus. Enontekiöllä nimi oli muodossa Corvitus.
Koska nimi on kirjattu eri paikoissa eri tavalla, kuka tietää tuliko Korva Kautokeinosta jokivarteen koska Enontekiöllä nimeä kantoi noin 1485 syntynyt Olli Corvatus [Corvitus, Korvatus]. Luultavasti poikansa Niilo Korvatus syntyi noin 1520 ja asui Rounalassa. Niilon poika Jon syntyi noin 1550. E.m. nimet löytyvät Internetin eräästä selvityksestä.
Korva voi tulla maantieteestä. Joen varrella on paikkoja joihin se voi liittyä. Luulen että on sama sukua kuin Töyräs ja Niska, molemmat kuitenkin taitavat olla myöhään tavattuja nimiä.
Pekka Sipari
26.02.17, 18:58
Terve Outika
Jousi (varmaan olet jo selvittänyt) tarkoitti muistaakseni talouteen kuuluvien yli 15 v vanhojen asekuntoisten mikesten määrää ?
Pekka
Kiitos, sen verran pääsin "kärryille" näissä jousijutuissa tosiaan, että liittyi aseissa olevien miesten määrään talossa. Kiitos ikätäsmennyksestä vielä.
Pallarin isäntä oli jo lie skandinaavi, Juho Gudmundinpoika, mikä viittaa tulosuuntaan Ruotsista tai Norjasta. Tästä syystä arvelin, josko sieltä tuli Korva ehkä vävyksi Pallariin ja antoi nimensä Pallarista erotetulle tilalle.
Toki näitä on varmaan jo setvitty muualla kun kirjakin on kirjoitettu ja Korva lie saanut nimensä paikasta? Jokatapauksessa kulkua länsikairasta tapahtui koko jokivarren matkalla aina alas Pohjan perukoille asti.
Erkki A Tikkanen
27.02.17, 12:29
Pallarin isäntä oli jo lie skandinaavi, Juho Gudmundinpoika, mikä viittaa tulosuuntaan Ruotsista tai Norjasta. Tästä syystä arvelin, josko sieltä tuli Korva ehkä vävyksi Pallariin ja antoi nimensä Pallarista erotetulle tilalle.
Juho Gudmundinpojasta suku ei tainnut jatkua sen pitemmälle. Vasta seuraavan isännän Heikki Erkinpojasta suku on jatkunut näihin päiviin saakka. Mikään ei todista, että Heikki olisi tullut esim. vävyksi taloon ja näin Juhon suku olisi jatkunut tätä linkkiä kautta, mutta kun lähteissä ei ole mitään mainintaa tästä, niin pitänee jättää asia silleen. Heikin isäksi sopisi hyvin Erkki Mikonpoika niminen henkilö, joka mainitaan sakkoluettelossa mukiloinnista Korkalon kylässä vuonna 1550. :cool:
Kannattaa lukea Ilkka Väätin mainio sarja rovaniemeläisistä suvuista:
ROVANIEMI Taloja ja sukuja 1543–1720 I-VI.
Korvan suku Pallarissa käsitellään osassa I.
Erkki A Tikkanen
27.02.17, 12:38
Kiitos, sen verran pääsin "kärryille" näissä jousijutuissa tosiaan, että liittyi aseissa olevien miesten määrään talossa. Kiitos ikätäsmennyksestä vielä.
Pallarin isäntä oli jo lie skandinaavi, Juho Gudmundinpoika, mikä viittaa tulosuuntaan Ruotsista tai Norjasta. Tästä syystä arvelin, josko sieltä tuli Korva ehkä vävyksi Pallariin ja antoi nimensä Pallarista erotetulle tilalle.
Toki näitä on varmaan jo setvitty muualla kun kirjakin on kirjoitettu ja Korva lie saanut nimensä paikasta? Jokatapauksessa kulkua länsikairasta tapahtui koko jokivarren matkalla aina alas Pohjan perukoille asti.
Tästä jousesta on teoksessa:"Viljana, nahkoina, kapakalana" mainio selvitys.
"Jo eränkäyntiaikana syntynyt veroyksikkö jousi tarkoitti verotusmielessä täysikasvuista ja työkykyistä 15 vuotta täyttänyttä miestä, joka kykeni metsästämään jousella. Tätä selitystä tarkennettiin myöhemmin niin, että jousiksi laskettiin talon kaikki täysi-ikäiset miehet, isäntä, pojat ja vävyt, muttei palkollisia. Kirjaimellisesti määritelmää ei kuitenkaan noudatettu, sillä tileissä suurin osa tiloista oli vain yhden jousen tiloja. Jouseksi lienee 1500-luvulla laskettu enää vain isäntä."
Löytyy myös netistä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/46918/diss2009seppala.pdf?sequence=1
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.