Kerimäen Pihlajaniemen isäntiä [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kerimäen Pihlajaniemen isäntiä

Risto Tikkanen

11.01.15, 20:13

Äitini äidin synnyintilalle Kerimäen Pihlajaniemelle teetätti 1992 silloinen isäntä sukutilakunniakirjaan johtaneen selvityksen, jonka teki silloisen valtionarkiston virkamies virapelihommana. Komea taulu on yhä tilan tuvan seinällä. Siinä kerrotaan tilan olleen saman suvun hallussa yhtäjaksoisesti vuodesta 1609 alkaen.
Minulla on ollut vaikeuksia parissa kohtaa päästä tutkijan kanssa samaan lopputulokseen. Tässä se helpompi tapaus. Kahdeksas isäntä oli Pekka Juhonpoika Malinen 1800 – 1821. Rippikirjan http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/rippikirja_1817-1828_tk2153-2154/221.htm
mukaan Pekka kuoli Pihlajaniemi ykkösessä.

Pekan kuoltua isännyys siirtyi sukuselvityksessä Mauno Pekanpojalle.
Pekalla oli kolme poikaa, Matti (12.4.1784 – 17.3.1856), Juho (1791 – 21.8.1859) ja Mauno (13.4.1800 – 10.4.1876), joka oli isänsä kuollessa 21 vuotta vanha. Minua on ihmetyttänyt, miksi nuorin poika peri tilan?

Olen käynyt Kansallisarkistossa, Mikkelin maakunta-arkistossa ja Maanmittauslaitoksen Jyväskylän toimistossa. Kaikissa virastoissa olen saanut kohteliasta palvelua, mutta asiani ei ole edennyt. Varmaankin kysymyksissäni on ollut huonosti valittuja sanoja.

Ennen isojakoa Pihlajaniemellä oli neljä talonnumeroa. Mistään en ole löytänyt karttaa, mihin olisi merkitty ko. tilojen sijainti. Jako taisi olla vaikea, sillä numeroinnissa oli horjuvuutta lähes kaksi vuosikymmentä. Aluksi esiintyy 13 talonnumeroa, sitten päädyttiin nykyiseen kahteentoista. Tämä numerointi esiintyy vuoden 1850 henkikirjasta alkaen. Valtionarkistossa on hieno kartta, missä talonnumerointi on aivan toinen, kuin nykyinen.

Hallussani on kopio Säämingissä 6.10.1838 Pehr Adr. Gahmbergin allekirjoittamasta jakopaperista, missä on 12 tilan nimeä, numerointi puuttuu.

Kun katsotaan arkistolaitoksen kotisivuilta löytyviä henkikirjoja, niin 1825 Matti on isäntä ykkösessä (Malila) sekä veljet Juho ja Mauno hänen tilallaan. Samoin vuonna 1825. Vuonna 1830 Mauno on merkitty isännäksi kolmoseen, kuten 1835, 1840 ja 1845. Vuodesta 1850 alkaen kakkoseen (Maunola).

Maallikkona olisi helppo heittää pallo; tutkija on oikonut mutkia saadakseen näyttävän isäntäjuonnon. Minua kiinnostaa saada mahdollisimman oikea lopputulos syylistämättä ketään.

Olisikohan kokeneemmilla antaa minulle vihjeitä, miten etenisin isäntäketjujen selvittelyssä?

Laitan tähän henkikirjojen osoitteita:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29124900
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=380964
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466243
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=462462
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464324
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=486588
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=580173
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=537704
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=537418
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=536103

Tässä isojaon jälkeinen kartta alueelta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276559

Tapani Kovalaine

12.01.15, 14:29

Vuoden 1825 henkikirja Pihlajaniemestä kertoo omaa lahjomatonta tarinaansa. Ykköstila on selvästi vanhimman veljen isännöimä. Sivusarakkeessa sitten kerrotaan että isännällä on apunaan veljet Juho ja Mauno.

Onnistuneen naimakaupan ansiosta Maunosta tulee muutaman vuoden kuluttua kolmostilan isäntä. Tuon tilan oli omistanut Pekka Malinen.

Voidaan sanoa, että jokaisesta kolmesta maakirjatalosta voidaan laatia oma isäntäluettelonsa. Luettelot tuskin ovat identtiset, jos vertailee henkikirjojen antamia tietoja.

Onkohan isäntäluettelo laadittu vuonna 1992 siten, että on lähdetty silloisesta isännästä historiaan päin eikä päinvastoin? Ja onko painopiste luettelon teossa ollut tilan nro 3 kohdalla, ainakin pienen hetken verran. Valtionarkistossa ei ole tehty virheitä, mutta variaatioita kylläkin. :)