Pitäjänseppä Isaac Jacobsson, s. 1729, Isokyrö

[olliarmaita]

Onko tämä seppä tuttu?

Löytyy Isonkyrön rippikirjoista 1755 lähtien ja asutuksen yleisluettelosta ilmeisesti tästä 1746 alkaen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=861572

Mutta entä tätä ennen?

t. olliarmaita

[mwallen3]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1755-1771_uk8-9/186.htm
Rippikirjassa mainitaan, että Isaac Jacobsson on syntynyt 1729 Laihialla. Olisiko tiedosta apua etsinnöissä.

[Matti Lund]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1755-1771_uk8-9/186.htm
Rippikirjassa mainitaan, että Isaac Jacobsson on syntynyt 1729 Laihialla. Olisiko tiedosta apua etsinnöissä.

Syntymävuosi ikäkirjassa ja olettamasi syntymäpaikka Isokyrö ovat vääriä, eli Iisakki Jaakonpoika (Manni) on syntynyt Laihialla ja syntymäpäivä on 11.9.1724 Laihian kirkonkirjojen mukaan.

Iisakki yritti ensin pitäjänsepäksi Maalahdella, jonne muutti Laihialta 1755, mutta sen pestin vei eräs toinen laihialaissyntyinen, jonka jälkeen Iisakki Jaakonpoika muutti Isoonkyröön.

Iisakki oppi hyvät sepäntaidot apeltaan Kylänpään Pöyrylän talossa.

Pääset muuten porautumaan Iisakin menneisyyteen ongelmitta ihan normaaleilla tavoilla Laihian ja Maalahden kirkonkirjoista.

terv Matti Lund

[olliarmaita]

Kiitos vinkistä.
Enpä arvannut Mannin Iisakiksi. Syntymävuosi heitti sen verran, että hylkäsin hänet automaattisesti vaihtoehdoista.

Arvuuttelin jopa Ilmajokista pariskuntaa, joilla sattuu olemaan synttärit lähempänä, mutta lasten nimet ja syntymäajat ei natsanneet. Sielläkin olisi appi-ukolta, RindaNickolan Matts Bertilssonilta, saanut hyvät neuvot.

Tuntuu, että Etelä-Pohjanmaalla lähes joka talossa, vähintään joka kylässä, oli joku seppänä. Olivatko he luvan kanssa liikkeellä vai muuten vaan taidokkaita miehiä?

t. olliarmaita

[Matti Lund]

Kiitos vinkistä.
Enpä arvannut Mannin Iisakiksi. Syntymävuosi heitti sen verran, että hylkäsin hänet automaattisesti vaihtoehdoista.

Arvuuttelin jopa Ilmajokista pariskuntaa, joilla sattuu olemaan synttärit lähempänä, mutta lasten nimet ja syntymäajat ei natsanneet. Sielläkin olisi appi-ukolta, RindaNickolan Matts Bertilssonilta, saanut hyvät neuvot.

Tuntuu, että Etelä-Pohjanmaalla lähes joka talossa, vähintään joka kylässä, oli joku seppänä. Olivatko he luvan kanssa liikkeellä vai muuten vaan taidokkaita miehiä?

t. olliarmaita

Laihialla oli vanhastaan hyvät seppäperinteet, muttei se vielä 1600 -luvulla erottautunut suurestikaan siinä suhteessa naapuripitäjistään, mutta 1600 -luvun lopulla syntyi pitäjässä 2-3 sittemmin seppinä erittäin taidokasta miestä ja lisäksi näiden lisäksi tuli Laihialle Uumajan Grisbackasta etevä pitäjänseppä.

Ylä-Laihialla Pöyryn pajalla oli keskeinen rooli ja Ala-Laihialla Yrjäälän ja Kirkonkylän pajoilla. Kirkonkylässä toimi Tuomas Heikinpoika Dobbra, joka mm. sai tärkeitä urakoita Vaasan porvareilta. Muitakin pajoja Laihialla oli, Torstilakylässäkin Iisakin suvulla Finkan talossa sangen vanhat ja vankat perinteet ja samaa juurta oli jo ennen Iisakkia Isossakyrössä, mutta mielestäni nämä kolme olivat ehdottomasti tärkeimpiä "seppähautomoita".

Näin Laihialla syntyi 1700 -luvun alkupuoliskolla poikkeuksellisen huomattava määrä taidokkaita seppiä niin, että 1700 -luvun puolivälissä esimerkiksi Koivulahden, Maalahden, Mustasaaren ja Närpiön pitäjänsepät olivat Laihialla syntyneitä miehiä ja lisäksi niissä pitäjissä oli muutamia laihialaissyntyisiä pitäjänseppiäkin.

Tietysti nämä seppätaidot levisivät tuolloin Laihialta myös Isonkyrön ja Ilmajoenkin suuntaan. Tunnetuin haarauma sillä suunnalla oli Ilmajoen Könnit. Kanta -Könni Jaakko oli Pöyryn seppien pikkuserkku, hänen äitinsähän oli Pöyryn talon isännän vävyn tytär, mutta luulenpa, että hän oli saanut kellopelioppinsa Tuomas Dobbralta, joka oli valmistanut Vaasan tuomiokirkkotapulin kellon aivan alkuaineksista.


terv Matti Lund

[olliarmaita]

Kiitos, Matti!
Tämäpä todella mielenkiintoista taustatietoa.

t. olliarmaita