Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pietari Brahen käskynhaltija Samuel Lång
Kerrotaan, että Samuel Mårteninpoika eli Martinpoika Lång (*1704) oli ehkä kotoisin Österåkerin Östra Rydin Edholmin säterikartanosta (Grumsin seurakunta) ja vaimo Dorothea oli kotoisin Edholmista. Edholmin linnalla on useitakin nimiä mm Åsa tai Grufön linna Edsin seudulla Grumsfjärdenissä Värmlannissa. Grumsin historian mukaan Grumsissa oli jo linna- ja säterikartanoita jo 1100 – 1300 luvuilla ja 1300 -luvulla alkujaan Long -niminen ja myöhemmin Lange -niminen säteritila aina mustaan surmaan saakka (Grums historia – grums.se).
Tiedetään kuningas Kristian IV (1577 – 1648) vaimolla Schleswig-Holsteinin kreivitär Kirsten Monchilla (Ludwig Monchin tytär) olleen kotipappina aatelismiehen, nimeltään Lange. Tytär Leonora Christina Grovinde af Slavig och Holsten (Slesvig Holsten) ja Corfitz Ulfeldtin tytär avioitui Lange -nimisen pastorin kanssa.
Sotilaitakin Lange suvusta löytyy ja Yle Areenalta löytyy tarinaa Samuel Långista, jonka tiedetään tulleen Ruotsista ja kerrotaan hänen olleen sotilassukua, olihan hän itsekin majuri arvoltaan.
Mahtavatko liittyä Samuel Mårteninpoika Långin alkukotiin Österåkerin Edholmiin?
Jouni Kaleva
04.01.15, 20:17
Kerrotaan, että Samuel Mårteninpoika eli Martinpoika Lång (*1704) oli ehkä kotoisin Österåkerin Östra Rydin Edholmin säterikartanosta (Grumsin seurakunta) ja vaimo Dorothea oli kotoisin Edholmista. Edholmin linnalla on useitakin nimiä mm Åsa tai Grufön linna Edsin seudulla Grumsfjärdenissä Värmlannissa. Grumsin historian mukaan Grumsissa oli jo linna- ja säterikartanoita jo 1100 – 1300 luvuilla ja 1300 -luvulla alkujaan Long -niminen ja myöhemmin Lange -niminen säteritila aina mustaan surmaan saakka (Grums historia – grums.se).
Tiedetään kuningas Kristian IV (1577 – 1648) vaimolla Schleswig-Holsteinin kreivitär Kirsten Monchilla (Ludwig Monchin tytär) olleen kotipappina aatelismiehen, nimeltään Lange. Tytär Leonora Christina Grovinde af Slavig och Holsten (Slesvig Holsten) ja Corfitz Ulfeldtin tytär avioitui Lange -nimisen pastorin kanssa.
Sotilaitakin Lange suvusta löytyy ja Yle Areenalta löytyy tarinaa Samuel Långista, jonka tiedetään tulleen Ruotsista ja kerrotaan hänen olleen sotilassukua, olihan hän itsekin majuri arvoltaan.
Mahtavatko liittyä Samuel Mårteninpoika Långin alkukotiin Österåkerin Edholmiin?
Samuelin sisko oli Ingeborg, josta 1978 Genos-artikkelissa sanotaan näin:
Hans Forbus gifte sig andra gången 17.1.1669 med Ingeborg Mårtensdotter Lång, änka efter kamreraren Lars Hansson Åhs, som dött 8.4.1667. [3: Brev från Per Rundell till Per Brahe 2.1.1669. SRA Rydboholmssamlingen vol. 13.] Hon var född på Edholms gård i östra Ryds socken i Roslagen och var syster till majoren Samuel Lång. [4: Bouppteckning efter Anna Mårtensdotter Lång 9.5.1711. Stockholm stadsarkiv: Bouppteckningar 1711/II s. 20.] Hon dog hos sin son Johan i Ijo kort efter 16.10.1710.(Släkten Forbus' äldsta led Jur.pol.mag. LEO NYHOLM, Stockholm, Genos 49(1978),s. 39-45)
Oliko tuo 1704 Samuelin kuolinvuosi?
Oliko tuo 1704 Samuelin kuolinvuosi? Kyllä, nimenomaan näin. Minulla on hieman omintakeinen merkintätapa omassa selonteossani. Kuka oli tuo Anna, jonka muistiinpanoista tuo tieto on löytynyt?
Nuo e.m. Long eli Lange suvun jäsenet olivat likellä hovia, jos olivat pappeina ja tiedetään jo kuningas Christian III olleen tekemisissä Lange suvun jäsenten kanssa. Kuningas möi maatuomari Gunde Langelle Brejninggaardin, joka ei koskaan asunut perheensä kanssa kartanossa koska hänellä oli myös muuta omaisuutta. Gunde Langen kuoleman jälkeen 1564 tilan peri poikansa Hans Lange. Hän oli lukenut mies ja viettänyt lapsuutensa kuningatar Dorothean hovissa. Hän oli opiskellut Kööpenhaminassa, Wittenbergissä, Strasbourgissa ja Pariisissa. Hans Lange avioitui 1575 Johanne Skram ´n kanssa. Tila jäi hoitamattomaksi kunnes eversti (myöhemmin kenraalimajuri) Laurids Munk 1648 otti tilan haltuunsa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Tiedetään kuningas Kristian IV (1577 – 1648) vaimolla Schleswig-Holsteinin kreivitär Kirsten Monchilla (Ludwig Monchin tytär) olleen kotipappina aatelismiehen, nimeltään Lange ja edelleen heidän tyttärensä kerrotaan avioituneen Lange nimisen papin kanssa. Eräs Thomas Lange (till Rose) 1471 oli kaniikki, Lange suvun alkuisä ja vuodelta 1362 mainitaan Tidechinus Lange (Biskops-Tuna 1362 mars 6.) Jos Ulfeldt suopui tyttärensä avioliittoon papin kanssa, täytyi tuon papin olla merkittävästä suvusta ja Langen suvun pappeja ovat olleet jo aiemmin Jacob Lange 1297 tuomiorovasti, Jens Iversen Lange 1449 - 1482 Århusin piispa, Gunde Lange prelaatti 1547.
Varmaankin jos linnakartanoita oli samalla alueella ollut jo vuosisatoja, mm Sture -suvun omistukset Åsin maakunnassa ja Rydboholm oli kai juuri Sture -suvun linna alkujaan, myöhemmin Vaasa suvulla ja edelleen Brahella. Ehkä oli olemassa joitakin yhteyksiä jos Samuel Lång sai niin merkittävän pestin Pietari Brahen käskynhaltijaksi. Hänhän vastasi sotilasasioista, oikeudekäytöstä, poliisitoimesta, koulutoimesta sekä sosiaalitoimesta. Samuel Lång vastasi myös ensimmäisestä sairaalasta Kajaanissa eli spitaalisairaalasta.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Danske Herregårde – Brejninggaard http://www.danskeherregaarde.dk/manorholder/b/brejninggaard/ejerhistorie.aspx
Gunde Lange, Den nyere slægt Lange
http://finnholbek.dk/genealogy/getperson.php?personID=I2187&tree=2
http://www.denstoredanske.dk/Dansk_Biografisk_Leksikon/Samfund,_jura_og_politik/Jura/Landsdommer/Gunde_Lange
Corfitz rigsgreve Ulfeldt
http://finnholbek.dk/genealogy/getperson.php?personID=I6089&tree=2
Jouni Kaleva
05.01.15, 16:58
Kyllä, nimenomaan näin. Minulla on hieman omintakeinen merkintätapa omassa selonteossani. Kuka oli tuo Anna, jonka muistiinpanoista tuo tieto on löytynyt?
En tiedä enempää, kuin mitä mainitussa Genos-artikkelin viitteessä lukee. Epäilemättä Anna oli Samuelin ja Ingeborgin sisar.
4: Bouppteckning efter Anna Mårtensdotter Lång 9.5.1711. Stockholm stadsarkiv: Bouppteckningar 1711/II s. 20.
Tiedetäänkö minkälaisista muistiinpanoista on kysymys tässä Tukholman kaupunginarkiston säilössä olevasta "Merkintöjä 1711/II" ja onko tuota asiakirjaa mahdollisesti digitoituna jossakin.
Jouni Kaleva
08.01.15, 18:40
Tiedetäänkö minkälaisista muistiinpanoista on kysymys tässä Tukholman kaupunginarkiston säilössä olevasta "Merkintöjä 1711/II" ja onko tuota asiakirjaa mahdollisesti digitoituna jossakin.
Kyseessä siis perunkirjoitukset. Niitä näkyy kootun tuolla kirjaksi. Kannattaisi varmaan olla sinne sähköpostilla yhteydessä. Uskon, että mielellään esim. skannaisivat ja lähettäisivät Sinulle.
Iin rippikirjan mukaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389953
Majuri Samuel Lång vaimoineen oli vielä vuonna 1703 Iissä. Tämä sopii hyvin sillä hänen siskonsa Ingeborg muutti myös Raahesta 1710 Iihin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
jossa kuoli saman vuoden lopussa.
Toinen mielenkiintoinen Iihin muuttanut on kersantti Petter Bergenhemb (GS 9082)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389889
jonka vaimo Christina Medendorph näyttää kuolevan Iissä vuoden 1710 alussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
jolloin taloudessa on tytär Susanna ja vävy Jacob. Kersantti Petter Bergenhemb itse näyttää kuolevan vasta isovihan aikana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390192
Jouni Kaleva
21.12.16, 19:18
Iin rippikirjan mukaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389953
Majuri Samuel Lång vaimoineen oli vielä vuonna 1703 Iissä. Tämä sopii hyvin sillä hänen siskonsa Ingeborg muutti myös Raahesta 1710 Iihin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
jossa kuoli saman vuoden lopussa.
Toinen mielenkiintoinen Iihin muuttanut on kersantti Petter Bergenhemb (GS 9082)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389889
jonka vaimo Christina Medendorph näyttää kuolevan Iissä vuoden 1710 alussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
jolloin taloudessa on tytär Susanna ja vävy Jacob. Kersantti Petter Bergenhemb itse näyttää kuolevan vasta isovihan aikana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390192
Sekä Samuel Lång että Anna-vaimo näyttävät kuolleen 1703, kun on kirjattu monikossa "afsomnade i Herranom".
Petter B:n rippimerkinnät päättyvät 1714, mutta ei voi olla varma, että kuoliko noihin aikoihin, vai muuttiko muualle.
Susanna-tyttären mies Jaakko NN on epävarma. Jaakko tulee Pohjois-Iin Brusilaan vävyksi v. 1707 alusta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
Arvaus: olisiko se Jaakko Juhonpk. Junnila, joka näkyy RK 1700-06 Junnilassa, mutta ei vaimoa tai lasta. Ei näy enää 1707 alkaen Junnilassa. Sopisi synt. n. 1670. Jaakko Junnila on käynyt ripillä täsmälleen samat kerrat kuin Susanna Bergenheim, 7.4. ja 30.9.1706 toisin kuin muu väki Junnilassa tai Brusilassa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389886
Kemijärven kappalaisen ja kirkkoherran puoliso Anna Hannuntytär oli tiettävästi Saloisista Siniuksen talosta (?) ja syntynyt noin 1632. Jostakin olen kirjannut ylös Annan vanhemmiksi Hannu Laurinpoika Siniuksen ja Anna Hannuntyttären.
Oulussa tiedetään mainitun Hannu Laurinpoika porvarina ja tämä Hannu kuoli noin 1645 ja oululaisella Hannulla oli puolisona Anna Hannuntytär. Oulun Hellman-sukuseuran matrikkelissa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) kerrotaan Lauri Siniluodon pojan Hannun toimineen Oulussa porvarina ja Hannun puoliso oli Anna Hansintytär, joka kuoli joulukuussa 1675. Tämän Annan äiti oli Ingeborg Mårtenintytär.
Saattoiko Hannu Siniluodon puoliso Anna Hannuntytär olla Lars Hansson Åhsin lesken Ingeborg Mårtenintyttären (omaa sukuaan Lång) ja hänen toisen aviomiehensä Hans Forbuksen tytär?
Sopineeko edes ajallisesti?
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Oulun Hellman-sukuseuran matrikkeli http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html
Jouni Kaleva
21.12.16, 21:07
Saattoiko Hannu Siniluodon puoliso Anna Hannuntytär olla Lars Hansson Åhsin lesken Ingeborg Mårtenintyttären (omaa sukuaan Lång) ja hänen toisen aviomiehensä Hans Forbuksen tytär?
Sopineeko edes ajallisesti?
Ei taida sopia ajallisestikaan, koska Hans Forbus ja Ingeborg vihittiin noin 1669, Lars Åhsin kuoltua noin 1667.
Olen kirjannut Hans Forbuksen ja Ingeborgin Anna-tyttärestä tämmöistä lähdetietoa:
Dottern Anna dog i Idensalmi 19.3.1734, 64 år gammal, efter att ha varit gift först med kapellanen i Pulkkila Mathias Salonius och sedan med kyrkoherden i Idensalmi Jakob Hoffrén. (Nyholm:Genos 49(1978), s. 39-45)
Ingeborg Mårtensdotter Lång
http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_39.htm
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3266
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2715
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=684
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4177
Samuel Mårteninpoika Lång
https://fi.wikipedia.org/wiki/Samuel_L%C3%A5ng
Sekä Samuel Lång että Anna-vaimo näyttävät kuolleen 1703, kun on kirjattu monikossa "afsomnade i Herranom".
Petter B:n rippimerkinnät päättyvät 1714, mutta ei voi olla varma, että kuoliko noihin aikoihin, vai muuttiko muualle.
Susanna-tyttären mies Jaakko NN on epävarma. Jaakko tulee Pohjois-Iin Brusilaan vävyksi v. 1707 alusta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
Arvaus: olisiko se Jaakko Juhonpk. Junnila, joka näkyy RK 1700-06 Junnilassa, mutta ei vaimoa tai lasta. Ei näy enää 1707 alkaen Junnilassa. Sopisi synt. n. 1670. Jaakko Junnila on käynyt ripillä täsmälleen samat kerrat kuin Susanna Bergenheim, 7.4. ja 30.9.1706 toisin kuin muu väki Junnilassa tai Brusilassa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389886
Otin tuon nuoremman Petter Bergenhembin esille, koska hänen isänsä vanhempi Petter B. mainitaan Brahean pormestarina ja Pielisen voutina samaan aikaan kun Ingeborg Långin ensimmäinen mies Lars Hansson Åhs toimi Kajaanin vapaaherrakunnan kamreerina. Vanhemman Petter B. vaimo Karin Bengtintytär Gråå haudataan Oulussa 3.12.1693, jonka jälkeen vanhempi Petter B. muuttaa 1695 tyttärensä Elsan (mies Nils Bergudd) luokse Vaasaan
Vaasan hk 1696 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969484
en ole löytänyt vielä hänen hautaustaan Vaasasta tai Oulusta.
Luin näköjään rippikirjaa vähän huolimattomasti eli Christina Medendorph näyttää kuolevan Iissä vuoden 1710 lopussa tai 1711 vuoden alussa, sillä viimeinen rippilläkäynti näyttää olevan 21.9.1710 ja kersantti Petter B. käy seuraavan kerran ripillä vasta 9.6.1711.
Nyt pitäisi siis varmistaa kuolevatko majuri Samuel Lång ja hänen vaimonsa Anna Neostadia vuonna 1703 tai 1704 Iissä vai Ruotsissa kuten on esim. wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Samuel_L%C3%A5ng
antaisi ymmärtää.
Onko tuo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389886
Juho Junnilan valtiopäiväedustus 1686 oikein sillä en löydä häntä Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä
http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm
Selatessani Oulun haudattuja tuli vastaan majuri Samuel Långin vaimon hautaus 20.10.1691
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752894
eli kyseessä on toinen vaimo Elisabet Scheder.
Sekä Samuel Lång että Anna-vaimo näyttävät kuolleen 1703, kun on kirjattu monikossa "afsomnade i Herranom".
Petter B:n rippimerkinnät päättyvät 1714, mutta ei voi olla varma, että kuoliko noihin aikoihin, vai muuttiko muualle.
Susanna-tyttären mies Jaakko NN on epävarma. Jaakko tulee Pohjois-Iin Brusilaan vävyksi v. 1707 alusta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
Arvaus: olisiko se Jaakko Juhonpk. Junnila, joka näkyy RK 1700-06 Junnilassa, mutta ei vaimoa tai lasta. Ei näy enää 1707 alkaen Junnilassa. Sopisi synt. n. 1670. Jaakko Junnila on käynyt ripillä täsmälleen samat kerrat kuin Susanna Bergenheim, 7.4. ja 30.9.1706 toisin kuin muu väki Junnilassa tai Brusilassa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389886
Sotilas Jakob näyttää palaavan isovihan jälkeen Brusilaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390271
jolloin hänellä on vaimo Susanna, tyttäret Carin ja Britha ja vävy Olof Henrichsson.
Tytär Carin avioituu Etelä-Iin Kalevaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390364
jonne myös muuttavat myöhemmin apivanhemmat Jacob Johanssson ja Susanna Pehrsdotter.
Vanha sotilas Jacob Brusila haudataan Iissä 70-vuotiaana 24.2.1740, kun taas Susanna Pehrsdotter näyttää rippikirjan mukaan kuolevan Tukholmassa 1743.
Näyttää siis tosiaan siltä, että Susanna Pehrsdotter Bergenhembin mies on alunperin Jakob Johanson Junnila eli hänen vanhempansa olisivat kirkkoväärtti Johan Påhlsson Wirkkula myöh. Junnila, k. (rk) 1710 Ii
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390039
ja hänen ensimmäinen vaimo Karin Klemetsdotter, haud. 19.5.1695 Ii, ikä 56 v, joka näkyy jo vuoden 1674 henkikirjassa
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_015_Henki.jpg
eli hän on luultavasti sama kuin Påhl Henrichssonin pojanvaimo vuonna 1663
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623032
Jakob on henkikirjan mukaan Junnilassa vielä 1702
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162301
mutta seuraavassa häntä ei näy Junnilassa 1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559707
mutta Brusilaan ilmestyy vävy Jakob ja vaimo Susanna.
Jouni Kaleva
27.10.18, 17:41
Sotilas Jakob näyttää palaavan isovihan jälkeen Brusilaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390271
jolloin hänellä on vaimo Susanna, tyttäret Carin ja Britha ja vävy Olof Henrichsson.
Tytär Carin avioituu Etelä-Iin Kalevaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390364
jonne myös muuttavat myöhemmin apivanhemmat Jacob Johanssson ja Susanna Pehrsdotter.
Vanha sotilas Jacob Brusila haudataan Iissä 70-vuotiaana 24.2.1740, kun taas Susanna Pehrsdotter näyttää rippikirjan mukaan kuolevan Tukholmassa 1743.
Näyttää siis tosiaan siltä, että Susanna Pehrsdotter Bergenhembin mies on alunperin Jakob Johanson Junnila eli hänen vanhempansa olisivat kirkkoväärtti Johan Påhlsson Wirkkula myöh. Junnila, k. (rk) 1710 Ii
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390039
ja hänen ensimmäinen vaimo Karin Klemetsdotter, haud. 19.5.1695 Ii, ikä 56 v, joka näkyy jo vuoden 1674 henkikirjassa
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_015_Henki.jpg
eli hän on luultavasti sama kuin Påhl Henrichssonin pojanvaimo vuonna 1663
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623032
Jakob on henkikirjan mukaan Junnilassa vielä 1702
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162301
mutta seuraavassa häntä ei näy Junnilassa 1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559707
mutta Brusilaan ilmestyy vävy Jakob ja vaimo Susanna.
Kyllä vahvasti näyttää olevan Junnilan Jaakko, joskin hiuksenhieno epäilyskin jää.
Jaakko Juhonpk. Junnila näyttää kärsineen vuonna 1689 moraalivajeesta, sillä silloin kastetaan hänen ja Brita Antintyttären avioton tytär Carin joka synt. 10.5.1689.
Kyseessä aviottomien lasten kasteita vuoden 1683 alusta lukien: Jacob Johansson Junnilas och Brijta Andersdotters oächta barn i Når Ijä och d. 12 dito christ. benämbd Charin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369755
Faddrar
Mattz Jöransson Plusila
Simon Bengtsson ibid
Jacob Josephsson Puuperä
Påål Wirkuises ho Marg. Jöransdr.
Matz Paackari hustro Charin Carlsdr.
Walborgh Mattsdr. Plusila
Tuo äiti voisi olla se Brita Andersdr. Tårniå, joka näkyy RK Ii 1700-06 fol. 31 Pohjois-Iin itsellisissä, mukana Britan tytär Carin, ensi ripillä 19.6.1706. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389910
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.