PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vehkalahden Pyhällön Vähän-Uskin rakuuna Pekka Juhonpoika Sundström


sippu630
26.12.14, 09:47
Pyhällön Vähän-Uskin 3/8 kokoveron, 3/8 manttaalin ja 1 tilan veroinen kruununtalo N:o 1, joka muodostui 1/4 kokoveron, 1/4 manttaalin ja 1 tilan veroisesta talosta ja sen kanssa yhdysviljelyksessä olevasta 1/8 veron ja 1/8 manttaalin talonpuoliskosta, määrättiin uudestaan rustholliksi 1727, nyt velvollisuudella varustaa rakuuna n:olla 32 Karjalan rakuunaeskadroonan Vehkalahden komppaniaan. Augmenteiksi sille osoitettiin Valkealan pitäjän Kourulan kylän talot N:o 6 (Puuskari) ja 8 (Rasi); kumpikin oli veroltaan 1/6 kokoveroa, 1/6 manttaalia ja 1 tila ja ollut verovelvollisena Vähän-Uskin rusthollille aiemminkin. [Kymin kihlakunnan maakirja 1727 ja Karjalan rakuunaeskadroonan sotilasmaakirja 1727, KA Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tilit 8781: 34v--35 ja 8783: 1087v--1088.]

Rakuunana palveli muuan Pekka Eerikinpoika 11/8 1734 asti, jolloin tämä asianomaisten suostumuksella asetti puolestaan rakuunaksi palkkamies Pekka Juhonpoika Sundströmin. Ratsuhevoseksi oli rusthollari Matti Sipinpoika esittänyt 12/9 1727 mustan ruunan, jolla oli pieni tähti. Komppanian pääkatselmuksessa Lappeenrannassa 30/8 1737 hyväksyttiin sekä rakuuna että hevonen. Rakuuna Pekka Juhonpoika Sundström oli tuolloin 24-vuotias ja 3 vuotta palvellut, ja hevonen 16-vuotias. Pekan syntymäpaikaksi mainitaan katselmusrullassa Savonlinnan lääni, mikä tarkoittanee Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin Savon puoleista osaa. [RSA Generalmönsterrullor, Karelska dragonreg. 1737: 295--298.]

Kuten teoksen Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit (2014) tauluista 10 ja 8212 sivuilla 85 ja 1236 ilmenee, Pekka Juhonpoika oli kahdesti aviossa. Hänen puolisonsa: 1) Vehkalahdella (26/9) 1736 Pyhällön Suur-Uskin rusthollarin Risto Jaakonpojan tytär Maria Ristontytär, k. 1741; 2) Vehkalahdella 7/12 1746 Summan kylän talollisen Heikki Martinpoika Sakin (k. n. 1739) leski, Pyhällön Suur-Uskilla itsellisenä asuva Valpuri Eskontytär. [Vehkalahden kuulutusmaksuluettelo 1736, KA Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tili 8812: 1184v. Perukirjat 6/12 1746 Pyhällön Uskin Maria Ristontyttären ja Summan Heikki Martinpojan jälkeen, KA Vanhan Suomen tuomiokunnat, Kymi 1742--97 n:o 176: 43--43v ja 44--44v.]

Ratsuvarustuksen lakattua seudun tultua Venäjän valtaan 1742 entinen rakuuna Pekka Juhonpoika Sundström asui perheineen itsellisenä Pyhällön Suur-Uskin talossa, jota tuolloin isännöi Risto Jaakonpojan veljenpoika Elias Eskonpoika. Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 6--9/10 1747 kruununnimismies Ernest Usk syytti useita käräjäkunnan isäntiä toimettoman väen hyysäämisestä. Pyhällön kylässä Elias Eskonpoika Uskin luona istui itsellisenä Pekka Juhonpoika vaimoineen. Pekka velvoitettiin tammikuun 1. päivään mennessä hankkimaan itselleen palveluspaikka tai tila, eikä häntä sen jälkeen saanut toimetonna hyysätä. [KA Vanhan Suomen tuomiokunnat, Kymi 1747 n:o 4: 146--154, erit. 151v (konsepti). KA Oikeuskollegion akti n:o 330: 1169--1187 (renovaatio).]

V:sta 1749 Pekka Juhonpoika asui itsellisenä Turkian kylän Jääsken (Ala-Jääsken) talossa ja v:sta 1752 samoin itsellisenä Pyhällön kylänlopussa (ehkä Mäenpään talossa) n. v:een 1764, jolloin tuli poikiensa kanssa torppareiksi Pyhällön Suur-Uskille. Pojista Antti Pekanpoika pääsi myöhemmin yhtiömieheksi ja osakkaaksi Matti Eliaanpojan hallitsemaan puoliskoon Suur-Uskin taloa.