Hedman-suku, Pieksämäki

[Sinilakki]

Onko kenellekään tietoa Pieksämäellä vaikuttaneesta Hedman-suvusta, jonka kantaisä näyttää olleen kersantti Henrik Hedman (s. noin 1669 ja k. 11.6.1739 Pieksämäki, aukeaman vasemmassa reunassa kuolinmerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604786).

Henrikin poika Carl Henriksson Hedman oli kahdiesti naimisissa, ensin Brita Putkosen ja sitten Sofia Fridlanderin kanssa. Jälkeläisiä vaikuttanee Pieksämäellä edelleen. Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa Carl Hedman mainitaan kappalainen Simon Tarvoniuksen renkiä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589106

Onko Hedmanien syvemmästä juuresta tietoa, mistä he tulivat Pieksämäellä, kuka oli Henrik Hedmanin vaimo ja onko suvulle löydettävissä syvempää juurta?

[Sinilakki]

Lähteiden esiintuomiseksi lisään tähän viestiketjuun vielä aikanaan läpikäymäni Carl Henriksson Hedmanin ja ensimmäisen vaimonsa Brita Putkosen lasten kastemerkinnät kummeineen. Pariskunta siis vihittiin toisena sunnuntaina pääsiäisen jälkeen 1722 (vihkipäivä on Dominica Misericordia), joka näyttää olleen päivämäärältään 19.4.1722: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589193
Kun ensimmäinen lapsi syntyi jo 26.8.1722 on äiti Brita ollut vihkihetkellä jo raskaana, liekö avioliitto solmittu tämä painava asia mielessä?


26.8.1722 syntynyt Henrik kastettiin 30.8.1722: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589167
Kummeina Petter Bohm, Pehr Simonsson ja Ebba Hästesko.

23.12.1724 kastetaan tytär Kirstin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589177
Kummeina Gustaf Tawastierna, Christina Tharwonius ja Beata Rÿvätär(?).

23.4.1727 kastetaan tytär Margareta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604644
Kummeina Abraham Falck, Jacob Tarvon, Margaretha Rantin(?) ja Margareta Argillander.

24.1.1735 kastetaan poika Carl: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604696
Kummeina Pär Uttriain ja Carin Putkotar.

16.9.1737 kastetaan tytär Brita: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604711
Kummeina Staffan Janhuin ja Elin Putkotar.

24.6.1740 kastetaan tytär Magdalena: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604732
Kummeina Olof Ylöin, Marg. Putkoin ja Carin Putkoin.


Poimitaan vielä harastuneisuudesta Carl Hedmanin ja Sophia Frilanderin yhteiset lapset tarkasteluun. Hedmanin ensimmäinen puoliso Brita Putkonen kuoli 15.6.1743 ja Hedman solmi uuden avioliiton 27.12.1747 Sophia Fridlanderin kanssa.

6.11.1748 kastetaan tytär Maria: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604912
Kummeina föraren Henrich Sidensnöre, Elisabeth Mollenia ja Walborg Fridlander.

19.7.1752 kastetaan tytär Eva: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604956
Kummeina Johan Linman, Carin Panain ja Judith Fridlandra.

[Julle]

<
Poimitaan vielä harastuneisuudesta Carl Hedmanin ja Sophia Frilanderin yhteiset lapset tarkasteluun. Hedmanin ensimmäinen puoliso Brita Putkonen kuoli 15.6.1743 ja Hedman solmi uuden avioliiton 27.12.1747 Sophia Fridlanderin kanssa.

6.11.1748 kastetaan tytär Maria: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604912
Kummeina föraren Henrich Sidensnöre, Elisabeth Mollenia ja Walborg Fridlander.

19.7.1752 kastetaan tytär Eva: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604956
Kummeina Johan Linman, Carin Panain ja Judith Fridlandra. >

Kiitos lisätiedoista! Minulta näyttää unohtuneen tutkia Sofian lapset!
Riitallakin olen kirjannut muutaman enemmän Pieksämäen rippikirjasta, joka on otsikoton, mutta lienee Kirkonkylästä tai sotilaslehteä, näin pikaisesti tutkien:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1744-1750_msrk_tk1420/29.htm

Vrt. liite!

Rauhallista Joulua ja sukututkimusrikasta Uutta Vuotta

[Sinilakki]

<
Poimitaan vielä harastuneisuudesta Carl Hedmanin ja Sophia Frilanderin yhteiset lapset tarkasteluun. Hedmanin ensimmäinen puoliso Brita Putkonen kuoli 15.6.1743 ja Hedman solmi uuden avioliiton 27.12.1747 Sophia Fridlanderin kanssa.

6.11.1748 kastetaan tytär Maria: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604912
Kummeina föraren Henrich Sidensnöre, Elisabeth Mollenia ja Walborg Fridlander.

19.7.1752 kastetaan tytär Eva: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604956
Kummeina Johan Linman, Carin Panain ja Judith Fridlandra. >

Kiitos lisätiedoista! Minulta näyttää unohtuneen tutkia Sofian lapset!
Riitallakin olen kirjannut muutaman enemmän Pieksämäen rippikirjasta, joka on otsikoton, mutta lienee Kirkonkylästä tai sotilaslehteä, näin pikaisesti tutkien:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1744-1750_msrk_tk1420/29.htm

Vrt. liite!

Rauhallista Joulua ja sukututkimusrikasta Uutta Vuotta

Tosiaan, osa lapsista ei ole päätynyt kastettujen kirjaan todennäköisesti koska pappi on unohtanut kirjata kasteen jälkikäteen. Lisäksi liitteeseesi huomiona, että Kirsti (Kirstin) Hedman vihittiin toiseen avioliittoonsa 4.11.1759 Vilhulan torppari Johan Asikaisen (s. 22.6.1733 Pieksämäki, Vanaja ja k. 4.2.1772 Pieksämäki Häkkilä) kanssa. Asikaisen vanhemmat olivat Steffan Grelsson Asikainen ja Anna Påhlsdotter Manninen. Isä Steffan Asikainen kuului mikkeliläisen ratsumestari Christer Eskilsson Asikaisen sukuun, isänsä Grels Asikainen lienee Christer Asikaisen pojanpoika, joskaan ei ole täysin varmaa kumman poikansa kautta.

Rauhallista Joulua Sinulle ja muillekin ketjun lukioille ja antoisia sukututkimuksia,

[Movitz]

Henkikirjassa 1693 pistää silmään Pöyhölän kylässä muuan katselmuskirjuri Hedman

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11725449

[Sinilakki]

Henkikirjassa 1693 pistää silmään Pöyhölän kylässä muuan katselmuskirjuri Hedman

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11725449

Tällä foorumilla on aiemminkin tullut esiin, että kersantti Henrik Hedmanin olleen Pieksämäen komppanian kantakirjurin virkatalon haltija ainakin 1700:

Hei,

Esi-isäni Carl Hindrichson Hedman on syntynyt n. 1700 Pieksämäellä. Siten hänen isä on todennäköisimmin Hindrich/Henrich/Henrik Hedman. Pieksämäen historiassa mainitaan että Henrik Hedman on ollut v. 1700 (-1712) Pieksämäen komppaanian katselmuskirjurin virkatalon haltia. Toisaalta v. 1694 ei Savon henkikirjoissa ollut yhtään Hedmania. Mistä voin parhaiten selvittää kuka tuo Henrik Hedman oli ja mistä hän oli Pieksämäelle tullut?

Tiedosta kiitollisena Hedu

Tämä vuoden 1693 löytö on mielenkiintoinen, ja osoittaa hänen oleskelleen alueella jo aiemmin, katselmuskirjurin ominaisuudessa! Suurkiitokset löydön esilletuonnista!

[jussipuranen]

Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa on myös
Bengt Cuneliuksen puoliso Anna Hedman

http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?rivi=36358

Onko Anna samoja Hedmanneja Henrikin kanssa?

Jussi

[Sinilakki]

Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa on myös
Bengt Cuneliuksen puoliso Anna Hedman

http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?rivi=36358

Onko Anna samoja Hedmanneja Henrikin kanssa?

Jussi

Annan nimi on itseasiassa luettu väärin, se on oikeammin Heckman (eli Häckman), vrt. alkuperäinen rippikirjamerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589093

[Sinilakki]

Pieksämäen Pyhityn kylän sotilasvirkatalossa mainitaan myös vuoden 1697 henkikirjassa katselmuskirjuri Henrik Hedman vaimoineen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11728064

Samoin henkikirjassa 1700 Henrik Hedman mainitaan vaimoineen Pyhityn kylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10548227

Ja 1701: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10545087

Mutta 1702 virkatalo näytetään pannun vuokralle ja tilaa viljelee lampuoti: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10596843

Sen sijaan näyttää tosiaan siltä, että ennen vuotta 1693 Hedman tai vaimonsa ei löydy henkikirjoista, joten lienee oletettavissa, että hän on saapunut paikkakunnalle noihin aikoihin, mutta mistä? Varhaisin maininta olisi siis edelleen tämä katselmuskirjuri Hedmanin vaimo henkikirjassa 1693 Pyhityn kylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11725449

[Sinilakki]

Kävin läpi lisäksi Suuren Pohjan sodan aikaisia katselmusluetteloita SVARin tietokannoista ja havaitsin, että kuten muukin Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentti, myös Pieksämäen kompanian katselmuskirjuri Henrik Hedman on päätynyt Riikaan 1700.

Katselmuksessa elo-lokakuulta 1700 Henrik Hedman mainitaan kompanian katselmuskirjurina, mutta ilmeisesti marraskuussa hän on karannut palveluksesta ja saanut katselmuksessa marraskuulta 1700 lisäyksen rÿmdt, ilmeisesti päivämäärällä 3.11.1700. Linkki marraskuun 1700 katselmukseen SVARin tietokannoissa: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054465_00170 (kuva katselmuksesta myös tämän viestin liitteenä)

Sitten oikeastaan jatkokysymykseen. En löytänyt Hedmania enää myöhemmistä katselmuksista ja seuraavan kerran varmasti tapaamme Hedmanin Pieksämäellä vasta lähellä kuolemaansa, hänethän haudataan 1739 Pieksäellä kersanttina - vaan tuliko karanneesta katselmuskirjurista kersantti myöhemmässä sodan vaiheessa, vai onko mies sepitellyt omiaan? Tässäpä hyviä kysymyksiä, joihin ehkä vielä joskus löytyy vastaus.

Kertauksen vuoksi "kersantti Henrik Hedmanin" hautausmerkintä 11.6.1739 Pieksämäen haudattujen luettelosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604786
Merkintä on vasemmalla sivulla, sivuttain kirjoitettuna sivun reunaan.

Pieksämäen vanhimmasta rippikirjasta Henrik Hedmania ei näytä löytyvän, joskin hänen poikansa Carl Hedman on kyllä renkinä Kirkonkylässä. Sen sijaan toisesta, 1736 alkavasta rippikirja kersantti Hedman näyttää jälleen löytyvän, joskin etunimeksi on, ilmeisesti poikaansa sekoittaen, kirjoitettu Carl Hedman, vaikka kyseessä lienee Henrik, kun kuolinaika 1739 täsmää: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016329

[Julle]

< Annan nimi on itseasiassa luettu väärin, se on oikeammin Heckman (eli Häckman), vrt. alkuperäinen rippikirjamerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589093 >


Huomasin vasta nyt, joten kommentoin, että samaa mieltä! Cunelius ja Anna Häckman, vaikka Kalle Hedmanilla oli myös tytär Anna, joka oli Heikin sisar ja naimisissa Aatami Nykäsen kanssa.

Vrt. liitteet, johon toiseen taisi tulla kirotusvirse.

Tutkimisiin

[Sinilakki]

< Annan nimi on itseasiassa luettu väärin, se on oikeammin Heckman (eli Häckman), vrt. alkuperäinen rippikirjamerkintä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589093 >


Huomasin vasta nyt, joten kommentoin, että samaa mieltä! Cunelius ja Anna Häckman, vaikka Kalle Hedmanilla oli myös tytär Anna, joka oli Heikin sisar ja naimisissa Aatami Nykäsen kanssa.

Vrt. liitteet, johon toiseen taisi tulla kirotusvirse.

Tutkimisiin

Aivan totta, Karl Hedmanilla oli tytär Anna ja poika Henrik, mutta tällä vanhimmalla Henrik Hedmanilla, joka oli siis mainittujen Annan ja Henrikin isoisä, ei tunneta muita varmoja lapsia kuin Karl. Myöskään lähialueella ei oikeastaan tunnu vaikuttavan muita sopiva Hedmaneja, jotka linkittäytyisivät katselmuskirjuri Hedmanin sukuun.

Juvan Kilpolan kylässä oli kyllä 1720-30 -luvuilla rakuuna Påhl Samuelsson Virolainen, jonka vaimo Christina Johansdotter (tai Mattsdotter) esiintyy asiakirjoissa kerran nimellä Hädman ja kerran nimellä Hetzman - patronyymin perusteella hän ei kyllä olisi katselmuskirjurin tytär, mutta toki mahdollisesti muuta lähisukua? Jos siis oli sukua ollenkaan, koska nimi Hedman esiintyy vain kerran ja sen perusteella tehtävä linkitys on hyvin huteralla pohjalla.

[Pekka Hiltunen]

Sergeant eli majoittaja tai korttelimestari ("neljänneksenmestari" - rintamalla yleensä rättimestari eli kenttävääpeli) sekä mönstrauskirjuri Henrik Hedman on luultavasti vaimoineen ja poikineen tullut täydennysmiehenä Suomen puolelle emämaasta, kun näyttää lasten kummeissakin olevan vain ruotsia puhuneita säätyläisiä. Hänet taidettiin haudata "70-vuotiaana" Pieksämäellä 11.6.1739, mikä tarkoittaa sitä, että oli "7-kymppinen" - siis noin 68-78 -vuotias kuollessaan... Henrik Hedman on kuitenkin syntynyt suunnilleen 1669, eli on Isovihan päätyttyä ollut jo aikamies, kuinka sitten ikäänsä laskeekin. Pojan, Carl Hedmanin syntymävuodeksi on kirjattu 1700, mikä sopii e.o. ajatukseen siitä - eräitten muitten päätelmien ohella - että vaimonsakin oli Ruotsin puolelta.
Sophia Eliaantytär Frilandra avioitui Carl Hedmanin kanssa 27.12.1747. 2:o avion lapset olen jättänyt etsiskelemättä (ja kopioimatta - tiedostoni koon hillitsemiseksi).

Olen kirjannut Carl Henrikinpoika Hedmanille ja Brita Putkoselle lapsia:
- Henrik, p:so Carin Paananen
- Christina, s. 1724; p:so Johan Asikainen (p:son vh:t Staffan Grelsson A. & Anna Mattsdotter Manninen
- Margeta, s. 1727
- Kaarina, s. 26.2.1730 Pieksämäki kk, k. 1794 Pieksämäki Jauhomäki; p:so P-mäellä 19.5.1750 talonpoika Erich Ryttare (16.5.1721 Jauhomäki - 1790 Jauhomäki)
- Carl
- Anna, s. 1733
- Brita, s. 1737
- Malin, s. 1740

Syntymävuodet muitten kuin esiäitini Kaarinan osalta on poimittu rippikirjasta tms., joten niissä on hiukan pelivaraa.

Brita Putkosen syntyperä on minulle jäänyt tuntemattomaksi, vaikka Putkosia tiedostostani löytyy 30 yksilöä, joten olisin tietenkin kiitollinen, jos joku olisi jyvällä Britankin suvuista!

PH

[Sinilakki]

Sergeant eli majoittaja tai korttelimestari ("neljänneksenmestari" - rintamalla yleensä rättimestari eli kenttävääpeli) sekä mönstrauskirjuri Henrik Hedman on luultavasti vaimoineen ja poikineen tullut täydennysmiehenä Suomen puolelle emämaasta, kun näyttää lasten kummeissakin olevan vain ruotsia puhuneita säätyläisiä. Hänet taidettiin haudata "70-vuotiaana" Pieksämäellä 11.6.1739, mikä tarkoittaa sitä, että oli "7-kymppinen" - siis noin 68-78 -vuotias kuollessaan... Henrik Hedman on kuitenkin syntynyt suunnilleen 1669, eli on Isovihan päätyttyä ollut jo aikamies, kuinka sitten ikäänsä laskeekin. Pojan, Carl Hedmanin syntymävuodeksi on kirjattu 1700, mikä sopii e.o. ajatukseen siitä - eräitten muitten päätelmien ohella - että vaimonsakin oli Ruotsin puolelta.
Sophia Eliaantytär Frilandra avioitui Carl Hedmanin kanssa 27.12.1747. 2:o avion lapset olen jättänyt etsiskelemättä (ja kopioimatta - tiedostoni koon hillitsemiseksi).

Olen kirjannut Carl Henrikinpoika Hedmanille ja Brita Putkoselle lapsia:
- Henrik, p:so Carin Paananen
- Christina, s. 1724; p:so Johan Asikainen (p:son vh:t Staffan Grelsson A. & Anna Mattsdotter Manninen
- Margeta, s. 1727
- Kaarina, s. 26.2.1730 Pieksämäki kk, k. 1794 Pieksämäki Jauhomäki; p:so P-mäellä 19.5.1750 talonpoika Erich Ryttare (16.5.1721 Jauhomäki - 1790 Jauhomäki)
- Carl
- Anna, s. 1733
- Brita, s. 1737
- Malin, s. 1740

Syntymävuodet muitten kuin esiäitini Kaarinan osalta on poimittu rippikirjasta tms., joten niissä on hiukan pelivaraa.

Brita Putkosen syntyperä on minulle jäänyt tuntemattomaksi, vaikka Putkosia tiedostostani löytyy 30 yksilöä, joten olisin tietenkin kiitollinen, jos joku olisi jyvällä Britankin suvuista!

PH

Pekka, Kuopion käräjillä käsitellään 22.9.1724 muuan tapausta, jossa mainitaan mm. Sigfrid Olofsson Putkosen vävy Carl Hedman. Näin ollen oli Britan isä siis ainakin Sigfrid Putkonen, muuten en ole perhepiiriin tämän tarkemmin perehtynyt. Muutakin Putkosen sukua mainitaan runsaasti. En ole koko juttua jaksanut tulkita, mutta se on muistissa kuitenkin.

Mainittu tapaus alkaa tältä tuomiokirjan aukeamalta, oikea sivu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24164130

Mutta sitä Pekka kyllä kysyisin, millä perusteella Hedman olisi täydennysmies Ruotsista? Alkuperästään on minun nähdäkseni hyvin hankala sanoa mitään varmaa, kuitenkin vain, että palveli Pieksämäen kompanien katsemuskirjurina ainakin vuodesta 1693, lähti Suureen Pohjan sotaan kompanian kanssa ja karkasi Riiassa palveluksesta marraskuussa 1700, aivan sodan alkumetreillä.

Tämän jälkeen mies näyttää palaavan Pieksämäelle isonvihan jälkeen, kersantiksi tituleerattuna, mutta täysin varma on olisi, onko karkurista koskaan kersanttia tehty tai mitä tässä välissä on tapahtunut. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että kyseessä olisi kaksi eri miestä, kun molemmat tosiaan Henrik Hedmaneja. Katselmuskirjurilla mainitaan vaimo jo henkikirjassa 1693, joka esiintyy lähteissä aina Pohjan sodan syttymiseen saakka - nimeltä häntä ei kuitenkaan näytetä mainittavan kertaakaan.

Ihan mielenkiinnosta kuulisin tarkempaa selitystä teoriallesi?

[Pekka Sipari]

Mulla Brita Putkosen suku jäänyt selvittämättä eikä Putkosten sukukirjakaan tunne.

Omissa tauluissa Brita on syntynyt , s. 1703, k. 15.6.1743 kk P:m:. En tiedä enkä muista mistä olen saanut. Varmaan sukuforumin kirjoitteluista

TAULU 1718
Anders Matinp. Ryttare s. n. 1670, rusthollari Pieksämäen Jauhomäessä, k. 10.4.1753 P:m: (isä: Matti (Matts) Laitinen)
Pso I Maria Hänninen, s. 1683, k. 1733 P:m: Jauhomäki ?
Pso II. Margareta Ainolainen (Ainolatar) s. 18.7.1690 Riihelä (isä Michel Ainolainen)
Vih. 14.9.1733 Enk: And: Ryttare ja E:a Marg: Ainolatar
P:m: rk. 1735-50 kuva 29, 1750-57 kuva 121
Lapsia I:
Anna s. n. 1710. dr E Anna Siatarson ja Pohl Mannin
Carin s. n. 1712
Maria s. n. 1714 (gift i Wilhula)
Lisa s. n. 1716
Anders s. 1717 k. 4.5.1798 Jauhomäki 4 Suonenjoki
Pso. Wendela Cnutitar s. 1721 k. 25.1.1796
Vih. 23.3.1740 (Jauhom: Anders And:son P. Wend: Knutitar Suontie)
Lapsia:
Maria s. 9.4.1741
Andreas s. 21.2.1744
Anna s. 3.4.1746
Helena s. 4.7.1748 Jauhomäki, k. 6.5.1787 Surnomäki
Pso. Johani Ylönen
Vih. 10.12.1769 (P:m: Johani Ylönen, talonpoika, s. 28.5.1752 Surnomäki P:m:, k. 22.6.1812 (Tauluun 500)
Susanna s. 29.10.1750
Eva s. 10.3.1753
Margeta s. 23.7.1755
Bengt s. 30.5.1760
Elisabet s. 7.8.1761
Justina s. 2.1.1765
Brita s. 1722
Pso. Johan Samuelis. Silvast
Vih. 28.12.1743 (Wilhula Johan Samuelis. Silvast ja P. Brita Ryttare Jauhomäki)
Lapsia:
Catharina s. 29.9.1744 Wilhula
Elisabet s. 17.8.1746
Johannes s. 24.9.1751
Erik. s. 16.5.1721 Jauhomäki, k. 1790 Jauhomäki P:m:
Pso. Karin Hedman, s 26.2.1730, k 1794
Vih.19.5.1750 (Jauhomäki B:de s. Erich Ryttari ja B:de dr. Carin Carlsdr. Hedman Kyrkby (vht. Carl Henrikss. Hedman s. 1700 Pyhitty Purala, k. 1767 P:m: kk 1 ja Brita Putkonen, s. 1703, k. 15.6.1743 kk P:m:)
Anders s. 4.4.1753 Jauhomäki, talonpoika, k. 23.3.1824
jauhomäki 4 Suonenjoki,
Pso. Brita Halonen s. 11.3.1755 Halola, talontytär, k. 18.3.1809 Jauhomäki (vht. Lauri Laurinpoika Halonen, s. 13.4.1730 Rautalampi Halola ja Lisa Olofintytär Laitinen, s. 1.1.1731 Mustola)
Vih. 9.5.1773 P:m:

[Pekka Sipari]

Tuo alku on vähintäänkin epävarma olen merkannut Anders Matinpoika Ryttaren isäksi Matti Laitisen, mutta sitä ei kukaan ole pystynyt todentamaan (muuta kuin että vaikuttaneet Jauhomäen tuntumassa).

Muitakin virhetulkintoja voi olla. Harmi kun kopiointi heitti nuo sisennykset pois ja jää hankalaksi tuo selvittely taulusta kuka kenenkin lapsi oli, mutta toivottavasti saatte selvää ja koorjaatte jos mulla on jotain päin pprinkkalaa

Pekka

[Pekka Hiltunen]

Pekka, Kuopion käräjillä käsitellään 22.9.1724 muuan tapausta, jossa mainitaan mm. Sigfrid Olofsson Putkosen vävy Carl Hedman. Näin ollen oli Britan isä siis ainakin Sigfrid Putkonen, muuten en ole perhepiiriin tämän tarkemmin perehtynyt. Muutakin Putkosen sukua mainitaan runsaasti. En ole koko juttua jaksanut tulkita, mutta se on muistissa kuitenkin.

Mainittu tapaus alkaa tältä tuomiokirjan aukeamalta, oikea sivu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24164130

Mutta sitä Pekka kyllä kysyisin, millä perusteella Hedman olisi täydennysmies Ruotsista? Alkuperästään on minun nähdäkseni hyvin hankala sanoa mitään varmaa, kuitenkin vain, että palveli Pieksämäen kompanien katsemuskirjurina ainakin vuodesta 1693, lähti Suureen Pohjan sotaan kompanian kanssa ja karkasi Riiassa palveluksesta marraskuussa 1700, aivan sodan alkumetreillä.

Tämän jälkeen mies näyttää palaavan Pieksämäelle isonvihan jälkeen, kersantiksi tituleerattuna, mutta täysin varma on olisi, onko karkurista koskaan kersanttia tehty tai mitä tässä välissä on tapahtunut. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että kyseessä olisi kaksi eri miestä, kun molemmat tosiaan Henrik Hedmaneja. Katselmuskirjurilla mainitaan vaimo jo henkikirjassa 1693, joka esiintyy lähteissä aina Pohjan sodan syttymiseen saakka - nimeltä häntä ei kuitenkaan näytetä mainittavan kertaakaan.

Ihan mielenkiinnosta kuulisin tarkempaa selitystä teoriallesi?

Suurkiitokset Putkosiin liittyvistä tiedoista, joitten ansiosta saatan ehkä jopa saada Sigfrid Olofssonin omille paikoilleen tunnetummissa Putkosissani - tai sitten tulee jatkokysymyksiä.

N.s. kersantti eli sergeant oli alin aliupseerinarvo, jonka saattoi saavuttaa sillä, että oli syntynyt Ruotsin puolella ja lisäksi osasi lukea ja kirjoittaa - sekä ehkä vähän laskeakin.

Baltiassa ei Ruotsilla ollut riittävästi maavoimia, kun sota Tanskaa ja Puolaa vastaan oli toivoton yritys; Venäjän liityttyä sotaan Pietari Suuren rakennuttamalla Itämeren-laivastollaan oli peli pelattu. Jo v. 1700 oli Riiassa Ruotsin vastaisella liittokunnalla murskaava ylivoima jolloin sotamiehet, varsinkin upseerit, menettelivät kruunun kannalta oikein - ja ehkä käskystäkin - karkaamalla ja pyrkimällä emämaahan materiaali- ja miestappion välttämiseksi: näinhän Suomenlahdellakin jouduttin merivoimien osalta lopulta menettelemään. Suomesta kuljetettiin aktiivisesti emämaahan majoitettaviksi ja ruokittaviksi kaikki kynnelle kykenevät siviilit - ei vain aatelisto, papisto ja porvaristo, vaan jopa varakkaimmat talonpojat, ja saariston ja rannikon väki purjehti omin kauppa-aluksin hankkien hiukan tulojakin kuljettamalla pakolaisia esim. Kustavin Vuosnaisista Brändöön ja edelleen Ahvenanmaan saaristoa pitkin Eckeröön ja Tukholmaan.

Sodan kulku ei vaikuta siihen tosiseikkaan, että Carl syntyi kuninkaan kaimana juuri 1700. Kun majoitusmestari oli luku- ja kirjoitustaitoinen ja toimi mönstrauskirjurina jo 1693, on hänen vaimonsa epäilemättä ollut n.s. säätyläistöstä, ja kun Henrikin ikä huomioidaan, on vaimokin luultavasti ollut Ruotsin puolelta. Uskallan arvioida, ettei Hedman puhunut montaakaan sanaa suomea - vaikkapa jo e.o. kummiluetteloa tapailemalla. En ainakaan minä ole kyennyt yhdistämään Hedmania mihinkään tunnettuun suomalaiseen sukuun, vaikka olen koettanut vanhoja sukukirjoja sillä silmällä tarkastella. Kyllähän ratsumiehiä ja sotamiehiä täydennysmiehinä lähetettiin sodan päätyttyä Hämeeseenkin, mutta kielimuuri on luku- ja kirjoitustaidottomien kohdalla varmaankin toiminut ainakin suhteellisena lisääntymis- eli ekologisena esteenä...
PH

[Pekka Hiltunen]

Tuo alku on vähintäänkin epävarma olen merkannut Anders Matinpoika Ryttaren isäksi Matti Laitisen, mutta sitä ei kukaan ole pystynyt todentamaan (muuta kuin että vaikuttaneet Jauhomäen tuntumassa).

Muitakin virhetulkintoja voi olla. Harmi kun kopiointi heitti nuo sisennykset pois ja jää hankalaksi tuo selvittely taulusta kuka kenenkin lapsi oli, mutta toivottavasti saatte selvää ja koorjaatte jos mulla on jotain päin pprinkkalaa

Pekka

Esi-isieni, Anders Andersson (1717-4.5.1798) ja Eric Andersson (16.5.1721- 1790) Ryttaren isä oli Anders Matsson Ryttare (1670-10.4.1753), jonka 1:o p:so Maria Hänninen kuoli 1733. Anders Mattsinpoika Ryttaren vanhemmiksi olen kirjannut Matts Laitisen (~1650- <1722) ja Anna Karjalaisen (s n 1650). Matts Henriksson on mahdollisesti ollut ratsastilallinen tai ratsumies, ja täällä käydyn keskustelunkin perusteella olen sijoittanut hänen isäkseen siis ratsumies Henrik Laitisen (k < 1722 [?]).
PH

[Pekka Sipari]

Kiitos kaima,

Mullakin oli tuo Anna Karjalainen, jolla aiemmasta aviosta tyttö Anna Siatar

Pekka

[Sinilakki]

Kiitos molemmilla Pekoille mielenkiintoisista faktoista keskusteluun.

Mitä tuohon Hedmanian alkuperään tulee, ruotsalaisuus toki on hyvin mahdollista. Lisäksi Varsinais-Suomessa kyllä vaikutti sotilas/virkamies Hedmaneja jo 1700-luvun alussa, se olisi toinen mahdollinen yhteys.

Mielenkiintoista olisi saada suvusta DNA-testi, se ainakin voisi antaa tarkempaa vihiä alkuperästä.

[Pekka Sipari]

Paltakseni Brita Putkoseen niin ollut aika nuorena piikomassa tuolla krikonkylässä Siis en usko oikein tuohon, että isä olisi Sigfrid?. Mikäli katsoo Putkos-kummeja niin pitäisi liittää (jos sukua) tuonne Vehmaskylän Putkosiin (Lars Putkonen ja Elina Leikas), jotka saivat sitten lapsia myös Surnomäellä ja Pyhityssä Tosin noiosta vanhimmista rk en löytänyt Britaa (ehkä oli jo piikomassa)

Pekka

[Sinilakki]

Paltakseni Brita Putkoseen niin ollut aika nuorena piikomassa tuolla krikonkylässä Siis en usko oikein tuohon, että isä olisi Sigfrid?. Mikäli katsoo Putkos-kummeja niin pitäisi liittää (jos sukua) tuonne Vehmaskylän Putkosiin (Lars Putkonen ja Elina Leikas), jotka saivat sitten lapsia myös Surnomäellä ja Pyhityssä Tosin noiosta vanhimmista rk en löytänyt Britaa (ehkä oli jo piikomassa)

Pekka

Carl Hedman mainitaan jokatapauksessa Kuopion käräjillä vuonna 1724 Sigfrid Olofsson Putkosen vävyksi - joka on vahvempi yksittäistodiste kuitenkin kun mikään muu mitä meillä on tällä hetkellä saatavilla.

Oikeusjutussa mainitaan myös Sigfridin veljiä yms. Putkosen sukupiirin jäseniä, joten pitäisin sitä varsin vahvana aihetodisteena.

[Julle]

< Brita Putkoseen niin ollut aika nuorena piikomassa tuolla krikonkylässä >

No jos 1721 - 24 niin piika Riitta Putkotar on ollut 18 - 21 vuotias? Kirkossa käynnit sopivat aika hyvin yksiin ennen vihkimistä 19.4.1722? Näyttäisi etä myöhemmin siirretty Kallen vaimoksi? Isästä ei ole hajuakaan http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/5.htm

Tutkimisiin

[Pekka Hiltunen]

< Brita Putkoseen niin ollut aika nuorena piikomassa tuolla krikonkylässä >

No jos 1721 - 24 niin piika Riitta Putkotar on ollut 18 - 21 vuotias? Kirkossa käynnit sopivat aika hyvin yksiin ennen vihkimistä 19.4.1722? Näyttäisi etä myöhemmin siirretty Kallen vaimoksi? Isästä ei ole hajuakaan http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/5.htm

Tutkimisiin

Minulla on Britan syntymävuodeksi jostain poimittuna 1703. Hänen isänsä on voinut olla Mikkelin puolelta, kun alla oleva Maria sopisi Britan sisareksi:

Mikkeli - S:t Michel - kastetut

Isän etunimi: SI => Sampson, Sigfrid, Simon, Sig:, Sidfrid
Isän sukunimi: PU => Puhakka, Pulkkinen, Pulkkonen, Puolakka, Puranen, Purtinen, Putkonen, Puumalainen, Puurtinen, Puttoinen, Pulliainen, Pulliain, Pujoin, Puickoinen, Pucki, Pulcki, Putkinen, Puickoin, Pumalainen, Pulki, Puikoin, Pullian, Puuko, Pucko, Puriuin, Pullin, Puucko, Purtoin, Puukoin, Pulckin (Hännin), Puko, Puikoin el: Eklöf, Pumelin, Purtin, Pustinen, Puikoin el: Örnberg, Pundera, Pundin, Puaranen, Pullijain, Pulljain, Puikoinen, Pulckin ell: Biörk, Puljain, Puolain, Pupoin, Puhaka, Pulljainen, Pulcckinen, Puickonen, Puponen, Puckonen, Pullinen, Puikonen, Puhakain, Puroin, Purhonen, Purssiain, Pupponen, Pullioin, Purki, Puckain, Puns, Puliain, Puppain, Punct, Pultberg, Puttoin, Pulsk, Puttberg, Puskalainen, Puikuin, Puko tai Hytiäin, Puckoin, Putberg eller Asikainen, Pukoin, Pulski, Pusoin, Puur, Pursiö, Puuppoin, Puckin, Puutin ?, Purdoin, Purs, Puder, Purss, Pud, Purhoin, Puupoin, Pulliain el: Pamp, Pulkin , Rahikain, Puskin, Pust, Pursiå, Puppoin, Pullain, Pullikain, Puiko, Puko Fält, Puikkoin, Puuroin, Pullkkin, Puikkonen, Puukko, Puupponen, Puronen, Pummi, Puolalain, Puuskoin, Pukkain, Pursiain, Puokari, Puoponen, Puuponen, Puruin, Pumalin, Pulckin e:r Biörck, Pursin, Puickoses, Pulliais, Pundain, Pumalaises, Pullians, Pullias, Pulliains, Puuckos, Putkins, Pulkises, Puttain, Puliais, Puikoins, Pulkais, Pulkis, Pulliaises, Puliains, Puuckoises, Puuckoin, Puukolainen, Puikoises, Pulckises, Purtises, Pulljaises, Purdises, Pulljains, Puukos, Pukara, Pulckins Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/70bwiv?fi+0332+kastetut+580)1699 13.3.1699 - Sigfredh Puttoinen - - Maria
PH

[Pekka Sipari]

Terve,
Sinilakki puhui että muutakin Britan sukupiiriä mainuttu. Siis ketä ? ehkä olisi johtolanka. Olof ei liene hyvä johtolanka koska noita Putkosten suvussa piisaa. Toisaalta noilta ajoilta (1600 ja eteenpäin) ei edes Vehmas kylän Olofin kaikki poikia tiedetä nimiltä ? Ehkä on taas selvittämätön tapaus, mutta ei saa menettää toivoa, että joskus jostain "Putkahtaa"

Pekka

[Pekka Hiltunen]

Terve,
Sinilakki puhui että muutakin Britan sukupiiriä mainuttu. Siis ketä ? ehkä olisi johtolanka. Olof ei liene hyvä johtolanka koska noita Putkosten suvussa piisaa. Toisaalta noilta ajoilta (1600 ja eteenpäin) ei edes Vehmas kylän Olofin kaikki poikia tiedetä nimiltä ? Ehkä on taas selvittämätön tapaus, mutta ei saa menettää toivoa, että joskus jostain "Putkahtaa"

PekkaNo, kysyn sitten Sinilakilta.

[Sinilakki]

No, kysyn sitten Sinilakilta.

Hei Pekat ja muut! Mainittu Kuopion oikeusjuttu vielä uudelleen linkattuna: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24164130 (alkaa oikean sivun alareunasta)

Kyseessä siis Kuopion käräjät 22.9.1724, Karl Hedman ja Brita Putkonen oli vihitty jonkin aikaa aikaisemmin 1722.

Jutussa vilisii myös runsaasti Hartikaisen -sukuisia, mutta Putkosia osuu silmään ainakin mainittu Karl Hedmanin appiukko Sigfrid Olofsson Putkonen, lisäksi Johan Olofsson Putkonen Längelmäen kylästä. Sitten ilmeisesti myös Sigfrid Casparsson(?) Putkonen (jotka siis mainitaan jo seuraavalla aukeamalla). Äkkiseltään ei nyt näin yön tunteina muita osunut silmään, mutta sopii itsekkin tutkailla jos siltä tuntuu.

En ole koko oikeusjuttua käynyt läp, koska se ei Hedmanien tutkimuksen kannalta selvästi ole kovin relevantti, mutta liittyy toki sukupiiriin. Pitänee perehtyä, kunhan ennättää.

[Päivi Kauranen]

Hei, onko jutussa varmasti Carl Hedman? pikaisesti lukien saan siitä Carl Halonen.

[Sinilakki]

Hei, onko jutussa varmasti Carl Hedman? pikaisesti lukien saan siitä Carl Halonen.

Hei, uudelleen tarkastellen kyseessä tosiaan lienee Carl Halonen. Sain lisäksi linkanttuna jutussa viitatun vuoden 1710 tapauksen, joka myös osoittaa kyseessä olevan Carl Halonen. Jutta täällä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24163152 (aukeaman vasen puoli, ylin juttu)

Kiitoksia huomioista!

[Pekka Hiltunen]

Täytynee palata lähtöruutuun Carl Henrikssonin 1:o puolison osalta, vaikka olisi se Längelmäen Brita muuten sopinutkin ainakin minun kaavioihini useine Putkosineen. Carl Henriksson oli talollinen Pyhityssä (kai Puralan kylässä) ja isänsä jonkin sortin säätyläinen aliupseerina ja kirjurina. Carlin 2:o avio Sofia Frilandran kanssa antaa aihetta kysyä, että oliko ehkä Brita Putkosenkin isä / suku sellaisissa asemissa, että mainitaan, jollei paikallishistorioissa, niin ainakin käräjillä.
J.J. Markkanen ansaitsee kuitenkin kiitokset yrityksestään selvittää sotkuista kuvaa pöytäkirjasivusta!
PH

[Sinilakki]

Täytynee palata lähtöruutuun Carl Henrikssonin 1:o puolison osalta, vaikka olisi se Längelmäen Brita muuten sopinutkin ainakin minun kaavioihini useine Putkosineen. Carl Henriksson oli talollinen Pyhityssä (kai Puralan kylässä) ja isänsä jonkin sortin säätyläinen aliupseerina ja kirjurina. Carlin 2:o avio Sofia Frilandran kanssa antaa aihetta kysyä, että oliko ehkä Brita Putkosenkin isä / suku sellaisissa asemissa, että mainitaan, jollei paikallishistorioissa, niin ainakin käräjillä.
J.J. Markkanen ansaitsee kuitenkin kiitokset yrityksestään selvittää sotkuista kuvaa pöytäkirjasivusta!
PH

Toisaalta esikoislapsen ja Carl Hedmanin sekä Brita Putkosen vihkipäivää katsellessa ei voi jäädä huomaamatta se, että vihille on menty "pieniin päin" - välttämättä siis Britan syntyperällä ei olisi niin suurta merkitystä, jos vahinko on jo päässyt käymään ja lapsi ollut tuloillaan? Eikä Hedmankaan näyttänyt tuossa vaiheessa mikään säätyläinen olevan, kun työskenteli renkinä Kirkonkylässä.

[Pekka Hiltunen]

Toisaalta esikoislapsen ja Carl Hedmanin sekä Brita Putkosen vihkipäivää katsellessa ei voi jäädä huomaamatta se, että vihille on menty "pieniin päin" - välttämättä siis Britan syntyperällä ei olisi niin suurta merkitystä, jos vahinko on jo päässyt käymään ja lapsi ollut tuloillaan? Eikä Hedmankaan näyttänyt tuossa vaiheessa mikään säätyläinen olevan, kun työskenteli renkinä Kirkonkylässä.
Voi olla, että on ollut tässä harhalaukaus, mutta "sääytkierron" uhkava aallonpohja väistyi aviolla Sofian kanssa, jonka isä oli pappissukua mol. van:h puolelta - olikohan appi voimissaan vielä tämän avion aikana?

Torppaa asuminen ei Etelä-Savossa ehkä ollut yhtä suuri synti kuin niillä paikkakunnilla, joilta säätyläiset melkein kokonaan puuttuivat. Rengiksi on taas voitu kutsua jopa aatelisnuorukaista, kun on jokin titteli täytynyt kirjata "tyhjäntoimittajillekin". Kirkonkylässä ei rengillä välttämättä ollut merkittäviä työvelvollisuuksia. Minulla on Kallen tittelinä "talollinen" - tuliko se mahdollinen talo sitten anopin Maria Häggin vai Frilanderien suvulta saattaa olla epäolennaista. Lisäksi on joskus torppakin voinut olla sukulaisten hallussa niin, että tuoton sai ehkä heti voudin jälkeen leikkaamattomana. Etelä-Savossa on rusthollareitten ja talollisten välejä kuvattu samalla tavoin "välittömiksi", vaikka ainakin vanhimpien lasten osalta aviopuoliso yleensä kuitenkin oli hänkin rusthollista, kun nuorimmat ajautuivat alimpiinkin yhteiskuntaryhmiin kuten muutkin talonpojat ja -tyttäet monilapsisissa perheissä.

Maria Häggin suku on jäänyt minulla vähemmälle huomiolle, mutta Häkkisiä kuitenkin on suvuissa kosolti. Ovatko Häkkiset Häggien jälkeläisiä vai heidän entisiä raivioitaan herneellä tai pavuilla typettäneitä "uudisasukkaita"?

PH

[Julle]

< Toisaalta esikoislapsen ja Carl Hedmanin sekä Brita Putkosen vihkipäivää katsellessa ei voi jäädä huomaamatta se, että vihille on menty "pieniin päin" - välttämättä siis Britan syntyperällä ei olisi niin suurta merkitystä, jos vahinko on jo päässyt käymään ja lapsi ollut tuloillaan? Eikä Hedmankaan näyttänyt tuossa vaiheessa mikään säätyläinen olevan, kun työskenteli renkinä Kirkonkylässä. >

Hei!

Missä tuo renki on asiakirjoissa mainittu? Minulla on vain sotilas ja myöhemmin oli talollinen. Mutta jos Kalle olikin rakuuna (dragon), kun isäkin oli sotilas ja missähän ratsuväessä?

Tutkimisiin

[Päivi Kauranen]

Mitä Carl Hedman on tässä puuhaillut? Kirkkokurin alaisten luettelo 1721-25, Pieksämäki
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=38159958

[Pekka Hiltunen]

< Toisaalta esikoislapsen ja Carl Hedmanin sekä Brita Putkosen vihkipäivää katsellessa ei voi jäädä huomaamatta se, että vihille on menty "pieniin päin" - välttämättä siis Britan syntyperällä ei olisi niin suurta merkitystä, jos vahinko on jo päässyt käymään ja lapsi ollut tuloillaan? Eikä Hedmankaan näyttänyt tuossa vaiheessa mikään säätyläinen olevan, kun työskenteli renkinä Kirkonkylässä. >

Hei!

Missä tuo renki on asiakirjoissa mainittu? Minulla on vain sotilas ja myöhemmin oli talollinen. Mutta jos Kalle olikin rakuuna (dragon), kun isäkin oli sotilas ja missähän ratsuväessä?

Tutkimisiin
Siis dg tai drag eikä drg
PH

[Hedu]

Katselmuskirjuri Henrik Hedman on esi-isäni, ei tosin suorassa mieslinjassa, vaan niin että äitini oli Hedman.
Jos esitetyn DNA-tutkimuksen haluaisi tehdä, mistä se kannattaisi pyytää, mikä tutkimus spesifisti ja mikähän mahtaisi olla oletettu hinta?

Kyssyy Hedu

[Pekka Sipari]

Terv minä otin tuon pienen paketin lähisukulaisista Family finderin kautta se maksoi noin 100€. Voit katsoa hintaa googlettamalla ff dna

Pekka

[Sinilakki]

Katselmuskirjuri Henrik Hedman on esi-isäni, ei tosin suorassa mieslinjassa, vaan niin että äitini oli Hedman.
Jos esitetyn DNA-tutkimuksen haluaisi tehdä, mistä se kannattaisi pyytää, mikä tutkimus spesifisti ja mikähän mahtaisi olla oletettu hinta?

Kyssyy Hedu

Hei Antti, Pekan mainitsema FF (FamilyFinder) -testi on tosiaan edullisin, ja kertoo omista geeneistäsi paljonkin, muttei välttämättä yhtään mitään varhaisimmist Hedmaneista. Geenit kuitenkin periytyvät autosomaalisesti sikin sokin ja voi olla, ettei joltain esivanhemmaltaan ole perinyt yhtään mitään.

Y-kromosomi sen sijaan periytyy isältä pojalle ja Hedman-suvun suoran mieslinjaisen jälkeläisen testaus johtaisi siis myös vanhimman Henrik Hedmanin isän jäljille - tai ainakin antaisi suuntaa, mihin se voisi johtaa. Y-testit ovat himpun verran kalliimpia, mutta usein todella mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.

Terveisin,

[Pekka Hiltunen]

Mitä Carl Hedman on tässä puuhaillut? Kirkkokurin alaisten luettelo 1721-25, Pieksämäki
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=38159958
Kun Carl mainitaan torpparina, lienee hän jo aviossa (vih. 1722) ja kyseessä on huorinteko mainitun Aunen kanssa - muussa eli siinä toisessa tapauksessa on rikosnimike salavuoteus.
PH

[Sinilakki]

< Toisaalta esikoislapsen ja Carl Hedmanin sekä Brita Putkosen vihkipäivää katsellessa ei voi jäädä huomaamatta se, että vihille on menty "pieniin päin" - välttämättä siis Britan syntyperällä ei olisi niin suurta merkitystä, jos vahinko on jo päässyt käymään ja lapsi ollut tuloillaan? Eikä Hedmankaan näyttänyt tuossa vaiheessa mikään säätyläinen olevan, kun työskenteli renkinä Kirkonkylässä. >

Hei!

Missä tuo renki on asiakirjoissa mainittu? Minulla on vain sotilas ja myöhemmin oli talollinen. Mutta jos Kalle olikin rakuuna (dragon), kun isäkin oli sotilas ja missähän ratsuväessä?

Tutkimisiin

En huomannutkaan viestiäsi kuin vasta nyt.

Mutta kyllä Carl Hedman tosiaan löytyy nimenomaan renkinä (dräng) Pieksämäen vanhimmasta, 1721 alkavasta rippikirjasta.

Hän on Kirkonkylässä kappalainen Simon Tarvoniuksen renkinä, seuraavan aukeaman oikeanpuoleisella sivulla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589106

[eeva häkkinen]

Maria Häggin suku on jäänyt minulla vähemmälle huomiolle, mutta Häkkisiä kuitenkin on suvuissa kosolti. Ovatko Häkkiset Häggien jälkeläisiä vai heidän entisiä raivioitaan herneellä tai pavuilla typettäneitä "uudisasukkaita"?

PH

Ainakin eräs pieksämäkeläinen ruotusotilas, Tuomas Häkkinen, Hägg, kuoli pikkuvihan Lappeenrannan valtauksessa ja jätti jälkeensä Häkkisiä, joita oli elossa vielä 1800-luvun lopulla. Leski ja lapset muuttivat kuitenkin Mikkelin puolelle ja vaikuttivat siellä. Tuomaan isä Sigfrid Laurinpoika Häkkinen oli myös sotilas, mutta palveli omalla nimellään eivätkä muut Pieksämäen Hägg-nimiset sotilaat olleet siviilinimeltään Häkkisiä.

Sellaista ilmiötä, että mies olisi Suur-Savossa ottanut talon tai sen entisen asukkaan nimen sukunimekseen, en ole koskaan tavannut. Kun sukunimetön mies tuli Savoon, täytyi hänen tietysti saada sukunimi, mutta silloinkaan se ei ollut uuden vaan entisen asuinpaikan nimi.

[Pekka Hiltunen]

Sellaista ilmiötä, että mies olisi Suur-Savossa ottanut talon tai sen entisen asukkaan nimen sukunimekseen, en ole koskaan tavannut. Kun sukunimetön mies tuli Savoon, täytyi hänen tietysti saada sukunimi, mutta silloinkaan se ei ollut uuden vaan entisen asuinpaikan nimi.
Kiitos tästä arvokkaasta tiedosta, Eeva!
PH

[Halo]

Savon Hedmanit ovat kiinnittäneet huomioni, kun olen yrittänyt selvittää isoisoisäni August Halosen isää. Isälinjani kuuluu ryhmään R1a-YP1137 > BY30629 > BY35648, jonka leviämiskeskus näyttää olleen Balttian huudeilla. August syntyi 1863 Suonenjoki 13:ssa, ja samassa talossa on asunut Hedmaneja, jotka olivat kersantti Henrik Hedmanin jälkeläisiä.

Hedman saattaa olla ruotsalainen muoto nimestä Heideman. Niinpä olen uteliaisuuttani tehnyt haun Heideman-nimellä FTDNA:ssa ja MyHeritagessa. Osumia tulee yhteensä melko paljon, ja niitä on sekä Suomesta, Ruotsista että Virosta. Nimi on ollut Ruotsissa myös muodossa Hedmansson ja Virossa Heidman sekä Heyman.

Suomen Heideman-osumat (toistakymmentä) tulevat pääasiassa pariskunnasta Erik Wilhelm Tawaststjerna ja Anna Elisabet von Heideman. Edustettuna on myös aviopari Jacob Boisman ja Wilhelmina von Heideman. Yhteinen nimittäjä näille suomalaisille on nimenomaan sukunimi von Heideman.

Ruotsalaisilla Heideman-osumilla on lähes kaikilla sukupuussa Hans Stuart, jonka vanhemmat olivat Anders Stuart ja Margareta Hansdotter Heideman. Hans Stuartilla oli kaksi vaimoa: Elisabet Örnström ja Sofia Uttermark, ja sukulaisosumiani löytyy molempien vaimojen jälkeläisistä.

On siis mahdollista, että Savon Hedmanit ovat Heidemaneja, jotka ovat tulleet Suomeen Virosta tai Ruotsin kautta. Toisaalta on myös mahdollista, että kaikki tuo edellinen jaarittelu on vain ryhmä löyhiä yhteensattumia.

[Halo]

Anders Hansson Stuartin (s. 1589) ja Hans Stuartin (s. 1665) välistä oli jäänyt pois yksi sukupolvi, nimittäin Johan Anders Stuart (s. 1628) ja Anna von der Knop. En muista, oliko kyseinen virhe jossain FTDNA:n sukupuussa.

[Pekka Hiltunen]

Savon Hedmanit ovat kiinnittäneet huomioni, kun olen yrittänyt selvittää isoisoisäni August Halosen isää. Isälinjani kuuluu ryhmään R1a-YP1137 > BY30629 > BY35648, jonka leviämiskeskus näyttää olleen Balttian huudeilla. August syntyi 1863 Suonenjoki 13:ssa, ja samassa talossa on asunut Hedmaneja, jotka olivat kersantti Henrik Hedmanin jälkeläisiä.

Hedman saattaa olla ruotsalainen muoto nimestä Heideman. Niinpä olen uteliaisuuttani tehnyt haun Heideman-nimellä FTDNA:ssa ja MyHeritagessa. Osumia tulee yhteensä melko paljon, ja niitä on sekä Suomesta, Ruotsista että Virosta. Nimi on ollut Ruotsissa myös muodossa Hedmansson ja Virossa Heidman sekä Heyman.

Suomen Heideman-osumat (toistakymmentä) tulevat pääasiassa pariskunnasta Erik Wilhelm Tawaststjerna ja Anna Elisabet von Heideman. Edustettuna on myös aviopari Jacob Boisman ja Wilhelmina von Heideman. Yhteinen nimittäjä näille suomalaisille on nimenomaan sukunimi von Heideman.

Ruotsalaisilla Heideman-osumilla on lähes kaikilla sukupuussa Hans Stuart, jonka vanhemmat olivat Anders Stuart ja Margareta Hansdotter Heideman. Hans Stuartilla oli kaksi vaimoa: Elisabet Örnström ja Sofia Uttermark, ja sukulaisosumiani löytyy molempien vaimojen jälkeläisistä.

On siis mahdollista, että Savon Hedmanit ovat Heidemaneja, jotka ovat tulleet Suomeen Virosta tai Ruotsin kautta. Toisaalta on myös mahdollista, että kaikki tuo edellinen jaarittelu on vain ryhmä löyhiä yhteensattumia.
Äsken osui jostain silmiini amerikkalainen "Heydeman". Minulla on Familytreessä noin 10 000 osumaa eli matchia, joista lähes kaikki parin viimeisimmän sivun etäserkuista ovat, jolleivät omalta nimeltään Stewardeja, niin ainakin tämmöisten jälkeläisiä nimiluetteloittensa perusteella. Hedman-jakson etsiminen tästä väestä on jokseenkin toivotonta, vaikka sitten olisi ollut 1500-luvulla yhteyksiä Stuartien ja Heidemanien välillä. Yhdenkertaisesti esiintyvä Hedman sekvensseineen muitten savolaissukujeni joukossa edellyttäisi kai robottia jaksojen analysoimiseksi. Joka tapauksessa on Heideman-hypoteesisi ajattelemisen arvoinen!
PH

[Halo]

Takaisin tähän muutaman vuoden takaiseen ketjuun. Henrik Hedman tunnettiin armeijassa tosiaankin sukunimellä Heideman.

https://www.rajapuro.net/savojr/pieksamaki/pieksamaki_riika_1700_8.html

Y-DNA Tracker sijoittaa haploni Pihkovan alueelle Viron itäpuolelle, joten August Halosen isän suku lienee jostain sieltä päin. Jospa Augustin isä joskus selviää, vaikka homma alkaa tuntua ikuisuusprojektilta.

[Pekka Hiltunen]

Olen kaiketi foorumilta tai ehkä jolta kulta jäseneltä saanut tiedot tästä Heidemannista. Pieksämäen Pyhityn Puralan isäntä Carl Henrikinpoika Hedman, s. ~1700 - k.1767 Pieksämäki kk1, isä Henrik Hedman/ Heideman, ~1669 - 11.6.1739 : avio 1-o 1722 Brita Putkonen s. 1703, k. 15.6.1743 Pieksämäki kk; avio 2-o 27.12.1747 Sophia Fridlander s. 1709 Pieksämäki Pyhitty. Nähtävästi Frille-suvun Friedlanderia on foorumilla käsitelty.
Olen omin päin sijoittanut Riian katselmuskirjuri Henrik Hedmanin/ Heidemanin syntymän Ruotsin Liivinmaalle ja Riikaan eli Latviaan, joka taitaa olla koko matkan Tallinnasta länteen... Tiedot saattavat löytyä myös amerikkalaisen, Etelä-Savon sukuja tutkineen Jordanin rompuilta: "Savon Genealogia 1721 - 1850" ja päivitys v. 2009: David Jordan, savo1721[at]hotmail.com

PH

[Pekka Hiltunen]

Takaisin tähän muutaman vuoden takaiseen ketjuun. Henrik Hedman tunnettiin armeijassa tosiaankin sukunimellä Heideman.

https://www.rajapuro.net/savojr/pieksamaki/pieksamaki_riika_1700_8.html

Y-DNA Tracker sijoittaa haploni Pihkovan alueelle Viron itäpuolelle, joten August Halosen isän suku lienee jostain sieltä päin. Jospa Augustin isä joskus selviää, vaikka homma alkaa tuntua ikuisuusprojektilta.
Vielä Halosista: Brita Laurintytär Halosen (11.3.1755 - 18.3.1809) p:so oli Jauhomäessä 9.5.1773 Anders Ryttare (4.4.1753 - 23.3.1824 P-mäki Jauhomäki). Andersin vanh:t olivat Eric Ryttare ja Carin Carlsdotter Hedman, jonka isoisä siis oli Henrik Hedman.
item

[Halo]

Taas kerran kiitokset kaimalleni tiedoista! Arvostan asiantuntemustasi.

Tiedustelin Viron kansallisarkistosta Suomeen muuttaneista Heidemaneista. Linkki tuohon ankallisarkistoon löytyi tämän foorumin Baltia-osiosta. Eivät voi auttaa asiassa ja kuulemma Virossa on ollut paljon Heidemaneja. Sain linkin, jonka avulla voisin yrittää itse paneutua asiaan. En ole vielä kokeillut linkkiä.

[Halo]

Olen perinyt sukunimeni Helena Haloselta, joka syntyi Suonenjoen Sydänmaalla 1833. Helenan isälinjassa oli muutaman sukupolven verran ruotusotilaita (Bränroth) Pohjanmaalla, kunnes hänen isoisänsä Pehr Bränroth tuli paluumuuttajana Savoon ja otti käyttöön suvun vanhan nimen, eli Halosen. Kyseessä oli Kuopion ja erittäin todennäköisesti Maaningan Halosista.

Olen kiinnittänyt huomioni Hedman-sukuun johtuen yksinkertaisesti siitä, että Helena asui samassa talossa (Suonenjoki 13) usean Hedmanin kanssa, kun isoisoisäni August syntyi. Y-DNA R1a-haploni karsii pois lukuisia testattuja savolaisia sukuja.

[Pekka Hiltunen]

Olen perinyt sukunimeni Helena Haloselta, joka syntyi Suonenjoen Sydänmaalla 1833. Helenan isälinjassa oli muutaman sukupolven verran ruotusotilaita (Bränroth) Pohjanmaalla, kunnes hänen isoisänsä Pehr Bränroth tuli paluumuuttajana Savoon ja otti käyttöön suvun vanhan nimen, eli Halosen. Kyseessä oli Kuopion ja erittäin todennäköisesti Maaningan Halosista.

Olen kiinnittänyt huomioni Hedman-sukuun johtuen yksinkertaisesti siitä, että Helena asui samassa talossa (Suonenjoki 13) usean Hedmanin kanssa, kun isoisoisäni August syntyi. Y-DNA R1a-haploni karsii pois lukuisia testattuja savolaisia sukuja.
Minä kiinnitin huomioni siihen, että Anders Ryttaren (4.4.1753-23.3.1824) ja p:sonsa, Halolan Brita Halosen (11.3.1755-18.3.1809) joku miehenpuolinen jälkeläinen on voinut silloisen tavan mukaan murrosikään tullessaan siirtyä esim. äitinsä suvun tiloille Halolaan, missä sitten on siinnyt esim. joku Akusti - ehkä hänkin omasta puolestaan vain Halolan miespuolen sukua. Jos jaksot Y-haploon liittyen ovat poikkeuksellisen pitkät autosomeissa, voidaan asiaan tietenkin asettaa kyseenalaisiksi eli kyseeseen tuleviksi myös useampiakin Hedmaneja. Oletko teettänyt autosomit ja vertaillut jakso-kokoja? Kyllähän Anders Ryttaren Y-haplo Hedman -vaimonkin jälkeen pysyy vaikkapa Halolan Halos -sukuisen piian au -poika-linjassa...
Toisaalta, mitä varhaisempia kirkonkirjoja y.m. lähteitä tarkastelee, sitä ilmeisempää on esim. kulkuyhteyksien vuoksi "sisäsiittoisuus" tai kauniimmin sanottuna sukulaisten "risteytymistä" ilman erityisiä sekundaarisia motiiveja, kuten toisaalla. esim. Pohjanmaalla, missä saman suvun riittävän kaukaiset serkut on voitu "naittaa" jo ennen syntymiänsä, "notta vauallisuus pysyisi taloossa".
En ole tarkastellut muita kuin eteläsavolaisten Halosten jälkiä lähinnä Pieksämäellä 1700-luvulla, jolloin Carl Henrikinpoika Hedman (k. 1767) 27.12.1747 avioitui 2-o Frille-sukua olleen mamselli Sofia Fridlanderin kanssa 1:o:nsa Brita Putkosen jälkeen... Minulla nyt vain satuu olemaan Karina Kallentytär Hedmanin pojan, Anders Ryttaren ja Halolan Britan jälkeläinen autosomeissani: en edes ole vaivautunut kirjaamaan Kaarina Hedmanin jälkeläisistä muita kuin oman esi-isäni - joka ei hänkään ole sen enempää "Ryttare", "Hedman" kuin "Hiltunenkaan".
Hiltuset, muuten , polveutuvat kahdesta veljeksestä, jotka olivat alkujaan "Hildebrandssoneja" eli Affleck -sukua... Khra Herkepaeus eli Härkäpää ei pitänyt siitä, että tyttärensä nainut, hoveja koonnut ja veroja kruunulle kerännyt Simon Afleck otti kesken avionsa uuden akan Sormusen suvuista ja luovutti rouvansa veljelleen Williamille... Kuulin tarinan joskus veli-vainajaltani, joka aikoinaan oli tutustunut pohjoissuomalaisiin Hiltusiin. Se kyllä tiedettiin, että Afleck oli skotti, Hildebard, ja jälkeläisensä vaikuttivat "turkulaisina" ensin Lieksan ja sitten Savon alueilla. En kyllä sitten ota mitään vastuuta sukujohtojeni virheellisyyksistä: ne eivät kuulu muille. Jos päivitän gedcomini jossain sukututkimussivuilla omia aikojani, niin itse kukin vastatkoon omista töhryistään ja johtakoot itse oman sukunsa mistä itse haluavat kopioimatta muita...

PH

[Halo]

Toki tarkkailen autosomigeenien tuomia sukulaisosumia. Eräs heistä ajoittuisi sopivasti Aukustin isän sukupolven tienoille. Hänen isälinjansa aikaisin tunnettu edustaja on ollut Philpoin. Koska ph = f, tulee väistämättä mieleen nimi Filipov, Filippov. Tämä henkilö klusteroituu MyHeritagessa mm. yhden Hedman-osuman kanssa.

Omalla Y-DNA-oksallani on nököttänyt jo pitkään kaverina eräs Jäppinen, jonka isälinjan alkuperää ei enää tiedetä eli sukunimi on peritty naisen kautta. Lähimmät sukulaiset ovat oksalla R1a-BY30629, josta meijän haplo erkani hyvin varhaisella keskiajalla ja josta tiedetään saksalainen, jonka juuret menee 1500-luvun Haloseen Karjalankannaksella. Lisäksi tuosta haplosta tunnetaan venäläinen, tshekki, bulgarialainen ja albaani. He eivät silti ole läheistä sukua keskenään. Mutta kun heille löytyy joku tarpeeksi läheinen sukulaispari, muodostuu uusi haplo, jonka syntymäajankohtakin tarkentuu.

Minun ja Uudenkirkon Halosen Y-DNA eroavat sen verran paljon, että se ei anna tukea sukurutsailulle. Meidän geneettinen ero on 13 markkeritasolla 111, eli meidän yhteinen kantaisä on elänyt todella kauan sitten. Taitaa mennä sinne varhaiselle keskiajalle.

[Pekka Hiltunen]

Toki tarkkailen autosomigeenien tuomia sukulaisosumia. Eräs heistä ajoittuisi sopivasti Aukustin isän sukupolven tienoille. Hänen isälinjansa aikaisin tunnettu edustaja on ollut Philpoin. Koska ph = f, tulee väistämättä mieleen nimi Filipov, Filippov. Tämä henkilö klusteroituu MyHeritagessa mm. yhden Hedman-osuman kanssa.

Omalla Y-DNA-oksallani on nököttänyt jo pitkään kaverina eräs Jäppinen, jonka isälinjan alkuperää ei enää tiedetä eli sukunimi on peritty naisen kautta. Lähimmät sukulaiset ovat oksalla R1a-BY30629, josta meijän haplo erkani hyvin varhaisella keskiajalla ja josta tiedetään saksalainen, jonka juuret menee 1500-luvun Haloseen Karjalankannaksella. Lisäksi tuosta haplosta tunnetaan venäläinen, tshekki, bulgarialainen ja albaani. He eivät silti ole läheistä sukua keskenään. Mutta kun heille löytyy joku tarpeeksi läheinen sukulaispari, muodostuu uusi haplo, jonka syntymäajankohtakin tarkentuu.

Minun ja Uudenkirkon Halosen Y-DNA eroavat sen verran paljon, että se ei anna tukea sukurutsailulle. Meidän geneettinen ero on 13 markkeritasolla 111, eli meidän yhteinen kantaisä on elänyt todella kauan sitten. Taitaa mennä sinne varhaiselle keskiajalle.
No, Akusti vanhemman isä on joka tapauksessa jäänyt tuntemattomaksi ainakin khra:lle, joll´ei jopa isovanhemmilleenkin. En usko, että on 3. serkkua läheisempää rutsaa ollut, kun joka pyhänä siitä epäilenättä varoitettiin teilaamalla kirkonmäellä semmoiseen eli 2-3. -serkkuun sekaantumisesta. - Juuri tästä syystähän sukulaiset tunnettiin niinkin hyvin, ettei nykyään edes käsitetä kaikkia sukulaista tarkoittavia sanoja. Ei nimi siis millän muotoa tässä viittaa sukurutsaan, vaan lähimmillään 3. serkkuun. Veri on tietenkin vetänyt silloin samoin kuin tällöin: mieluusti etsiydytään samanmieliseen seuraan sukulaisuudesta riippumatta. 1700-luvulla kumminkin se samanlaisuus ei tarkoittanut samaa kirjallisuutta tms. harrastusta, kun tuskin osattiin lukea saati kirjoittaa; yhteyttä keskenään tunteneet olivat siis jonkin asteen sukulaisia... Minullakin on Holopaisia joka lähtöön ilman, että olisin voinut tai viitsinytkään heitä samaan esi-isään liittää. Joka tapaujsessa on jännää, että jo Savossa Heinemanit liittyivät Holopaisiin - ja jälkeläiset sitten toistivat samaa kaavaa toisaalla. Veri on vettä sakeampaa, sanotaan. Minulla, muuten on sukutauluissani semmoinenkin kohta, jossa 3/4 isovanhemmista on Halosia...

PH

[Halo]

Meillä molemmilla on yli kymmenen henkilön kautta sukuyhteys savolaiseen sukuklaaniin Argillander-Kröger-Lackman, jossa on menty naimisiin jopa ensimmäisen serkun (Kröger & Kröger), jotta omaisuus pysyisi suvussa.

Minulla on FTDNA:ssa serkkuosumana miespuolinen Lackman, jonka Y-DNA on määritetty perustasolle R1a, mutta hän ei ilmeisesti halua tarkempaa määritystä. Koska Lackman-suku on Saksan Stadesta, en usko hänen olevan samaa R1a-isälinjaa kuin minä (L1029 > YP417 > YP418), joka syntyi noin 2000 v sitten alueella, jolla on sijainnut Puola-Liettua, Valkovenäjä, Ukraina ja läntinen Venäjä. Alueen historiasta johtuen sakkiin kuuluu katolilaisia, ortodokseja, muslimeja (etenkin tataarit), juutalaisia ja muutama hassu luterilainen.

Halo-Aukustilla oli siis velipuoli tai todennäköisemmin ensimmäinen serkku nimeltään Herman Jäppinen, jolla oli yhteinen, nyt tuntematon isälinja Aukustin kanssa. Hermannin äidin sisko oli naimisissa erään Johan Hedmanin kanssa. Sisko ja Johan meni avioon muutama vuosi Hermannin syntymän jälkeen. Pienet ovat olleet piirit, joten tämä saattaa hyvinkin olla vain sattumaa.

[Pekka Hiltunen]

Meillä molemmilla on yli kymmenen henkilön kautta sukuyhteys savolaiseen sukuklaaniin Argillander-Kröger-Lackman, jossa on menty naimisiin jopa ensimmäisen serkun (Kröger & Kröger), jotta omaisuus pysyisi suvussa.

Minulla on FTDNA:ssa serkkuosumana miespuolinen Lackman, jonka Y-DNA on määritetty perustasolle R1a, mutta hän ei ilmeisesti halua tarkempaa määritystä. Koska Lackman-suku on Saksan Stadesta, en usko hänen olevan samaa R1a-isälinjaa kuin minä (L1029 > YP417 > YP418), joka syntyi noin 2000 v sitten alueella, jolla on sijainnut Puola-Liettua, Valkovenäjä, Ukraina ja läntinen Venäjä. Alueen historiasta johtuen sakkiin kuuluu katolilaisia, ortodokseja, muslimeja (etenkin tataarit), juutalaisia ja muutama hassu luterilainen.

Halo-Aukustilla oli siis velipuoli tai todennäköisemmin ensimmäinen serkku nimeltään Herman Jäppinen, jolla oli yhteinen, nyt tuntematon isälinja Aukustin kanssa. Hermannin äidin sisko oli naimisissa erään Johan Hedmanin kanssa. Sisko ja Johan meni avioon muutama vuosi Hermannin syntymän jälkeen. Pienet ovat olleet piirit, joten tämä saattaa hyvinkin olla vain sattumaa.
Olen jo kauan sitten kyllästynyt näihin Krögreihin ja Lackmaneihin, kun en enää kykene hallitsemaan heidän kaikkia yhteyksiään toisiinsa ja lopulta itseeni. Lackmaneista voisin askenaasijaksojeni lukumäärän perusteella sanoa, että olivat Lachmanneja ("iloinen mies"); Kröger lienee hänkin juutalainen, joka valistuksen ajalla koulutti 60-vuotisessa sodassa kapakoitsijana varallisuutensa hankkineena poikansa papiksi. 23AndMe julkaisi aikoinaan askenaasijaksot. Olin siinä mätscheissäni kärkipäässä edelläni vain pari 100 % Ukrainan-juutalaista ja yksi puolijuutalainen tms.. Askenaaseja oli saman verran kuin neanderthalilaisia eli alun neljättä prosenttia. Tämmöisistä ei enää saisi puhua, kun suomalaisilla näyttäisi olevan neanderthalilaista matskua ~4,7% - ja venäläisillä kaiketi yli 5%.
Olen ajatellut unohtaa koko asian: riittää, että jälkeläiset tietävät isovanhempiensa isovanhemmat.
PH

[Halo]

Minulla riittää vielä potkua sukututkimukseen, koska haluan tietää, mikä olisi sukunimeni, jos Augustin isä olisi mennyt naimisiin Augustin äidin kanssa. Tavallaan olen itsekin kokenut samankaltaisen kohtalon kuin isoisoisäni, mikä lisää tarvetta tietää omia juuriani, vaikka olen toki perinyt sukunimeni isältäni Leppävirralta.

Toiseksi mielenkiintoisin sukuarvoitukseni eli mummuni suvun alkuperä äidin puolelta ratkesikin. Kurkijoelta alkunsa saanut Engenberg/Enkenberg-suku on Y-DNA-testin mukaan alkuperältään ortodoksikarjalaisia. 1600-luvulla syntynyt Johan Engenberg otti saksalaisen sukunimen päästyään porvarisäätyyn Kurkijoella.

[Pekka Hiltunen]

Minulla riittää vielä potkua sukututkimukseen, koska haluan tietää, mikä olisi sukunimeni, jos Augustin isä olisi mennyt naimisiin Augustin äidin kanssa.
...olen toki perinyt sukunimeni isältäni Leppävirralta.

Minua ei vähääkään kiinnosta sukunimeni, jonka isäni peri äidiltään Leppävirralla 1931. Olen (Pekosten kautta) Joroisten Nyyssösiä ja koko p.o. sukuseuran väessä lähimpänä Nyssejen kantaisää siellä muinaisessa säätyläispitäjässä. Kaippa sitten joku "ryssä" tai muu karjalainen ansaitsi Nicolauksesta tavalla tai toisella johdetun liikanimen.
PH