Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Bruun-suvusta
Vanhalla postituslistalla Juhani Pesu ainakin kävi keskustelua Johan ja Eric Bruunista joskus viime marraskuussa.
Onkohan hänellä tai muulla Bruuneihin perehtyneellä tietoa seuraavasta: mormonien tietokanta ilmoittaa Eric Bruunin ja Kristina Doestin vihityksi 21.5.1711 Hammarstorp,, Uusimaa, Finland.
Missähän mahtaa sijaita tämä paikka? Kiinnostaa sikäli myös, että samasta paikasta tuli Porvooseen 1770-luvulla Sven Georg Bergman, toinen esi-isäni.
Heikki Koskela
08.07.07, 09:42
Nimimerkki Julylle.
Axel Bergholm toteaa saman asian: Erik Bruun ja Kristina Doëst on vihitty Hammarstorpin tilalla Uudellamaalla 21.5.1711.
Löysin kaksi mahdollista paikkaa, jotka voisivat tulla kyseeseen. Hammarsforsen Pernajassa. Mutta kyseessä on kosken nimi. Toinen vaihtoheto on nykyinen Hammars, joka on asutusalue, joka on Porvoon maalaiskunnassa. Nimi suomeksi Hamari.
Ps. Sinulla näyttää olevan erikoinen nimi, kolme viivaa?
Pekka Hiltunen
09.07.07, 11:25
Halikossa kastettiin 24.9.1711 nimism. Johan Sundelinin ja vaimonsa Hebla Anckarströmin tytär Helena. Kummit olivat rovasti Erik Stenbergius, pehtoori Ernst Grabbe, vouti Erik Fingerroos, Anders Aeimelaus, studiosus Gabriel Hemelin, rouva rovastinna Margareta Flachsenia, neiti Helena Didron, hustru ANNA BRUUN, hustru Maria Forsman sekä hustru Agneta Philipsdotter Busin.
Ernst Grabben suku oli itäiseltä Uudeltamaalta. Vm. Agneta Busin oli Viurilan vouti Erich Fingerroosin vaimo, joka ilmeisesti oli Paul Bosinin jälkeläinen tämän 1. avioliitosta suvultaan tarkemmin tuntemattoman Philipintyttären kanssa, kts. Ramsay, joka mainitsee Paul Bosinin saaneen omistukseensa Porvoon Piirlahden tilan 1. avioliittonsa kautta. Carpelan on asiasta eri mieltä. Piirlahdenhan perivät Paul Bosinin tyttäret hänen 2. aviostaan. !. avioliiton jälkeläisillä ei kuitenkaan kai ollut perimäoikeutta aateliin omaisuuteen; jälkeen jäänyt tytär oli naimisissa Bilesköld-suvun kantaisän veljen kanssa.
Erich Fingerroosin äiti oli ilmeisesti Brita Eriksdotter Sass (Ramsay: "Sax", Stiernkors, Holma-släkten), joka oli äitinsä puolelta Viurilan omistanutta Slang-sukua. Fingerroos mainitaan SAY:ssa 1700 ja 1701 Viurilassa kirjurina. Edeltäjänä tehtävässä oli Korppoon kh:n lanko (?) Henrik Törnroos.
Kummeissa lueteltu Anna Bruun esiintyy toisessa yhteydessä tittelillä "secreterskan", samoin määreellä "madron", eli kyseessä oli vanhempi, naimisissa oleva naishenkilö eli matruuna. Kummit, miehet ja naiset, on listassa asetettu aika tarkasti "arvojärjestykseen".
Eräs kastettujen kirjassa esiintyvä "secreter" oli Nathanael Wesman. Näissä Viurilan ristiäisissä oli läsnä Wesmanin lisäksi mm. vänrikki Hans Erik Boie, Fingerroos sekä Otto Wellingkin tyttäret. Fingerroos oli kreivittären sukua juuri Slangien kautta. Mutta kukahan lienee ollut Perniön kirkkoon haudatun Erik Henrikinpoika Sassin puoliso?
Hei !
Bergholmin sukukirjaan ei kannata aina luottaa. Siinä on monessa paikassa väärää tietoa.
Erik Bruun ja Kristiina Döest vihittiin Lappeenrannassa kyseisenä päivänä.
Asia selviää Kanasallisarkistossa olevasta Dunckerin kokoelmasta.
Simo Rannikko
24.11.07, 17:50
Olen harrastellut diletanttina Bruuneja kymmenisen vuotta ja pysähtynyt Johan Bruunin ja Gertrud Freidenfeltin jälkeläisiin. Näiksi olen "varmuudella" voinut löytää vain Gertrud Bruun, kastettu Jääsken Tallikkalassa 31.03. 1683, kornetti Kristoffer Bruun, kuollut 1709 Pultavassa ja Göran Bruun, syntynyt 10.04 1696 Jääski Niemenkartano.
Erik Bruunista ei mielestäni ole sitovaa näyttöä Johanin pojaksi, vaikka on mainitttu monessa yhteydessä, mm. aateliskalenteritiedoisssa. Aihetodisteita on mm. Dunckerin kokoelmissa maininta Ericus Johannis Bruun. Itse olen eri aihetodisteluilla päätynyt pitämään Juvalle "tyhjästä" tupsahtaneita Henrik Bruunia (k.01.03.1734) ja hänen veljeään Johan Bruunia, k.1748 mahdollisina Johan Bruunin poikina. Heillä mainitaan olleen myös veli Erik, joka edelleen "aiheiltaan" sopisi v. 20.01.1719 kuolleeksi sotilaspappi Erik Bruuniksi.
Mielelläni kuulisin asiantuntijoilta parempaa tietoa.
Terveisin Simo Rannikko
Törmäsin Heino (kauppias) ja Jöran/Georg/Yrjö (laivuri) Bruunin sukulaisiin ilmeisesti kummeina laivuri Jöran Erikinpoika Pataisen pojalle Jöran'ille Tukholmassa (suomalainen srk) vuonna 1745. Heino Bruunin vaimo Margareta Tesche ja äitinsä Maria o.s. Malm, sekä Israel Hartman Pirkkalasta ja ylioppilas "Petrus Ber" olivat nimettyinä kastemerkinnässä. Vuonna 1752 Loviisan Degerbyssä kuollut laivuri Jöran Patainen oli sitten jostain syystä sekoitettu Jöran Bruuniin...
Vuonna 1725 oli Tukholmassa kastettu "Tuomas" niminen poika Jöran Erikinpojalle ja Ruottu-suvun kantaisän Tuomas Yrjön(Jöranin)pojan piti olla syntynyt 1723 kuoliniän mukaan, sukunimen väitetään tarkoittavan "ruotsalaista" Suomalaisessa nimikirjassa ja tässä olisi hyvä selitys siihen... Eli laivuri Yrjö Erkinpoika Patainen voisi olla Tuomaksen isä ja äidiksi merkitty Magdalena Erkintytär vaikkapa tuota Bruun-sukua...
Jos jollain Bruun-sukua tutkineella on jotain tietoa Bruunien sukusiteistä Koiviston Patalan Patainen-laivurisukuun niin tuo tieto voisi kiinnostaa...
Halikossa kastettiin 24.9.1711 nimism. Johan Sundelinin ja vaimonsa Hebla Anckarströmin tytär Helena. Kummit olivat rovasti Erik Stenbergius, pehtoori Ernst Grabbe, vouti Erik Fingerroos, Anders Aeimelaus, studiosus Gabriel Hemelin, rouva rovastinna Margareta Flachsenia, neiti Helena Didron, hustru ANNA BRUUN, hustru Maria Forsman sekä hustru Agneta Philipsdotter Busin.
Ernst Grabben suku oli itäiseltä Uudeltamaalta. Vm. Agneta Busin oli Viurilan vouti Erich Fingerroosin vaimo, joka ilmeisesti oli Paul Bosinin jälkeläinen tämän 1. avioliitosta suvultaan tarkemmin tuntemattoman Philipintyttären kanssa, kts. Ramsay, joka mainitsee Paul Bosinin saaneen omistukseensa Porvoon Piirlahden tilan 1. avioliittonsa kautta. Carpelan on asiasta eri mieltä. Piirlahdenhan perivät Paul Bosinin tyttäret hänen 2. aviostaan. !. avioliiton jälkeläisillä ei kuitenkaan kai ollut perimäoikeutta aateliin omaisuuteen; jälkeen jäänyt tytär oli naimisissa Bilesköld-suvun kantaisän veljen kanssa.
Erich Fingerroosin äiti oli ilmeisesti Brita Eriksdotter Sass (Ramsay: "Sax", Stiernkors, Holma-släkten), joka oli äitinsä puolelta Viurilan omistanutta Slang-sukua. Fingerroos mainitaan SAY:ssa 1700 ja 1701 Viurilassa kirjurina. Edeltäjänä tehtävässä oli Korppoon kh:n lanko (?) Henrik Törnroos.
Kummeissa lueteltu Anna Bruun esiintyy toisessa yhteydessä tittelillä "secreterskan", samoin määreellä "madron", eli kyseessä oli vanhempi, naimisissa oleva naishenkilö eli matruuna. Kummit, miehet ja naiset, on listassa asetettu aika tarkasti "arvojärjestykseen".
Eräs kastettujen kirjassa esiintyvä "secreter" oli Nathanael Wesman. Näissä Viurilan ristiäisissä oli läsnä Wesmanin lisäksi mm. vänrikki Hans Erik Boie, Fingerroos sekä Otto Wellingkin tyttäret. Fingerroos oli kreivittären sukua juuri Slangien kautta. Mutta kukahan lienee ollut Perniön kirkkoon haudatun Erik Henrikinpoika Sassin puoliso?
Lainaus:
sl. 1661 Gustaf Bosin Gustavus Pauli, nobilis 1488. Vht: Janakkalan Vanaantaan omistanut ratsumestari Paul Paulsson Bosin († ~1658) ja Margareta Nilsdotter Spåra. Ylioppilas Turussa sl. 1661 Busin Gust. Pauli [Nobil Fenn. _ 68]. — Luutnantti. Omisti Porvoon Piirlahden, Lammin Tirmulan ja Janakkalan Vanaantaan. Helsingin maakuntakokouksen osanottaja 1671. † kaatui Lundissa 4.12.1676.
Pso: Anna Henriksdotter Grothusen (elossa 1685).
Veli: Pohjois-Suomen laamanni Erik Bosin 1489 (yo 1661, † 1715).
Veli: sotilas Paul Bosin 1490 (yo 1661, † 1676).
Poika: manttaalikomissaari Gustaf Fredrik Bosin 3719 (yo 1690/91, † 1740).
Lanko: tilanomistaja Johan Grothusen 2513 (yo 1677, † 1703).
Vävy: Pernajan kirkkoherra Petter Serlachius 2320 (yo 1674, † 1738).
Vävy: kapteeni Karl Gustaf Sabelhierta 2515 (yo 1677, † 1701).
Vävy: rykmentinpastori Karl Gustaf von der Heide 4229 (yo 1696).
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1488
E Juhani Tenhunen
12.02.11, 22:41
Pornaisten Kupsenkylässä on Iso-Bruunin ja Vähä-Bruunin talot. Kylän nimi on muuten ruotsiksi ollut Koppsby, ja kuppien tekemiseen viittaa myös sukunimi Poteri. Kyseessä on Mäntsälänjoen - Mustijoen savilaakso, jonka jokisuusta on suhteellisen lyhyt matka Hamariin (Tolkkisten niemi ja Haikko tosin välissä).
Hei!
Alla lainauksia Bruun sukujen alkuperään liittyen.
Olavi
kl. 1652 Johan Bruun Johannes Vilhelmi, Aboensis 871. Vht: turkulainen kauppias Wellam Brun († 1635) ja Margareta Kihlo tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa kl. 1652 [Bruun] Joh. Vilhelmi _ 44. — On luultavasti sama henkilö kuin se Johan Bruhn, joka † ylioppilaana ja ‡ Turussa 31(!).11.1683.
Turun linnan kirjurin Anders Jönsinp Bruunin (Andresin isä lienee Sääksmäellä toiminut tanskalaisperäinen vouti Jöns Bruun) tyttären Elisabeth Andresint Bruunin jälkeläisiä ovat... Perheessä oli ainakin kuusi poikaa ja tytär. Että vaihtoehtoja löytyy.
Johan Orren (v:t Joen Eriksson ja Elisabet Bruun) p:ka Sigfrid (s n 1677) oli korpraali ja vihittiin Jokioisissa 9.4.1697. Tammelan Sigfrid Sigfridsson lienee ollut hänen poikansa.
Simo Rannikko
17.02.11, 19:52
Bruun "sivun" aktivoiduttua palaan aikaisempaan kyselyyni tarkemmin tiedoin. Alempana on lähinnä omakohtaisempiin selvittelyihin lperustuvia arvioitani, joihin pyytäisin kriittisiä kommentteja tai lisätietoja. Toisaalta on n ihmettelyä muutamaan yleisesti hyväksyttyyn "tietoon", joihin en ole löytänyt alkuperäisdokumenttia.
Keitä ovat Johan Bruunin ja Gertrud Freudenfeltin lapset? Bruunien sukutauluissa mainintaan tunnetuksi vain Erik.
- Göran ja Gertrud on mainittu kastetodistuksissa; katso Lapsiluettelo. Löytyykö muita lapsia?
- Grotenfeltin rakuunoiden Viipurin katselmuksessa ennen Riikaan lähtöä toukokuussa 1700 mainitaan 2.komppanian korpraali Kristoffer Bruun. Vuodelta 1726 on maininta Gertrud Freudenfeltin pojan, kornetti Bruunin leskestä Maria Swahnista. Kornetti Kristoffer Bruun kaatui Pultavan taistelussa 1709. Tämä käy ilmi hänen vaimonsa Anna Swahnin eläkehakemuksesta. Korpraali Christopher Bruunin vaimo asui anoppinsa Gertrud Freudenfeltin kanssa v. 1701 Joutsenon Pättilässä. Edelleen löytyy tieto,että kornetti Bruunin leski Anna Swahn asuu Gertrud Freidenfeltin kanssa v.1726 Joutsenossa. Näiden tietojen perusteella on selvää, että kornetti Kristoffer (Christopher) Bruun on luutnantti Johan Bruunin poika; etunimeltäänkin äidin isän, kapteeni Christoffer Freudenbergin kaima. (Mistä lienee peräisin yleisesti hyväksytty tieto, että Chistoffer Freudenberg oli Gertrudin isä; Freidenfeltien sukutauluissa ei ole mainintaa Gertrudista eikä Johan Bruunistakaan. Lähes 100 vuotta myöhemmin laadituissa Bruunien sukutauluissa tämä yhteys tuodaan esille?)
- Jääsken Niemen kartano, Kostiala v. 1692 – 1698 rippikirjassa on maininta (2 mainintaa) Johan Johanson Bruunin rippikäynneistä.Niemen kartano oli vv. 1694 – 96 majurin komppanian luutnantin, siis Johan Bruunin virka-asuntona. On perusteltua todeta, että tämä Johan (Johanson) Bruun on Johan Bruunin ja Gertrud Freidenfeltin poika. Etunimen perusteella ehkä vanhin poika.
- Juvan SAY:ssa v.1703 maininta ”Dg Hindrik Bruun Wehmais 1/Sveconius”. V..1704 sekä henkikirjoissa että SAY:ssa maininta ”Henrik ja veli Johan (ilman ammatteja) Juva Kk/rovasti Poppius”. V.1705 SAY:ssa maininta: "Kangais (nyk. Kankaankylä), Kaartila no:3 Kruununtila, Petter Rimpi nu Henrik Bruun"; veli Johan mainitaan huonekuntaan kuuluvana. Nämä ovat ensimmäiset Henkikirjojen tai SAY:n maininnat Bruuneista Juvalla. Dunckerin kokoelmissa on maininta Bruun Johan junior(!), katselmuskirjuri -20.8.1718, ratsuväkikorpraali 20.8.1718 - 7.12.1718, vangittu Norjassa. Armi Klemetin kokoelmissa/KA mainintaan kenr.maj. O.R. Uxekullín yksikössä palanneen Suomen Norjassa vankina ollut 3.korpraali Johan Bruun. Juvan kirkonkirjojen mukaan Johan Bruunille ja Elisabeth Nariselle on syntynyt tytär Johanna 10.11.1723. Tämä kaikki täsmäisi vankina olleen katselmuskirjuri-korpraali Johan Bruunin em. mainittuihin aikatietoihin. (Dunckerin arkistossa on tieto, että kapteeni Gustav Gyllenbergin komppanian katselmuskirjuri on v. 1695 ollut Juvan Aholasta, nimeä ei ole mainittu. Gyllenbergillä oli Juvan Lipsalan ratsutila vuodesta 1694. Nykyisin tila on Kankaankylän Lipsala n:6). Juvan kirkonkirjojen kastettujen mukaan Hind. Bruunille ja Anna Tarkiaiselle on syntynyt tytär Carin 14.7.1720, poika Lars 12.11.1723 ja tytär Anna 10.3..1727; heillä kuitenkin todettu olleen Juvan v.1741 rippikirjojen mukaan (Kangais sivuilla 156 – 158)jo aikaisemmin syntyneet lapset, v.1714 Henrik (isän kaima) ja v.1717 Johan (isänisän? kaima). Edellä mainituissa katselmuskirjoissa ei ole manintoja tähän 1700-luvun Hindrikiin, joten hän on voinut asua Juvalla isovihan aikaan. Hiskissä ja SAY.ssä todetaan, että Johan Bruun on Henrikin (nuorempi?) veli. Jos Johan Bruun junior on Johanin ja Gertrudin poika, niin silloin on myös Henrik.
- Juvan v.1707 henkikirjoisa ja vuosien 1707 ja 1709 henkikirjoissa ja SAY:ssa mainitaan Kankaankylässä asuneen myös Henrikin veli Erik. Heikkisten sukukirjassa on maininta, että ”Stud. Ericus Bruun” on ollut siltavouti Juho Särkän pojan Juhon kummina Ristiinassa 25.8.1707. Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin mukaan tuohon aikaan Suomessa ei ole ollut muita Erik Bruun nimisiä ylioppilaita. Tämä sopisi ylioppilas Erikin Bruunin muihin tunnettuihin aikatietoihin. Kalenteritietojen mukaan hän olisi tosin jo vuonna 1708 ollut sotilaspastorina Turussa, mutta katselmusrullissa hän esiintyy ensimmäisen kerran vasta 1710. On perusteltua olettaa, että Juvan Kankaankylässä henkikirjoitettu Erik Bruun on pistäytynyt naapuripitäjässä Ristiinassa kummina. Yleisesti hyväksytystä ”tiedosta” huolimatta kalenteri- tai muistakaan aikalaistiedoista en ole löytänyt kiistatonta todistusta, että Erik on Johanin ja Getrudin poika. Tässä esitetty dokumenttiketju Juvan Bruunien alkuperästä olisi itse asiassa samalla paras olettamus Erik – Johan – Ertman ketjusta.
Mikä olisi ollut aiheena Johan ja Gertrud Bruunin poikien ilmaantumiseen Juvalle?
-Suuri Pohjansota oli alkanut v. 1700 ja olot Suomen kaakkoisrajalla tulivat rauhattomimmiksi. Luutnantti Johan Bruun oli kaatunut Inkerissä Rappin taistelussa 6.9.1701. Getrud jäi lastensa kanssa mitä suurimpaan köyhyyteen, sillä Johan Bruunille oli jäänyt suuret verovelat. Rykmentti- ja äidin puolen aateluussuhteilla (ja sukulaisuudella? Brunnerus?-Bruun) Henrik ja Johan ovat sijoittuneet aluksi saman rykmentin alueelle Juvalle pappien Sveconius, Brunnerus ja Poppius tiloille ja Henrik on saanut Kaartilan tilan haltuunsa ehkä n. 25 vuotiaana.
- Lähikaupungissa Mikkelissä kirkkoherra Georg Helsingiuksen veli oli jo ennen vuotta 1702 solminut avioliiton kapteeni Kristoffer Freudenbergin 1686 aateloidun tyttären Maria Elisabet Freidenfeltin, (veljesten serkun) kanssa.
- Kristoffer Bruun ja Joutsenon kirkkoherran tytär Maria Svahn (Swahn) oli vihitty viimeistään 1701 sillä Joutsenon henkikirjoissa on v.1701 Pättilän kohdalla merkintä: Corp: Christopher Bruns h:o. Pappisammattien lisäksi Juvan Poppiuksilla ja Bunneruksilla oli myös sukusiteitä Taipalsaaren Härkäpää-Taipalensi ja Joutsenon Jousenius-Svahn sukuihin. Erik Bruunin kautta oli varmaan myös ylioppilas- ja pappisopiskelun yhteydessä Tartossa muodostuneita siteitä Poppius sukuun.
- Gertrud Freidenfeltin sisar Eva Helena Freidenfelt vihittiin luutnantti Peter Willandzín kanssa Säämingissä, missä heille syntyi 2.3.1708 tytär Margareta Elisabeth. Juvan kuolleissa v.1731 on merkintä: Luutnantin leski jalosukuinen Eva Helena Freidenfelt kuollut 4.11. ja haudattu kirkon alle 30. marraskuuta. Asuinpaikkaa Juvalla ei ole merkitty enkä ole löytänyt. Hän oli siis Kaartila no:3 Bruunin veljesten täti. Olisiko peräti kuulunut veljesten huonekuntaan.
Edellä olevan dokumenttiketjun ja aihetodistelun perusteella olen päätynyt pitämään Juvan Henrik, Johan ja Erik Bruuneja luutnantti Johan Bruunin ja Gertrud Freidenfeltin poikina.
terveisin Simo Rannikko
Pekka Hiltunen
18.02.11, 02:17
Bruun "sivun" aktivoiduttua palaan aikaisempaan kyselyyni tarkemmin tiedoin. Alempana on lähinnä omakohtaisempiin selvittelyihin lperustuvia arvioitani, joihin pyytäisin kriittisiä kommentteja tai lisätietoja. Toisaalta on n ihmettelyä muutamaan yleisesti hyväksyttyyn "tietoon", joihin en ole löytänyt alkuperäisdokumenttia.
Keitä ovat Johan Bruunin ja Gertrud Freudenfeltin lapset? Bruunien sukutauluissa mainintaan tunnetuksi vain Erik.
- Göran ja Gertrud on mainittu kastetodistuksissa; katso Lapsiluettelo. Löytyykö muita lapsia?
- Grotenfeltin rakuunoiden Viipurin katselmuksessa ennen Riikaan lähtöä toukokuussa 1700 mainitaan 2.komppanian korpraali Kristoffer Bruun. Vuodelta 1726 on maininta Gertrud Freudenfeltin pojan, kornetti Bruunin leskestä Maria Swahnista. Kornetti Kristoffer Bruun kaatui Pultavan taistelussa 1709. Tämä käy ilmi hänen vaimonsa Anna Swahnin eläkehakemuksesta. Korpraali Christopher Bruunin vaimo asui anoppinsa Gertrud Freudenfeltin kanssa v. 1701 Joutsenon Pättilässä. Edelleen löytyy tieto,että kornetti Bruunin leski Anna Swahn asuu Gertrud Freidenfeltin kanssa v.1726 Joutsenossa. Näiden tietojen perusteella on selvää, että kornetti Kristoffer (Christopher) Bruun on luutnantti Johan Bruunin poika; etunimeltäänkin äidin isän, kapteeni Christoffer Freudenbergin kaima. (Mistä lienee peräisin yleisesti hyväksytty tieto, että Chistoffer Freudenberg oli Gertrudin isä; Freidenfeltien sukutauluissa ei ole mainintaa Gertrudista eikä Johan Bruunistakaan. Lähes 100 vuotta myöhemmin laadituissa Bruunien sukutauluissa tämä yhteys tuodaan esille?)
- Jääsken Niemen kartano, Kostiala v. 1692 – 1698 rippikirjassa on maininta (2 mainintaa) Johan Johanson Bruunin rippikäynneistä.Niemen kartano oli vv. 1694 – 96 majurin komppanian luutnantin, siis Johan Bruunin virka-asuntona. On perusteltua todeta, että tämä Johan (Johanson) Bruun on Johan Bruunin ja Gertrud Freidenfeltin poika. Etunimen perusteella ehkä vanhin poika.
- Juvan SAY:ssa v.1703 maininta ”Dg Hindrik Bruun Wehmais 1/Sveconius”. V..1704 sekä henkikirjoissa että SAY:ssa maininta ”Henrik ja veli Johan (ilman ammatteja) Juva Kk/rovasti Poppius”. V.1705 SAY:ssa maininta: "Kangais (nyk. Kankaankylä), Kaartila no:3 Kruununtila, Petter Rimpi nu Henrik Bruun"; veli Johan mainitaan huonekuntaan kuuluvana. Nämä ovat ensimmäiset Henkikirjojen tai SAY:n maininnat Bruuneista Juvalla. Dunckerin kokoelmissa on maininta Bruun Johan junior(!), katselmuskirjuri -20.8.1718, ratsuväkikorpraali 20.8.1718 - 7.12.1718, vangittu Norjassa. Armi Klemetin kokoelmissa/KA mainintaan kenr.maj. O.R. Uxekullín yksikössä palanneen Suomen Norjassa vankina ollut 3.korpraali Johan Bruun. Juvan kirkonkirjojen mukaan Johan Bruunille ja Elisabeth Nariselle on syntynyt tytär Johanna 10.11.1723. Tämä kaikki täsmäisi vankina olleen katselmuskirjuri-korpraali Johan Bruunin em. mainittuihin aikatietoihin. (Dunckerin arkistossa on tieto, että kapteeni Gustav Gyllenbergin komppanian katselmuskirjuri on v. 1695 ollut Juvan Aholasta, nimeä ei ole mainittu. Gyllenbergillä oli Juvan Lipsalan ratsutila vuodesta 1694. Nykyisin tila on Kankaankylän Lipsala n:6). Juvan kirkonkirjojen kastettujen mukaan Hind. Bruunille ja Anna Tarkiaiselle on syntynyt tytär Carin 14.7.1720, poika Lars 12.11.1723 ja tytär Anna 10.3..1727; heillä kuitenkin todettu olleen Juvan v.1741 rippikirjojen mukaan (Kangais sivuilla 156 – 158)jo aikaisemmin syntyneet lapset, v.1714 Henrik (isän kaima) ja v.1717 Johan (isänisän? kaima). Edellä mainituissa katselmuskirjoissa ei ole manintoja tähän 1700-luvun Hindrikiin, joten hän on voinut asua Juvalla isovihan aikaan. Hiskissä ja SAY.ssä todetaan, että Johan Bruun on Henrikin (nuorempi?) veli. Jos Johan Bruun junior on Johanin ja Gertrudin poika, niin silloin on myös Henrik.
- Juvan v.1707 henkikirjoisa ja vuosien 1707 ja 1709 henkikirjoissa ja SAY:ssa mainitaan Kankaankylässä asuneen myös Henrikin veli Erik. Heikkisten sukukirjassa on maininta, että ”Stud. Ericus Bruun” on ollut siltavouti Juho Särkän pojan Juhon kummina Ristiinassa 25.8.1707. Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin mukaan tuohon aikaan Suomessa ei ole ollut muita Erik Bruun nimisiä ylioppilaita. Tämä sopisi ylioppilas Erikin Bruunin muihin tunnettuihin aikatietoihin. Kalenteritietojen mukaan hän olisi tosin jo vuonna 1708 ollut sotilaspastorina Turussa, mutta katselmusrullissa hän esiintyy ensimmäisen kerran vasta 1710. On perusteltua olettaa, että Juvan Kankaankylässä henkikirjoitettu Erik Bruun on pistäytynyt naapuripitäjässä Ristiinassa kummina. Yleisesti hyväksytystä ”tiedosta” huolimatta kalenteri- tai muistakaan aikalaistiedoista en ole löytänyt kiistatonta todistusta, että Erik on Johanin ja Getrudin poika. Tässä esitetty dokumenttiketju Juvan Bruunien alkuperästä olisi itse asiassa samalla paras olettamus Erik – Johan – Ertman ketjusta.
Mikä olisi ollut aiheena Johan ja Gertrud Bruunin poikien ilmaantumiseen Juvalle?
-Suuri Pohjansota oli alkanut v. 1700 ja olot Suomen kaakkoisrajalla tulivat rauhattomimmiksi. Luutnantti Johan Bruun oli kaatunut Inkerissä Rappin taistelussa 6.9.1701. Getrud jäi lastensa kanssa mitä suurimpaan köyhyyteen, sillä Johan Bruunille oli jäänyt suuret verovelat. Rykmentti- ja äidin puolen aateluussuhteilla (ja sukulaisuudella? Brunnerus?-Bruun) Henrik ja Johan ovat sijoittuneet aluksi saman rykmentin alueelle Juvalle pappien Sveconius, Brunnerus ja Poppius tiloille ja Henrik on saanut Kaartilan tilan haltuunsa ehkä n. 25 vuotiaana.
- Lähikaupungissa Mikkelissä kirkkoherra Georg Helsingiuksen veli oli jo ennen vuotta 1702 solminut avioliiton kapteeni Kristoffer Freudenbergin 1686 aateloidun tyttären Maria Elisabet Freidenfeltin, (veljesten serkun) kanssa.
- Kristoffer Bruun ja Joutsenon kirkkoherran tytär Maria Svahn (Swahn) oli vihitty viimeistään 1701 sillä Joutsenon henkikirjoissa on v.1701 Pättilän kohdalla merkintä: Corp: Christopher Bruns h:o. Pappisammattien lisäksi Juvan Poppiuksilla ja Bunneruksilla oli myös sukusiteitä Taipalsaaren Härkäpää-Taipalensi ja Joutsenon Jousenius-Svahn sukuihin. Erik Bruunin kautta oli varmaan myös ylioppilas- ja pappisopiskelun yhteydessä Tartossa muodostuneita siteitä Poppius sukuun.
- Gertrud Freidenfeltin sisar Eva Helena Freidenfelt vihittiin luutnantti Peter Willandzín kanssa Säämingissä, missä heille syntyi 2.3.1708 tytär Margareta Elisabeth. Juvan kuolleissa v.1731 on merkintä: Luutnantin leski jalosukuinen Eva Helena Freidenfelt kuollut 4.11. ja haudattu kirkon alle 30. marraskuuta. Asuinpaikkaa Juvalla ei ole merkitty enkä ole löytänyt. Hän oli siis Kaartila no:3 Bruunin veljesten täti. Olisiko peräti kuulunut veljesten huonekuntaan.
Edellä olevan dokumenttiketjun ja aihetodistelun perusteella olen päätynyt pitämään Juvan Henrik, Johan ja Erik Bruuneja luutnantti Johan Bruunin ja Gertrud Freidenfeltin poikina.
terveisin Simo Rannikko
Pari kysymystä:
Rakuuna Anders Brun ja Carin esiintyvät Savossa 1600-luvun loppupuolella. Nähtävästi Joroisista ollut Maria Brunell (1692-1729) oli kaptereni Anders Johansson Skopan pojan, Ernstin miniä, joka on kuollut Niuvanniemessä (siis 1729). Häntä olen kaavaillut rakuunan tyttäreksi, kun ei ollut tiedossani mainitsemiasi Bruun-veljeksiä.
Henrik Mechelinin (s. ~1707) p:so oli Karl Ernstinpoika Skopan ja Maria Brunellin tytär Elisabet Skopa (1712- 1.2.1773 Kuopio Kasurila). Mainitun Henrik Mechelinin veljen Petrus Mechelinin vaimo taas oli nimeltään Ester Brun.
Voidaankohan näitten Brunell- ja Brun -sukujen välillä nähdä jokin sukulaisuusyhteys? Ester Brun on syntynyt 1700-luvun alkuvuosikymmenellä, kun Karl Ernstinpoika Skopan vaimo Maria Brunell (Brynell) sopisi ajallisesti Joroisissa 1692 syntyneen rakuuna Anders Brunin ja Carinin tyttäreksi. Onkohan mainitsemiesi Bruunien jälkeläisten kummeja tai muuta sukua tiedoissasi?
PH
Simo Rannikko
20.02.11, 00:36
Genos 37.ssä (1966, ss. 19-25) on laaja digitoitu artikkeli Bruun, Brun, Brunow, Brynniel, Brynnielsson, Brunson, etc nimisistä suvuista ja henkilöistä ja mahdollisista sukulaisuudesta.
1600-luvulta olen keräillyt joukon mielenkiintoisia Bruuneja, jotka iältään sopisivat Ertman Bruunin veljiksi tai pojiksi. Grotenfeltin v.1690 rakuunoiden 2.komppanian korpraali Anders Brun saattaisi olla eräs ”sukusuhde”.
Alempana on esitetty erittäin sopivan kandidaatin Hindrik(ien) Bruunin sotilashistoriaa, joka ikänsä puolesta sopisi Ertmanin pojaksi ja nimensä puolesta juvalaisen Henrik Bruunin isäksi. Sukusuhteita Ertman Bruuniin tai luutnantti Johan Bruunin ”vanhemmiksi” veljiksi en ole saanut selville.
Aiemmin näillä sivuilla käsiteltyyn Göran Bruuniin liittyen pieni detalji: Göran Bruun, s. 10.04.1696 Jääski Niemenkartano. Jääsken kastettujen luettelossa äidin nimi kirjoitettu Gertru Freychenfelt. Ei ikänsä vuoksi voi olla rustarryttare Joutseno Pättilä 1700 - 03, Joutseno Pällilä 1722. Hän voisi olla myöhemmin Pyhtäällä tai Ruotsinpyhtäällä nimikkeellä "skippare", laivuri. Loviisan haudatuissa ”skieppare och borg. Jöran Bruun, uppkastning 27.8.1752”. Hänestä saattaa lähteä se sukuhaara, joka piti kestikievaria "Ertman", missä Armfeltia kerrotaan kestityn 1700-luvun lopulla.
Johan Bruun: Dunckerin arkisto
Finlands infanteri regimente XXI : 205: 4
trumslagare (t) Wirmo (Mynämäki), Lill Särkilax
fältväbel (f) 1621 – 1623
Hieman epäselvyyttä, sillä t ja f rakuunakomppanian vakansseja?
Jöran Bruun: Dunckerin arkisto C 10 XXI
Tavastlands Regemente1621 – 1626
fö (förare) …. - .... 9. komppania; Raseborgs Län. Comp.
Wolter Bruun: Dunckerin arkisto C 10 XXI
Karelens regemente C10 XXII 1617(18) – 1625(26)
Luutnantti 1624 - , 1. komppania; Kymmenegård Comp. (kapteeni Evert Taube).
Dunckerin arkistosa ei muutatietoa?
Zander Bruun: Dunckerin arkisto C 10 3
Strand – Kymmenegård Comp.
Fänrik/Cornett 6.6.1626 – 1628 ; kuollut: 1628 Riga
(! Nimi ei esiinny luettelon alussa olevassa henkilöluettelossa)
Salomon Bruun: Dunckerin arkisto C 10 XXI ?
Burghausens Dragonregimente
corpral …… …. 5. Comp. (Bertilsson)
r (rustmästare) 1674 - … 1. Comp. (Salomom Brun, rustmästare 1675 – 1676 / N.Karl Grotenfelt: Antecningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721. Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsinki 1940)
S (sergenant) 1677 - … 1. Comp. (Liivinmaa)
Erich Bruun: Dunckerin arkisto C 10 :(24?), Personkartotek låda A – Br
Wiborgs Dragon-regemente 1645 – 1680
Förare 30.10.1676 - … 7. Comp. (= LVIII:65:7:6) St Michel, Pyhitty 1676
Wilhelm Bruun: Dunckerin arkisto, kuorissa 242, 243, 421, 424
Österbottens sexmännings regemente XXXV; öl. John Bickertouns eskadrona vid armen i Jämtland 1677 – 1680.
Kapteeni, 4. komppanian päällikkö 10.9.1677 Tårjo
Kapteeni 1678 (Rull 10:199, Jämtland 10:649)
Nimettyjä palveluspaikkakuntia Wasa – Jämtland – Brunflö (määräys 11.8.1677) - Lockne – Näs – Hackås – Sannesund – Oviken (för att förena sig med sparres trupper).
Lorentz Bruun: Dunckerin arkisto kuvert 252
Eversti. Jurgen Mellins rykmentti, evl. Herman Sabelin esk. Pommer Wismark
Rykmentin majoitusmestari 1689 – 82
Kornetti 1682
Kapteeni 1682 – 1705?
Majuri 1705?
Nimettyjä palveluspaikkakuntia vv. Pommmeri/1681,-85 – Stettin/1685, -90 – Wismar/1695 (Rullat 1681 16:25, 1682 8:48, 8:364, 1685 22:29, 1686 17:1127, 1219, 1382).
1600-luvun loppupuolella esiintyvä Hindrich Bruun.
N.K. Grotenfeltin Antecningar ... kirjassa ja Dunckerin kokoelmissa mainitaan Viipurin rakuunarykmentin Pommeriin lähdön katselmuksessa 12.10.1665 Helsingissä Johan Jackin komppanian förare Henrik Bruun. 19. kesäkuuta 1666 haettiin Suomesta lisäjoukkoja ltn Kristoffer von Staven, föraren Henrik Bruunin ja kahden korpraalin komennossa. Viipurin rakuunarykmentin Ala-Savon komppanian (2.komp.) furiiri 1675-76 ja förare 1676- Henrik Bruun. Katselmuksessa Tanskan sotaa varten (Lundin taistelu) Helsingissä 14.6.1676 kapt. Krister Henrik Hornin 7. komppanian furiiri Henrik Bruun. Katselmuksessa maalisk. 1677 piiritetyssä Kristianstadissa Lundin taistelun jälkeen Hornin komppanian (päällikkönä 17.11.1676 lähtien Henrik Köhler) förare Henrik Bruun.
Dunckerin kokoelmissa mainitaan Viipurin rakuunarykmentin Ala-Savon komppaniassa (2.komp.) Hindrich Bruun (myös Bruhn): korpraali - 1674, furiiri 1674 - 76 ja (joukkoyksikkö mainitsematta, toisessa yhteydessä maininta XII:2, so. Turun fordublings kavalleri rykmentti) förare 1676 -. Olinpaikkoina Paatela 1661, Sääminki, Joroinen (Kerisalo) 1661, Rantasalmi, Pisamolahti(?) .
Ruotsin sotilasarkiston mikrokortissa (KA KO2265 1-10?) maininta: Hindrich Bruun ylennetty 8.9.1675 korpraalista furiiriksi.
Tämän perusteella voisi päätellä (korpraali - furiiri - ja alentaminen! förariksi ja joukko-osastojen ristiriidat), että kyseessä on eri Hindrichit; korpraali-furiiri Hinrich ja förare Hindrich.
Ikänsä puolesta (jompikumpi?) edellä kuvailtu Henrik Bruun voisi olla joku Ertman Bruunin ”vanhemmista” pojista.
12.10.1665 förare Henrik Bruun/Viipurin rak.rykm./Jackin komp.
19.6.1666 föraren Henrik Bruun. Noutamassa lisäjoukkoja Suomesta/Viip. rak. rykm.
15.11.1666 Bremenin sota loppui
syksy 1667 Joukot viipyvät Pommerissa
1674 korpraali Hindrich Bruun/ Viip. rak. rykm.
1674–1676 furiiri Hindrich Bruun/ Viip. rak. rykm.
08.09.1675 korpraali Hindrich Bruun ylennetty furiiriksi/Joukko-osasto?
1675–1676 furiiri Hindrich Bruun/Viip. rak. rykm./ ala-Savon komp.
14.06.1676 furiiri Henrik Bruun/katselmus H:ssä/Hornin 7.komp.
1676 förare Henrik Bruun/Viipurin rak.rykm./ala-Savon komp.
1676- förare Henrik Bruun/Turun fördublings kavalleri rykm.
.03.1677 förare Henrik Bruun/Katselmus (Kristianstadissa?)/Hornin (Köhlerin) 7. komp.
1677 förare Erik Bruun/V. rak. rykm./Meuselerin 8. komp.
Bodniemi37
24.02.11, 11:25
Keitä ovat Johan Bruunin ja Gertrud Freudenfeltin lapset? Bruunien sukutauluissa mainintaan tunnetuksi vain Erik.
- Göran ja Gertrud on mainittu kastetodistuksissa; katso Lapsiluettelo. Löytyykö muita lapsia?
Margareta Elisabet Freidenfeltin ensimmäinen puoliso Johan Helsing näyttää toimineen 10.4.1696 syntyneen Jöran Bruunin kummina, [vrt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5873078, Jääsken syntyneiden ja kastettujen luettelot 1682-1708 (I C:1), jakso 61] (katsottu 18.2.2011)].
Margareta Elisabet Freidenfeltin (jonka jälkimmäinen pso oli ratsumestari Erik Spoof) vanhemmista on olemassa kahtalaista tietoa. Ruotsin ritarihuoneen CD-ROMin mukaan (/Ismo Pyyppönen) hän oli Georg (Jöran) Johan Freidenfeltin tytär. Wilskman [Spoof. Släktbok II, p. 819, T3] pitää häntä suvun kantaisän, Lundissa 7.12.1676 kaatuneen Christoffer Freudenbergin ja tämän puolison Gertrud Påsen (vht Göran Påse ja sukutaustaltaan tuntematon Gertrud Yxkull)) tyttärenä, jolloin hän olisi ollut Gertrud Freudenberg/Freidenfeltin sisar. Taidan itse kallistua jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle.
Johan Ertmaninpoika Bruunilla on saattanut olla myös Ertman-niminen poika, vrt. tiedosto http://yhdistykset.etela-karjala.fi//lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Sot_LT_1207_VA_8650_v_1665.rtf (http://yhdistykset.etela-karjala.fi//lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Sot_LT_1207_VA_8650_v_1665.rtf).
- Grotenfeltin rakuunoiden Viipurin katselmuksessa ennen Riikaan lähtöä toukokuussa 1700 mainitaan 2.komppanian korpraali Kristoffer Bruun. Vuodelta 1726 on maininta Gertrud Freudenfeltin pojan, kornetti Bruunin leskestä Maria Swahnista. Kornetti Kristoffer Bruun kaatui Pultavan taistelussa 1709. Tämä käy ilmi hänen vaimonsa Anna Swahnin eläkehakemuksesta. Korpraali Christopher Bruunin vaimo asui anoppinsa Gertrud Freudenfeltin kanssa v. 1701 Joutsenon Pättilässä. Edelleen löytyy tieto,että kornetti Bruunin leski Anna Swahn asuu Gertrud Freidenfeltin kanssa v.1726 Joutsenossa. Näiden tietojen perusteella on selvää, että kornetti Kristoffer (Christopher) Bruun on luutnantti Johan Bruunin poika; etunimeltäänkin äidin isän, kapteeni Christoffer Freudenbergin kaima.
Joutsenon kirkonkylässä kuoli (HisKi) 24.6.1774 Drag: enk: Gertrud Brun, ikä 72, joka arvattavasti oli Kristoffer Bruunin ja Maria Svanin tytär [vrt. Luther, Georg. Taipalsaarisläkten Herkepaeus. Släktbok. Ny följd. IV:1-2, p. 189, T5 (Joutsenon kirkkoherra Georgius Johannis Jousenius)].
(Mistä lienee peräisin yleisesti hyväksytty tieto, että Chistoffer Freudenberg oli Gertrudin isä; Freidenfeltien sukutauluissa ei ole mainintaa Gertrudista eikä Johan Bruunistakaan. Lähes 100 vuotta myöhemmin laadituissa Bruunien sukutauluissa tämä yhteys tuodaan esille?)
Oletko tutkaillut Cederbergin vuosikirja-artikkelia Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632–1710, SSV 23 (1939) s. 92], ehkäpä kaipaamasi tieto löytyy sieltä, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4535 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4535).
Et mainitse viesteissäsi Savonlinnan ja Lappeenrannan Bruuneja, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6475 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6475) ja varsinkin kyseistä henkilöä koskevat viittaukset. Niiden mukaan jälkimmäisessä viestissäsi mainittu Salomon Bruun oli Savonlinnan postimestarin ja raatimiehen Bertil Bruunin poika.
Lappeenrannasta(?, asui kaupungissa ainakin vuonna 1726) Loviisaan pikkuvihan tienoilla siirtynyt kauppias Karl Bruun (pso Hedvig Jaenisch) toimi esitätini (tosin kaiketi lapsena kuolleen) Agneta Helena Sorénin kummina Elimäellä 23.1.1745, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4081270 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4081270) [Elimäen Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1738-1758 (I C:1), jakso 60, Villikkala).
Kastetodistajana samaan aikaan toimineen Anna Elisabet Bruunin (otaksuttavasti Karl Bruunin tytär) puoliso oli lopulta kruununnimismieheksi ylennyt Johan Barck (joka mainitaan kirjurina jo Ruokolahden vuosien 1722-1723 rippikirjassa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1723-1733_tk995/146.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1723-1733_tk995/146.htm)). Em. rippikirjan aukemalla tyttärineen mainittu madame Duncker oli puolestaan ylioppilasmatrikkelin henkilön n:o 6475 viittauksissa mainitun Esaias Tillmanin puoliso.
Terveisin,
Simo Rannikko
24.02.11, 21:13
Suurkiitokset Ritvalle mielenkiintoisista lisätiedoista ja kommenteista.
Lainaa
Margareta Elisabet Freidenfeltin ensimmäinen puoliso Johan Helsing näyttää toimineen 10.4.1696 syntyneen Jöran Bruunin kummina, [vrt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5873078 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5873078), Jääsken syntyneiden ja kastettujen luettelot 1682-1708 (I C:1), jakso 61] (katsottu 18.2.2011)].
Margareta Elisabet Freidenfeltin (jonka jälkimmäinen pso oli ratsumestari Erik Spoof) vanhemmista on olemassa kahtalaista tietoa. Ruotsin ritarihuoneen CD-ROMin mukaan (/Ismo Pyyppönen) hän oli Georg (Jöran) Johan Freidenfeltin tytär. Wilskman [Spoof. Släktbok II, p. 819, T3] pitää häntä suvun kantaisän, Lundissa 7.12.1676 kaatuneen Christoffer Freudenbergin ja tämän puolison Gertrud Påsen (vht Göran Påse ja sukutaustaltaan tuntematon Gertrud Yxkull)) tyttärenä, jolloin hän olisi ollut Gertrud Freudenberg/Freidenfeltin sisar. Taidan itse kallistua jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle.
Johan Ertmaninpoika Bruunilla on saattanut olla myös Ertman-niminen poika, vrt. tiedosto http://yhdistykset.etela-karjala.fi//lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Sot_LT_1207_VA_8650_v_1665.rtf (http://yhdistykset.etela-karjala.fi//lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Sot_LT_1207_VA_8650_v_1665.rtf).
Margareta Elisabet Freidenfeltin isän suhteen olin sekoillut. Myös lähteessäni Wirilander (Genos 53, 1982) isäksi mainitaan kapteeni Christoffer Freudenberg.
Vuosien 1726-1730 ratsumestari Ertman Bruun (K?) löytyminen ja vielä edelleen v. 1862 ratsumestari Ertman Bruuns ovat todella mielenkiintoisia (miksen ollut niitä itsekin löytänyt, vaikka olen mielestäni käynyt kaikki "Ertman"- hautkin läpi?). Sopisi erinomaisesti yhdeksi Johanin "vanhemmaksi veljeksi.
Lainaa
Joutsenon kirkonkylässä kuoli (HisKi) 24.6.1774 Drag: enk: Gertrud Brun, ikä 72, joka arvattavasti oli Kristoffer Bruunin ja Maria Svanin tytär [vrt. Luther, Georg. Taipalsaarisläkten Herkepaeus. Släktbok. Ny följd. IV:1-2, p. 189, T5 (Joutsenon kirkkoherra Georgius Johannis Jousenius)].
Olen yrittänyt sovitella tätä Gertrudia luutnantti Johan Bruunin 31.3.1683 syntyneeksi Gertrud tyttäreksi, mutta ikätieto ei ole täsmännyt. Sopii hyvin Kristoffer Bruunin ja Maria Svanin tyttäreksi ja v.1701 syntyneen ja 02.03.1777 Joutsenon kk:ssa kornetin tyttärenä kuolleen Eva Catherina Bruunin sisareksi.
Oletko tutkaillut Cederbergin vuosikirja-artikkelia Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632–1710, SSV 23 (1939) s. 92], ehkäpä kaipaamasi tieto löytyy sieltä, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4535 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4535).
En tähän hätään löytänyt alkuperäistä Tarton yliopiston matrikkelia, mutta muistelisin, että siinä ei ollut mainittu Erikin vanhempia, ne ilmestyivät lisättyinä vasta HY-matrikkeliin. Jääsken käräjien v.1685 pöytäkirjat ovat olleet minulle tuntemattomat.. Alkuperäistä johtopäätöstäni Juvan Bruunien alkuperästä Erikin em. syntyperätieto tieto vahvistaisi, joten toivottavasti on mainittu.
Salomon Bruunin mahdollista sukulaisuutta selvittelin kursoorisesti vuosia sitten, mutta en löytänyt silloin sukulaisuutta, joten se on toistaiseksi jäänyt tarkemmin selvittämättä.
Lisäksi eräs mielenkiintoinen yksityiskohta: Mistähän syystä furiiri Erman Bruun on v. 1652 kirjoittanut omakätisesti nimensä "Ertman Braun"?
Bruun terveisin Simo Rannikko.
Kaija Salminen
25.02.11, 00:04
Pari kysymystä:
- - -
Henrik Mechelinin (s. ~1707) p:so oli Karl Ernstinpoika Skopan ja Maria Brunellin tytär Elisabet Skopa (1712- 1.2.1773 Kuopio Kasurila). Mainitun Henrik Mechelinin veljen Petrus Mechelinin vaimo taas oli nimeltään Ester Brun.
Voidaankohan näitten Brunell- ja Brun -sukujen välillä nähdä jokin sukulaisuusyhteys? Ester Brun on syntynyt 1700-luvun alkuvuosikymmenellä, kun Karl Ernstinpoika Skopan vaimo Maria Brunell (Brynell) sopisi ajallisesti Joroisissa 1692 syntyneen rakuuna Anders Brunin ja Carinin tyttäreksi. Onkohan mainitsemiesi Bruunien jälkeläisten kummeja tai muuta sukua tiedoissasi?
PH
Hei Pekka ja muut!
Minullakin olisi oma lehmä (Bruun-)ojassa, liittyen Pekan em. viestissä mainitsemiin henkilöihin. Olen tässä viikon päivät tehnyt salapoliisintyötä selvittääkseni kuka oli Abraham Antinpoika Ruuthin (s. 3.2.1741 Joroinen, Kerisalo, k. 11.12.1789 Joroinen, Joroisniemi) ensimmäinen vaimo Helena Mechelin (rippikirjan mukaan s. n. v. 1745, k. 16.4.1775 Joroinen, Hosiaranta). Ritva Jurvasen kullanarvoisten vinkkien avulla ja monen mutkan kautta Helenan vanhemmiksi ovat melkoisella varmuudella löytyneet Kuopion msrk:n Räimässä elelleet Petter Mechelin ja Ester Helena Bruun. Helena-tyttären kastetieto oli loppujen lopuksi Hiskissäkin (kun ensin oli keksinyt, millä kummallisilla tavoilla Mechelin voidaan kirjoittaa):
26.2.1745 2.3.1745 Räimä Petter Mächeliin Ester Hel. Bruun Helena
Kysymykseni kuuluu: onko Bruun-tutkijoilla tietoa, ketkä ovat Ester Helena Bruunin vanhemmat? Kuten Pekka Hiltunen mainitsee, Ester on syntynyt todennäköisesti 1700-luvun alussa.
Terv. Kaija
Maaliskuista Iltaa !
Olen vuosikausia tutkinut Simo Rannikon kanssa Juvan Bruuneja. Mistä sinne ilmestyi 1703 alkaen, ensin Hindrich, sitten Johan 1704 ja 1707 Erik. He asuivat vuodesta 1705 alkaen Juvan Kankaankylässä. Kangais 3. Erik oli vain 1707 - 1709. Tila siirtyi Rimpiltä Hindrchin haltuun. Alunperin Hindrich mainitaan Wehmaassa 1703 ja sitten Juvan kirkonkylässä 1704 ja silloin ilmestyy mukaan myös bror Johan. Vuonna 1705 Hindrich saan haltuunsa Kankaankylän Kaartilan n:o 3, jolloin mukana on myös bror Johan. Näiden kahden veljeksen jälkipolvet tunnetaan nykypäivään asti. Erik katoaa historiaan, jota on myös tutkittu Simo Rannikon toimesta.
On ollut arvailuja Bruun ja Brunell sukujen yhteyksistä. Seuraavaksi siitä.
Anders Bruun s.1660 solmi käsittäkseeni toisen avioliiton Dorothea Fick/Sarinin kanssa s. 1680 kuollut 29.4.1762.He asuivat Wehmais 3:ssa. Kirkonkirjojen mukaan se oli ratsutila.
Dokumentti löytyy Juvan rippikirjasta 1741 - 1755. Digitoitu SSHY:n toimesta.
Anders kuoli 20.3.1750 90 - vuotiaana.
Hän käytti sukunimenä Bruun vuoteen 1731 asti, jolloin hän muutti v. 1732 nimekseen Brunell. Hänen tyttärensä alkoivat myös vuoden 1731 jälkeen käyttää myös nimeä Brunell. Brunell--nimisiä miespuolisia Andersin jälkeläisiä ei löydy Juvalta, joten pojat ilmeisesti eivät muuttaneet sukunimeään.
Andersilla ja Dorothealla oli seuraavat tyttäret, jotka ottivat Brunell nimen 1732 käyttöön. Se selviää Juvan Hiskin kastettujen luettelosta. Ensimmäiset lapset synnytti vaimo Bruun, mutta 1732 alken Brunell.
- Judith Bruun/Johan Koivistoinen 26.6.1729 poika Johan
- Elisabeth Bruun/Jacob Holopainen 3.7.1729 tytär Maria
- N. Bruun/drag Holopainen 21.1731 poika Anders
Tässä vaiheessa nimi muuttuu muotoon Brunel - Brunell
- Judith Brunel/Johan Koivistoinen 1.1.1732 poika Anders
En käy kirjoittamaan kaikkia syntyneitä lapsia. Andersilla ja ja Marialla oli ainakin tyttäriä nimeltään Judith, Elisabeth, Carin, Sophia, Margareta, jotka olivat kaikki sotilaiden kanssa avioliitossa. Hiskin kastettujen luettelossa on Juvalla Brunell-äidistä syntyneitä kaikkiaan 37, joista kolme syntynyt äidistä Bruun. Ennen nimen muuttamista.
Mistä Anders Bruun on tullut Juvalle.Ei ole löytynyt tarkkaa tietoa. Ovatko aikaisemmin mainitut Hindrich, Johan ja Erik Bruun hänen mahdollisesta ensimmäisestä avioliitostaan ei selviä puutteellisten tietojen takia. He eivät voi olla Andersin ja Maria Fick/Sarin lapsia kuten yllämainitut tyttäret. Ikäero
Ketä kiinnostaa Bruun/Brunell liittymäkohdat kannattaa tutkia aikaisemmin mainitsemani Juvan Hiskin kastettujen luettelo ja SSHY:n taltioimat rippikirjat.
Menen myöhempään aikaan. Luutnantti Johan Bruunille on syntynyt Hiskin mukaan tytär Gertrud 31.3.1783 Jääskessä Talikkalassa. Syntymäaika on virheellinen. Gertrud on syntynyt 31.3.1782. Siis vuotta aikaisemmin. Minulla on Mikkelin Maakunta-Arkiston virallisesti allekirjoitettu todistus tästä.
Tämän selvityksen tein sen takia, että Bergholmin ja Carpelanin sukukirjojen mukaan mainitaan Bruun-suvun aatelisen haaran esi-isäksi Johan Bruunin ja Gertrud Freidenbergin 1982 syntynyt poika Erik. Pariskunnalle ei voi syntyä kahta lasta samana vuotena, koska Gertrud on virallisesti syntynyt 31.3.1782.
Erikin syntymäaika on keksitty jälkeenpäin. Mikä ilmenee minulla olevista sukukirjojen alkuperäisistä käsikirjoituksista ja niihin tehtyihin muutoksiin.
Olen selvitellyt lähes 30 vuotta - aika ajoin - noiden kolmen veljeksen Hindrichin, Johanin ja Erikin tuloa Juvalle, mutta täyttä varmuutta en ole saanut. Simo Rannikko (Bruun) on tehnyt luovaa tutkimusta 1600 - luvulle, joka on tuonut esiin tarpeellisia liittymäkohtia. Olen itse Hindrichin ja hänen puolisonsa Anna Tarkiaisen jälkeläisiä. Sen pystyin aikoinaan selvittämään kahteen tuntiin, kun oli käytössä alkuperäiset kirkonkirjat.
Kysymys vielä lopuksi. Onko joku erikoistunut 1685 laamannioikeuden päätöksiin kihlakunnanoikeuden yläpuolella. Jääskestä olisi sellainen tutkittava alue. Minulta löytyy diariointimerkinnät ja päivämäärät sekä käräjöinnin kohde. Ne on kuvattu rullille ES 1704 ja ES 1814.
Martti Bruun
Huomenta !
Tein vuosisatavirheitä edellisessä kirjoituksessani kappaleessa, joka alkaa:
"Menen myöhempään aikaan". Korjaus. Luutnantti Johan Bruunin tytär Gertrud syntyi 31.3.1682 eikä 1782. Hiskiin on merkitty 31.3.1683, mutta se on virallisesti aikaisemmin mainitsemani vuosi. Samoin Erikin virheellinen syntymävuosi pitää olla 1682 eikä 1982. Kuten aikaisemmin kirjoitin Erikin syntymävuosi 1682 ei pidä paikaansa. Se on mahdotonta, että pariskunnalle syntyisi toinen lapsi samana vuotena, kun edellinen on syntynyt 31.3.1682.
Anteeksi virheet !
Martti Bruun
E Juhani Tenhunen
06.03.11, 19:29
[quote=Bruun;87358]Se on mahdotonta, että pariskunnalle syntyisi toinen lapsi samana vuotena, kun edellinen on syntynyt 31.3.1682.[quote]
Periaatteessa on mahdollista, onhan vuotta 1682 tuolloin ollut jäljellä 9 kk, ja keskosena syntynyt voi olla siinnyt alle 9 kuukautta ennen syntymää (niin myös allekirjoittanut).
Samalla toistan kysymykseni Pornaisten Kupsenkylän Bruuni -talojen osalta (Storbruni (esim. www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pornainen/rippikirja_1780-1795_mko5-8/20.htm) ja Vähäbruni (esim. www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pornainen/rippikirja_1780-1795_mko5-8/19.htm): onko näillä yhteyksiä näihin muihin Bruuneihin? Vanhin vuoden 1780 jälkeläisistä näyttää syntyneen 1756. Keitä olivat isät, Storbrunin Anders Brun ja Vähäbrunin sotilas Johan Brun?
Pekka Hiltunen
14.03.11, 12:32
Kuten edellä tuli esiin, alkoivat Bruunit käyttää nimestään Brunell-muotoa vuoden 1731 jälkeen. Kuitenkin Ester Bruunin kälyn Henrik Meckelinin anoppi on näköjään syntynyt Brunellina (Brynell) ja kuoli sen nimisenä Kuopion Niuvanniemellä 1729. Näyttääkin siltä, että Meckelinit vain liittävät yhteen Bruunit ja Brunellit ilman, että nämä olisivat olleet ainakaan kovin läheistä sukua.
Maria Brunell on syntynyt 1692 eli juuri ennen sodan alkua. Hänen puolisonsa Karl Skopa syntyi 1690 ja pariskunnalle syntyi venäläisten vallatessa etelärannikon kaupungit tytär Elisabet 1712. Taitaa olla Kuopiosta aika suora linja Vaasan seudulle, missä eleli raatimiehenä ja kirjurina muuan Sven Brunell, joka on lähettänyt kaksi poikaansa opintielle (kts. yo-matrikkeli). Näyttääkin siltä, että Marian isä oli Sven Brunell Vaasan Mustasaaresta.
Rakuuna Anders Bruunilla näyttää olleen poika Anders Andersson, jota HisKin mukaan nimitetään kastettujen kirjassa ensin "Anders Brunsoniksi" ja sitten Anders Bruuniksi. Tällä Anders juniorilla on ollut Ester-niminen tytär ja näyttää siltä, että tämä harvinainen nimi joko esiintyy suvun esivanhemmilla tai sitten on tytär saanut nimensä kummitädiltään, Petter Mechelinin puolisolta, jolloin taaskin päädytään ilmeiseen sukulaisuuteen Estereitten välillä.
Kts.
http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/5/5_88.htm
Rakuuna Anders Bruun näyttäisi olleen e.o. artikkelissa mainitun lähtöhenkilön nuorempi veli, serkku tai joku muu lähiomainen. On mahdollista, että Olavi Bruuninpoika todellakin oli Bruun-sukua. Näitä tanskalaislähtöisiä Bruunejahan oli Ruotsissa jo Keskiajalla tai Uuden ajan alussa lukuisia, joilla kaikilla oli tietenkin omat vaakunatunnuksensa. Vaasalaisen Brunell-suvun ja näitten Sortavalasta tai Viipurista lähteneitten Bruunien sukulaisuudesta on siis mahdotonta sanoa näillä tiedoilla mitään.
PH
Pari kysymystä:
Rakuuna Anders Brun ja Carin esiintyvät Savossa 1600-luvun loppupuolella. Nähtävästi Joroisista ollut Maria Brunell (1692-1729) oli kaptereni Anders Johansson Skopan pojan, Ernstin miniä, joka on kuollut Niuvanniemessä (siis 1729). Häntä olen kaavaillut rakuunan tyttäreksi, kun ei ollut tiedossani mainitsemiasi Bruun-veljeksiä.
Henrik Mechelinin (s. ~1707) p:so oli Karl Ernstinpoika Skopan ja Maria Brunellin tytär Elisabet Skopa (1712- 1.2.1773 Kuopio Kasurila). Mainitun Henrik Mechelinin veljen Petrus Mechelinin vaimo taas oli nimeltään Ester Brun.
Voidaankohan näitten Brunell- ja Brun -sukujen välillä nähdä jokin sukulaisuusyhteys? Ester Brun on syntynyt 1700-luvun alkuvuosikymmenellä, kun Karl Ernstinpoika Skopan vaimo Maria Brunell (Brynell) sopisi ajallisesti Joroisissa 1692 syntyneen rakuuna Anders Brunin ja Carinin tyttäreksi. Onkohan mainitsemiesi Bruunien jälkeläisten kummeja tai muuta sukua tiedoissasi?
PH
5.8.2011 Pekka Hiltuselle:
Lisää tietoa Petrus Mechelinin ja Ester Bruunin avioliitosta:
Capellanens Petter Henrichson Mechellin/Cuopio Sockken vihittiin avioliittoon 28.2.1727 Junfru Esther Bruunin kanssa Rantasalmen Tornioniemestä. Tieto löytyy Rantasalmen vihittyjen luottelosta.
Marttii Bruun
MinttuMescal
05.08.11, 19:50
Lisäänpä omasta suvustani silmään sattuneet Bruunit tänne, tarkkoja syntymä/kuolin aikoja en ole vielä etsinyt.
Rantasalmella 1795 mummoni ukkin ukki Elias Hilduin vihitty Cathrina Bruunin kanssa. Hän käytti myöhemmin nimeä Carin Weber, ollut ensin siis äitinsä tyttönimellä. Cathrina syntynyt n.1770 ja hänen vanhempansa ovat Wilhelm Mauriz Weber ja Cathrina Bruun (1756-1834) ja Cathrinan vanhemmat Anders Bruun ja Maria Boman.
Kirjoitusvirheet mahdollisia tiedoissani, jos tiedoissa virheitä näette kertokaa ihmeessä!
Minttu Peltola
Bodniemi37
06.08.11, 11:12
5.8.2011 Pekka Hiltuselle:
Lisää tietoa Petrus Mechelinin ja Ester Bruunin avioliitosta:
Capellanens Petter Henrichson Mechellin/Cuopio Sockken vihittiin avioliittoon 28.2.1727 Junfru Esther Bruunin kanssa Rantasalmen Tornioniemestä. Tieto löytyy Rantasalmen vihittyjen luottelosta.
Rantasalmen Tornionniemestä vihitty Ester Bruun toimi siellä 18.10.1726 kastetun Petrus Johannes Stårckin kummina, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1717-1733_uk896/67.htm.
Lapsen äidin Anna Maria Johanintytär Wenanderin äidinisä (Sortavalan porvari ja kauppias, raatimies, myöhemmin tilallinen Rantasalmen Tornioniemessä) Bruun Olofinpoika menehtyi Rantasalmella 16.10.1720. Ester oli mielestäni erittäin todennäköisesti Bruun Olofinpojan (ehkäpä nuorin?) lapsi.
Eteläsavolaisen Brunou-suvun todennäköinen kantaisä oli Olof Brunonpoika (vrt. llmoniemen artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/5/5_88.htm, Ilmoniemi: "Mainitaan v. 1668 Käkisalmen läänin pohjoisessa osassa olevien, vapaaherra Henrik Cronstiernan tilusten voutina. Hän oli vainajana jo helmik. 1669. Leski eli 1670.")
Bruun Olofinpojan puoliso, jonka nimeä ei valitettavasti mainita, toimi esisetäni, Uukuniemen ja Kesälahden kirkkoherran Fabian Nirkon ja puolisonsa Margareta Lindormian 18.7.1697 kastetun Johan-pojan kummina, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556031. Muut kummit olivat Käkisalmen ja Pyhäjärven kappeliseurakunnan silloinen kirkkoherra Johan Serlachius (lapsen äidin täysserkku), hopmanni Salomon Enbergh, mons. Anders J. Näglick (amtmanni ja inspehtori, joka vuokrasi tai osti Kesälahden pappilan Margareta Lindormialta), esitätipuoleni, matroona Margareta Hermigier (psot 1:o Viipurin porvari Simon Kaijanen, 2:o Uukuniemen kirkkoherra 1701-1710 Petter Hartz (Hertz) ja matroona Margareta Andersintytär, jota en ole vielä tunnistanut.
Terveisin,
ritva laiho
31.12.11, 18:51
Olen tässä tutkaillut Rantasalmen Tornioniemen henki-ja maakirjoja. Maakirjasta löytyy Brun Olofssonin leski esim.1722. 1726 hänet on edelleen merkitty tilalle nro 3, Tornioniemi neloseen taas Johan Wenanderin leski. Saman vuoden henkikirjoissa tilat on merkitty yhteen, asukkaiksi capellan sahl Engmarks änka (Sidonia Bruunin toinen aviomies) ja dr Anna Maja.
Rantasalmen käräjillä v.1722 Bruun Olofssonin leski mainitaan nimellä Maria Bruun.
Rantasalmen Torasalossa elää samoihin aikoihin pariskunta Anders Bruninpoika (myöh. Bruun) ja Catharina Dahlman.(HISKI)
Minustakin on todennäköistä että Ester Bruun on Bruun Olofssonin tytär,samoin v.1725 corp. Nils Jokelaisen kanssa vihitty leski Ingeborg Bruun, joka mainitaan Rantasalmella kummina v.1708 (Ilmoniemen artikkeli Bruuninpoika -Brunou)
Mutta kuka on Johan Wenanderin 69-vuotiaana 1713 Tornioniemessä kuollut äiti Margaret Swahn?
Terv Ritva
Bodniemi37
01.01.12, 11:28
Mutta kuka on Johan Wenanderin 69-vuotiaana 1713 Tornioniemessä kuollut äiti Margaret Swahn?
Olen sijoittanut kuoliniästä laskettuna noin 1643 syntyneen Margareta Svahnin kysymysmerkillä varustettuna Joutsenon kirkkoherran (1639-1661) Johannes Laurentiin [vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2480, Luther, Georg. Taipalsaarisläkten Herkepaeus. Släktbok. Ny följd. IV:1-2. Kristian Stockmann, utg. SSLS 723(2009), p. 188, T4] tyttäreksi, sillä kirkkoherran jälkeläisethän käyttivät myöhemmin sukunimeä Svahn (tai Svanaeus). Margaretaa ei mainita em. tuoreessa sukuselvityksessä.
Terveisin,
ritva laiho
02.01.12, 11:02
Hei
Kiitos vastauksesta, se tuki omia uumoilujani.
Terv. Ritva Laiho
E Juhani Tenhunen
02.01.12, 11:08
Jps Jussi Laurinpoika Svahn on syntynyt 1639 ja Reetta Swahn n. 1643, jälkimmäisen jälkeläisyys edelliselle on luonnollisestikin mahdotonta.
E. Juhani Tenhunen:D:
Andersilla ja Dorothealla oli seuraavat tyttäret, jotka ottivat Brunell nimen 1732 käyttöön. Se selviää Juvan Hiskin kastettujen luettelosta. Ensimmäiset lapset synnytti vaimo Bruun, mutta 1732 alken Brunell.
- Judith Bruun/Johan Koivistoinen 26.6.1729 poika Johan
- Elisabeth Bruun/Jacob Holopainen 3.7.1729 tytär Maria
- N. Bruun/drag Holopainen 21.1731 poika Anders
Tässä vaiheessa nimi muuttuu muotoon Brunel - Brunell
- Judith Brunel/Johan Koivistoinen 1.1.1732 poika Anders
Martti Bruun
Hei
Oletko tutkinut tarkemmin tämän mainitsemasi Andersin vaiheita? Yritän etsiä Mikkelissä eläneen sotilas Anders Holopaisen (myöh. Anders Hjerpe / Anders Blek) juuria, mutta rippikirjojen puutteellisuuden takia en ole päässyt taaksepäin. Mietin että voisiko kyseessä olla sama henkilö? Eli onko tietoa onko mainitsemasi Anders elänyt elämänsä Juvalla vai mahdollisesti muuttanut (Mikkeliin)?
-Tommi
ritva laiho
28.01.12, 10:43
Hei
Löysin tietoja Sortavalan tuomiokirjoista: Bruun OLofssonin vaimo ainakin vuosina 1686-1694 oli Sortavalalaisen porvari Antti Taskisen tytär Maria.
Ikänsä puolesta hän juuri ja juuri sopisi myös Rantasalmella henkikirjoihin kirjatuksi Maria Bruuniksi. Tytär Sidonia vihittiin Uukuniemellä (missä isällä oli tila) vuonna 1700. Lapsia Bruun Olofssonille syntyi vielä Uukuniemen syntyneiden mukaan v.1700 Sofia ja 1703 Johannes.
Rantasalmella Torasalossa asunut rakuuna Anders Brunsson muutti Joroisiin ja esim. Joroisten käräjillä v. 1729 hänen nimekseen kirjattiin Anders Brunsson.Rippikirjan mukaan hän oli syntynyt v. 1698. Mielenkiintoinen seikka on,että hänen vaimonsa Catharina Dahlman esiintyy myöhemmin nimellä Taskinen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11523138
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11523157
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11523200
Terv. Ritva
Bodniemi37
28.01.12, 15:39
Hei
Löysin tietoja Sortavalan tuomiokirjoista: Bruun OLofssonin vaimo ainakin vuosina 1686-1694 oli Sortavalalaisen porvari Antti Taskisen tytär Maria.
Ikänsä puolesta hän juuri ja juuri sopisi myös Rantasalmella henkikirjoihin kirjatuksi Maria Bruuniksi. Tytär Sidonia vihittiin Uukuniemellä (missä isällä oli tila) vuonna 1700. Lapsia Bruun Olofssonille syntyi vielä Uukuniemen syntyneiden mukaan v.1700 Sofia ja 1703 Johannes.
Rantasalmella Torasalossa asunut rakuuna Anders Brunsson muutti Joroisiin ja esim. Joroisten käräjillä v. 1729 hänen nimekseen kirjattiin Anders Brunsson.Rippikirjan mukaan hän oli syntynyt v. 1698. Mielenkiintoinen seikka on,että hänen vaimonsa Catharina Dahlman esiintyy myöhemmin nimellä Taskinen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11523138
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11523157
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11523200
Kiitoksia kiinnostavista lisätiedoista. Yritin analysoida uusien tietojen valossa Uukuniemen kastettujen luetteloiden kummitietoja. Esisetäni Fabian Nirkon ja psonsa Margareta Lindormian nuorimman lapsen Johanin kummeina toimivat 18.7.1697 muiden muassa Margareta Andersintytär ja Bruun Olofinpojan käresta, jotka ilmeisesti olivat kaksi eri henkilöä(?), vrt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556031.
Uukuniemen syntyneet ja kastetut (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6555974)
Bruun Olofinpojan tytär Sofia 1700, s. Sortavala, kastettiin Kesälahti (Uukuniemi)
Kummit: Anders Jöran(inpoika) Näglick (amtmanni, inspehtori, vuokrasi tai osti Kesälahden pappilan Margareta Lindormialta), pastorskan ja caplanskan.
Pastorskan oli tuolloin Margareta Lindormia, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2706, capellanskan (pso Matthias Clementis Molarius, Uukuniemen kappalainen ad. 1701, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=476, viittaukset) oli ilmeisesti Margareta Jakobintytär Jerpaenia (kappalaisen sukunimi on HisKin pappisluetteloissa Jaerpenius), Vpl Pyhäjärven kappalaisen tytär (ko. kappalainen ei ilmeisesti ollut ylioppilas), joka toimi Agneta Nirkon kummina Uukuniemellä (Kesälahdella) 26.2.1693, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556023.
Uukuniemen syntyneet ja kastetut, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6555952,
Bruun Olofinpojan poika Johan, s. 15.9.1703 Sortavala(?) - kastettiin 20.9.1703 Uukuniemi
Johanin kummeista tunnistan pastorin ja kappalaisen puolisot (pastorskan och capellanskan). Uukuniemen kirkkoherrana oli 1701(1702?)-1710 Petrus Henrici Hartz, jonka puoliso Margareta Hermigier oli esiäitini Agneta Andersintyttären ja tämän ensimmäisen puolison, Elimäen kirkkoherran Sigfridus Matthiae Hermigierin tytär toisessa avioliitossaan.
Uukuniemen kappalainen oli 1702-1710 Luumäen kappalaisen Johannes Rutheniuksen poika Jacobus Johannis Ruthenius, jonka puoliso oli Anna von Holl(en), Parikkalan kirkkoherran tytär.
Terveisin,
Pekka Hiltunen
28.01.12, 23:44
Jos Brun Olavinpojan vaimo oli Maria Andersintytär Taskinen, sopisi Kauhasten sukua olleen Karl Skopan puoliso, 1692 syntynyt Maria Brunell ikänsä ja nimensäkin puolesta samaan sisarussarjaan.
Maria Brunellin vävy oli Henrik Henrikinpoika Mechelin, jonka äidin, Anna Barnaun 1. puoliso oli niin ikään Kauhasten suvun Samuel Argillander, Kuopion kappalainen. Henrik Henrikinpoika Mechelinin veljen Petrus Mechelinin puoliso Ester Brun on voinut syntyä jo noin 1705. Tällöin Sidonian ja Esterin ikäero voisi vähimmillään olla noin 23 ja enimmilläänkin vain noin 26 vuotta. Ester Brunin ja Maria Brunellin ikäero oli noin 13 vuotta. Vaikuttaa siis siltä, että Maria Brunellin vävyn, Henrik Henrikinpoika Mechelinin veli Petrus on nainut veljensä anopin nuoren sisaren Esterin.
PH
ritva laiho
29.01.12, 10:19
Hei
Sortavalan tuomiokirjojen jälkeen vilkaisin uusin silmin 1720-luvun Rantasalmen maakirjoja.Bruun Olofssonin leskelle on merkitty 1722 kaksi tilaa,toisessa listassa on nimeksi mainittu myös Maria Andersintytär johon en aiemmin älynnyt kiinnittää huomiota.
Esiäitini Sidonia Bruunin lisäksi Anders Bruninpoika kiinnostaa.Hänen tyttärensä Elisabetin tytär Carin Lukkarinen (isä sotilas Johan Lukkarinen eli Lindman)oli Sidonia Bruunin ja Johan Wenanderin tytttären Margaretan ja Carl JohanTawaststjernan tyttären Hedvig Sofian lesken, Joonas Kauppisen toinen vaimo.
http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=108600
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=1443
terv.Ritva
ritva laiho
29.01.12, 14:13
Anteeksi sähläykseni .Koetan uudestaan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4401&pnum=491
Ritva
Benedictus
22.04.14, 23:19
Johan Bruun: Dunckerin arkisto
Finlands infanteri regimente XXI : 205: 4
trumslagare (t) Wirmo (Mynämäki), Lill Särkilax
fältväbel (f) 1621 – 1623
Hieman epäselvyyttä, sillä t ja f rakuunakomppanian vakansseja?
Turun linnan kirjurin Anders Jönsinp Bruunin (Andresin isä lienee Sääksmäellä toiminut tanskalaisperäinen vouti Jöns Bruun) tyttären Elisabeth Andresint Bruunin jälkeläisiä ovat... Perheessä oli ainakin kuusi poikaa ja tytär. Että vaihtoehtoja löytyy.
Johan Orren (v:t Joen Eriksson ja Elisabet Bruun) p:ka Sigfrid (s n 1677) oli korpraali ja vihittiin Jokioisissa 9.4.1697. Tammelan Sigfrid Sigfridsson lienee ollut hänen poikansa.
Uudenkaupungin RO 4.10.1652 (Welb: Johan Von Falkenbergh kärdhe till Erich Hinderson Kaukola (katso 1109 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1109)), opå Ryttmesters Welb: Eliæ Orrefältz (katso 1505 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1505)) wägna, om 7 allnar gått Swartt Fijnt Klädhe, som han hadhe försäkratt Ryttmesters Modher, dygdesamme hustru Elizabetha Andhersdotter till Wängåffwo på Gårdhekööpet j Nystadh, såsom hans obligation, dat: den 20 Martij 1643 förmäler, dheremoot inladhe Erich Hendrichson j Rätten, bem:te hustru Brijtha Andersdotters, och hennes söners her Andreæ Orræj, Axillj Jonæ, och Claes Jonsons Orres Wndherskrefne Köpebref, Daterat den 20 Februarij 1639, innehållandes om tämmeligh gått Kiortellwärke, dett samma och laga skööttningz Breffwet, daterat Den 27 Martij 1643 Wttrycker, om tämmeligh Kiortellwärke aff klädhe. Resolutio. Efftersom Erich Hendrichson Kaukola hafuer försäkratt dygdesamme hustru Elizabetha Andhersdotter Brun till Wängåffwo på gårdzköpet her j Nystadh 7 allnar gått klädhe som af kiöpebrefwet och Erichz egen Obligation ähr att see, och emedhan dedh klädhe han nu biudher, ähr eij så gått; dy ehrkänner Rätten, att Erich lefwererar dhe öfrige 2 allnar som samme styckett innehåller, till förbättringh på dhe 7 allnar som af samme stycket h: Elizabetha bordhe, och dhär medh ware all deres prætension i detta fall wphäffwen), Uudenkaupungin RO 21.1.1656 (Framstegh för Rätten, Erligh och Wällförståndigh Erlandh Håkonsson (katso 2135 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2135)) Rådman her j stadhen, och inlade j Rätten sine medh arffwingars Hederlige och Wällärdhe her Sigfridj Bartholli [Brunnerus] Ecclesiastis Aboensis, sampt Ehrlige och Wällförståndige Mäns Lars Isaakzsons Ländzmans j Nykyrckio Sochn, och Michell Hinderssons Rådmans her j stadhen, mz egne händer Underschrifune Arffskifftes- och gårda breff, Datum Lempisskallio, den 8 Februarij Anno 1651 tienstligen begärandes att wij dhetta medh Laga Skööttningh stadfästa wille, huilcket breff så lydandes ähr ordh från ordh, som her effterschrifuit står. För allom them thetta wårt Öpne breff kan hända att förekomma, Bekennes Wij Underteknade, och her medh Witterligit giörde, det wij hafua af wällbetänckte modhe per quota jämpkat, och bytt oss emillan, alla dee löössöhrer dhet eene medh dhet andra, som effter Vår Sal:e Käre Modher, och Swärmodher, dygdesamme hustru Brijtha Anderssdåtter Brun, fordhom Borgmesters uthi Nystadhen Sal: Isach Nielssons Enckia j Nystadh funnit ähr ...)
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=145
Vaikuttaisi, että linnankirjuri Anders Johansson Bruunilla on ollut myös useita tyttäriä, sillä Orren vaimon Elisabeth Andersdotterin lisäksi yllä mainitaan Brita Andersdotter Brun, Uuudenkaupungin pormestari Isak Nielssonin leski.
Kiinnostava on yllä oleva kanssaperijä Sigfridus Bartholdi Brunnerus(Bruun), Mynämäen Lembiskallion omistaja, joka isännimensä Bartholdi eli Bertill perusteella lienee Mynämäen kalleisen omistajan vouti *Bertill Blasiuksonin ja tämän vaimon Anna Andersdotterin poika.
Käytti siis äitinsä suvun nimeä.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30814
Benedictus
23.04.14, 07:11
Vikuttaisi, että noita alkuBruunaja kannattaisi etsiä Anders Brunin jälkeläisistä.
Poikia lienee ollut useita.
Myös nuo khr Sigfridin pojat lienevät käyttäneen Brun nimeä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780
Poikia oli kaksi ja muitakin perillisiä.
Ja vielä samoilla käräjillä Vehmaan kihlakunnanvouti Elias Johanssonin talokaupasta, jossa hän on ostanut edesmenneen Uudenkirkon kirkkoherran Hr Sigfridin kahdelta pojalta ja muilta perillisiltä Lempiskalliossa sijainneen ratsutilan ja perintöoikeuden. Kauppahinta 500 taaleria ja kaupan päiväys 3.5.1671
Juvan Brunellien kantaisä lienee tässä: HK 1722 Mikkeli, Rahula:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13769341
Flychting And: Brunell
t. Jens
Robinson Korhonen
03.01.16, 11:01
Hei,
aiemmin ketjussa utsittiin varmuutta Johan Bruunin puolison Gertrud Freudenberg/Freudenfeltin polveutumisesta. Jääsken käräjillä v.1678 esiintyy maakiistassa "lieutenanten manhaftig Johan Bruun å sin swärmoders sahl: Christopher Freudenbergs enckias hustro Gertrud Påsas wägna.." osv.
Tämä lieneepi tyhjentävä todiste http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715983
t. Antti
Bodniemi37
03.01.16, 19:03
Hei,
aiemmin ketjussa utsittiin varmuutta Johan Bruunin puolison Gertrud Freudenberg/Freudenfeltin polveutumisesta. Jääsken käräjillä v.1678 esiintyy maakiistassa "lieutenanten manhaftig Johan Bruun å sin swärmoders sahl: Christopher Freudenbergs enckias hustro Gertrud Påsas wägna.." osv.
Tämä lieneepi tyhjentävä todiste http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715983
Kiitos varmennuksesta.
Asian vierestä:
Myös Gertrud Freudenberg/Freudenfeltin veljellä Göran Johanilla oli Gertrud-niminen tytär, joka avioitui Hiitolassa 20.2.1704 silloisen kapteenin Jakob Julius V(o)ultin kanssa (viimeksi mainitusta löytyy kiinnostavaa lisätietoa täältä (http://runeberg.org/strindbg/kulthist/0057.html)). Tämän avioparin tyttärenpojasta tuli Ithimaeus-suvun viimeinen pappismies, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8277, jonka Gertrud-sisar avioitui Kirvun lukkarin Petter Blomin kanssa.
Axel Julius Ithimaeuksen isää tituleerataan ylioppilasmatrikkelissa rakuunaksi, Ruokolahden ja Jääsken talvikäräjillä 1740, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24152767, tarjokkaaksi (volontär) ja majuri Vultin (Fult) vävyksi. Kuollessaan (HisKi) Jääskessä 1.1.1783 65-vuotiaana (s. noin 1718 Hirvensalmella?) hän oli "Förafsk: Svensk und:Officer".
Terveisin,
http://2.bp.blogspot.com/-Ea4sMrpqWaw/Vki0mkwBiKI/AAAAAAAAFCY/D-5a0wKaHWQ/s400/Kettil%2BBruun.gif
Kettil Edmund Bruun
http://runeberg.org/kuka/1978/0093.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kettil_Bruun
Poika:https://fi.wikipedia.org/wiki/Staffan_Bruun
Vanhemmat: Elsa Maria Inberg & Otto Bruun
http://runeberg.org/kuka/1954/0082.html
Löysin esivanhemmistani Brunin, mutta kuka oli Pälkäneen rusthollari Anders Andersson Brun Salmentaan Peissulta? Onko tätä ehkä jo tutkittu?
Hiskin mukaan Pälkäneen Salmentaan Peissu- (Speitzu) rusthollissa avioitui 1721 Anders Brun:
17.10.1721 Salmentaka Anders Brun Maria Daniels:dr Salment:
Hiskin haudatuissa Anders Andersson Brun näkyy 1748 kuolleena 81 vuoden iässä, hän olisi siis syntynyt noin vuonna 1667:
20.10.1748 23.10.1748 Salmentaka Peissu Gl. rusth. Anders Anderss. Brun 81 alkup - HAUPAIKKA: i k.
Pälkäneen Salmentaan Peissu-rusthollissa (Speitzu) hän näkyy vasta vuodesta 1727 alkaen, mutta sotavuosien takia SAY on tietysti aukollinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=508063
Huomiota herättää se, että Anders Brun oli yli viidenkymmen avioituessaan. Hän oli siis ehtinyt tehdä paljonkin ennen kuin hänestä tuli rusthollari Peissulle. Oliko hän ehkä sotilas? Liittyykö hän jotenkin tässä ketjussa puhuttuihin Bruneihin?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/palkane/rippikirja_1736-1743_tk36/102.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/palkane/rippikirja_1744-1750_tk36/25.htm
https://www.geni.com/people/Anders-Brun/6000000078579061426
Kiitos Timo lisälinkeistä! Anders Andersson Brunilla Pälkäneen Salmentaan Peissulta oli tosiaan ensimmäinenkin vaimo, joka juuri on itseasiassa esiäitini. Myös hänen taustansa kiinnostaa, samoin kuin edelleen Andersin.
Tämän ketjun Brunit/Bruunit ovat keskittyneet aiemmin lähinnä Itä-Suomeen. Hämeestä löytyy etsimäni Anders Andersson Brunin ohella samalta ajalta toinenkin Brun. Pälkäneen naapurikunnan, Hauhon, Pätiälässä 1711 avioitunut Elias Brun. Hänellä on myöhemmin myös toinen vaimo (tiedot Hiskistä). Elias kuolee 1758 Hauhon Lehtelän Puntisen isäntänä 77 vuoden iässä. Siitä laskien hän olisi syntynyt noin vuonna 1681. Hiskin kuolintiedoissa hänen patronyyminsä on Salomonsson. Hän voisi siis olla tämän ketjun viestissä numero 12 mainitun Salomon Bruunin poika ajankohdan ja patronyymin perustella. Mutta missä tuo Salomon vaikutti? Patronyymin perustella Elias ei sovi naapuripitäjän Anders Andersson Bruunin veljeksi, mutta jokin sukulaisuus saattaisi olla esim. Salomonin ja Andersin isän välillä tms.
Onko jollakin tietoa Anders Andersson Brunista tai Elias Salomonsson Brunista?
Tässä Elias Salomonsson Bruun SAY:ssa ja rippikirjassa 1720-luvulla. Aiempia merkintöjä en ole löytänyt.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=198331
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24823077
Hei
Anders Andersson Bruun mainitaan ensimmäisen kerran Sahalahden Korpiniemen Laurilassa SAY Sahalahti Korpiniemi 1694-1713 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1096836
Anders Andersson vihitty ilmeisesti toiseen avioliittoonsa Sahalahden Paatialassa asuneen leski Ingeborg Johansdotterin kanssa Sahalahdella 17.4.1698.
Toiseen avioon siksi että hänellä mainitaan em SAYn sivulla poika Henric jolla vaimo Caisa vuosina 1707-1713.
Pälkäneen, Sahalahden ja Kulsialan käräjjillä vuonna 1699 vahvistetaan Anders Anderssonin perintöoikeus Korpiniemen rustholliin jonka on perillisten suostumuksella ostanut.
Pälkäneen, Sahalahden ja Kulsialan käräjillä Vuonna 1726 mainitaan rusthållare Anders Bruun och des stiufbarn Henric och Johan Johansson i Korpiniemi. Framledne rusthållare Lars Staffansson i Korpiniemi. Afledne rusthollare Johan Mattssons arf.
Ingeborg Johansdotterin ensimmäinen puoliso lienee sitten Paatialan Kottilan poika Johan Mattsson SAY Paatiala 1674-1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1096776
Samassa yhteydessä perintöä jakamassa ovat myös seuraavat: Johan Brusiusson ifrån Lempäälä socken och Johan Samuelsson ifrån Orivesi socken. Samuel Michelsson ifrån Korpiniemi.
Näistä Samuel Michelsson on Paatialan Kottilasta Korpiniemen Mattilaan muuttaneen Johan Mattssonin veljen Grels Mattssonin vävy.
Pälkäneen, Sahalahden ja Kulsialan käräjjillä vuonna 1726 mainitaan muita perillisiä: rusthållare Anders Bruun omasta ja poikapuoltensa puolesta vaatii 1700 tehdyssä perunkirjoituksessa vahvistettua Tursolan Eric Jacobsson Kukkolan saatavaa talon nykyiseltä isännältä Mårten Thomassonilta (Iivari), mainitaan Mårtenin isä Thomas Johansson.
Pälkäneen, Sahalahden ja Kulsialan käräjjillä vuonna 1727 mainitaan lisäksi että Anders Bruun Salmentakaa anoo lapsipuoltensa perintöä Sahalahden Tursolan (Iivari) Mårten Thomassonilta Kukkolan talosta edesmenneen Eric Jacobssonin jälkeen.
Ingeborg Johansdotter voisi siten olla esim tuon Iivarin Thomas Johanssonin sisar.
Vuonna 1721 Anders Bruun sitten vihitään kolmanteen avioonsa Salmentaan Peissun leskiemännän kanssa, hänkin kolmanteen avioliittoon.
Olen itse päätellyt että Anders Andersson olisi sama kuin pistooliseppä Anders jolle syntyy Sahalahdella mm Korpiniemessä lapsia seuraavasti
9.7.1686 Pistol smed Anders Matts
*3.3.1689 Pistol smedens Anders Elisabet
*26.3.1692 Corpiniemi Smedens Anders Emanuel
Näistä mm Emmanuelin kummina mainitaan myös Ingeborg Johansdotter Paatiala joten seppä Anders ja Ingeborg tunsivat jo tuolloin toisensa.
Brun voisi siten olla pistoolisepän ammatin mukana tullut käsityöläisnimi.
Iso kiitos, Esko, erittäin mielenkiintoisista ja hyödyllisistä tiedoista, jotka koskivat Anders Brunia ja hänen puolisoitaan! Tässä riittää pureskeltavaa pitkäksi aikaa.
Olavi
Robinson Korhonen
21.02.21, 11:08
Hei,
Ratsumestari Ertman Bruunilla oli todella Anders niminen poika, joka esiintyy kummina sisarentytölleen Margareta Iivoselle Jääsken Ahtialassa 2.2.1693. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10572521
En ole itse tutkinut Savon Bruuneja, joten en ota kantaa siihen, voisiko tämä Anders olla sama mies, kuin viestiketjussa vilahteleva samanniminen henkilö
-Antti
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.