Lauri ja Vappu Ukkola [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lauri ja Vappu Ukkola

P.Mäntylä

16.12.14, 13:05

Tervehdys

Kun etsin netistä tietoja Heikki Laurinpoika Ukkolan suvusta, törmäsin teidän käymäänne keskusteluun 1600-luvun Kiimingin Ukkolan talosta. Minulla olisi pieni lisäys teidän keskusteluunne, joka selventäisi keskustelussa auki jääneitä kohtia. Lauri Pekanpoika Ukkolan vaimona oli Vappu Pekantytär Manninen. Laitan tähän perustelut:

1. Iijoen talvikäräjät 30.1.1646

Oikeuteen tuli Pekka Manninen ja esitti oikeudelle todistuksen palovahingosta, jonka hän oli kärsinyt: häneltä on palanut 2 tupaa, 1 väentupa, 2 navettaa, 4 kirstua, joissa oli pyhävaatteita ja muita pitovaatteita siten, että vahinko arvioidaan 233 taaleriksi kuparirahassa, minkä lisäksi hänelle hänen pyynnöstään annetaan todistus rakennuskaaren 35. luvussa mainitulla tavalla siitä, että hän on menettänyt ne oikeassa vahingossa. Tämän todistuksen hän nöyrimmästi esittää maaherralle saadak*seen alennuksen maksuihinsa.

2.
Iijoen kesäkäräjät 16-17. 7. 1649

Nimettiin puolueettomat miehet Tapani Kokkila (?) ja Nuutti Juntti sovittelemaan perinnöstä Kiimingistä olevien langosten Esko (Pekanpoika) Mannisen ja Lauri Pekanpojan (Ukkola) välillä heidän vanhempiensa jälkeen perintökaaren 1. luvun mukaisesti.
(Sulkeissa olevat nimet ovat itse lisäämiäni, mutta muut tiedot vahvistavat niitä)

3. Pohjanmaan läänin tilikirjassa vuodelta 1647 Pekka Olavinpoika Mannisen talosta seuraavana on Lauri Pekanpoika Ukkoin talo.

4.
Kesäkäräjät 13.-16. 7.1653

Oikeuteen tuli avatuille käräjille Pekka Ollinpoika Manninen Alakiimingistä jättäen 22. toukokuuta päivätyn perinnönjakokirjan, jonka olivat allekirjoittaneet ja oikeaksi vahvistaneet kunniallinen ja hyvinoppinut kappalainen herra Kaarlo Henrikinpoika Alakiimingistä, nimismies Casper Forbus ja hyvinoppinut herra Johan C. Forbus ynnä muut hyvät ja kunnolliset miehet, jotka ovat Matti Teinonen ja Esko Paavonpoika. Perinnönjakokirjassa mainitaan, että (lydandes huru ”vahvistetusti”) hän on mennyt toiseen avioliittoon Marketta Klausintyttären kanssa, josta syystä hän välttääkseen sen, että perinnöstä hänen kuolemansa jälkeen syntyisi mitään epäsopua hänen lastensa ja hänen myöhemmän vaimonsa välillä, haluaa erottaa ja antaa heille sen perinnön irtainta ja kiinteää omaisuutta, mikä heille kuuluu. Ensiksi hän lupaa ja määrää myöhemmälle vaimolleen Marketalle 12 luodin painoisen hopeamaljan ja 4 kyynärää verkaa à 6 taaleria kyynärä naisen mekkoon. Vanhimmalle pojalleen hän lupaa isän- ja äidinperintönä koko tilan rakennuksineen, peltoineen ja niit*tyineen arvoltaan 100 taaleria, mutta kaikesta löytyvästä irtaimesta hänelle tulee 1/3 ja yksi kolmasosa kaskimaan kylvöstä sekä siitä kaskimaasta, joka on sen lisäksi hakattu. Vuonna 1650 toukokuussa yllä mainittu Esko Pekanpoika on saanut perintöosanaan 2 kpl kettuja, yhden kahden luodin painoisen hopealusikan ja käteistä rahaa 7 taaleria kuparirahassa, kun taas kukin tytär saa 50 taaleria, yhden lehmän, yhden hiehon, 3 lammasta ja yhden tynnyrin viljaa. Vappu-tytär on jo saanut osuutenaan Pirttitörmän Kiteenpadosta 50 taalerin arvoisen paikan, yhden lehmän, 2 lammasta, äitivainajansa verkamekon, ja vielä vastedes hänelle tulee yksi hieho. Mitä tulee kahteen muuhun sisarukseen Annan ja Markettaan, heidän osuutensa ovat vielä lyhentämättöminä isän hallussa ja he voivat myöhemmin niitä vaatia. Mitä nuorimpaan poikaa tulee, hän tulee asumaan tilalla sekä maksamaan ja perimään kaikki tilan velat. Vuoden 1650 heinäkuun 1. päivänä vanhan Pekka Ollinpojan luona kävi hänen sielunhoitajansa herra Carl (Carolus Henrici Limingius, Haukiputaan kappalainen vuosina 1632-59) antaen hänelle pyhän ehtoollisen, jossa yhteydessä hän lupasi ja määräsi rakkaille lapsilleen vanhimmalle pojalleen Eskolle ja tyttärilleen yhden tynnyrin viljaa kullekin. Vuoden 1651 syyskuun 12. p:nä vanhus antoi tyttärelleen Vapulle viljatynnyrin, jonka hän oli sairasvuoteellaan luvannut. Tytär oli ollut tähän aivan tyytyväinen eikä koskaan valittanut tästä. Edelleen hän oli samana päivänä toimittanut Anna-tyttärelleen 2 lehmää, 3 lammasta ja rahaa 10 taaleria kuparirahassa. Kaikki yllä mainittu julkistettiin nyt eikä kukaan perillisistä moittinut jakoa vaan anoi nöyrästi, että jako merkittäisiin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjaan, mikä perintökaaren 12. luvun nojalla ja todistajan avulla vahvistettiin pysyväksi ja peruuttamattomaksi.

(Eskon ja Vapun äiti on ehkä kuollut edellä mainitussa tulipalossa. Vappu on saanut maata, koska oli naimisissa ja täysi-ikäinen)

Tutkin omaa sukuani, joka on alunperin Manninen. Sukuhaarani on lähtösin vuonna 1634 Kiiminkiin Joloskylän Mannilasta perustetusta talosta. Tästä talosta ja Mannisen suvusta saa hieman tietoa kirjoista: Joloksen kylähistoria ja Jokivarren savuista kasvukunnaksi: Kiiminki 150 vuotta.

Onko jollakulla tietoa Matti Laurinpoika Ukkolan (Halosen) ja tai Dorde Laurinpoika Ukkolan jälkipolvista isovihan jälkeiseltä ajalta niin pääsisin niiden haarojen osalta sukututkimuksessa alkuun? Talot vaihtuvat ja Halosia on niin paljon, että asiaa tuntemattoman on vaikea päätellä kuka on kenenkin poika!
:eek:

tellervoranta

16.12.14, 16:42

Ii kesäkäräjät 16-17.1649. Alkaako teksti tästä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706829

P.Mäntylä

16.12.14, 17:20

Ei, vaan sivu on: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706592

En ole kääntänyt sitä itse vaan olen teettänyt sen muualla. Toivotaan että sinun käännöksesi on samaa mieltä!

tellervoranta

16.12.14, 17:57

Niin, tässä on tuo kakkoskohta. Olisiko Knut Juhonpka sama kuin Knut Puitti?
Tuota edellistä nimeä pitäisi tutkailla, kun olisi aikaa.

Ei, vaan sivu on: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706592

En ole kääntänyt sitä itse vaan olen teettänyt sen muualla. Toivotaan että sinun käännöksesi on samaa mieltä!

Jouni Kaleva

16.12.14, 18:14

Hei

Juttu on tuolla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706592 vas. puoli, toinen ylhäältä. Nuo uskottujen miesten nimet jäävät minulle vähän tulkinnanvaraisiksi. Se on kuitenkin toissijaista. Olennaista on, että tässä mahd. tulee aivan uutta lisää Kiimingin Ukkoloiden perhetietoihin. Erinomainen löytö.

"...om arf emellan Eskill Mannin och Lars Peerson i Kimingh, svågrar emellan, efter deras föräldrar..."

Lars Peerson siis epäilemättä? on Ukkola. Hän ja Eskill Manninen ovat langokset. Tämähän antaa ainakin kolme vaihtoehtoa:
1. Eskilin vaimo on Larsin sisar
2. Larsin vaimo on Eskilin sisar
3. Eskilin ja Larsin vaimot ovat keskenään sisarukset.

Itse olen spekuloinut Lars Peersonin vaimoksi Brita Heikintytärtä, tosin heikolla näytöllä. Onko tietoa, kuka oli Eskill Mannisen vaimo?

Jaettavana oli siis joko
-Lars Peerson (Ukkolan) vanhemmat
-Eskil Mannisen vanhemmat
-vaimojen vanhemmat?

Pekka Antinpk. Ukkolan on arvioitu kuolleen jo 1635 - mutta kuoliko hänen vaimonsa vasta vuoden 1649 tienoilla? Entä Eskill Mannisen vanhemmat?

Jouni Kaleva

16.12.14, 18:19

Pekka Antinpk. Ukkolan on arvioitu kuolleen jo 1635 - mutta kuoliko hänen vaimonsa vasta vuoden 1649 tienoilla? Entä Eskill Mannisen vanhemmat?
Vastaan itselleni. Ketjun aloitusviestistähän selvisi, että Pekka Ollinpk. Manninen oli vahvasti elossa vielä 1653 käräjillä. Siis sen puolen perintöä ei liene riidelty 1649.

Tämä jättäisi parhaaksi vaihtoehdoksi, että vaimot olivat sisarukset keskenään ja heidän vanhempansa kuolleet tuohon aikaan?

JHissa

16.12.14, 19:03

Vastaan itselleni. Ketjun aloitusviestistähän selvisi, että Pekka Ollinpk. Manninen oli vahvasti elossa vielä 1653 käräjillä. Siis sen puolen perintöä ei liene riidelty 1649.

Tämä jättäisi parhaaksi vaihtoehdoksi, että vaimot olivat sisarukset keskenään ja heidän vanhempansa kuolleet tuohon aikaan?
Eskel Pekanp. Manninen näyttää muuttavan kotoaan (Iin käräjät 16.-17.7.1650 f. 61v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706829)) ja hänet löytää henkikirjasta 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144506), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (vaimo), joten jos hän on naimaton vielä 1649 niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää perinnönjako hänen äitinsä kuoleman jälkeen. Isä Pekka Ollinp. Manninenhan menee uuteen avioliittoon Margeta Klausintr. kanssa ja Mannisen isänyyden perii (Iin käräjät 13.-16.6.1653 f. 99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708116)) aikanaan nuorempi veli Olli Pekanp. Manninen (vaimo Helga Tapanintr. Väänänen, ‡ 25.3.1697 Ii, ikä 70 v.), joka näkyy isäntänä henkikirjoissa vuodesta 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) lähtien.

P.Mäntylä

16.12.14, 19:58

tellervoranta

16.12.14, 21:34

Joloskirjan mukaan seuraavaa:
Pekka Ollinpka Manninen isäntänä 1623-1654; Syntyi väenottoluetteloiden mukaan n.1592 ja kuoli 1654. Pekalla oli ens. avioliitosta pojat Esko (siirtyy Kiimingin Yrjänä Putkosen autiotilaan) ja Olli Pekanpoika, joka jatkaa Mannisen isäntänä sekä tyttäret Valpuri, Anna ja Marketta. Pekka Ollinpka Manninen jakaa perintöä koska avioitui Marketta Klauntyttären kanssa, joka eli vielä 1661.
Kirjoittajan mukaan Vappu Pekantr Manninen on Lauri Pekanpka Ukkolan vaimo.

(Olli Ollinpka Manninen, joka siirtyi Kiiminkiin oli luultavasti Pekka Ollinpka Mannisen veli)

P.Mäntylä

17.12.14, 07:43

Eskel Pekanp. Manninen näyttää muuttavan kotoaan (Iin käräjät 16.-17.7.1650 f. 61v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706829)) ja hänet löytää henkikirjasta 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144506), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (vaimo), joten jos hän on naimaton vielä 1649 niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää perinnönjako hänen äitinsä kuoleman jälkeen. Isä Pekka Ollinp. Manninenhan menee uuteen avioliittoon Margeta Klausintr. kanssa ja Mannisen isänyyden perii (Iin käräjät 13.-16.6.1653 f. 99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708116)) aikanaan nuorempi veli Olli Pekanp. Manninen (vaimo Helga Tapanintr. Väänänen, ‡ 25.3.1697 Ii, ikä 70 v.), joka näkyy isäntänä henkikirjoissa vuodesta 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) lähtien.

Huomenta

Nämä vaimoasiathan ovat kinkkisiä selvitettäviä, kun etsitään suvun tietoja 1500-1600-luvuilta. Jos ei jäänyt leskeksi hoitamaan isoa taloa, niin missään pöytäkirjoissa ei mainita. Eskon perheestä tai vaimosta ei ole tullut mitään kautta tietoa. Vuonna 1642 hän oli ruodutusluettelossa isänsä sijasta. Ehkä talossa riitti nuorella väellä tekemistä. Isä oli jo nuorena halvaantunut, talo palanut ja äiti kuollut! Eskolle luvattiin perinnössä koko tila, mutta hän katosi kirjoista samoihin aikoihin kun Pekka-isä kuoli v. 1654. Nuorimmalle pojalle Pekalle luvattiin talon velat!!! Pekka asui vaimoineen talossa v. 1655-62 ja merkittiin isännäksi v. 1657-60. He saivat ainakin kaksi lasta, mutta suku ei siitä jatku sen pidemmälle. Kun Olavi Pekanpoika, jota perintökirjassa ei mainita (?!), tuli miehen ikään v. 1661, hän tuli isännäksi v. 1661-68. Kun nälkävuodet ja isoviha sotkivat vielä elämää, niin toinen talo myytiin ja toinen jäi tyhjilleen. Niiltä osin suku hävisi lähes kuin "tuhka tuuleen"! Yritän tässä vain selvitellä jatkuiko suku jonkun tyttären kautta. Yksi suuri sukuhaara tulee Olavi Olavinpojan talosta Kiimingistä, kun Heikki Olavinpoika perustaa v. 1660 Haukiputaan Kellon kylään Mannisen talon. Asutti ehkä jonkun aution! 26.6.1673 hän osti Esko Jaakonpoika Kiutulta talon ja tästä alkoi Kellossa Manninen-Kiuttu-suku.
Että silleen!

JHissa

17.12.14, 11:03

Huomenta

Nämä vaimoasiathan ovat kinkkisiä selvitettäviä, kun etsitään suvun tietoja 1500-1600-luvuilta. Jos ei jäänyt leskeksi hoitamaan isoa taloa, niin missään pöytäkirjoissa ei mainita. Eskon perheestä tai vaimosta ei ole tullut mitään kautta tietoa. Vuonna 1642 hän oli ruodutusluettelossa isänsä sijasta. Ehkä talossa riitti nuorella väellä tekemistä. Isä oli jo nuorena halvaantunut, talo palanut ja äiti kuollut! Eskolle luvattiin perinnössä koko tila, mutta hän katosi kirjoista samoihin aikoihin kun Pekka-isä kuoli v. 1654. Nuorimmalle pojalle Pekalle luvattiin talon velat!!! Pekka asui vaimoineen talossa v. 1655-62 ja merkittiin isännäksi v. 1657-60. He saivat ainakin kaksi lasta, mutta suku ei siitä jatku sen pidemmälle. Kun Olavi Pekanpoika, jota perintökirjassa ei mainita (?!), tuli miehen ikään v. 1661, hän tuli isännäksi v. 1661-68. Kun nälkävuodet ja isoviha sotkivat vielä elämää, niin toinen talo myytiin ja toinen jäi tyhjilleen. Niiltä osin suku hävisi lähes kuin "tuhka tuuleen"! Yritän tässä vain selvitellä jatkuiko suku jonkun tyttären kautta. Yksi suuri sukuhaara tulee Olavi Olavinpojan talosta Kiimingistä, kun Heikki Olavinpoika perustaa v. 1660 Haukiputaan Kellon kylään Mannisen talon. Asutti ehkä jonkun aution! 26.6.1673 hän osti Esko Jaakonpoika Kiutulta talon ja tästä alkoi Kellossa Manninen-Kiuttu-suku.
Että silleen!
Margeta Klausintytär testamenttaa omaisuutensa poikapuolelleen Olli Pekanpojalle (Iin käräjät 12.&13.2.1661 f. 19v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711217)) eli näyttää siltä, että Olli on isäntänä vuodesta 1661. Margeta Klausintytär ilmoitetaan vanhaksi jo vuoden 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) henkikirjassa, joten hänellä ja Pekka Ollinpojalla ei nähtävästi ollut yhteisiä lapsia. Olli Pekanpoika kuolee vuosien 1667-69 välissä, jolta isänyyden perii poika Pekka Ollinpoika (‡ 25.2.1688), jonka pojat Matti ja Erkki Pekanpojat taas myyvät tilan (Iin ja Pudasjärven käräjät 22.&23.2.1697 s. 375 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694610)).
Olli Pekanpojan lapsista Niilo († n. 1715 Ii) muuttaa 1676 Kälkäjän/Karjalankylän Manniseen, Tapani (* n. 1654; ‡ 13.12.1696 Ii) 1676 Kälkäjän/Karjalankylän Manniseen, Margareta (* n. 1655; ‡ 16.8.1696 Ii) vihittiin 1680 Karjalan Pahkalaan, Ollikin († n. 1715 Ii) maintaan 1680-luvun alusta lähtien Kälkäjän/Karjalankylän Mannisessa, Kerttu (* n. 1666; ‡ 11.7.1697 Ii) vihittiin 1694 Etelä-Iin Paasoon ja Anna kuolee Kälkäjänkylässä 29.9.1680, jonne leski Helga Tapanintytär on muuttanut poikiensa perässä ja haudataan 70 vuotiaana 25.3.1697 kuoltuaan Etelä-Iin Kuokassa, jonne poika Niilo on muuttanut myöhemmin.

tellervoranta

17.12.14, 16:22

P.Mäntylä

17.12.14, 17:13

Houkuttaa ajatella, että Pekka Mannisen toinen vaimo Marketta Klauntr olisi Kiimingin Vieras eli Putkonen No 10 isännän Klaus Ollinpka Parkkoisen tytär, koska silloin olisi Esko Pekanpka Manninen saanut tiedon siitä että Putkonen oli autiona Yrjö Klaunpojan jälkeen.

Tällainen on minulla tieto: Iijoen talvik. 12.-13. 2. 1661 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711217 Vasemmalla alhaalla.

Esiin astui Marketta Klausintytär ilmoittaen oikeudelle, että hän on vapaasta tahdostaan lu*vannut ja testamentannut poikapuolelleen Jolosjärveltä olevalle Olli Pekanpoika Manniselle sen us*kollisen palveluksen ja kuuliaisuuden vuoksi, jota tämä on hänelle tähän saakka osoittanut ja vielä vastedes hänen kuolemaansa saakka on sitoutunut osoittamaan, kaiken sen, mitä hän on tuonut mu*kaan Venymästä1 Jolosjärvelle, nimittäin 1 mullikan, arvo 2 taaleria, 3 lammasta, rahaa 9 taaleria 16 äyriä kuparirahassa ja 6 naulan painoisen kattilan, sekä lisäksi sen perinnön, joka vielä on Pekka Klausinpojan huostassa, nimittäin 15 taaleria kuparirahassa sekä hopeapikarin ja verkamekon. Ja koska muut Marketta Klausintyttären lapsista ovat hylänneet hänet eivätkä edes ole huolehtineet hä*nen elatuksestaan, todistettiin lisäksi, että Marketta hallitsee vapaasti sitä, mitä hän on vähäisistä va*roistaan otsansa hiessä ansainnut, eikä oikeudessa kukaan valittanut sitä vastaan. Tämä merkittiin pöytäkirjaan.
1Pudasjärvellä (Suom. huom.)

Jouni Kaleva

17.12.14, 19:03

Tämä tuntuu entisestään vahvistavan sitä, että Esko ja Lauri riitelivät Eskon ja Vapun äidin jälkeisestä perinnöstä. Ennakkoperinnössähän puhutaan sekä isän- että äidinperinnöstä. Kaikki lapset saivat perintöä myös äidin kuolemasta! Naimisissa olevat enemmän, kotona asuvat ja alaikäiset tytöt vähemmän? Palaan tähän asiaan laajemmalti huomenna.

Tämä kaikki näyttäisi natsaavan hienosti siihen, että Valpuri Pekantr. Manninen olisi Lauri Pekanpoika Ukkolan vaimo. Pisteet 3-0 Valpurille :)

Tuon eri viestissä esiin, mitä olen ajatellut Brita Heikintyttärestä Laurin mahdollisena vaimona.

Jouni Kaleva

17.12.14, 19:20

Tässä ajatuksiani Ukkolan isännyyden ja emännyyden kulkeutumisesta. En laita tähän linkkejä lähteisiin, kun ne ovat minulla SSHY:n jäsenyyden "takana".

Kymmenysluettelossa 1649 sijalla 10. Lars Peersson sopii olemaan Ukkola.
Maakirjassa 1650 Lars Peersson 1/4 mantt. sijalla 9.

Manttaaliluettelossa 1654 on kolmen Jaaran jälkeen sijalla 12 Philip Hendersson, sukunimi jää epävarmaksi, onko "Uckoila" 1/2 (skatt)mantt. talossa. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9309&pnum=57 vas. palsta, kolmas nimi ylhäältä. Tulkintani mukaan tämä on taloon "sivusta" tullut uusi isäntä.

Maakirjassa 1673 Kiimingin Ukkola 1/4 mantt. veroa maksaa Philpus Hendrichsson eller Philpus Uckola.

Henkikirjassa 1674 on ½ mantt. talossa
Philpus Uckola
stij.s. Matz Larson
h. Margeta Jacobsdr
stij.s. Hindrich Larson

Henkikirjassa (Persone Lengd) 1675sijalla 11 on ½ mantt. talossa
Philpus Uckola
s.s. (styv son?)Matz Larsson
h. Margeta Jacobsdr
Hindrich Larson

Sama toistuu jatkossakin. Kun veljekset Matti ja Heikki Laurinpojat ovat pitkään isäntä Filpus Ukkolan poikapuolia, niin olettaisin, että poikien äiti on toisessa aviossa Filpuksen kanssa. Toisin sanoen, Filpus tuli Ukkolaan naimalla lesken noin 1654 mennessä.

Filpuksen vaimoksi/leskeksi paljastuu lopulta Philip Uckolas änk: Brytha Henr:dr Uckola, joka haud. 29.3.1687 Kiimingissä.

Todistelussa on aukkonsa.

Filpus + Brita saattoivat olla ihan vieras pariskunta, joka tuli Ukkolaan ja otti talossa syntyneet pojat ottopojikseen/holhottavikseen.

Filpus saattoi todella naida Ukkolan lesken, joka kuitenkin olisikin ollut Valpuri Pekantr. Manninen. Valpurin kuoltua Filpus olisi nainut Brita Heikintyttären, joka jäi hänestä leskeksi.

P.Mäntylä

18.12.14, 10:26

Sama toistuu jatkossakin. Kun veljekset Matti ja Heikki Laurinpojat ovat pitkään isäntä Filpus Ukkolan poikapuolia, niin olettaisin, että poikien äiti on toisessa aviossa Filpuksen kanssa. Toisin sanoen, Filpus tuli Ukkolaan naimalla lesken noin 1654 mennessä.

Filpuksen vaimoksi/leskeksi paljastuu lopulta Philip Uckolas änk: Brytha Henr:dr Uckola, joka haud. 29.3.1687 Kiimingissä.

Todistelussa on aukkonsa.

Filpus + Brita saattoivat olla ihan vieras pariskunta, joka tuli Ukkolaan ja otti talossa syntyneet pojat ottopojikseen/holhottavikseen.

Filpus saattoi todella naida Ukkolan lesken, joka kuitenkin olisikin ollut Valpuri Pekantr. Manninen. Valpurin kuoltua Filpus olisi nainut Brita Heikintyttären, joka jäi hänestä leskeksi.

Tämä näytti vielä äsken selvältä, mutta kun tutkin henkikirjoja, ne ehkä todistavat jotain, mutta jättävät samalla sukuja epäselviksi! Henkikirjoissahan luetteloidaan täysi-ikäiset henkilöt seuraavasti: Isäntä (is.), emäntä (em.), poika (po.), tytär (ty.), vävy (vä.) ja pojan vaimo (pv.). Laitan perään selvityksen Pekka Olavinpoika Mannisen, Lauri Pekanpoika Ukkolan ja Vilppu Heikinpoika Ukkolan henkikirjoista vuosilta 1642-73.

Pekka Ol. Mann. is. em. po. ty. vä. pv.
1642 - - 1 1 - 1
-43 1 1 1 - - 1
-44 1 1 1 - - 1
-48 1 - 1 1 - 1
-50 1 - 1 - - 1
Lauri Pe. Ukkola
1642 1 1 - - - -
-43 1 1 - - - -
-44 1 1 - - - -
-48 1 - - - - -
-50 1 - - - - -
Vilppu He. Ukkola
1654 1 1 - - - -
-55 1 1 - - - -
-57 - 1 - - - -
-58 - 1 - - - -
-59 - 1 - - - -
-63 1 1 1 - - 1
-64 1 1 1 - - 1
-65 1 1 - - - 1
-67 1 1 2 - - 1
-69 1 - 2 - - 1
-71 1 - 2 - - 1
-73 1 - 2 - - 1

Vuoden 1673 jälkeen merkitsemistapa muuttuu talossa asuvien, veroa maksavien nimiksi. Ukkolan talossa esiintyvät Vilppu ja hänen poikapuolensa Matti ja Heikki vaimoineen, muttei enää Vilpun vaimoa. Hänen ensimmäinen vaimonsa näyttää kuolleen v. 1668. Jos hän sen jälkeen menee naimisiin Briitta Heikintyttären kanssa, tätä vaimoa ei näy missään kirjoissa. Mannisen talossa taas asui Esko vaimoineen v. 1642-50 ja Vappu v. -42 ja -48. Laurilta on kuollut vaimo ennen v. -48 eli tästä riita! Kun Vappu ei ollut naimisissa Laurin kanssa, koska asui vielä kotonaan, niin Eskon vaimo ja Laurin vaimo olivat sisaruksia! Kenen tyttöjä? Kenen kanssa Vappu meni v. -49 vihille? Vilpun? Näitä tuskin koskaan saa tietää! Tästä selvityksestä näkee kuitenkin vähän suuntia Matin ja Heikin ijistä sekä vihkivuosista.

JHissa

18.12.14, 11:27

Tämä näytti vielä äsken selvältä, mutta kun tutkin henkikirjoja, ne ehkä todistavat jotain, mutta jättävät samalla sukuja epäselviksi! Henkikirjoissahan luetteloidaan täysi-ikäiset henkilöt seuraavasti: Isäntä (is.), emäntä (em.), poika (po.), tytär (ty.), vävy (vä.) ja pojan vaimo (pv.). Laitan perään selvityksen Pekka Olavinpoika Mannisen, Lauri Pekanpoika Ukkolan ja Vilppu Heikinpoika Ukkolan henkikirjoista vuosilta 1642-73.

Pekka Ol. Mann. is. em. po. ty. vä. pv.
1642 - - 1 1 - 1
-43 1 1 1 - - 1
-44 1 1 1 - - 1
-48 1 - 1 1 - 1
-50 1 - 1 - - 1
Lauri Pe. Ukkola
1642 1 1 - - - -
-43 1 1 - - - -
-44 1 1 - - - -
-48 1 - - - - -
-50 1 - - - - -
Vilppu He. Ukkola
1654 1 1 - - - -
-55 1 1 - - - -
-57 - 1 - - - -
-58 - 1 - - - -
-59 - 1 - - - -
-63 1 1 1 - - 1
-64 1 1 1 - - 1
-65 1 1 - - - 1
-67 1 1 2 - - 1
-69 1 - 2 - - 1
-71 1 - 2 - - 1
-73 1 - 2 - - 1

Vuoden 1673 jälkeen merkitsemistapa muuttuu talossa asuvien, veroa maksavien nimiksi. Ukkolan talossa esiintyvät Vilppu ja hänen poikapuolensa Matti ja Heikki vaimoineen, muttei enää Vilpun vaimoa. Hänen ensimmäinen vaimonsa näyttää kuolleen v. 1668. Jos hän sen jälkeen menee naimisiin Briitta Heikintyttären kanssa, tätä vaimoa ei näy missään kirjoissa. Mannisen talossa taas asui Esko vaimoineen v. 1642-50 ja Vappu v. -42 ja -48. Laurilta on kuollut vaimo ennen v. -48 eli tästä riita! Kun Vappu ei ollut naimisissa Laurin kanssa, koska asui vielä kotonaan, niin Eskon vaimo ja Laurin vaimo olivat sisaruksia! Kenen tyttöjä? Kenen kanssa Vappu meni v. -49 vihille? Vilpun? Näitä tuskin koskaan saa tietää! Tästä selvityksestä näkee kuitenkin vähän suuntia Matin ja Heikin ijistä sekä vihkivuosista.
Laitetaan myös linkit siltä osin kuin ne löytyvät digitaaliarkiston tai Oirulan sivuilta vuoden 1660 sivu löytyy SSHS-sivulta.

Pekka Olavinp. Manninen, * n. 1592; hk 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162032) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159364) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164632) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645256) (isäntä, poika&vaimo), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286044) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144212) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132737) (isäntä, poika&vaimo), 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144592) (isäntä, poika), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä, poika&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä, poika&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (vanhaisäntä&vanhavaimo, poika&vaimo), 1655 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1655/1655_073_Henki.jpg) (-, poika&vaimo), 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_092_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1658 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_072_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1659 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_084.jpg) (isäntä&vaimo), 1660 (isäntä&vaimo), eli luultavasti Olli Pekanpoikka on isäntänä jo vuodesta 1657.
Esko Pekanpoika Manninen, hk 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144506) (isäntä), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (isäntä&vaimo),
Olli Pekanpoika. Manninen, hk 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) (isäntä&vaimo), 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733) (isäntä&vaimo), 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) (isäntä&vaimo), 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) (leski), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (leski, pojanvaimo),

Lauri Pekanp. Ukkola, hk 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) (isäntä), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131070) (isäntä&vaimo), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162032) (isäntä&vaimo), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159364) (isäntä&vaimo), 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164632) (isäntä&vaimo), 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645257) (isäntä&vaimo), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286045) (isäntä), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144212) (isäntä&vaimo), 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132737) (isäntä)
Filppu Heikinp. Ukkola, hk 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144592) (isäntä) 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (isäntä&vaimo), 1655 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1655/1655_073_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_092_Henki.jpg) (-, vaimo), 1658 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_072_Henki.jpg) (-, vaimo), 1659 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_084.jpg) (-, vaimo), 1660 (isäntä&vaimo), 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) (isäntä&vaimo, pojanvaimo), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) (isäntä&vaimo, 2poikaa&vaimo), 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649710), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650472), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648934), 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645802),

Ongelmana on se, että henkikirjoissa isännän veli merkittiin myös pojaksi ja isännän sisko tyttäreksi, joten Laurin vaimo voisi olla Valpuri ja naimisiin meno ajoittuisi välille 1648-49 ja Laurin ensimmäinen vaimo voisi olla myöskin Valpurin sisko, vuoden 1642 merkintä voisi tarkoittaa muuta siskoa, sillä meillä ei ole tietoja ennen pesänjakoa kuolleista lapsista. Jos Lauri kuoli ennen vuoden 1650 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1650/1650_85_Henki.jpg) (Oirulan sivulta) merkintää niin merkintä voi tarkoittaa, että Filppu on jo isäntänä Ukkolassa, mutta hän ei ole vielä naimisissa lesken kanssa vaan naimisiin meno tapahtuu vasta 1651-52, mutta onko Filppu sotimassa (ruptuurisota 1656-58) vuosina 1657-59, sillä silloin tilalla näkyy vain vaimo.

P.Mäntylä

18.12.14, 14:12

JHissa

18.12.14, 15:17

Kiitos! Kyllähän siihen Eskon ja Vapun väliin hyvinkin iän puolesta tytär mahtuu! Ja näin ajatellen perintöselvitykset ja -riidat sopisivat paikalleen. Täten Matti ja Heikki olisivat Laurin ja Pekka Mannisen vanhemman tyttären lapsia ja Vilppu olisi Vilpun ja Vapun! Joloksen Kylähistorian mukaan Pekka Mannisen kuoleman jälkeen isäntänä oli v. 1657-60 Pekka ja vasta v. -61 nuorempi veli Olavi. Voisitko katsoa antaako sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132658 oleva tieto Lauri Ukosta mitään selvyyttä talon asioihin.
Korjaus Pekka Ollinp. Mannista ei maininta vuosina 1641 ja 1642 eli piti olla hk 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) (poika&vaimo, tytär), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069) (poika&vaimo, tytär) ... eli missä hän on vaimoineen 1641-42? Pekka Olavinp. vaimoineen ovat yli-ikiäisiä jo vuonna 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596), joten mistä varmistuu Pekan kuolema eli voisiko hän kuolla vasta 1660, joten lesken omaisuuden testamentaaminen poikapuolelle Olli Pekanpojalle (Iin käräjät 12.&13.2.1661 f. 19v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711217)) johtuisi Pekan kuolemasta.
Esko Pekanpojalla ei mainita vaimoa vielä 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144506) vaan vasta seuraavana vuonna 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881), joten hänen ensimmäinen vaimonsa taitaa kuolla 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132737) eli kyseessä voi olla Lauri Pekanpoika Ukkolan sisko.
Olli Pekanpoika taitaa mennä naimisiin Helga Tapanintytär Väänäsen kanssa vuosien 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144592) ja 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) välissä, mikä sopii hyvin siihen että ensimmäinen pojanvaimo mainitaan vuodesta 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) eli nuorempi Pekka Ollinpoika olisi mennyt naimisiin Kaisan Pentintyttären kanssa. Vuonna 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg) naimisissa on jo myös Niilo Ollinpoika ja Tapani Ollinpoika näyttää menneen naimisiin vuosien 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649709) ja 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471) välissä, jonka jälkeen suurin osa porukasta muuttaakin Iihin.

JHissa

18.12.14, 15:51

Laitetaan vielä vuoden 1637 sotaväenluettelo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576913
eli Eskel Pedersson 17 vuotta eli olisi syntynyt noin 1620, Lars Pedersson 21 vuotta eli olisi syntynyt noin 1616 ja Jöran Putkoinen 30 vuotta eli syntynyt noin 1607.

P.Mäntylä

18.12.14, 17:05

Korjaus Pekka Ollinp. Mannista ei maininta vuosina 1641 ja 1642 eli piti olla hk 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) (poika&vaimo, tytär), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069) (poika&vaimo, tytär) ... eli missä hän on vaimoineen 1641-42? Pekka Olavinp. vaimoineen ovat yli-ikiäisiä jo vuonna 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596), joten mistä varmistuu Pekan kuolema eli voisiko hän kuolla vasta 1660, joten lesken omaisuuden testamentaaminen poikapuolelle Olli Pekanpojalle (Iin käräjät 12.&13.2.1661 f. 19v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711217)) johtuisi Pekan kuolemasta.

Hk. -54 Pekka Olavinpojan perässä lukee (dödan) ja vaimon ruudussa on "harakanvarvas". Tarkoittaneeko sitä, ettei ole lasten äiti?

JHissa

18.12.14, 17:54

Hk. -54 Pekka Olavinpojan perässä lukee (dödan) ja vaimon ruudussa on "harakanvarvas". Tarkoittaneeko sitä, ettei ole lasten äiti?
Vaimon kohdalla on gl eli vanha. Eli luulen, että leski isännöi taloa todellisuudesa vuoteen 1660 vaikka se nimettiin vielä hänen edesmenneen miehensä nimiin ja kotona asuva poika on se Olli on se joka merkittiin isännän kohdalle vaimoineen vuodesta 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_092_Henki.jpg). Vuoden 1654 henkikirja on siitä harvinainen, että siihen on merkitty myös yli-ikäiset eli siitä johtuu, että siihen ilmestyi myös aikaisemmin henkiveronmaksusta vapautuneita.

P.Mäntylä

18.12.14, 18:24

Vaimon kohdalla on gl eli vanha. Eli luulen, että leski isännöi taloa todellisuudesa vuoteen 1660 vaikka se nimettiin vielä hänen edesmenneen miehensä nimiin ja kotona asuva poika on se Olli on se joka merkittiin isännän kohdalle vaimoineen vuodesta 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_092_Henki.jpg). Vuoden 1654 henkikirja on siitä harvinainen, että siihen on merkitty myös yli-ikäiset eli siitä johtuu, että siihen ilmestyi myös aikaisemmin henkiveronmaksusta vapautuneita.

Nyt täytyy huomioda, että vierekkäin on kaksi (2) Mannisen taloa, joissa Ollit ja Pekat isännöivät 1600-luvulla. http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon9.gif

Jouni Kaleva

18.12.14, 18:46

Voisitko katsoa antaako sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132658 oleva tieto Lauri Ukosta mitään selvyyttä talon asioihin.
Nähdäkseni 1/4 mantt "Carll Raaticka Lars Uckoj brukar"
Eli Lars Ukko tuolloin elossa ja viljeli Raatikan autiota? Raatikka ja Ukko olivat naapurit aeimmin, olivatko yhtenä savunakin?

Jouni Kaleva

18.12.14, 18:55

Vilppu He. Ukkola
1654 1 1 - - - -
-55 1 1 - - - -
-57 - 1 - - - -
-58 - 1 - - - -
-59 - 1 - - - -
-63 1 1 1 - - 1
-64 1 1 1 - - 1
-65 1 1 - - - 1
-67 1 1 2 - - 1
-69 1 - 2 - - 1
-71 1 - 2 - - 1
-73 1 - 2 - - 1

Vuoden 1673 jälkeen merkitsemistapa muuttuu talossa asuvien, veroa maksavien nimiksi. Ukkolan talossa esiintyvät Vilppu ja hänen poikapuolensa Matti ja Heikki vaimoineen, muttei enää Vilpun vaimoa. Hänen ensimmäinen vaimonsa näyttää kuolleen v. 1668.

Kun Vilpulla ei näy vaimoa enää 1669 alkaen, niin eikös se voi yhtä hyvin tarkoittaa, että vaimo oli tuon jälkeen yli-ikäinen eikä merkitty henkikirjaan? Ja yli-ikäisyyden raja lie ollut 60v. Näin vaimo olisi synt. n.1608. Ja jos olisi kyseessä kaiken aikaa Brita Heikintytär, niin olisi ikänsä puolesta mainiosti sopinut olevaan Matti ja Heikki Laurinpk. Ukkolan äiti. Matin arvioisin syntyneen joskus 1630-luvun puolivälissä ja Heikin myöhemmin.

Kun viimeksi haravaan jäi, että Esko Mannisen ja Lauri Pekanpojan vaimot olisivat sittenkin olleet sisarukset, niin täytyisi etsiä Esko Mannisen vaimoksi NN Heikintytär?

tellervoranta

18.12.14, 21:58

Juuri näin. Toisena olevan tilan, kotitilani Timosen kohdalla lukee: Erkki Martinpojan (Timonen) autiota viljelee Erkki Puitti.

Nähdäkseni 1/4 mantt "Carll Raaticka Lars Uckoj brukar"
Eli Lars Ukko tuolloin elossa ja viljeli Raatikan autiota? Raatikka ja Ukko olivat naapurit aeimmin, olivatko yhtenä savunakin?

tellervoranta

18.12.14, 22:11

Manninen No2 on hyvin erikoinen tapaus, kun tila hyppii vuodesta toiseen Ylikiimingin ja Kiimingin väliä. Edellisessä JHissan linkissä yritin löytää Pekka Mannista Ylikiimingistä.
Siis v.1595-1601 Kiiminki. v.1602-1633 Ylikiiminki.v1634 Olli Kiiminkiin ja seur.vuonna veli Pekka.Jne.

Nyt täytyy huomioda, että vierekkäin on kaksi (2) Mannisen taloa, joissa Ollit ja Pekat isännöivät 1600-luvulla. http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon9.gif

P.Mäntylä

19.12.14, 11:15

Kun Vilpulla ei näy vaimoa enää 1669 alkaen, niin eikös se voi yhtä hyvin tarkoittaa, että vaimo oli tuon jälkeen yli-ikäinen eikä merkitty henkikirjaan? Ja yli-ikäisyyden raja lie ollut 60v. Näin vaimo olisi synt. n.1608. Ja jos olisi kyseessä kaiken aikaa Brita Heikintytär, niin olisi ikänsä puolesta mainiosti sopinut olevaan Matti ja Heikki Laurinpk. Ukkolan äiti. Matin arvioisin syntyneen joskus 1630-luvun puolivälissä ja Heikin myöhemmin.

Tervehdys. Minä lähtisin mieluummin tuosta edellisestä oletuksesta. Kun mennään läpi henkikirjoja niin Vilppu Ukkolan taloon ilmestyy ensimmäinen poikapuoli Matti Laurinpoika v. 1660-63 eli hän olisi s. n. v. -43 ja vaimo tälle ilmestyy viimeistään v. -63 eli hän menee naimisiin heti tultutaan "miehen ikään". Toinen poikapuoli Heikki Laurinpoika ilmestyy hk. v. -66-67 eli hän on s. n. v. -46 ja hänet vih. v. -79 jo vanhempana miehenä. Nyt jos pitäydytään vanhassa näkemyksessä niin hk. v. -42 Pekka Mannisen talossa on tytär (Briitta) s. n. v. -22, joka menee viim. v. -43 vih. Lauri Pekanp. Ukon kanssa ja saa ennen kuolemaansa v. -48 kaksi lasta, Matin ja Heikin. Vuoden -48 hk. Mannisella on tytär Vappu, joka menee vih. Briitan lesken Laurin kanssa. He eivät saa yhteisiä lapsia ennen Laurin kuolemaa v. -50 vaan Laurin tilalle tulevan Laurin pikkuserkun Vilppu Heikinpoika Ukon kanssa Vilppu Vilpunpojan. Tämä olisi hyvä pohja sille miksi Esko Manninen ja Lauri Ukko v. -49 langoksina riitelivät perinnöstä, joka johtui joko Briitan tai Briitan ja Eskon äidin kuolemasta. Myös Vappu sai äitinsä kuolemasta v. -50 perintönä maapalan, koska oli täysi-ikäinen ja naimisissa. Vappu katoaa Ukkolan hk. v. -69, kun hän kuolee ja Vilppu v. -80, kun hän tulee "vanhaksi" eli on s. n. v. -20. Mitä muuta sotkua Mannisen talossa on, kun Esko Pekanpoika katoaa vaimoineen v. -55 ja pikkuveli Pekka perii talon velat? Hän asuu vaimoineen talossa v. -55-60 ja on isäntäkin muutaman vuoden. Vuonna -61 hänet syrjäyttää pikkuveli Olavi ja hänen kuolemansa jälkeen isännäksi nousee hänen poikansa Pekka Olavinpoika v. -69. Täytynee tällä hetkellä pitäytyä tähän näkemykseen, että Lauri Pekanpoika Ukon lapsissa on verta Manniselta!http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon14.gif

JHissa

19.12.14, 11:49

Tervehdys. Minä lähtisin mieluummin tuosta edellisestä oletuksesta. Kun mennään läpi henkikirjoja niin Vilppu Ukkolan taloon ilmestyy ensimmäinen poikapuoli Matti Laurinpoika v. 1660-63 eli hän olisi s. n. v. -43 ja vaimo tälle ilmestyy viimeistään v. -63 eli hän menee naimisiin heti tultutaan "miehen ikään". Toinen poikapuoli Heikki Laurinpoika ilmestyy hk. v. -66-67 eli hän on s. n. v. -46 ja hänet vih. v. -79 jo vanhempana miehenä. Nyt jos pitäydytään vanhassa näkemyksessä niin hk. v. -42 Pekka Mannisen talossa on tytär (Briitta) s. n. v. -22, joka menee viim. v. -43 vih. Lauri Pekanp. Ukon kanssa ja saa ennen kuolemaansa v. -48 kaksi lasta, Matin ja Heikin. Vuoden -48 hk. Mannisella on tytär Vappu, joka menee vih. Briitan lesken Laurin kanssa. He eivät saa yhteisiä lapsia ennen Laurin kuolemaa v. -50 vaan Laurin tilalle tulevan Laurin pikkuserkun Vilppu Heikinpoika Ukon kanssa Vilppu Vilpunpojan. Tämä olisi hyvä pohja sille miksi Esko Manninen ja Lauri Ukko v. -49 langoksina riitelivät perinnöstä, joka johtui joko Briitan tai Briitan ja Eskon äidin kuolemasta. Myös Vappu sai äitinsä kuolemasta v. -50 perintönä maapalan, koska oli täysi-ikäinen ja naimisissa. Vappu katoaa Ukkolan hk. v. -69, kun hän kuolee ja Vilppu v. -80, kun hän tulee "vanhaksi" eli on s. n. v. -20. Mitä muuta sotkua Mannisen talossa on, kun Esko Pekanpoika katoaa vaimoineen v. -55 ja pikkuveli Pekka perii talon velat? Hän asuu vaimoineen talossa v. -55-60 ja on isäntäkin muutaman vuoden. Vuonna -61 hänet syrjäyttää pikkuveli Olavi ja hänen kuolemansa jälkeen isännäksi nousee hänen poikansa Pekka Olavinpoika v. -69. Täytynee tällä hetkellä pitäytyä tähän näkemykseen, että Lauri Pekanpoika Ukon lapsissa on verta Manniselta!http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon14.gif
Mistä sait pikkuveljen Pekka Pekanpojan, sillä vuoden 1653 käräjäotteessa ei puhuta kuin kahdesta Pekanpojasta eli Esko Pekanpojasta, joka lähti talosta 1650, ja hänen pikkuveljestään (luut. Olli Pekanpoika), joka peri talon velkoineen. Olli Pekanpoika näkyy Mannilassa vuodesta 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144212) (2 poikaa) ja hän näyttää menneen naimisiin viimeistään 1650-luvun alussa, sillä hänen poikansa Pekka Ollinpoika näyttää menneen naimisiin viimeistään 1671, jonka jälkeen hän alkaa isännöimään. Joloksen Manninen siirretään takaisin Ylikiiminkiin henkikirjossa vuodesta 1669 lähtien.

P.Mäntylä

19.12.14, 13:35

Mistä sait pikkuveljen Pekka Pekanpojan, sillä vuoden 1653 käräjäotteessa ei puhuta kuin kahdesta Pekanpojasta eli Esko Pekanpojasta, joka lähti talosta 1650, ja hänen pikkuveljestään (luut. Olli Pekanpoika), joka peri talon velkoineen. Olli Pekanpoika näkyy Mannilassa vuodesta 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144212) (2 poikaa) ja hän näyttää menneen naimisiin viimeistään 1650-luvun alussa, sillä hänen poikansa Pekka Ollinpoika näyttää menneen naimisiin viimeistään 1671, jonka jälkeen hän alkaa isännöimään. Joloksen Manninen siirretään takaisin Ylikiiminkiin henkikirjossa vuodesta 1669 lähtien.

Kiitos! Se on selvä lukuvirhe! Ennakkoperinnössä mainitaan vain kaksi! (2) poikaa ja Joloksen Kylähistoriassa sanotaan, että "Vuosina 1657-1660 isännäksi on merkitty Pekka Manninen." Kun vanha isäntä Pekka oli vuonna -54 kuollut, taloa hallitsi leski Marketta Klausintytär vaikka henkikirjoihin isännäksi merkittiin Pekka. Tämä Pekka ei ole Pekka Pekanpoika vaan kuollut vanha isäntä! Täytyy korjata tiedoissani oleva virhe! Kiitos!!!

tellervoranta

19.12.14, 15:53

P.Mäntylä

19.12.14, 17:04

Minua kiinnostaa Mannisen talossa seuraava juttu, mikä on Joloskirjassa. Pekka Ollinpka Mannisen talo, mikä siirtyi takaisin Ylikiiminkiin henkirjoissa 1669 oli 1/2 mnt:n tila mutta nautti 1/4mnt:n verohuojennusta v.1667.Iin kesäkäräjillä 1678 Pekka haki verohelpotuksen jatkoa. ---->ei saanut.

Seuraavaa en ymmärrä: Pekka Manninen kertoi neljännesmanttaalin lisän saaneen (Kiimingin) Alakylän Heikki Mikkosen (Vilppu Pylkkäisen jälkeläisiä) talosta. Mitä tämä tarkoittaa.???? Mikkonenhan on aika kaukanakin Mannisesta.

Enhän minä näistä mitään tiedä. Olen vain käännättänyt itselleni niitä Tuomiokirjojen juttuja, jotka ovat käsitelleet Joloksen, Kiimingin ja Kellon Mannisten asioita. Tästä asiasta itselläni on seuraavanlainen käännös:
Iijoen kesäkäräjät 3.-5.7.1678

Pekka Ollinpoika Manninen Kiimingin kylästä astui esiin valittaen, että hänen 1/2 manttaalin tilansa nykyään on kovin köyhtynyt, kun tilukset ovat pienet verrattuna tilalle asetettuun veroon etenkin, kun hän itse on vammainen (ofärdig) ja ainoa mies tilalla. Hän ilmoitti tilalleen Juhana Ottenpojan mittauksessa asetetun 1/4 manttaalin veron, mutta sitä oli vouti Yrjö Antinpojan neuvottelun kautta lisätty yhdellä neljänneksellä, koska tila siihen aikaan oli hyvässä kunnossa, minkäyhden neljänneksen, jonka hän on ottanut Alakylän Heikki Mikkoselta ja joka nyt kuuluu Jaaran tilaan, kuten Tapani ja Pekka Runtti valallisesti todistivat ja kuten myös ote Juhana Ottenpojan maakirjasta osoitti. Siksi katsottiin lautamiesten harkinnan jälkeen kohtuulliseksi, että mainittu 1/4 vero, joka on lisätty Mannisen tilaan maanmittauksen jälkeen, voitaisiin katsoa kuuluvaksi Mikkolan tilaan, kuten se on muinaisista ajoista kuulunut ja Pekka vapautettaisiin hänelle kuulumattomasta (fremmande) verosta. Pekkaa opastettiin nöyrimmästi hakemaan jalosyntyisen herra maaherran oikaisua.
Tapahtuma löytyy osoitt: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723984 ja merkitty N:o 581.

Jouni Kaleva

19.12.14, 17:49

Tämä olisi hyvä pohja sille miksi Esko Manninen ja Lauri Ukko v. -49 langoksina riitelivät perinnöstä, joka johtui joko Briitan tai Briitan ja Eskon äidin kuolemasta. Myös Vappu sai äitinsä kuolemasta v. -50 perintönä maapalan, koska oli täysi-ikäinen ja naimisissa. Vappu katoaa Ukkolan hk. v. -69, kun hän kuolee ja Vilppu v. -80, kun hän tulee "vanhaksi" eli on s. n. v. -20.

Langosten perintöriidassa 1649 oli kyse nimenomaan vanhempien perinnöstä. Siis tässä teoriassa Briitan (missä on tieto tästä nimeltä mainitusta Britasta?) ja Eskon äidin perinnöstä.

Tämän teorian mukaan sitten Vapun kuoltua Vilppu olisi nainut Brita Heikintyttären joskus 1669-1680?

Jouni Kaleva

19.12.14, 18:07

P.Mäntylä

20.12.14, 07:26

Matti Laurinpojan poika Tapani Matinpk. Ukkola kuolee Haukiputaalla 1718 (haud. 4.10.1718) "63 vuoden iässä" (Tämä minulla vain Hiski-tietona). Näin Tapani synt. 1655. Jos isä-Matti olisi synt. 1643, hän olisi tullut isäksi 12-vuotiaana. Jos venytetään Matin syntymä vuoteen 1637, niin olisikohan 1622 synt. Brita ehtinyt hänen äidikseen??

Huomenta. Minua on jo alusta asti varotettu luottamasta liikaa HisKin tietoihin. Niitä pitäisi verrata varsinaisiin alkuperäisiin kirjoituksiin jos niitä on saatavilla. Ja jos HisKissä oleva tieto tuntuu epätodennäköiseltä, tulosta täytyy "sovitella". Kappalaisten joukossa saattoi olla lähes luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä ja sellaisia, jotka eivät ymmärtäneet suomenkieltä. Lisäksi heidät saatettiin valita paikalle "sopivamman" henkilön sijaan. Jos tuolloin valintaperusteena oli usein ennemmin suku kuin pätevyys! Sitten kun näitä "räpellyksiä" joku HisKin tallentaja kirjoittaa koneella tunnista tuntiin, päivästä päivään niin kappalaisen kirjoitus- ja laskuvirheet välittyvät HisKin tietoihin. Lisäksi tallentajan pitkät kirjoitusjaksot samojen asioiden ja lukujen toistoineen aiheuttavat kirjoitus- ja muistivirheitä. Näin kun alkuperäinen teksti on vaikeasti luettavaa ja paikoittain virheellistä ja sen lisäksi tallentajalle tulee epähuomiossa tai keskittymisen herpaantuessa virheitä, sisältää HisKin tieto kaikkiaan usean %:n virhemarginaalin. Tästä löysin hyvän esimerkin juuri Ukkolan tiedoista! Jos laitat HisKin syntyneiden hakuun isän puolelle vain sukunimen uc (Ukkola) ja äidin puolelle Liisa Olavintytär, niin saat kaksi lasta, joiden isät ovat eri (Matti Tapaninpoika ja Tapani Matinpoika)! Jos sitten kuolleista etsitään Matti Tapaninpoika Ukkolaa, niin hänestä annettu ikä täsmää Matti Matinpoika Ukkolan syntymäaikaan 8.8.1689. En sitten tiedä on etunimen ja patronyymin sekaisin meno kappalaisen ja HisKin tallentajan virhe.
Briitan panin Ukkolan Laurin vaimon nimeksi, koska Briitan sisarina olivat jo Vappu, Anna ja Kreetta. Helenan lisäksi Briitta on paljon käytetty nimi Mannisen suvun tyttöjen nimissä 1600-luvulla. Mutta se on vain etunimi, jota tuskin koskaan saa mistään selville. Oikeastaan liityin tälle sivustolle saadakseni tietoa Ukkola-Halonen-suvusta, en saadakseni kysymyksiä! Kiitos kuitenkin teille siitä, että olen joutunut paneutumaan oleellisiin tietoihin. Kun tulin tälle sivustolle, minulla oli muutaman päivän (viikon) vanha idea, että Kiimingistä on löytynyt tyttö, joka jatkaa Mannisen sukua Ukkolan suvussa.http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

P.Mäntylä

20.12.14, 08:00

Tervehdys Tellervo. Sinä varmaan tiedät paljon Kiimingin historiasta ja henkilöistä. Kun lueskelin ja lueskelen vielä uudestaan syntyneitten luetteloa v. 1680-92, silmiini sattui ainakin kaksi perhettä, joita kutsuttiin paljon todistajiksi ristiäisiin. Toinen oli Alakiimingin isännän Pekka Olavinpoika Mannisen n. 1640-1708 perhe ja toinen Heikki Olavinpoika Manninen-Kiutun n. 1635-78 perhe. Voisitko katsoa ketä muita kuin Agneetta Pekantytär Manninen ja Erkki Erkinpoika Klokkari oli paikalla Maria Kallentytär Pelttarin ristiäisissä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318771 Siellä oli arvostettuja henkilöitä aina Muhokselta asti. Ehkä näiden hyvien suhteiden myötä Mannisen talojen nuoria poikia ja tyttöjä pääsi v. 1693 jälkeen pappien ja virkamiesten mukana karkuun Pohjanlahden toiselle puolelle. Myös Iissä oli 1700-luvun alussa Mannisia piikoina ja renkeinä pastori Simo Pekliniuksen talossa.

tellervoranta

20.12.14, 09:37

Luenpa, mitä osaan.:)
14.Martija född. Christ.22 Dito Hend:Stephanus Wänäises barn ifrom öfr.Kiming Maria.
Testes
Stephan Nillz...Civis uloensis. Erich Erichss Klåckare. Steph.Nills dräng :Johan Clemets. Steph. Nills hu Lysb. Garl? Wijniskas hu ifron Muhos Ma..(ei näy).
Agneta Peerdr Manninen.

Jouni Kaleva

20.12.14, 10:47

Huomenta. Minua on jo alusta asti varotettu luottamasta liikaa HisKin tietoihin. Niitä pitäisi verrata varsinaisiin alkuperäisiin kirjoituksiin jos niitä on saatavilla. Ja jos HisKissä oleva tieto tuntuu epätodennäköiseltä, tulosta täytyy "sovitella". Kappalaisten joukossa saattoi olla lähes luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä ja sellaisia, jotka eivät ymmärtäneet suomenkieltä. Lisäksi heidät saatettiin valita paikalle "sopivamman" henkilön sijaan.

Hei

Olen hyvin tietoinen Hiskin virheistä ja puutteista. Tässäpä siis originaalimerkintä Staffan Mattson Uckolan hautauksesta. Tuossakin heti näkyy Hiskin virhe, nimittäin vuosi on 1719 eikä 1718. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319091 Kuitenkin Staffanin ikä on 63 vuotta. Noina aikoina ei papilla ollut käytettävissä kastemerkintöjä, joten iänmääritys on ilmeisesti ollut omaisten ilmoituksen varassa. Ja luku- ja laskutaito on ollut vaihteleva. Kuinka tässä lieneekään ollut....

Mainitsemasi Matti Tapaninpk. Ukkolan kasteella on todella selvä virhe originaalissa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318822 isä on Tapani Matinpoika, eikä Matti Tapaninpoika, kuten tuohon on kirjattu. Yhtenä kummeista näkyy isä-Matin sisar, tuossa vielä naimaton Brita Matintytär.

Jouni Kaleva

20.12.14, 11:14

Tämä arvoitus on mutkikas ja sellaisena kiinnostava. Millä tavalla loppujen lopuksi Lauri Ukkola ja Esko Manninen olivat langokset?

Eskon sisar Vappu on yksi avaintekijä. Oliko hän Ukkolassa naimisissa vai ei?

Yksi avain voisi olla seurata Vapun omaisuutta (kuten dekkareissa: "follow the money")

Jutussa 1653 "Vappu-tytär on jo saanut osuutenaan Pirttitörmän Kiteenpadosta 50 taalerin arvoisen paikan, yhden lehmän, 2 lammasta, äitivainajansa verkamekon, ja vielä vastedes hänelle tulee yksi hieho." Originaali on tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708118
Tuo "Kiteenpato" on vas. palstan 8. rivi ylhäältä, viimeinen sana. Lausukaapa minua paremmat käsialantuntijat, onko siinä "Kiden-" vai kenties "Hiden-"?

Ihmettelen ihan siksi, kun nimenä Kiteenpato tuntuu niin vieraalta Pirttitörmällä. Olisiko Hiidenpato jotenkin paremmin paikallaan?

Niin tai näin, tuo Kiteenpato/Hiidenpato saattaisi hyvinkin löytyä jonkun talon omistuksesta esim. 1700-luvun alkupuolelta. Siitä voisi saada vihiä, mitä kautta se on taloon tullut, onko kenties Valpuri Pekantytär ollut talossa miniänä.

Yhtenä esimerkkinä löytyy Karjalankylästä Tuomas Heikinpk. Maksan vaimo Valpuri Pekantytär, joka haud. 15.12.1689 "79-vuotiaana. Hänen lähtökohdistaan minulla ei ole mitään tietoa.

tellervoranta

20.12.14, 11:35

Jos et sinä osaa sitä lukea, niin kuka sitten. Minä luen Kiden :confused:

Tämä arvoitus on mutkikas ja sellaisena kiinnostava. Millä tavalla loppujen lopuksi Lauri Ukkola ja Esko Manninen olivat langokset?

Eskon sisar Vappu on yksi avaintekijä. Oliko hän Ukkolassa naimisissa vai ei?

Yksi avain voisi olla seurata Vapun omaisuutta (kuten dekkareissa: "follow the money")

Jutussa 1653 "Vappu-tytär on jo saanut osuutenaan Pirttitörmän Kiteenpadosta 50 taalerin arvoisen paikan, yhden lehmän, 2 lammasta, äitivainajansa verkamekon, ja vielä vastedes hänelle tulee yksi hieho." Originaali on tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708118
Tuo "Kiteenpato" on vas. palstan 8. rivi ylhäältä, viimeinen sana. Lausukaapa minua paremmat käsialantuntijat, onko siinä "Kiden-" vai kenties "Hiden-"?

Ihmettelen ihan siksi, kun nimenä Kiteenpato tuntuu niin vieraalta Pirttitörmällä. Olisiko Hiidenpato jotenkin paremmin paikallaan?

Niin tai näin, tuo Kiteenpato/Hiidenpato saattaisi hyvinkin löytyä jonkun talon omistuksesta esim. 1700-luvun alkupuolelta. Siitä voisi saada vihiä, mitä kautta se on taloon tullut, onko kenties Valpuri Pekantytär ollut talossa miniänä.

Yhtenä esimerkkinä löytyy Karjalankylästä Tuomas Heikinpk. Maksan vaimo Valpuri Pekantytär, joka haud. 15.12.1689 "79-vuotiaana. Hänen lähtökohdistaan minulla ei ole mitään tietoa.

tellervoranta

20.12.14, 13:05

Tuossa on turinaa Haipuksen talosta, missä ansiokas kirjoitus S.Peltoselta.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30820&highlight=Parkkonen

Jouni Kaleva

20.12.14, 14:28

Jos et sinä osaa sitä lukea, niin kuka sitten. Minä luen Kiden :confused:

Tuolta löytyy tarinaa Iin runsaasta Hiiden-nimistöstä vuodelta 1868. Hiidenpatoa erikseen kuvataan. http://www.salakirjat.net/files/muinais-tiedustuksia_pohjanperilta_3_ii.html

Tuo tuomiokirjahan on renovoitu versio, joten konseptissa on hyvinkin voinut lukea Hidenpatu.

P.Mäntylä

20.12.14, 15:23

Tuolta löytyy tarinaa Iin runsaasta Hiiden-nimistöstä vuodelta 1868. Hiidenpatoa erikseen kuvataan. http://www.salakirjat.net/files/muinais-tiedustuksia_pohjanperilta_3_ii.html

Tuo tuomiokirjahan on renovoitu versio, joten konseptissa on hyvinkin voinut lukea Hidenpatu.

Olet varmaan oikeassa tuon padon nimen suhteen. Laitan liitteenä kuvan kartasta, jossa tuo pato sijaitsee.

tellervoranta

20.12.14, 15:26

Kävin aiemmin juuri samalla sivulla :D: ja lisäksi Iin kartoilla...

Tuolta löytyy tarinaa Iin runsaasta Hiiden-nimistöstä vuodelta 1868. Hiidenpatoa erikseen kuvataan. http://www.salakirjat.net/files/muinais-tiedustuksia_pohjanperilta_3_ii.html

Tuo tuomiokirjahan on renovoitu versio, joten konseptissa on hyvinkin voinut lukea Hidenpatu.

JHissa

20.12.14, 15:34

Tuolta löytyy tarinaa Iin runsaasta Hiiden-nimistöstä vuodelta 1868. Hiidenpatoa erikseen kuvataan. http://www.salakirjat.net/files/muinais-tiedustuksia_pohjanperilta_3_ii.html

Tuo tuomiokirjahan on renovoitu versio, joten konseptissa on hyvinkin voinut lukea Hidenpatu.
Ainakin Hidhenpado mainitaan aikaisemmin Iin käräjillä 30.1.1647 f. 218
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706125

Jouni Kaleva

20.12.14, 16:17

Ainakin Hidhenpado mainitaan aikaisemmin Iin käräjillä 30.1.1647 f. 218
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706125

Tässä voin mennä karkeasti pieleen, mutta pikatulkinta:
Nimismies Sigfrid Mårthensson (Korvala) ajaa velkasaatavia Sigfrid Michelssonia vastaan Pirttitörmältä. (Nimi sopii Saaren l. Maalismaan isäntään). Sigfridiltä on saatu 49Dl 10öre, velasta Johan Bochmöllerille (42Dl 16öre). Mutta vielä on velkaa Pyhäjoen khra herra Hindrichille (Ahlholm) ja Joseph Jöranssonille (=kuka?) jonka johdosta nimismies pidättää siikapatopaikan nimeltään Hidhenpado joen eteläpuolelta 100 Dl pantiksi siihen asti kunnes velka on maksettu.

Näin siis Hiidenpato olettaisi olevan Maalismaan l. Saarelan kohdalla ja kyseessä on ns. rantapato kun on siikapato. Vain isoimmat lohipadot olivat poikki joen, eikä Maalismaan kohdalla niitä sijainnut.

tellervoranta

20.12.14, 16:36

Nuo uskotut miehet ovat Matti Timonen ja Paavo Eskonpoika (Leskelä).
Alla olevassa käräjäpöytäkirjassa pitäisi olla myös maininta myllystä Jolosjoessa. (en löydä)
Mannisen talon katselmuksessa 8.9.1696 ei enää mainita kalastusosuutta Pirttitörmässä 1650-luvulla. Lähde:Joloskirja.

Tämä arvoitus on mutkikas ja sellaisena kiinnostava. Millä tavalla loppujen lopuksi Lauri Ukkola ja Esko Manninen olivat langokset?

Eskon sisar Vappu on yksi avaintekijä. Oliko hän Ukkolassa naimisissa vai ei?

Yksi avain voisi olla seurata Vapun omaisuutta (kuten dekkareissa: "follow the money")

Jutussa 1653 "Vappu-tytär on jo saanut osuutenaan Pirttitörmän Kiteenpadosta 50 taalerin arvoisen paikan, yhden lehmän, 2 lammasta, äitivainajansa verkamekon, ja vielä vastedes hänelle tulee yksi hieho." Originaali on tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708118
Tuo "Kiteenpato" on vas. palstan 8. rivi ylhäältä, viimeinen sana. Lausukaapa minua paremmat käsialantuntijat, onko siinä "Kiden-" vai kenties "Hiden-"?

Ihmettelen ihan siksi, kun nimenä Kiteenpato tuntuu niin vieraalta Pirttitörmällä. Olisiko Hiidenpato jotenkin paremmin paikallaan?

Niin tai näin, tuo Kiteenpato/Hiidenpato saattaisi hyvinkin löytyä jonkun talon omistuksesta esim. 1700-luvun alkupuolelta. Siitä voisi saada vihiä, mitä kautta se on taloon tullut, onko kenties Valpuri Pekantytär ollut talossa miniänä.

Yhtenä esimerkkinä löytyy Karjalankylästä Tuomas Heikinpk. Maksan vaimo Valpuri Pekantytär, joka haud. 15.12.1689 "79-vuotiaana. Hänen lähtökohdistaan minulla ei ole mitään tietoa.

Jouni Kaleva

20.12.14, 16:59

Jouni Kaleva

20.12.14, 17:05

Tässä voin mennä karkeasti pieleen, mutta pikatulkinta:
Nimismies Sigfrid Mårthensson (Korvala) ajaa velkasaatavia Sigfrid Michelssonia vastaan Pirttitörmältä. (Nimi sopii Saaren l. Maalismaan isäntään). Sigfridiltä on saatu 49Dl 10öre, velasta Johan Bochmöllerille (42Dl 16öre). Mutta vielä on velkaa Pyhäjoen khra herra Hindrichille (Ahlholm) ja Joseph Jöranssonille (=kuka?) jonka johdosta nimismies pidättää siikapatopaikan nimeltään Hidhenpado joen eteläpuolelta 100 Dl pantiksi siihen asti kunnes velka on maksettu.

Näin siis Hiidenpato olettaisi olevan Maalismaan l. Saarelan kohdalla ja kyseessä on ns. rantapato kun on siikapato. Vain isoimmat lohipadot olivat poikki joen, eikä Maalismaan kohdalla niitä sijainnut.

Pirttitörmän Saarelan isäntä oli siis korviaan myöten veloissa 1647 ja Hiidenpato otettiin pantiksi. Tämä pato näyttää joutuneen 1653 mennessä kiiminkiläisen Pekka Ollinpk. Mannisen haltuun. Pekka näyttää olleen varoissaan, kun on pystynyt mm. jättämään nuorimmille tyttärilleen 50 Dl kummallekin.

Onkohan tuossa käynyt niin, että Saarelan pantti on mennyt lunastukseen ja se on myyty huutokaupalla tai muulla kaupalla ja ostajaksi on tullut "kiinteistösijoittaja" Pekka Manninen Kiimingistä? Nimittäin Kiimingistä on jonkinverran matkaa Pirttitörmälle eikä ole välttämättä luontevaa, että Pekka olisi padon ostanut omiin kalastusharrastuksiinsa? Kun pato nopeasti siirtyi Vappu-tyttärelle, niin mitenkä olisi tämmöinen ajatus:

Pekka osti padon Vapulle nimenomaan myötäjäisiksi tämän avioituessa. Ja motiivi olisi se, että pato sijaitsi suht. lähellä Vapun uutta kotia? Ja tässä palattaisiin Karjalankylän Maksan taloon!!

tellervoranta

20.12.14, 18:29

Mannisen talossa pidettiin 8.9.1696 katselmus veronhuojennushakemusta varten.
(Sitten kerrotaan mitä on)
Viimeinen osuus: Vähäistä kalastusta voitiin harjoittaa joillakin järvillä. Sitä kalastusosuutta, joka Mannisella oli 1650-luvun alussa Pirttitörmän kylässä, Iijoessa sijainneeseen patoon, ei enää tässä yhteydessä mainittu. Talon mylly oli Jolosjoessa.(ylhäällä 17)
17 Iin vapaaherrakunnan kesäkäräjät 1653,rr8:99-99v.

Jouni Kaleva

20.12.14, 18:32

Jouni Kaleva

20.12.14, 18:38

Olli Pekanpoika taitaa mennä naimisiin Helga Tapanintytär Väänäsen kanssa vuosien 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144592) ja 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) välissä, mikä sopii hyvin siihen että ensimmäinen pojanvaimo mainitaan vuodesta 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) eli nuorempi Pekka Ollinpoika olisi mennyt naimisiin Kaisan Pentintyttären kanssa. Vuonna 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg) naimisissa on jo myös Niilo Ollinpoika ja Tapani Ollinpoika näyttää menneen naimisiin vuosien 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649709) ja 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471) välissä, jonka jälkeen suurin osa porukasta muuttaakin Iihin.

Onko tässä tarkoitettu Tapani Ollinpoika se sama, jonka vaimo on Anna Heikintytär ja lapsia Karjalankylässä ainakin Tapani 1687, Anna 1690, Simo 1693?

JHissa

20.12.14, 19:11

Onko tässä tarkoitettu Tapani Ollinpoika se sama, jonka vaimo on Anna Heikintytär ja lapsia Karjalankylässä ainakin Tapani 1687, Anna 1690, Simo 1693?
Ainakin kummallakin Tapani Ollinpoika Mannisella on vaimona Anna Heikintytär ja lisäksi Olli Pekanpoika Mannisen leski Helga Tapanintytär Väänänen haudataan 70 vuotiaana 25.3.1697 Iissä kuoltuaan toisen poikansa Niilon luona Etelä-Iissä.

P.Mäntylä

20.12.14, 20:19

Onko tässä tarkoitettu Tapani Ollinpoika se sama, jonka vaimo on Anna Heikintytär ja lapsia Karjalankylässä ainakin Tapani 1687, Anna 1690, Simo 1693?

Tapani osti v. -77 Erkki Yrjönpoika Kälkäjältä talon Karjalan kylästä ja hän sai kaikkiaan 7 lasta vuosien 1679 ja -93 välillä. Hänen lapsistaan ainoastaan Annalla on lapsia, kun hän 29.06.1718 meni naimisiin leskenä Kaapo Kaaponpoika Liedeksen kanssa.

Jouni Kaleva

20.12.14, 21:07

P.Mäntylä

21.12.14, 06:13

Joo, ja Annan jälkeläisiä onkin melkoinen liuta. Anna on minun 9. polven esiäitini.

No ollaan ainakin sitä kautta sukulaisia jos ei vielä Ukkola/Halonenkin kautta!
http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

tellervoranta

21.12.14, 08:50

P.Mäntylä

21.12.14, 09:35

Tässä jouluajan pikku purtavaa eli kärtsy talvikäräjiltä 1704 (609) alkaen vasemmalta puolelta alhaalta. Olisin voinut laittaa Leskelän käräjäpöytäkirjoihinkin vaan lukeepa tuossa Olli Manninenkin. Alkaa Tapani Kustaanpoika Leskelä (yksi esi-isistäni).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532151

Olisi mukavaa jos joku vaivautuisi kääntämään kyseisen tekstin. Olavi Olavinpoika Mannisen ja Vappu Matintytär Leskelän poika Olavi Manninen s. 04.08.1691 lyötiin 1716 kuoliaaksi. Hän oli Karjalan Mannisen isäntänä v. 1711-16.

tellervoranta

21.12.14, 13:52

Joloksen talojen sotilaiden väenotto noudatti vuorottelua. Sotilaan luovutti v.1707 Kustaa Leskelän talo, v.1711 Pekka Mannilan talo, v.1714 Erkki Timosen ja taitaa tämä käräjäpöytäkirja viitata sotilaan ottoon.

Tapani Kustaanpka Leskelä puhuu gosse Simosta. Simo on kastettu 2.11.1683 (hiski 1684) ja vanhemmat ovat Pekka Ollinpoika Manninen ja toinen vaimonsa leski Kaarina Jaakontr Jaara. Isä Pekka haudataan 1688 ja leskensä avioituu v.1689 Erkki Matinpka Mannisen? kanssa. v.1697 jälkeen Erkki vaimoineen katoaa ja vo kuollee seuraavana vuonna.
Siis gosse Simo Pekanpoika Manninen on mikäli käsitin ensin Leskelässä.

Sitten puhutaan Tapani Kustaanpoika Leskelän langosta Erkki Juhon/Yrjönpojasta ( Anna Kustaantr Leskelän 1.aviomies, 2. Pekka Väätäjä) joka on Antti Puhakan veli.

Siirtyykö gosse Simo Pekanpka Manninen Antti Puhakalle???? Vai mitä oikein selitetään.:eek:

Tässä jouluajan pikku purtavaa eli kärtsy talvikäräjiltä 1704 (609) alkaen vasemmalta puolelta alhaalta. Olisin voinut laittaa Leskelän käräjäpöytäkirjoihinkin vaan lukeepa tuossa Olli Manninenkin. Alkaa Tapani Kustaanpoika Leskelä (yksi esi-isistäni).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532151

P.Mäntylä

21.12.14, 15:46

Tapani Kustaanpka Leskelä puhuu gosse Simosta. Simo on kastettu 2.11.1683 (hiski 1684) ja vanhemmat ovat Pekka Ollinpoika Manninen ja toinen vaimonsa leski Kaarina Jaakontr Jaara. Isä Pekka haudataan 1688 ja leskensä avioituu v.1689 Erkki Matinpka Mannisen? kanssa. v.1697 jälkeen Erkki vaimoineen katoaa ja vo kuollee seuraavana vuonna.
Siis gosse Simo Pekanpoika Manninen on mikäli käsitin ensin Leskelässä. Siirtyykö gosse Simo Pekanpka Manninen Antti Puhakalle???? Vai mitä oikein selitetään.:eek:

Kiitos. Simo oli ainakin v. 1707-11 renkinä pastori Simo Pekliniuksella. Muuta en tiedä. Ilmeisesti sai orpona ja naimattomana kierrellä renkinä taloissa.

JHissa

21.12.14, 16:00

Tapani osti v. -77 Erkki Yrjönpoika Kälkäjältä talon Karjalan kylästä ja hän sai kaikkiaan 7 lasta vuosien 1679 ja -93 välillä. Hänen lapsistaan ainoastaan Annalla on lapsia, kun hän 29.06.1718 meni naimisiin leskenä Kaapo Kaaponpoika Liedeksen kanssa.
Tapani ja Olli Ollinpojat olisivat olleet halukkaita lunastamaan Joloksen Mannisen talon velivainajansa Pekka leskeltä Karin Jaakontyttäreltä (Pudasjärven ja Iin käräjät 14.-17.2.1690 s. 188 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689735)).

Jouni Kaleva

09.04.23, 11:16

Hei

Monen vuoden jälkeen ryhdyin uudestaan miettimään kysymystä, josta tämä viestiketju sai alkunsa:

"Iijoen kesäkäräjät 16-17. 7. 1649

Nimettiin puolueettomat miehet Tapani Kokkila (?) ja Nuutti Juntti sovittelemaan perinnöstä Kiimingistä olevien langosten Esko (Pekanpoika) Mannisen ja Lauri Pekanpojan (Ukkola) välillä heidän vanhempiensa jälkeen perintökaaren 1. luvun mukaisesti.
(Sulkeissa olevat nimet ovat itse lisäämiäni, mutta muut tiedot vahvistavat niitä)"

Ylläoleva originaali nykyisin tässä linkissä, vas. puoli, toinen juttu ylhäältä. Uskotut miehet taitavat olla Luukila Staphan och Knut Puitti mikä sinänsä nyt sivuseikka
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6805128661&aineistoId=647998153

Näiden perintöjuttujen logiikka tavallisesti se, että aviomies ajaa vaimonsa puolesta saadakseen vaimon kotitaloon jääneen perintöosuuden haltuunsa. Tavallisesti siis vaimon molemmat vanhemmat ovat kuolleet ja kotitalo on jäänyt esim. vaimon veljen haltuun.

Tässäkin tapauksessa viitataan siihen, että molemmat vanhemmat ovat kuolleet ("efter deras föraldrar" - siis monikossa).

Kummin päin siis tilanne mahtoi olla: oliko Esko Mannisen vaimo Ukkolasta lähtöisin vai Lauri Ukkolan vaimo Mannisesta lähtöisin?

Käräjäpäätöksessä kirjattu ensiksi Eskill Manninen. Tämä on vähintäänkin viitteellistä siihen suuntaan, että hakija olisi nimenomaan Eskill, jolla siis olisi vaimolleen kuuluvia perintösaatavia Laurin kotitalosta.

Lauri Pekanpoika on ollut Ukkolan isäntä ainakin jo vuodesta 1642 lähtien. On hyvin syytä olettaa, että hänen isänsä, Pekka Antinpoika Ukko on kuollut viimeistään vuoteen 1649 mennessä. Pekka Antinpojan vaimosta (Lauri Pekanpojan äidistä) ei meillä liene mitään tietoa. Voinemme olettaa, että hänkin on kuollut 1649 mennessä, kenties juuri niihin aikoihin. Nimittäin tämä ajoitus antaisi motiivin Esko Mannisen kanteelle, kun kumpikin Ukkolan vanhemmista olisi kuollut.

Mannisen talossa sen sijaan vanhaisäntä on edelleen vahvasti elossa ja tekee selkeän testamenttinsa 1653. Jos siis 1949 vaimonsa perintöä olisi ollut vaatimassa Lauri Pekanpk. Ukkola, niin se olisi voinut olla vain vaimon äidin osuudesta. Silloin ei olisi looginen kirjaus "efter deras föraldrar".

Toisekseen, jos vaimolleen kuuluvia perintöosia Mannisesta olisi hakenut Lauri Pekanpk. Ukkola, niin hän ei olisi kohdistanut vaatimuksia lankoonsa Eskiliin, vaan tietysti taloa hallitsevaan vanhaisäntään Pekka Ollinpoikaan eli omaan appiukkoonsa.

Summa summarum: tällä logiikalla Esko Mannisen vaimo oli NN Pekantr. Ukkola.

P.Mäntylä

09.04.23, 15:16

Kiitos vaivannäöstä. Minä jatkoin rohkeasti tämän sukuhaaransa tutkimista ja kokoamista vaikka asialle ei ollut eikä ilmeisesti koskaan tule täyttä varmuutta. Olisihan se harmi jos joku löisi eteen todistuksen, joka tyrmäisi tämän oletuksen. Paljonhan Halosen, Ukkolan ja Mannisen suvut sekoittuvat keskenään eli hyviä tuttuja ja ehkä näin sukulaisiakin ovat olleet keskenään. Ollaan tässä uskossa.

Terv. Pentti Mäntylä

Jouni Kaleva

10.04.23, 06:03

Minua vaivaa Esko Pekanpojan myöhempi kohtalo.

Eskill Manninen ottaa 1650 aution tilan Alakiimingistä, jossa Jöran Putkoinen on toistaiseksi asunut. https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=251755&postcount=7

Kuitenkin sitten isä 1653 testamentissaan määrää kotitilan käytännössä kokonaan Eskolle. Mutta Esko ei ikinä palannut kotitilalleen, vaan isännyyden sai vuorostaan nuorempi veli Olli.

Pysyikö Esko elämänsä ajan hankkimallaan tilalla? Milloin hän kuoli? Jäikö lapsia?

P.Mäntylä

10.04.23, 11:29

Tämä on yksi niitä, joka jää arvoitukseksi. Vuonna 1680 kuolee Ylikiimingissä Anna Matintytär Manninen. Hänen omaisekseen mainitaan poika Pekka Manninen. Tämä voisi liittyä Eskoon vaikka onkin Ylikiimingin puolella. En ole pystynyt jäljittämään taloa tai paikkaa, sillä tietoa puuttuu niin paljon. Pekastakaan ei löydy muuta tietoa kuin tämä. Kenen poika, kenen vaimo? Vaikea sanoa varmasti.

Terveisin Pentti

tellervoranta

10.04.23, 11:56

Laittamalla Puttaan kuolleiden hiskiin Man****, löytyy edesmenneitä Mannisia sekä Kiimingistä että Ylikiimingistä. Esim. 18.7.1680 Eskell Manninen.

Jouni Kaleva

10.04.23, 12:51

Laittamalla Puttaan kuolleiden hiskiin Man****, löytyy edesmenneitä Mannisia sekä Kiimingistä että Ylikiimingistä. Esim. 18.7.1680 Eskell Manninen.

Tämä Eskell kirjattu olevan "Peer Mannises son" ja tarkoittanee lapsuusiässä kuollutta? Siis että ei olisi täällä keskustelussa ollut n. 1610-luvulla syntynyt Eskil?

Kiimingissä haudataan 8.7.1683 Olof Peerss: Manninen. Tämähän voisi olla Eskilin nuorempi veli, joka oli Mannisen isäntänä n. 1668 saakka?

Laiskuuttani kyselen, jos tämä pyörä olisi jo kertaalleen keksitty?:)

tellervoranta

10.04.23, 14:27

Siis Eskon isä Pekka Ollinpka Manninen oli isäntänä v.1623-1654 ja syntynyt n.1592 ja kuoli 1654 eli voitaisiinhan Eskon syntymäikää hilata 1620-1630.
Olli Pekanpka Manninen oli isäntänä Mannisessa ainakin vuodesta 1661-1668 ja oli kuollut ennen 22.3.1668.
Putkosen Eskolla taisi olla poika Matti.
Oletko lukenut tältä palstalta juttua Vieras eli Putkonen ?
Mistä löytyy Haukiputaan tilit esim. 1680?

Tämä Eskell kirjattu olevan "Peer Mannises son" ja tarkoittanee lapsuusiässä kuollutta? Siis että ei olisi täällä keskustelussa ollut n. 1610-luvulla syntynyt Eskil?

Kiimingissä haudataan 8.7.1683 Olof Peerss: Manninen. Tämähän voisi olla Eskilin nuorempi veli, joka oli Mannisen isäntänä n. 1668 saakka?

Laiskuuttani kyselen, jos tämä pyörä olisi jo kertaalleen keksitty?:)

Jouni Kaleva

10.04.23, 15:06

Margeta Klausintytär testamenttaa omaisuutensa poikapuolelleen Olli Pekanpojalle (Iin käräjät 12.&13.2.1661 f. 19v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711217)) eli näyttää siltä, että Olli on isäntänä vuodesta 1661. Margeta Klausintytär ilmoitetaan vanhaksi jo vuoden 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) henkikirjassa, joten hänellä ja Pekka Ollinpojalla ei nähtävästi ollut yhteisiä lapsia. Olli Pekanpoika kuolee vuosien 1667-69 välissä, jolta isänyyden perii poika Pekka Ollinpoika (‡ 25.2.1688), jonka pojat Matti ja Erkki Pekanpojat taas myyvät tilan (Iin ja Pudasjärven käräjät 22.&23.2.1697 s. 375 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694610)).
Olli Pekanpojan lapsista Niilo († n. 1715 Ii) muuttaa 1676 Kälkäjän/Karjalankylän Manniseen, Tapani (* n. 1654; ‡ 13.12.1696 Ii) 1676 Kälkäjän/Karjalankylän Manniseen, Margareta (* n. 1655; ‡ 16.8.1696 Ii) vihittiin 1680 Karjalan Pahkalaan, Ollikin († n. 1715 Ii) maintaan 1680-luvun alusta lähtien Kälkäjän/Karjalankylän Mannisessa, Kerttu (* n. 1666; ‡ 11.7.1697 Ii) vihittiin 1694 Etelä-Iin Paasoon ja Anna kuolee Kälkäjänkylässä 29.9.1680, jonne leski Helga Tapanintytär on muuttanut poikiensa perässä ja haudataan 70 vuotiaana 25.3.1697 kuoltuaan Etelä-Iin Kuokassa, jonne poika Niilo on muuttanut myöhemmin.

Katselin Eskil Pekanpoikaa tilikirjoista. Tässä tulos:

HK1651 Eskel Manninen yksinään Alakiimingissä (vas. puoli, toiseksi ylin) https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995251190&aineistoId=1591153983

HK1652 Eskel Pedherson ja vaimo. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995245898&aineistoId=1591189737

Hk1653 Eskill Pederson Putkoinen ½ mantt. talossa " Uptaget på frijheet". Seuraavana Jöran Putkoinen ½ mantt. öde https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995244461&aineistoId=1591210011

Tilit 1661: Eskil Peerson ½ mantt. talossa https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970248373&aineistoId=1591283161

Kylvöluettelo 1663. Eskil Peersonia ei näy. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5946957522&aineistoId=1591321375

Saattaisikohan olla, että Eskil kuoli tuossa 1661? Näin Olli-veli olisi noussut itseoikeutetusti Mannisen talon isännäksi (vaikka isä oli talon testamentannut Eskilille) ja sitten äitipuoli testamenttasi oman osuutensa Ollille syytinkiä vastaan.

tellervoranta

11.04.23, 12:31

Jouni Kaleva

11.04.23, 19:17

Maakirja 1673. Esko Pekanpoika Mannisen ja seuraavalla sivulla Yrjö Putkosen kohdalla tekstiä. Saisikohan niistä selvää?

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970312046&aineistoId=1591726288
Kovin suttuiset tekstit. Kuitenkin ymmärtäisin, että molemmissa viitataan toisella sivulla olevaan, eli selitettäneen, että kumpikin tilan osa olisi nyt Eskil Peerssonin hallussa ja vissiin verot lasketaan yhteen tms.

Kuitenkin osoittaa, että Eskil on tässä vankasti elossa, joten teoriani hänen kuolemastaan n. 1661 oli vahvasti ennenaikainen :D::D:

s.peltonen

12.04.23, 02:50

Tervehdys,

Paljon Kiitoksia Mielenkiintoisesta Keskustelusta!

Olisin taipuvainen tulkitsemaan tässä ketjussa mainittua vuoden 1653 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6400941282&aineistoId=648235314) tuomiokirjassa ollutta juttua siten, että taloa ei oltu jättämässä Eskolle.
Jutussa mainitaan, mitä talosta oli maksettu perintöosuuksina Eskolle ja tämän sisarille. Sen sijaan nuorimmalle pojalle ei mainita talosta ulos maksettavia perintöosuuksia. Tyypillisesti näissä jutuissa mainitaan henkilö(t), jolle talo jää ja muiden osalta mainitaan, miten perintöosuuksia on maksettu ja paljonko on vielä maksamatta.

Jutussa mielestäni mainitaan, että talo jää nuorimmalle pojalle ("skall han besittia hemmanet") ja että hän sitten talon isäntänä vastaa vielä maksamatta olevien perintöosuuksien maksusta sekä muista mahdollisista veloista: "yngste sonen anbelagande så skall han besittia hemmanet, betala och kräfwia all gårdzens gäldh"

Eskon osalta jutussa mainittiin mm.: "åt sin eldzte son låfwr han för fäderna och möderna för heele gården i huus, åker och engh 100 dl"

Voisiko tämä tarkoittaa sitä, että vanhin poika (joka yleensä jäi taloa isännöimään) oli saanut perintönä 100 kuparitaaleria, joka kuittasi Eskon osuuden kiinteästä omaisuudesta (tässä vain ”kiinteä omaisuus” sanonnan sijaan on kiinteä omaisuus lueteltu tarkemmin: talo, niityt ja pellot). Tämän lisäksi jutussa mainitaan, että Esko saisi irtaimistosta kolmanneksen.
Jutussa mainitaan, että Eskolle oli maksettu perintöosuuksia talosta jo vuonna 1650.

Pekka Ollinpojan oli maksettava aiemmasta liitosta syntyneille lapsilleen näiden äidinpuoleinen perintöosuus, koska oli solminut uuden avioliiton (laki velvoitti jakamaan lasten edesmenneen vanhemman perintöosuudet viimeistään silloin, kun eloon jäänyt vanhempi solmi uuden avioliiton; tosin tästäkin joskus hieman lipsuttiin).
Mikäli Mannisen tila oli Pekka Ollinpojan perintötila, niin hänen vaimonsa kuolinpesään ei kuulunut osuutta Mannisen tilasta. Perintönä saatuun kiinteään omaisuuteen (riippumatta siitä, oliko perintö saatu ennen avioliiton solmimista tai sen aikana) eikä ennen avioliittoa hankittuun kiinteään omaisuuteen ollut puolisolla avio-oikeutta. Ennen avioliittoa hankitusta kiinteästä omaisuudesta, joka ei ollut perintönä saatua, saattoi halutessaan testamentilla lahjoittaa osuuden puolisolleen. Irtaimistosta ja avioliiton aikana hankituista kiinteistöistä miehen osuus oli 2/3 ja vaimon osuus oli 1/3. Tyttären perintöosuus oli puolet pienempi kuin pojan. Mikäli vävy asui talossa ja teki talon eteen töitä, saatettiin käräjillä vahvistaa vävylle pojan osuus (eli vävy sai tulevasta perinnöstä saman osuuden kuin jos hän olisi talon omia poikia).

Pekka Ollinpoika päätyi jakamaan lapsilleen äidinpuoleisen perinnön lisäksi myös isänpuoleisen perinnön (näin lapsilla ei isän kuoleman jälkeen olisi isänsä kuolinpesästä enää mitään perittävää).
Ehkä Pekka halusi virallistaa sen, että talo jää hänen nuorimmalle pojalleen, eikä nuorin poika joudu isänsä kuoleman jälkeen vaikeuksiin sisarustensa taikka näiden lasten myöhempien vaatimusten kanssa.
Monissa käräjäjutuissa vedotaan perimysoikeutta vaadittaessa siihen, että jutun kantaja oli talon aiemman isännän vanhin poika taikka tämän lapsi. Tuomiokirjoissa toisinaan haetaan vahvistus sille, että tila jää vanhimman pojan sijaan nuoremmalle pojalle taikka nuoremman tyttären puolisolle. Joskus vahvistusta haettiin jo vanhemman elinaikana; ja toisinaan veljekset hakevat vahvistuksen asialle vasta vanhempansa kuoleman jälkeen (toisinaan tuomiokirjassa esitetään perustelut sille, miksi tila jää nuoremmalle veljelle).

En ole onnistunut löytämään Esko Pekanpoika Mannisesta mitään tietoja vuoden 1654 jälkeen (maakirjoissa ja ruodutusluetteloissa hänen nimensä esiintyy tuonkin jälkeen "talon nimenä", mutta niissä ei ole mitään tietoa siitä, onko tila enää asuttu).

Esko Pekanpojan talo (Putkosen talo) kirjataan vielä vuoden 1654 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970270105&aineistoId=1591226313) henkikirjaan ja talosta maksetaan henkirahaa isännästä ja emännästä. Seuraavan (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001763_00073) vuoden henkikirjasta Putkosen talo vaikuttaa jo puuttuvan, siinä Sigfrin Paavonpojan (Vilppula) talon jälkeen tulee Simo Haipuksen talo (aiemman vuoden henkikirjassa näiden talojen välissä oli Putkosen talo).

Vuoden 1655 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055061_00164) ruodutusluettelossa on Esko Pekanpoika Putkosen puolenmanttaalin talo vapaavuosille ylösotettujen talojen listalla, mutta tästäkään ei pysty sanomaan oliko talo tuolloin vielä asuttuna vai oliko se hiljattain autioitunut. Toiset puolimanttaalia Putkosen talosta on autiotalojen listalla seuraavalla aukeamalla (Esko Pekanpoika ylösotti Putkosen talosta vuonna 1650 vain puolimanttaalia).
Vuoden 1661 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054860_00848) ruodutusluettelossa sekä Yrjö Putkosen nimellä kirjattu puolenmanttaalin talo että Esko Pekanpoika Putkosen nimellä kirjattu puolenmanttaalin talo kirjataan autiotalojen listalle.

Vuoden 1654 talvikäräjillä alakiiminkiläinen Esko Pekanpoika mainitaan kahdessa jutussa (KO a:8:197, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6400941765&aineistoId=648235314); ja KO a:8:198, vasemmanpuoleisen sivun kolmas juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6400941774&aineistoId=648235314)). Mutta tämän jälkeen tästä Eskosta ei tunnu löytyvän mainintoja (Esko Pekanpoika mainitaan tämänkin jälkeen tuomiokirjoissa, mutta hän vaikuttaa olevan kellolainen Esko Pekanpoika Pietilä eli Koirala).

Ehkä Eskolle tapahtui jotain. Taikka ehkä Esko muutti muualle. Putkosen talo oli kruununtalo. Kruununtaloista ei isännän menehdyttyä taikka pois muutettua jää välttämättä mitään jälkiä asiakirjoihin; eritoten silloin, kun isäntä jätti talosta autioksi vapaavuosien aikana (eli silloin, kun autiosta ylösotettu talo ei vielä ole ehtinyt tulla verolle). Kruununtalossa ei ole mitään myytävää, joten aiempaa isäntää ei ole tarvetta mainita, kun uusi isäntä joskus tulevaisuudessa pyytää saada ylösottaa kruunun omistaman talon viljeltäväkseen. Toki toisinaan ylösottamisen yhteydessä saattaa olla maininta aiemmasta isännästä, mutta Haipuksen ylösottaessa Putkosen talon, ei Eskosta näyttäisi olevan mainintaa. Toisinaan perintötalojen perinnöistä käräjöidään kymmeniä vuosia perinnönjaon jälkeen, vaikka perinnönjako olisikin aikoinaan vahvistettu käräjillä. Mutta Eskon sisarusten kesken lienee mennyt sopuisasti, sillä heidän välisiään perintöriitoja ei ole tuomiokirjoista osunut silmään.

Vuonna 1680 kuolee Ylikiimingissä Anna Matintytär Manninen. Hänen omaisekseen mainitaan poika Pekka Manninen.

Haukiputaan kuolinkirjasta näkyy, että 19.06.1680 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603976&aineistoId=1243005602) haudattiin ylikiiminkiläisen Pekka Mannisen piika Anna Matintytär. Annan syntymäpitäjä, -kylä taikka lisänimi ei käy tästä ilmi.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari