Machalenius-Alftanus?

[Pekka Hiltunen]

Täivassalon kpl (1693-1714) Martinus Michaelis Machaleniuksen vaimon tiedetään olleen Turussa 31.8.1665 vihitty Margareta Jacobsdotter. Machalenius toimi Taivassalon pitäjänapulaisena ennen kappalaisenvirkaansa, jota hoiti Michael Stigelius v:een 1692 saakka. Kun Jacobus Clementis Stigelius oli saanut piispa Rothoviukselta nimityksen Pusulan kpl:n virkaan 1651, peruutettiin nimitys seuraavana vuonna Rothoviuksen kuoltua ja virkaan nimitettiin eräs Agricola. Vasta Agricolan saatua Lohjan kpl:n viran 1657 saattoi Jacobus Clementii palata virkaansa ja hoitaa sitä yksinään, kun viranhoitoa oli kiistanalaisena aikana pyritty jakaamaan kahden kapalaisen osalle. On ilmeista, että Jacobus Clenmentii on asunut osan virasta pidättämisen aikaa Turun seudulla.

Jacobus Clementiin puoliso oli Taivassalon Ericus Ericii Alftanuksen tytär Karin. Kun Alftanus-suvulla oli Taivassalon tilojen lisäksi Turussa kaupunkiasunto, on mahdollista, että kyseisellä pariskunnalla on ollut noin v. 1645 syntynyt tytär Margareta, joka on voinut asua Turussa1670 vaiheilla. Oliko Martinus Michaelis Machaleniuksen puoliso Margareta Jacobsdotter Stigelius?

Esitettyyn kysymukseen voisi saada lisätietoa DNA-tutkimuksesta. Tekeillä on Alftanien sukuun liittyvä DNA-tutkimushanke, ja osallistumalla Alftanus-suvun mieslinjaa edustavan henkilön aiottuun, myös autosomijaksoja käsittävään DNA-tutkimukseen voi saada samalla lisäinformaatiota nyt esitettyyn kysymykseen.

Alftanien DNA-tutkimukseen voit osallistua "Abrahamin kronikka" -ketjussa. Tutkimus tulee sitä edullisemmaksi, kuta usesmpi osallistuu kustannusten jakamiseen!

PH

[Timo W]

Margareta Jakobsdotter Stigelius.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5087


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2262



Mårten Machalenius Martinus Michaelis


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1770

[Pekka Hiltunen]

Margareta Jakobsdotter Stigelius.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5087


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2262



Mårten Machalenius Martinus Michaelis


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1770

Kiitos, Timo W, tästä tiedosta! Enpäs hoksannut hakea Margareta Jacobsdotter Stigeliaa kaikista ylioppilaitten tiedoista, jolloin olisi paljastunut hänen avionsa Jaakko Heikinpoika Nukarin (Sievo) kanssa. Turkulaosuuden suhteen sentään olin oikeassa, mutta Martinus Machaleniuksen puolison suku näyttää edelleen jäävän selvittämättä.

PH

[Nedergard]

Oletko tutkinut jo Martinuksen ja Margarethan lasten kummeja? Niistä saattaa löytyä vihjeitä.

[Pekka Hiltunen]

Oletko tutkinut jo Martinuksen ja Margarethan lasten kummeja? Niistä saattaa löytyä vihjeitä.
En ole löytänyt kirjausta kummeista. Machalenius on avioitunut jo 1665, jolloin hänet tavataan ylioppilaana Tuomiokirkon tileissä ja myöhemmin konsistorin pöytäkirjassa (1670), joten ainakin vanhimmat lapsista ovat voineet syntyä Turussa tai sen ympäristöpitäjissä (Piikkiössä?), kun hän on saanut apulaisenviran Taivassalosta 1672; kpl:n-viran vapauduttua Michael Stigeliukselta 1692 on hänet nimitetty Taivassalon kpl:n-virkaan seuraavana vuotena (armovuoden jälkeen). Varhaisella iällä naitu vaimo saattaisi löytyä omasta lähipiiristä Piikkiön, Kaarinan tai Paimion rusthollarisuvuista, kun näyttäisi olleen sovittu naimakauppa. Kuninkaantien rusthollareilla kylläkin oli suhteet koko kihlakunnan kollegoihin, joten Martinukselle on saattanut löytyä morsian vaikkapa Uskelasta tai Muurlasta saakka saaristopitäjiäkään unohtamatta. Kun Stigeliuksen Margareta Jacobsdotter ei tärpännyt, ovat konstit vähissä. Kun Kangauksen eli Makkalan rusti oli nimismiessukua, voisi tästä ehkä joskus tulevaisuudessa päästä eteen päin sitten, kun geneettiset testit yleistyvät ja laajenevat kattamaan myös autosomaalisia kromosomeja ja geenisekvenssejä.

PH

[olanyk]

Oliko Taivassalo aikoinaan tärkeä Kuninkaantien piste. Haluttu seurakunta papeille? Suojainen saaridtoreitti ja myös suuntaitui Hämeeseen ja Satakuntaan.

Olavi

[Pekka Hiltunen]

Oliko Taivassalo aikoinaan tärkeä Kuninkaantien piste. Haluttu seurakunta papeille? Suojainen saaridtoreitti ja myös suuntaitui Hämeeseen ja Satakuntaan.

Olavi

Olen ymmärtänyt, että varhaisin reitti kulki Pyhämaalta Nousiaisiin, joka oli Suomen keskus ja jossa sijaitsi piispanlinna. Postitie kulkee nähtävästi Kustavin Vuosnaisista Taivassaloon kapeitten salmien yli. Vuosnaisista, joka on färjamatkan päässä Kustavin Kivimaalta, pääsee kätevästi Ahvenanmaan saaria pitkin ja niitten suojissa purjehtienkin aina Eckeröön asti, mistä Ruotsin puolelle lienee reitin pisin merimatka. Ahvenanmaalla sijaitsee postimuseo, jossa kannattaisi käydä virkistämässä muistiaan (olen siellä kyllä aikoja sitten käynyt, mutta reitti ei jäänyt näemmä pysyvästi mieleeni.

Kerrotaan, että Paholainen keräsi kaikki aateliset pussiin Pohjanmaalta, mutta pussi repesi Vehmassalon salmen kohdalla niin, että kaikki aateliset ripottautuivat Taivassaloon. Taivassalon srk ei kai koskaan ole ollut varsinainen prebendi, mutta pitäjä on - ehkä aateliskartanoittenkin ansiosta - ollut vauras. Turun ympäristöpitäjät olivat Nousiaisiin asti, jollei piispojen ja kanungien niin sitten akatemian professoreitten prebendejä eli palkkapitäjiä, joten vauras Taivassalo jäi sitten "vapaaksi riistaksi". Palkasta tietenkin suurempi osa muodostui ainakin ajoittain enemmän silakka- kuin viljatynnyreistä, mutta eihän raha koskaan ole haissut, jos sitä joskus kalatynnyri tekeekin.

PH