Katselmuksia

[Laurieinari]

1. Ratsumestari Herman Dyker sai valtakirjansa 1.4.1608. Hänen lippueeseen yhdistettiin silloin Lindved Klaunpojan (vanhemman) ja Tuomas Olavinpojan lippueet. Voisiko joku auttaa, löytyisikö Lindved Klaunpojan ja Tuomas Olavinpojan lippueista katselmusluetteloita?

2. Kaarle herttua valloitti Turun linnan vuonna 1597. Hänellä oli mukanaan 500 ratsumiestä. Löytyykö näistä ratsumiehistä ja palkkasotureista katselmusluetteloita?

[Matti A. Nieminen]

1. Ratsumestari Herman Dyker sai valtakirjansa 1.4.1608. Hänen lippueeseen yhdistettiin silloin Lindved Klaunpojan (vanhemman) ja Tuomas Olavinpojan lippueet. Voisiko joku auttaa, löytyisikö Lindved Klaunpojan ja Tuomas Olavinpojan lippueista katselmusluetteloita?

Hei

Svarin maksullisilta sivuilta löytyy ainakin kaksi vanhemman Lindved Klaunpojan lippueen katselmusta:

Katselmus Halikossa(?) ja Huittisissa tammikuussa 1602.
Militieräkningar, 1602: 23, Finland: Mönsterregister över Lindred(!) Classons fana finska ryttare.
- Vahingoittuneita sivuja, mutta muuten lukukelpoisia nimiä.

Katselmus Tallinnassa 22.8.1603.
Militieräkningar, 1603: 23, Finland: Mönsterregister över Gamle Linved Classons fana finska ryttare.
- Selkeää tekstiä, erikseen on lueteltu 23.8.1603 Tallinnaan tulleet.

Strödda militiehandlingar före 1631, Rullor -sarjassa on vertailun vuoksi Herman Dykerin ratsumiesten katselmus Iivanalinnassa 15.7.1610.
Rulla över Herman Dukes ryttare vid Ivangorod (fuktskadad) 1610 15/7.
Kosteusvahingosta huolimatta teksti on hyvin säilynyt.

Tuomas Olavinpojan hämäläislippueesta ei näy löytyvän kuin lyhyitä mainintoja.

Terveisin
Matti Nieminen

[Laurieinari]

Suuret kiitokset näistä tiedoista. Etsinnässä on majoitumestari Sven Bucht.

Lauri Terho
Forssa

[Matti A. Nieminen]

Vanhemman Lindved Klaunpojan lippueen katselmuksissa 1602 ja 1603 ei näy Sven Buchtia. Kvartteerimestareina ovat aivan eri miehet.

Sven Bucht näkyy kyllä tuossa Herman Dykerin ratsumiesten katselmuksessa Iivanalinnassa 15.7.1610, mutta ilman sotilasarvoa.
"Swen Bocht - 1."
Hänestä on myös merkintä katselmuksen lopussa:
"Än till Finland förpassadt, Suen Boht - 1."

Terveisin
Matti Nieminen

[Laurieinari]

Sven Bucht löytyy Herman Dykerin lipustosta Va 4412 k.232,233 sekä Rikhard Isksonin lipustosta Va 4412 k135 ja Anders Pauli lipustosta Va 4459 s 42-43.

Hän sai läänityksen Tammelan Kallionkyläästä vuonna 1606.

Eeva Ojanen kertoo Tammelan Historia I, että hän olisi saksalainen.

Myöskin tiedetään, että Sven Buchtille oli syntynyt tytär Kirsti n. 1600 Turussa.
Asia selviää Varsinais-Suomen maakuntakirja 6:ssa. Siinä V. J. Kallio on suomentanut Uskelassa 26 ja 27.4. 1653 käydyn oikeusjutun.

Sven Bucht on kuollut ennen vuotta 1624, jolloin hänen leskensä on nauttinut verovapaudesta (Krigsarkivet Rullor 1620-1700 1624:5)

Lauri Terho

[Matti A. Nieminen]

Sven Bucht on kuollut ennen vuotta 1624, jolloin hänen leskensä on nauttinut verovapaudesta (Krigsarkivet Rullor 1620-1700 1624:5)

Sven Buchtin kuolinaika ajoittuu heinäkuun 1623 ja maaliskuun 1624 välille.

Hän oli vielä hengissä tavallisena ratsumiehenä (gemene) Anders Paulin komppanian katselmuksessa Wolgastissa 21.8.1622: "Swen Bucht - Kallio".
Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1622/1 (1621-1622), bildid: A0053006_00028.

Komppanian seuraavassa katselmuksessa Turussa 28.6.1623 hänestä sanotaan: "Suen Båcht, Kallio, ei paikalla, ja herra Carl Carlsson on luvannut, että hän on vapaa ulosteoista, koska on vanha eikä kykene suorittamaan palvelusta."
Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1623/7 (1623), bildid: A0053018_00041.

Seuraavassa katselmuksessa Hollolassa 3.3.1624 Sven Buchtin kohdalla on marginaalimerkintä: "Hänen vaimonsa nauttii verovapautta, koska mies on kuollut sodassa (dödh i felt)."
Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1624/5 (1624), bildid: A0053025_00021.

Sven Buchtin kuolinpaikkatieto "dödh i felt" jättää tilaa tulkinnalle. Kun muu komppania on koolla Turussa 1623, Sven Buchtin mainitaan olevan poissa katselmuksesta ja samalla kerrotaan hänen olevan vanha ja palveluskyvytön. Kuitenkin hän pian tämän jälkeen kuolee "sotatantereella".

Terveisin
Matti Nieminen

[Laurieinari]

Monet kiitokset näistä tiedoista. Olen Tammelassa toimivan Ryhdän sukuseuran "tutkimusvastaava". Sven Bucht on kantaisämme jonka tietoja etsimme. Taitoni tällaiseen titteliin on vähän liiottelua. Joudunkin tälläisissä asioissa tukeutumaan toisten apuun.

Tärkeänä tietona nyt saimme Sven Buchtin ikäarvion ja tarkennetun kuolinajan. Hän on ollut melko iäkäs kun hän n. v. 1600 on saanut Kirsti nimisen tyttären Turussa. Myöhemmin Sven sai vielä ainakin neljä lasta.

Kirsti oli avioitunut Uskelan kirkkoherran Krister Agricolan kanssa. Kirstin äiti (Sven Buchtin vaimo) oli melkoisella varmuudella Turkulaista porvarissukua Salko / Salcherus, jolla oli kiinteistö Turussa Teinikadulla kirkon kupeella. Kristerin isä Simon Nilsson oli kuollut Kircholman taistelussa. Uskelan Agricolan ja Vuorentaan Horneilla olivat läheiset perhesuhteet.

Sven Buchtin nimen yhteydessä Hornien nimi putkahtelee esille aina sillon tällöin . SAY:ssä Tammela Kallio Ryhtä 1628-1630 mainitaan Otto von Yxkull, joka oli aviossa Evert Hornin serkun Elin Hansdotter Lejonin kanssa. Tammelassa Kallionjärven rannalta läänitettiin myös Häiviän Isotalo Otto von Grothusenille. Hänen puolisonsa oli Evert Hornin sisar. Läänitykset suoritti Arvid Henrikinpoika Horn k. 1606-1607.

Liivinmalla taisteli 1601 kolme Hornin veljestä. Karl Henrikinpoika Horn k. Liivinmaalla 16.5.1601, Arvid Henrikinpoika Horn k. 1606-1607. Jöran Henrikinpoika Horn k. Kircholmassa 1605. Jöranin poika Halikon Vuorentaan Arvid Jöransson oli Sven Buchtin tyttären perhetuttu. Ratsastiko Bucht jossakin Hornien veljesten lipustoista? Näitä lipustoja ilmeisesti kannattaisi nyt alkaa etsimään.

Terveisin ja kiitoksella

Lauri Terho

[ImmMa]

Kirsti oli avioitunut Uskelan kirkkoherran Krister Agricolan kanssa. Kirstin äiti (Sven Buchtin vaimo) oli melkoisella varmuudella Turkulaista porvarissukua Salko / Salcherus, jolla oli kiinteistö Turussa Teinikadulla kirkon kupeella. Kristerin isä Simon Nilsson oli kuollut Kircholman taistelussa.

Kiitos Lauri erinomaisesta tiedosta!

Sepä vasta hauskaa, että Kirstin vanhemmat löytyvät minulle lapsuudesta (-50..-60 luku) tutusta Tammelasta. Monien Tammelalaisien muistissa on varmaankin lähisukulaiseni, jonka esiäidin isäpuoli oli Kirstin pojan poika. Ei kun Tammelan Historiaa ynnä V.J. Kallion tekstiä jäljittämään.

Huomioni esineenä on ollut tuo Simon Nilsson ja hänen isänsä Nils Simonsson. Erinomattain kuka oli Nils kelvatakseen vävyksi Flemingin sukuun? Tiedossani ei ole keinoa selvittää Nils Simonssonin vanhempia.

Omiin tietoihini olen alustavasti kysymysmerkillä merkinnyt Kirstin vanhemmiksi Sven Torkelss. Forsenius ja Kerstin Hansdt. Munck. Sylttytehdas löytyy täältä http://runeberg.org/frfinl/0298.html / http://runeberg.org/frfinl/0270.html (ensimmäisessä oikea alakulma jatkuen seuraavalle sivulle)ja on tämä seikka varmaan syynä monissa selvityksissä toistuvaan tietoon. Munk sukuun liittyvä keskustelu jatkui äskettäin täällä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9766&highlight=munck . Itselleni jäi tuosta mielikuva varsin sekavasta ja vaikeasti hahmotettavasta asiasta.

Historiaterveisin
Matti

[Pekka Sipari]

Terve,

Minulla on hajanaisia muistiinpanoja, joita ei pystyne todentamaan peikkokaan keräsin niitä joku vuosi sitten täällä sukufoorumilla käytyjen keskustelujen pohjalta.

Viestikettju: Kirstin Hansintytär Munckin isä?

Onko Kerstin Buch todella Krister Agricolan pso. Jäi muistaakseni jonkun mielestä viimeksi "auki kuin tyhjä lompakko" selvinnyt

TAULU 6870
Tuomas Mikonpoika Pacchalenius s. n. 1610, k.1679 Kisko
(Isä Mikko Antinpoika Pakkalainen)
(U68) S. n. 1610. Yo Uppsalassa 1636. Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin, myöh. Gust. Kurckin rykm.) saarnaaja 1640-1655. Palveli rykmenttinsä mukana Saksassa, Tanskassa ja Puolassa. Asui sittemmin Lempäälässä 1658 alkaen. Kiskon kirkkoherra 1685. Oli kunniallinen mies ja oli palvellut pitkät ajat sotilaspappina Saksassa, Tanskassa ja Puolassa. K. Kiskossa 1679. Tappeli käräjillä ja jotain muuta oikeuden käyntiä Uskelass

Pso 1: Falckin Petrejus-sukuselvityksen mukaan Kristina Agricola. Vht: Uskelan kirkkoherra Krister Simonsson Agricola, k. 1662, ja Kirstin Simonsdotter. Sisaret Helena Agricola, ks. Wahlstenius-suku, ja Anna Agricola, jonka puoliso oli Erik Isthmenius (749). Myös Strandberg I s. 394 on nootti, jonka mukaan Kiskon seuraavan kirkkoherran ensimmäinen puoliso olisi ollut tämän niminen.
Lapsia
Anna (Falckin mukaan Maria), elossa vielä 1727,
Elisabeth s. n. 1656
Christian
Gustaf, yo 1674. Kirkkonummen kirkkoherran apulainen 1691, vt. kirkkoherra 1694, kirkkoherra 1701. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1694, puhuja pappeinkokouksessa 1697, saarnaaja 1701. K. Kirkkonummella 1704. Puoliso: Anna Isaksdotter Hermainen, vht. Kirkkonummen kirkkoherra Isak Hermainen (511), k. 1700, ja Anna.
Johan (2681), yo 1678/79. Fagervikin ruukinsaarnaaja Inkoossa 1688. K. ruttoon Fagervikissa 1711. Puoliso: 1710 Anna Eriksdotter Berg.
? Christina, k. 1692,
Ingeborg, asui naimattomana Kiskon pappilassa ainakin vuoteen 1669.


TAULU 6871
Kristina Kristersdotter Agricola s. n. 1610 ? (vht.
Krister (Kristian) Simonsson Agricola 1593 - 1662 ja Kerstin Svensdr ?)

Krister (Kristian Simonsson, Christiernus Simonis) Agricola Uskelan kirkkoherra, k. 1662) ja Kirstin Svensdotter. (1593 - 1662?), s. 1593, papiksi 1617, kyrkherrre i Uskela, k. 1662
Christian Simonis, antog namnet Agricola, f. 1593, prästvigd 1617. Kyrkoherde i Uskela församling med kollationsbref af 1627 12/2. Kontraktsprost; † 1662. I S:t Bertils kyrka finnes en tafla, som föreställer honom, hans hustru, hans son Christiern, och hans dötttrar.
Pso.Kerstin Svensdr
Lapsia:
Krister (Kristian Kristersson) Agricola s.?, , k. 1669 i Uskela. Student i Åbo 1643, utgaf 1644 en oration samt 1655 en likpredikan: »De Christtrognas förnämsta omsorg.» Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin rykm.) rykmentinpastori 1647. Kaplan i Lojo 1650. Förordnad till sin åldrige faders medhjälpare i Uskela 1657 6/3. Kyrkoherde i Uskela och kontraktsprost 1662 13/12. Han lät, delvis på egen bekostnad, i Uskela uppföra en korskyrka af trä; k. 1669. Gift med Brita Svensdotter Forssenia; † 1689, 1689, dotter af kyrkoherden i Lojo, Sven Torihilli och Kerstin Munck. Hon öfverreste 1683 till Stockholm, för att »där blifva till dödedag». Krister Agricola Christiernus Christierni, Uskelensis. Oraatio Turussa 20.11.1644.
Pso. Brita Sve(n)sdr Forsenia, k.1689 (daughter of the vicar of Lojo, co. Nyland, Finland, Sveno Torchilli and the noble Kerstin Munk). (Vanhemman Munck-suvun kantaisä on Sääksmäen vouti Paavali Antinpoika (tunnettu myös nimellä Paavali kirjuri, k. joskus välillä 1575–1584). Hänen poikansa oli Turun linnanvouti, tuomarinsijainen, Vehmaan Nuhjalan ja Huovarin sekä Uskelan Fulkilan omistaja, nimellä Munck af Fulkila vuonna 1585 aateloitu Mikael Paavalinpoika Munck (myös Mickel Pålinpoika Munck), joka mestattiin Turun verilöylyssä vuonna 1599. Hänen poikansa oli Käkisalmen käskynhaltija, Fulkkilan ja Nuhjalan kartanoiden omistaja, eversti Hans Munck (k. 1635) ja tyttärensä Margareta Munck (k. 1677), Someron Jurvalan kartanon emäntä ja Someron Lahden kartanon perustaja. Hans Munckin poika oli Turun hovioikeuden presidentti Johan Munck (1614–1663). Suku sammui miehen puolelta vuonna 1778.)
Lapsia:
Sven Agricola 1649varapresidentti, maaherra, aatel. 1686 Leijonmarck 1720 (yo 1664, k. 1728). Krister Agricola 2088 (yo 1670/71).
Christiern Agricola, student i Åbo 1670
Abraham Agricola, s. 1656, k. 1706. Uskelan kirkkoherra 2089, yo 1670/71
Gift med Margareta Andræ, och hade två söner,
Sven, kaplan i Geta på Åland, och
Anders, fänrik, hvilka bägge afledo barnlösa.
Helena, gift med Petrus Johannes Walstenius, kyrkoherde i Loimijoki 1658—75.
Vävyt: ent. kihlakunnantuomari Matias Halitzius, aatel. 1690 Ehrenhoff 1725 (yo 1664/65, k. 1704).
Rymättylän kappalainen Nils Kellmannus, myöh. Fontelius 1807 (yo 1665/66, k. 1692).
Kangasalan kirkkoherra, FM Abraham Thuronius 2439 (yo 1675/76, k. 1714).
Langot:
Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius (k. 1679). Pso Christina
Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius (yo 1640, k. 1690). Pso Elisabeth
Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius (yo 1640/41, k. 1675). Pso Helena
Lohjan kirkkoherra, FM Johan Forsenius (yo 1642, k. 1675).
Maskun kirkkoherra Erik Istmenius (yo (1650), k. 1689). Pso Anna
Simon, kallade sig Ackerman. Löjtnant 1659 vid Nylands läns kav.-reg:te. Ryttmästare.
Tog afsked och arrenderade Kärkis säteri i Sagu socken 1671. Lefde 1679 men 1684 var hans änka, Maria Itimenia omgift med kaptenlöjtnanten, Abraham Caspersson, † 1702. Tyttöjä; Maria, gift 1699 17/2 i Karislojo med Nils Larsson. Margareta, † 1741 17/2. 73 år gl. Gift 1699 ¹?/? i Karislojo med fältpredikanten Josef Melartopäus. Helena, gift 1703 1/10 i Karislojo med tullskrifvaren i Åbo, Erik Huutaja. Anna, kallad 1653 »Lill Annika». Gift med kaplanen i Bjerno, Nils Andræ Thauvonius,
† 1670.
Christina s, Christina, gift med kyrkoherden i Küsko, Tomas Paccalenius, † 1679.
Hon lefde 1686, fattig änka, med 8 barn.
Ingborg, k.1653 Gift och efterlämnade ett barn
Karin s, lefde 1666, gift med sedermera häradshöfdingen Matias Henriksson,adl. Ehrenhoff
Brita s. , lefde 1653, ogift, i Uskela. Sedermera gift med kanslisten Per Körling (Schlegel Klingspor.)
Maria s. begrofs 1653, i Uskela. Ogift
Simon s. , k. 1684 kallade sig Ackerman. Löjtnant 1659 vid Nylands läns kav.-reg:te. Ryttmästare.
Tog afsked och arrenderade Kärkis säteri i Sagu socken 1671. Lefde 1679 men 1684 var hans änka, Maria Itimenia omgift med kaptenlöjtnanten, Abraham Caspersson, † 1702. Tyttöjä; Maria, gift 1699 17/2 i Karislojo med Nils Larsson. Margareta, † 1741 17/2. 73 år gl. Gift 1699 ¹?/? i Karislojo med fältpredikanten Josef Melartopäus. Helena, gift 1703 1/10 i Karislojo med tullskrifvaren i Åbo, Erik Huutaja. Anna, kallad 1653 »Lill Annika». Gift med kaplanen i Bjerno, Nils Andræ Thauvonius, k 1670. Lapsia: kuusi
Anna s. 1653 (pso Caritan taulun mukaan Erik Isthmenius)
Helena s. 1631 ?? ks. Wahlstenius-suku)
Elisabeth, s., k. Suomusjärvellä 1723.
Pso. Johan Thauvonius Johannes Georgii, Halicoensis 5.10.1615.( vht: Halikon kirkkoherra Georg Thauvonius (Georgius Matthiæ, k. 1650) ja Katarina Hansdotter Juusteen). Ylioppilas Turussa sl. 1640 Tavonius Joh. Georgii _ 1. — Antskogin ruukinsaarnaaja Pohjassa 1648. Karjalohjan kirkkoherra 1656, k. Karjalohjalla 7.2.1690.

Lankilan tiedoissa olen nähnyt Lorenz Munckin nimen. http://www.digiarkisto.org/wiki/inde...nck_af_Fulkila luettelee Somerniemen Munckeista mm:

Anders Joninpoika Munck (n. 1580–1634), Wolmarin käskynhaltija, Someron Hirsjärven kartanon perustaja ja omistaja vuosina 1610–1634[7][8][13]
• Hebla Munck (k. 1649), Anders Joninpoika Munckin tytär, Someron Harjun kartanon omistaja[14]
• Anders Munck af Sommernäs (k. 1678), Anders Joninpoika Munckin poika, eversti, Someron (myöhemmin Somerniemeä) Palikaisten kartanon omistaja vuosina 1649-1678[7][10][15][9]
o Anna Katarina Munck (1670–1745), Anders Munck af Sommernäsin tytär, Someron Ihamäen kartanon omistaja vuosina 1678–1707
• Johan Munck (k. 1639), ratsumestari, Anders Joninpoika Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
o Anders Munck (1638–1675), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
 Anders Erik Munck (k. 1709), kornetti, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1722–51[7]
 Lorenz Anders Munck (1687–1744), luutnantti, Anders Erik Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
 Lorenz Johan Munck (1710–1780), kersantti, Lorenz Anders Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
 Johan Munck (1688–1759), kornetti, Anders Erik Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1752–59[7][13]
 Lorenz Anders Munck (1712–1771, vänrikki, Johan Munckin poika[17]
Tällä puolella on siis Anttia, Heblaa ja Lauria sekä myös Vihtiä. Jospa Kalle Remainen naikin Somerniemen Anna Antintytär Munckin?
Voisi ajatella, että 1637 avioitunut Anna Andersintytär Munck oli suoraan ratsumies Anders Joninpoika Munckin (n. 1580–1634), Wolmarin käskynhaltijan, Someron Hirsjärven kartanon perustajan ja omistajan 1610–1634 tytär. Hebla Munck (k. 1649), Someron Harjun kartanon omistaja, ja eversti Anders Munck af Sommernäs (k. 1678), Someron (myöhemmin Somerniemeä) Palikaisten kartanon omistaja 1649-1678 olivat tällöin hänen sisaruksiaan. 1707 Lankilan rippikirjassa mainittu Lorenz Munck kuului silloin todennäköisesti tähän nuorempaan Munck -sukuun, joka ei ollut sukua oikeille Munck af Fulkiloille.

Näin ajatellen Anna Andersintytär ei siis ollut aatelinen, vaikka hänen mahdollinen veljensä Anders Andersinpoika aateloitiin Munck af Sommarnäsinä ja hänen mahdollisesta vanhemmasta veljestään, ratsumestari Johan Andersinpoika Munckista (k. 1639, Someron Hirsjärven kartanon omistaja 1634-39) tuli "vale-"Munck af Fulkila -suvun kantaisä. Ratsumiehen tyttärenä Anna kuului samalle tasolle kuin puolisonsa, ratsumies Karl Remainen, joka kuuluu minunkin esipolviini. mutta perheen status vaikutti asemaan.

Kristiina voisi olla ratsumies Anders Joninpoika Munckin isonveljen Johan(nes?) Joninpoika Munckin tytär. Tiedämmekö, kuka (tai ketkä) oli Andersin ja Johanin puoliso? Olisiko Kristiinan ja Annan yhteinen äiti mahdollinen? Vai menikö 1639 kuolleen Johanin (jota on voitu kutsua Hansiksi) leski naimisiin Andersin (k. 1678) kanssa tämän ensimmäisen vaimon - Annan äidin - kuoltua?

Olikohan tämä Margareta Johansdotter. jonka häänäytelmä oli 1663, Johan Joninpojan tytär tai pojantytär?

Sveno Torchilli Sven Torkelsson s.?, k.1670 Helsinki (isä eli Helsingissä vielä 632).Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1623, astui virkaan 12.9.1623, sai siihen kuninkaallisen valtakirjan 26.3.1625; Helsingin kirkkoherra 12.12.1629, astui virkaan 1.5.1630, samalla myös rovasti sekä hospitaalin ja köyhäintalon saarnaaja; Lohjan kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla 23.5.1637, astui virkaan 1.5.1638; mainitaan rovastina jo heinäkuussa 1640, jolloin osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan; Lohjan rovastikunnan lääninrovasti, suoritti rovastintarkastukset Tammisaaressa 1659, Inkoossa 1660, 1664, 1666 ja 1668 ja luultavasti myös Karjalohjalla 1666 (Lempiäinen 1967).
Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä Tukholmassa 1627.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) 1665.
Osti Kunnarlan ratsutilan, jonka luovutti pojalleen Johannes Svenonis Forseniukselle 1663.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 11.4.1646, 31.3. ja 22.6.1649, 11.5.1650, 9.5. ja kesäkuu 1651, 26.3. ja toukokuu 1652, 9.4. ja 21.5.1653, 3.5. ja 6.5.1656 sekä huhtikuu 1665.
K Lohja (ennen 4.6., haudattiin yhdessä vaimonsa kanssa 12.6.) 1670.
P Kerstin (Kirstin / Kristina) Hansdotter (Andersdotter?) Munck, K Lohja (haudattiin yhdessä miehensä kanssa 12.6.) 1670, (PV Halikossa ja Uskelassa rälssitiloja omistanut ratsumies Anders Munck ja N.N.?).


TAULU 27484
Simon Nilsson Agricola, Höfvidsman s. ?, k. 7.9 1605 Latviassa (stupad Kirkhoman taistelussa Liivinmaalla) Knekthövidsman Viborg, tallimestari, Viipurin huovien päällikkö
Simon Nilsson, fänrik vid en knektefana 1593. Skeppshöfvidsman på hertig Carls krutskepp under Viborgs belägring 1599. Utskref knektar i Viborg 1599 8/12. Höfvidsman för Viborgs stads knektar, beställningsbref 1600 30/9. Förordnad till Narva 1601 3/7; † 1605 24/9 i slaget vid Kerkholm. — Gift med Brita Sigfridsdotter, hvilken efter honom uppbar årligt underhåll och antagligen † 1640 i Uskela prästgård.
Pso. Brita Sigfrids dr k.? (elossa 1640)
Lapsia:
Simon Åkerman (Acherman), died 1684, married Margareta Isthmenia. They had issue 6 daughters of whom nothing further is known
Cristiernus Simonis s. 1593, k. 1662 pastori

TAULU 54968
Nils Simonson Agricola, Finsk ryttare i Livland, k. 1569
Pso. Brita Olofsdr. (vht Olof Hansson, Muurla ja Brita Håkansdr,

[Laurieinari]

Tervehyds.

Kiitokset vastauksista.
Tässä hiukan lisätietoja Sven Buchtin jälkeläisistä.

Parhaat tiedot löytyvät Svenin tyttären Kirstin perheestä teoksesta: ADLIGA ÄTTEN NR 1092 LEIJONMARCK av Evald Leijonmarck. Kirjastosta olen kaukolainalla teoksen itselleni saanut. Leijonmarck suku on Suomessa sammunut, mutta Ruotsissa suku toimii aktiivisesti. Yrityksistä huolimatta emme ole sukuun yhteyttä saaneet.

Svenin suku on levinnyt laajalle (35000 nimeä sukuohjelmallani) Yksi päähaaroista johtaa Hollollaan ja sieltä kautta Torniojokilaaksoon, missä tomii rinnakkainen sukuseura Sieltä on myöskin kotoisin nykyinen Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht.

Tammelan Kallionkylässä toimii maatalusyrittäjä tällä hetkellä , joka polveutuu Svenistä suoraan isältä pojalle. Svenin jälki näkyy Tammelassa hyvin laajalti.

Terveisin
Lauri Terho