Benedictus
10.12.14, 00:10
Toropainen lähetti tuon käräjäkirjaotteen pormestari Mårten Sigfridssonin äidistä.
Aiheesta on monta esitystä ja mieltä. Olisiko nyt aika kaivaa asia kunnolla auki ja selvittää tuo kysymys.
Aloitetaan lähtökohdasta, että Rundt oli väärässä.
Lainaus Toropainen:
Turun pormestari Mårten Sigfridinpoika esitti kirjallisesti helmikuussa 1638 Rymättylän kihlakunnanoikeudelle, että hänen edesmennyt isänsä kamreeri Sigfrid Sigfridinpoika sekä hänen äitinsä Anna Henrikintytär olivat ostaneet yhdessä Rymättylän Leiklahden tilan ja Peräisten neljän tangon ulkokylänmaan. Kun hänen äitinsä sitten kuoli, avioitui isä jonkin ajan kuluttua vaimo Elisabet Isakintyttären kanssa. Lokakuussa 1602 laaditun huomenlahjakirjeen mukaan vaimo sai mainitut kaksi tilaa huomenlahjakseen ja nautittavakseen elinajakseen. Vaimo Elisabet oli kuollut vähän aikaa sitten, eikä hänellä ollut lapsia Sigfrid Sigfridinpojan kanssa. Siksi Mårten Sigfridinpoika vaati tiloja itselleen ja kanssaperillisilleen, joista Sigfrid Sigfridinpoika oli tehnyt hänet valtuutetukseen tässä asiassa. Hans Baggen leski jalosyntyinen Margareta Mårtenintytär puolestaan katsoi tilojen kuuluvan hänelle, sillä Elisabet Isakintytär oli avioitunut uudelleen ratsumestari Hans Baggen kanssa. Bagge oli luvannut vaimolleen lailliset huomenlahjat ja tämä oli luovuttanut nämä kaksi tilaansa miehelleen. Baggella ja Elisabet Isakintyttärellä puolestaan oli ollut yksi tytär Brita Hansintytär, joka oli elänyt äitinsä jälkeen, ja jonka isä oli perinyt. Kun Elisabet oli kuollut, oli Bagge avioitunut Margareta Mårtenintyttären kanssa ja antanut tilat tälle huomenlahjaksi ennen kuolemaansa. Siksi tilat kuuluivat Margareta Mårtenintyttären mielestä kiistattomasti hänelle. Saman vuoden elokuussa oikeus totesi, että tilat kuuluivat Margareta Mårtenintyttärelle ja tämän Hans Baggen kanssa siittämille lapsille.[1]
[1] KA I KO a:3, Maskun kihlakunta, Rymättylän käräjät 17.2.1638, 56−56v; 14.8.1638, 92v−93.
Ylläolevasta selviää, että pormestari Mårten Sigfridsson yritti saada isänsä antamat huomenlahjatilat itselleen, mutta koska ne saanut äitipuoli oli saanut lapsen 2. miehensä Hans Baggen kanssa, olivat tilat menneet tätä kautta kuolleen lapsen isälle ja sitten tämän toiselle puolisolle.
Käräjä tiedoissa selvästi ja toistaen Mårten Sigfridsson kertoo äitinsä olleen Anna Henriksdotter.
Koska tuonajan ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa suvut erinomaisella tarkkuudella, ei voi olla uskottavaa, että Mårten Sigfridsson olisi yrittänyt hämätä oikeutta ja tarkoittanut äidillään isänsä puolisoa, joka ei ollut hänen oikea äitinsä.
Lähtökohta on siis, että Anna Henriksdotter oli pormestari Mårten Sigridssonin oikea äiti.
Kysymys onkin, kuka oli tuo Anna isä Henrik?
Aiheesta on monta esitystä ja mieltä. Olisiko nyt aika kaivaa asia kunnolla auki ja selvittää tuo kysymys.
Aloitetaan lähtökohdasta, että Rundt oli väärässä.
Lainaus Toropainen:
Turun pormestari Mårten Sigfridinpoika esitti kirjallisesti helmikuussa 1638 Rymättylän kihlakunnanoikeudelle, että hänen edesmennyt isänsä kamreeri Sigfrid Sigfridinpoika sekä hänen äitinsä Anna Henrikintytär olivat ostaneet yhdessä Rymättylän Leiklahden tilan ja Peräisten neljän tangon ulkokylänmaan. Kun hänen äitinsä sitten kuoli, avioitui isä jonkin ajan kuluttua vaimo Elisabet Isakintyttären kanssa. Lokakuussa 1602 laaditun huomenlahjakirjeen mukaan vaimo sai mainitut kaksi tilaa huomenlahjakseen ja nautittavakseen elinajakseen. Vaimo Elisabet oli kuollut vähän aikaa sitten, eikä hänellä ollut lapsia Sigfrid Sigfridinpojan kanssa. Siksi Mårten Sigfridinpoika vaati tiloja itselleen ja kanssaperillisilleen, joista Sigfrid Sigfridinpoika oli tehnyt hänet valtuutetukseen tässä asiassa. Hans Baggen leski jalosyntyinen Margareta Mårtenintytär puolestaan katsoi tilojen kuuluvan hänelle, sillä Elisabet Isakintytär oli avioitunut uudelleen ratsumestari Hans Baggen kanssa. Bagge oli luvannut vaimolleen lailliset huomenlahjat ja tämä oli luovuttanut nämä kaksi tilaansa miehelleen. Baggella ja Elisabet Isakintyttärellä puolestaan oli ollut yksi tytär Brita Hansintytär, joka oli elänyt äitinsä jälkeen, ja jonka isä oli perinyt. Kun Elisabet oli kuollut, oli Bagge avioitunut Margareta Mårtenintyttären kanssa ja antanut tilat tälle huomenlahjaksi ennen kuolemaansa. Siksi tilat kuuluivat Margareta Mårtenintyttären mielestä kiistattomasti hänelle. Saman vuoden elokuussa oikeus totesi, että tilat kuuluivat Margareta Mårtenintyttärelle ja tämän Hans Baggen kanssa siittämille lapsille.[1]
[1] KA I KO a:3, Maskun kihlakunta, Rymättylän käräjät 17.2.1638, 56−56v; 14.8.1638, 92v−93.
Ylläolevasta selviää, että pormestari Mårten Sigfridsson yritti saada isänsä antamat huomenlahjatilat itselleen, mutta koska ne saanut äitipuoli oli saanut lapsen 2. miehensä Hans Baggen kanssa, olivat tilat menneet tätä kautta kuolleen lapsen isälle ja sitten tämän toiselle puolisolle.
Käräjä tiedoissa selvästi ja toistaen Mårten Sigfridsson kertoo äitinsä olleen Anna Henriksdotter.
Koska tuonajan ihmiset tunsivat toisensa ja toistensa suvut erinomaisella tarkkuudella, ei voi olla uskottavaa, että Mårten Sigfridsson olisi yrittänyt hämätä oikeutta ja tarkoittanut äidillään isänsä puolisoa, joka ei ollut hänen oikea äitinsä.
Lähtökohta on siis, että Anna Henriksdotter oli pormestari Mårten Sigridssonin oikea äiti.
Kysymys onkin, kuka oli tuo Anna isä Henrik?