Vesitiet Laatokalta luoteeseen

[riitta neenberg]

Harmi, etten tiedä tämän kuvan lähdettä. Sivu 40 ja teksti: Kesällä 1555 tapasivat Turun tuomiokirkon lampuotien (maavuokraajien) vouti Jagobus Laurentii (Jaakko Teitti) ja Etelä-Suomen vouti Simo Tuomaanpoika jossakin Laatokan-Karjalassa Nousia nimisen miehen. Hän kertoi tarkoin Laatokalta luoteeseen johtavista veneteistä. Nousia tunsi myös Pyhäjokisuulle jatkuvan reitin. Ensimmäinen reitti Laatokalta Pohjanlahteen eli Käkisalmesta Ouluun ja vanhempi yllä mainittu Pähkinäsaaren rajaa noudattava vesitie Laatokalta Pyhäjokisuuhun, joka alkaa Kilpolansaaresta.

Olisihan se somaa, jos osaisin lähettää tämän liitteenä, mutta ei minulta onnistu. Mielessäni kuvittelen vanhemman reiti olevan se, jota isän puoleiset käyttivät.

[ImmMa]

Googlettamalla, mikäpä muu kuin wikipedia ekana.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nousia_Ven%C3%A4l%C3%A4inen


( http://www.elisanet.fi/huikari/suomentiet1555.htm (http://www.elisanet.fi/huikari/suomentiet1555.htm) )

[riitta neenberg]

Ah ja oi! Suurkiitos tästä valaisevasta tietotulvasta. Minulla on kahdessakin suvussa kestikievarin pitäjiä. Ei tosin noin varhaiselta vaiheelta. Samoin äidin puoleiset vanhemmat ovat rautatien rakentajia. Löysinkin mainion kirjan radoista, asemista ym ja vein kirjan kopioliikkeeseen. Nyt minulla on suurenmoiset kartat myös Karjalan radasta ja vieläpä kauniina värikuvina.:)

[E Juhani Tenhunen]

Pähkinäsaaren rauhan raja ei vienyt Pyhäjokisuulle vaan Pyhäjoen Hanhikivelle. Nykyinen Pyhäjoki oli siis jaettu kahtia. Piela- eli rajavedelle saakka raja oli varsin selkeä ja uiskolla kulkukelpoinen, mutta siitä eteenpäin saattaa tulla tenkkapoota: voipa nimittäin olla, että paikannimet Rytkynsalo ja sukunimi Nousiainen ovat saaneet vaikutteita kyseiseltä herralta. Rytky on nimittäin käännös venäläisestä.

Wikipediaa lainaten: Kustaa Vilkuna (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vilkuna) esitti, että Pähkinäsaaren raja olisi kulkenut pitkin Pyhäjokea (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4joki_%28joki%29) jättäen kuitenkin jokiuoman Novgorodin reitiksi Pohjanlahdelle. Rajasopimuksen "Petajoki" tarkoittaisi Pyhäjoen Yppärissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ypp%C3%A4ri) Petäjäisojaa (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pet%C3%A4j%C3%A4isoja&action=edit&redlink=1), jolloin raja päättyisi Rajaniemeen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rajaniemi) jättäen Pyhäjokisuun novgorodilaisten hallintaan. Kyösti Julku (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Julku) yhtyi myöhemmin tähän käsitykseen.

Hanhikivi on Rajanientä.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Epäselvää on lähinnä reitin kulku Koivujärveltä Pyhäjärvelle. Mahdollinen on reitti Tikkasenjoki - Tikanjoki - Kantopuro - Suomäki (maaosuus) - Lintuneva - Niskapuro - Myllypuro - Vaivionpuro - Vaivionlampi - Vaivionpuro - Pyhäjärven Vaivionlahti.

E. Juhani Tenhunen

[Isak Adolf J9]

Pyhäjärvi-Komujoki-Komujärvi-Salmenjoki ja Lintulampi voisi myös olla mahdollinen reitin alku. Jatko Koivujärvelle olisi sitten soiden kautta kahta mahdollista reittiä. Idemmän reitin varrella olisi sopivasti suo nimeltään Venäläissuo.

IAJ9

[riitta neenberg]

Kiitokset kovasti Janhonen ja teiskolainen. Tässä taas huomataan, kuinka aikojen aikana vanhoja totuuksia on muokattu uskottavanpaan ja totuudenmukaiseen muotoon. Onneksi valtio ei sanele, mitä saa kirjoittaa historiasta, ajattelee itsenäisyyspäivän tunnelmissa uusi forumin käyttäjä.

[E Juhani Tenhunen]

Pyhäjärvi-Komujoki-Komujärvi-Salmenjoki ja Lintulampi voisi myös olla mahdollinen reitin alku. Jatko Koivujärvelle olisi sitten soiden kautta kahta mahdollista reittiä. Idemmän reitin varrella olisi sopivasti suo nimeltään Venäläissuo.

Lintulammesta pääsee Konttipuroa ja Aisapuroa Venäläisrämeelle. Jatko tästä eteenpäin on selvittelyn alla.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Palaan vielä tuohon Koivujärvi - Pyhäjärvi -väliin.

Koivujärven Saukonlahdesta alkaa Karjalanpuro. Hiekkalan talon kohdalta (puron suorakulmainen mutka) lienee tarvittaessa alkanut veto-osuus ohi Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven rajavahan Rillankiven. Tervapuro ja Lahdenjoki ohjaavat Pyhäjärven Maaselänlahdelle. Myös koko välin on voinut taivaltaa Saukonlahden Valkamasta Maaselänlahdelle, ja ainakin talvisin välillä on ollut mahdollisuus meloa, sauvoa tai vetää kevyt alus ilmeisesti koko matkan vedessä tai ainakin lumessa nykyisin ojitettuja suoalueita (Ryönänperä, Heteneva, Matara) hyväksi käyttäen. Tämä on todennäköisin ja ehdottomasti toimivin yhteys.

Pyhäjärven Venäläisrämeeltä on päästy jatkamaan todennäköisesti Rytkyn (tarkoittaa venäläistä) kylään, jonka nimellä saattaa olla yhteyksiä Nousia venäläiseen aikana, jolloin esi-isäni eivät vielä vaikuttaneet tienoolla.

E. Juhani Tenhunen

[riitta neenberg]

:confused:Kiitos mielenkiintoisista asioista ja hyvää joulun odotusta.
Vai tarkoittaa Rytky venäläistä. Aivan toisessa paikassa, muistakseni Kuopiosta Karttulan tietä Haminalahden vierestä tulee seurakunnan Rytkyn leirikeskus. Toinen ja asian vierestä: tyttöniminen Lyytinen, josta minulla on naissukuisten nimet mukana on jonkun tietäväisen mukaan ljydin, joka tarkottaisi venäjäksi ihmistä tai orjaa. Onko näin?

[Julle]

< Pähkinäsaaren rauhan raja ei vienyt Pyhäjokisuulle vaan Pyhäjoen Hanhikivelle. Nykyinen Pyhäjoki oli siis jaettu kahtia. Piela- eli rajavedelle saakka raja oli varsin selkeä ja uiskolla kulkukelpoinen, mutta siitä eteenpäin saattaa tulla tenkkapoota: voipa nimittäin olla, että paikannimet Rytkynsalo ja sukunimi Nousiainen ovat saaneet vaikutteita kyseiseltä herralta. Rytky on nimittäin käännös venäläisestä. >

Näin saattaa olla Nousia ja Rytky:
Nimeen sisältyy muinaissuomalainen miehennimi Nousia < nousija, joka on siirtynyt sukunimistöön isännimen välityksellä (Nousia Rydz 1555 Jaakko Teitin oppaana Karjalassa.
Sukunimenä Nousiainen on yleinen etenkin Savossa, Karjalassa ja paikoin myös Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvunpuolenvälin tienoilta on Nousiaisista tieto ja Etelä-Karjalasta (mm. Kivennapa, Muolaa, Uusikirkko), Pohjois-Karjalassa heidän ensimmäinen asuinpakkansa on ollut Rääkkylä. Samoihin aikoihin esiintyy Nousiaisia runsaasti Savossa (Juva, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi ja Vesulahti; esim. Hakon Nousian 1541 Kerimäellä, Nicolaus Nousian 1541 Rantasalmen Tuusmäen neljänneksessä). 1500-luvulla nimi mainitaan sukunimen tapaan myös Kainuussa, Ruovedellä ja Suur-Jämsässä. Kaakkois-Hämeen tuomiokirjoihin on Sysmässä merkitty Oleff Nousiain 1459 ja Ander Noisian 1484. Vatjalaisen viidenneksen verokirjoissa vuodelta 1500 on mainittu mm. nimet Kirilko Novzejev Kurkijoelta, Fedko Nousujev Sortavalasta. >

Tutkimisiin

[Matti Lund]

< Pähkinäsaaren rauhan raja ei vienyt Pyhäjokisuulle vaan Pyhäjoen Hanhikivelle. Nykyinen Pyhäjoki oli siis jaettu kahtia. Piela- eli rajavedelle saakka raja oli varsin selkeä ja uiskolla kulkukelpoinen, mutta siitä eteenpäin saattaa tulla tenkkapoota: voipa nimittäin olla, että paikannimet Rytkynsalo ja sukunimi Nousiainen ovat saaneet vaikutteita kyseiseltä herralta. Rytky on nimittäin käännös venäläisestä. >

Näin saattaa olla Nousia ja Rytky:
Nimeen sisältyy muinaissuomalainen miehennimi Nousia < nousija, joka on siirtynyt sukunimistöön isännimen välityksellä (Nousia Rydz 1555 Jaakko Teitin oppaana Karjalassa.
Sukunimenä Nousiainen on yleinen etenkin Savossa, Karjalassa ja paikoin myös Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvunpuolenvälin tienoilta on Nousiaisista tieto ja Etelä-Karjalasta (mm. Kivennapa, Muolaa, Uusikirkko), Pohjois-Karjalassa heidän ensimmäinen asuinpakkansa on ollut Rääkkylä. Samoihin aikoihin esiintyy Nousiaisia runsaasti Savossa (Juva, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi ja Vesulahti; esim. Hakon Nousian 1541 Kerimäellä, Nicolaus Nousian 1541 Rantasalmen Tuusmäen neljänneksessä). 1500-luvulla nimi mainitaan sukunimen tapaan myös Kainuussa, Ruovedellä ja Suur-Jämsässä. Kaakkois-Hämeen tuomiokirjoihin on Sysmässä merkitty Oleff Nousiain 1459 ja Ander Noisian 1484. Vatjalaisen viidenneksen verokirjoissa vuodelta 1500 on mainittu mm. nimet Kirilko Novzejev Kurkijoelta, Fedko Nousujev Sortavalasta. >

Tutkimisiin

Pähkinäsaaren rauhan ns. rajaa ei ole täysin rinnastettava nykaikaisiin valtakunnanrajoihin. Se on selkeä ja historiallisesti ottaen määrityksenä melko ristiriidaton Karjalan kannaksen osalta ja Kymijoen vesistön länsisivustaan nähden, mutta on muuten Etelä-Savosta alkaen aivan epämääräinen, tulkinnanvarainen ja sikälikin epämääräinen, että tulkintoja riittää. Kaikki eri tulkinnat ovat lähinnä uskaliaita "nimistöspekulaatioita", joita kyllä ovat esittäneet monet tunnetut historiantutkijat. Sikäli kuin jonkin kohdan jokin tulkinta noudattaa jotain tunnustettua paikallista vieläkin vanhempaa nautintarajaa, siinä voi olla jotain perääkin.

Linjaus jäi täysin epämääräiseksi ~80 %:n osalta, koska kenellekään Pähkinäsaaren rauhan puuhailijoista ei siltä osuudelta ei ollut mitään tarvetta, ei väliä eikä mielenkiintoa, vaan olennaista oli, että sopimuksen avulla hansakauppiaat saattoivat kuljettaa kauppatavaroitaan Karjalan kannaksen kautta ja harjoittaa kaupankäyntiä Novgorodin kanssa. Myöhemmin vienalaiset ottivat ikioman versionsa epämääräisestä linjauksesta keppihevosekseen ikään kuin tyynnyttääkseen omaatuntoaan Pohjanmaan asukkaitten omaisuutta ryöstellessään ja hävittäessään.


Karjalan kannakselta luoteeseen on historianopuksissa hahmoteltu pääasiallisimmat vesikulkutiet. On kuitenkin aivan eri asia se, mitä reittejä milloinkin esivanhempamme ovat käyttäneet, kun he ovat suuntautuneet uudisasuttajiksi Kainuuseen, Perä-Pohjolaan, Siika-Savoon tai Keski-Pohjanmaalle. Osa uudisasuttajista on saattanut olla "suoraviivaisia", muttemme lainkaan tiedä kuka, kun on puhe ajasta ennen 1800 -lukua. Sen olen tutkimuksissani pannut merkille, että huomattava osa kierteli pitkin poikin ympäri Pohjanmaata, vaihtoivat paikkaa, mutta oli tiettyjä pisteitä, kuten vaikkapa Pohjanmaan Pyhäjärvi, joissa huokaistiin jonkin aikaa ja joista kulku suuntautui eteenpäin. Veronmaksun välttäminen tai minimointi määritteli kulkuteitä enemmän kuin se, mitkä olivat pääasiallisia vesiteitä, harvoin oli lopullista kiinteää määränpäätä.

Pyhäjoki kuuluu "vesiteihin", jotka tunnen nuoruudestani erittäin hyvin, sillä olen liikkunut siellä paljon, kun asuin nuorena Oulaisissa 3½ vuotta. Täten tulivat läheisesti tutuiksi ne paikat, joista on ollut uutisfilmivälähdyksiä Pyhäjoen tulvista. Asuin noin 350 metrin päässä pahimmasta tulvehtimiskohdasta, jolloin liikenne oli siitä parisen päivää kokonaan poikki, kun autotielläkin oli metrin verran vettä molemmin puolin jokea. Siitä kivenheiton päässä oli hyvä koskipaikka ja ikivanha vesimylly.

Keskikesällä joki oli sitten melkein vedetön, pieniä liruja koskipaikoilla ja jonkin verran vettä suvantopaikoissa. Ja Pyhäjoki on erittäin kivinen, ja vielä pahoja kiviä vähän siellä ja täällä. On tietysti huomioitava se, ettei nykyjokea voi verrata siihen jokeen, millainen se oli yli 60 vuotta sitten. Nimittäin kaikkia niitä soita, joilta vesi laskee Pyhäjokeen, ojitettiin voimakkaasti 1960 -luvulla. Minne tahansa niillä soilla silloin kulki, ennen pitkään tulivat vastaan siellä möyrivät oja-aurat.

Nykyisellään sulamisvedet hulahtavat joka kevät muutamassa päivässä Perämereen, jonka jälkeen joki vaikuttaa paikoin melkein vedettömältä. Ennen soiden voimaperäistä ojittamista, liikavesiä pidettelevät suot ovat pitäneet joen vedenpinnan kevätkesällä korkeammalla tasolla kuin nykyisin. Oulujokeen verrattava kulkutie se ei ole ollut silloinkaan, mutta pienemmillä veneillä silloin on varmaan siellä jonkin aikaa voitu liikkua "vesivoittoisesti".

Mutta poikavuosilta muistan talvisen joen, kun siellä madekoukkuja kävimme kokemassa monen kilometrin matkalta. Jäätynyt joki oli aivan tasaista pöytää pitkiltä matkoilta, joten päättelen, että se on ollut muinoin erinomainen talvikulkutie lähes koko matkaltaan.

terv Matti Lund

[riitta neenberg]

Kiitoksia Julle ja Matti
Aivan hienoa tietoa. Mistä lie sitä ammennatte ja annatte kansan tietoon...
Olen sukutietoja vatkannut ehkä 40-45 vuotta. Vasta tämän sivuston avulla olen tullut kriittisemmäksi enkä enää usko omiin unelmiini tai entisiin perintö-tietoihini. Tosin geneettisen sukututkimuksen avulla olen päässyt paremmalta oksalta katselemaan maailmaa.

[E Juhani Tenhunen]

Toinen ja asian vierestä: tyttöniminen Lyytinen, josta minulla on naissukuisten nimet mukana on jonkun tietäväisen mukaan ljydin, joka tarkottaisi venäjäksi ihmistä tai orjaa. Onko näin?

Veikkaanpa, että olet lyydiläinen:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydil%C3%A4iset

E. Juhani Tenhunen