Giösling
20.05.08, 09:23
Svenska litteratursällskapetin arkistossa säilytetään Henrik Falckin jälkeensäjättämää sukututkimusaiheista aineistoa.
Merkittävä osa dokumenteista koostuu Solitander-selvityksistä ja hypoteeseista, joista osa on laadittu yhteistyössä toisen tunnetun
ja nyt jo edemenneen sukutukijan, Alf Bymanin, kanssa.
Henrik Falckin kiinnostus Solitandereihin alkoi jo hänen lapsuudessaan, jolloin vierailuilla isoäidin luona Pernajassa, pikkupojan mieltä
kiehtoi hopealusikoihin sommiteltu kirjainyhdistelmä “H.C.S.”. Kyseessä olivat isoäidin isoäidin perintöhopeat ja kirjaimet merkitsivät
Henriette Catharina Solitanderia.
Mutta keitä olivat Solitanderit juuriaan?
Henrik Falck lähtee etsinnässään loogisesti liikkeelle jo tuolloin valmiina olleesta ja Axel Bergholmin Sukukirjassaan julkaisemasta selvityksestä,
jonka saatesanoissa mainitaan seuraavaa:
Quote:
Solitander suvun sanotaan olevan juuriaan Myrskylän Öfvitsbölestä (Öövilästä), jonka kylän nimimuoto ennen oli Ödesby. Suvun ensimmäinen lukutielle pyrkinyt
jäsen kuuluu kylän nimestä muodostaneen sukunimensä (solitude lat = ruots. öde). Suvulla on enimmiten ollut huomattu sija Porvoon porvaristossa.
Vasta 1800-luvulla ovat muutamat jäsenet toimineet virkamiesuralla.
Unquote:
Bergholmin tarjoilema selitys ei vakuuta Falckia. Hänen mukaansa “Övid” juontuu muinaisruotsalaisesta etunimestä, eikä kyseinen kylä tunnettujen
dokumenttien valossa, koskaan ole kulkenut “Ödesbölen” nimellä. Lisäksi Myrskylän historiakirjat eivät anna ainuttakaan Matts-nimistä henkilöä,
joka sopisi jo ennen 1690-lukua syntyneen, vähintään neljä, tai viisipäisen sisarusparven (Mattson, Mattsdotter) isäksi.
Varmuudella tiedetään, että Porvoon seudulla vaikuttivat aikuisina Johan, Petter ja Henrik Solitander-nimiset Mattsinpojat ja Käkisalmessa vielä
Käkisalmen koulun rehtorina (1701-1710) Gustaf Matthiae Solitander, joka ylioppilasmatrikkeleiden mukaan oli syntyisin Uudeltamaalta.
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4004 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4004)
Mistä Porvoon lähiympäristöstä moinen lapsikatras voisi olla peräisin?
Alf Bymanilla on itseasiassa jo hypoteesi valmiina. Byman on löydöstään lähes varma.
Bergholmin Sukukirjassaan mainitseman Öfvitsbölen rajanaapurina Pernajan puolella sijaitsee Rike (Rijke)-niminen pikkukylä, joka koostui
vuonna 1543 kuudesta talosta , jotka jo poikkeuksellisen varhain ostettiin verolle, Pernajan suurempien kylien ollessa edelleen läänitettyinä
sen kartanoille.
1600-luvulle siirryttäessä tilojen lukumäärä putosi viiteen ja nimiksi vakiintuivat: Backas, Simons, Ödas (Andas) , Clemetz ja Bergs.
Ajanjakson tuomiokirjoja ja manttaliluetteloja tutkiessaan Alf Byman törmää tavantakaa Ödaksen Anders Erikssoniin (isäntänä n. 1634-1670) ja Matts Anderssoniin, (isäntänä ainakin 1664-1697), joilla tuntuu harvinaisen usein epäsopua naapureittensa kanssa.
Erityisen merkityksen Alf Byman antaa seuraavalle Porvoon ja Hollolan käräjäkokouspöytäkirjalle päivämäärällä 26-27.2.1679:
Quote:
Matts Adersson i Rike by här i Pernå sochn gaf rätten så skrifteligen som munteligen tillkänna, hurusom han med sin hustrus och barns goda
samtycke har upplåtit sin måg Johan Hansson sitt bördeshemman därsammastädes, , efter dess söner hafva begifvit sig derifrån, dock med
de wilkor att Johan och dess hustru dem nu i dera ålderdom sköta, och på hemmanet i frid til dödedagar låta förblifva, samt dess yngre son Henrik, såframt
han framdeles skulle vilja med sin ägan (?) blifwa wid hemmanet, skal detta honom ej föwägras, som med mera det gjorda testamentet af den 16. Februarii
förlidit år utwisar, hwilcken gjorda disposition för denna gången actis publicis ad notam tages och inskrifet blifwer”.
Unquote:
Alf Byman katsoo tekstin tukevan näkemystä, jonka mukaan Porvoon Solitander-veljessarja voisi olla kotoisin Pernajan Riken Ödaksesta, erityisesti
“efter dess söner hafva begifvit sig derifrån”-lausetta painottaen. Henrik Falck suhtautuu hypoteesiin varauksellisemmin todeten mm. sen, että protokollassa
puhutaan “nuoremmasta” pojasta (“dess yngre son Henrik”), kun Porvoon veljessarjan “nuorimman” (yngsta) on yleisesti ottaen oletettu olevan Henrikin.
Yhteenvedossaan Henrik Falck toteaa konsultoineensa asiantuntiojoita Ödas-nimestä mahdollisena juurena Solitanderille, positiivisin tuloksin.
Sensijaan itse hyopteesille ei, pikaisen keskustelun perusteella, tunnu lämpiävän kanslianeuvos Geog Luther.
Täysin erillään Falck/ Byman-tutkimuksista, olin omalta osaltani edennyt v. 2003 puolella Smeds-esipolvilinjallani samaiseen Rikebyn Clemetz-taloon, josta maailmalle lähti Gustaf Andersson-niminen nuorukainen; ensin rippikirjojen mukaan sepänoppiin Ruukkiin (Bruket) ja sittemmin täysinoppineena Stromforsin kautta Ruotsinkylään, jossa hän avioitui 27.12.1754 Anna Henriksdotter Smedsin kanssa. Avion yhteydessä Gustafille merkitään sukunimi “Rikfors”, joka on ilmeinen yhdistelmä hänen synnyinkylästään (Rike) ja ammattin tuolloin olennaisesti liittyvästä koskesta (Forsby bruk, Strömfors bruk).
Lopullisen sinetin Gustaf Rikforsin taustalle tuo se, että myös hänen veljensä Erik Andersson muutti Pernajasta Ruotsinkylän Smedsiin 27.9.1759, josta kuitenkin palasi myöhemmin takaisin Riken Clemetziin avioituen 26.12.1765 Myrskylän Labbomin Arfveds-talon tyttären, Elisabet Sigfridsdr kanssa.
Saadakseni mahdollisimman täyden kuvan rikeläisistä juuristani, pyysin vuoden 2004 maaliskuussa Johan Brandtia käymään lävitse Riken talojen manttaalikirjat.
Yllätykseksemme huomasimme selvän päällekkäisyyden Byman-hypoteesin ja Rike-esipolvieni välillä.
ÖDASIN manttaliluettelossa seisoo:
1634:
Erich Simonsson
Anders Erichsson son
Lissbeth Andersdr hu.
Birgitta Michelsdr. s.hu.
1642:
Anders Erchsson
Brita Jöransdr. Hu
Lissbeth And.dr. mor
Matts Erichsson be. Bolagsman
Karin Nilsdr. Hu 1653-
Walborg Andersdotter 1653-
Mutta sitten:
CLEMETZ
1654:
Anders Erichsson
Brita hu
Matts br.
Karin br.hu
Walborg dr.
Matts son 1663-
Walborg hu 1663-
Johan son 1669-
Bymanin Solitander-suvun kantaisäksi esittämä Matts Andersson löytyykin siis nyt Clemetzistä, jonne koko manttaaliluetteloihin merkitty suku
näyttää siirtyneen Ödaksesta 1653-1654 vuosien vaihteessa.
Mitä tapahtui?
Edelleen Matts Anderssonin sukulinjaa seuraten löytyy Clemetzin isäntänä hänen poikansa Johan Mattson (s.n. 1677, k. 1747), joka poissulkee Johan Mattson Solitanderin (s. 1666, k. 1744) Matts Andersson Ödas-Clemetzin poikana.
Johan Mattson Clemetzin lapsenlapsi on em. esi-isäni Gustaf Andersson Rikfors.
Putoaako Bymanin hypoteesista pohja pois?
Vuoden 1642 ylläesitettyä manttaaliluettelo-otetta silmäillessä kiintyy huomio Anders Eriksson Ödaksen Matts-nimiseen veljeen, joka toimii
Ödaksessa yhtiömiehenä. Hänellä on puoliso Karin Nilsdr. Molemmat esiintyvät vielä Clemetsissä vv 1654-1662, mutta eivät enää sen jälkeen.
Ovatko tässä Solitander-veljesten vanhemmat?
Muuttivatko Matts Eriksson ja Karin Nilsdr vuoden 1663 tienoilla Porvooseen?
Entä sitten tuo ylläsiteerattu käräjäpöytäkirja vuodelta 1678; viittaako se lopulta vain kahteen poissaolevaan veljekseen ja sisareen joka miehineen jäi viljelemään
perintötilaa (Ödas-Clemets). Anna Mattsdr (s.n.1664) kuoli 9.2.1737 Riken Ödaksessa ja nimeltä mainittu vävy Johan Hansson Ödaksen isäntänä 9.7.1741.
Miksi jälleen Ödas, eikä Clemetz?
Palasiko Matts Anderssonin pojista Johan Clemetzin viljelijäksi (Johan Mattson 1677-1747, Clemets, Rike), jäikö nuorempi Henrik edelleen maailmalle?
Onko Henrik Mattson (1680-1731) Henrik Richenberginä (Rikenberg) ja Kymenkartanon maanmittarina tunnettu; hän, jonka leksi Margareta Svinhufvud kuoli
Lapinjärven Kimonkylän Knaapilassa 2.10.1759?
Seppä kosken- ja maanmittari kotimäen-mukaanko? Henrik Rikenbergin tausta selvitys ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut. Hänen lapsiaan syntyi Pyhtään Swarbäckissä ja Elisabet Catharina Richenberg avioitui paikallisesti.
Henrikin isä voisi toisaalta olla myös se Arvid Rikberg (Rijkberg), Porvoon porvari (“kommen från Rike by i Pernå), jonka leski, Kristina Leij, nai sanotussa kaupungissa
porvari Peter Mattson Solitanderin. Sukupiiri pieni siis “pyörii”..
Tuoreempia Riken Clemetzistä maailmalle lähtijöitä on mm. Anton Carlsson Rikström (1850-1931), joka myöhemmin suomensi nimensä Valtavuoksi. Hän avioitui 3.8.1876
Thekla Augusta Europaeuksen kanssa.
Solitander-arvoitus on lähellä ratkaisuaan. Pernajanseudun perukirjoja on jo nyt mittava määrä SSHY:n Digi-arkistossa, tuomiokirjoja käydään lävitse monen silmä-
parin voimin. Kuka on se onnekas, joka puuttuvan “palan” löytää?
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Merkittävä osa dokumenteista koostuu Solitander-selvityksistä ja hypoteeseista, joista osa on laadittu yhteistyössä toisen tunnetun
ja nyt jo edemenneen sukutukijan, Alf Bymanin, kanssa.
Henrik Falckin kiinnostus Solitandereihin alkoi jo hänen lapsuudessaan, jolloin vierailuilla isoäidin luona Pernajassa, pikkupojan mieltä
kiehtoi hopealusikoihin sommiteltu kirjainyhdistelmä “H.C.S.”. Kyseessä olivat isoäidin isoäidin perintöhopeat ja kirjaimet merkitsivät
Henriette Catharina Solitanderia.
Mutta keitä olivat Solitanderit juuriaan?
Henrik Falck lähtee etsinnässään loogisesti liikkeelle jo tuolloin valmiina olleesta ja Axel Bergholmin Sukukirjassaan julkaisemasta selvityksestä,
jonka saatesanoissa mainitaan seuraavaa:
Quote:
Solitander suvun sanotaan olevan juuriaan Myrskylän Öfvitsbölestä (Öövilästä), jonka kylän nimimuoto ennen oli Ödesby. Suvun ensimmäinen lukutielle pyrkinyt
jäsen kuuluu kylän nimestä muodostaneen sukunimensä (solitude lat = ruots. öde). Suvulla on enimmiten ollut huomattu sija Porvoon porvaristossa.
Vasta 1800-luvulla ovat muutamat jäsenet toimineet virkamiesuralla.
Unquote:
Bergholmin tarjoilema selitys ei vakuuta Falckia. Hänen mukaansa “Övid” juontuu muinaisruotsalaisesta etunimestä, eikä kyseinen kylä tunnettujen
dokumenttien valossa, koskaan ole kulkenut “Ödesbölen” nimellä. Lisäksi Myrskylän historiakirjat eivät anna ainuttakaan Matts-nimistä henkilöä,
joka sopisi jo ennen 1690-lukua syntyneen, vähintään neljä, tai viisipäisen sisarusparven (Mattson, Mattsdotter) isäksi.
Varmuudella tiedetään, että Porvoon seudulla vaikuttivat aikuisina Johan, Petter ja Henrik Solitander-nimiset Mattsinpojat ja Käkisalmessa vielä
Käkisalmen koulun rehtorina (1701-1710) Gustaf Matthiae Solitander, joka ylioppilasmatrikkeleiden mukaan oli syntyisin Uudeltamaalta.
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4004 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4004)
Mistä Porvoon lähiympäristöstä moinen lapsikatras voisi olla peräisin?
Alf Bymanilla on itseasiassa jo hypoteesi valmiina. Byman on löydöstään lähes varma.
Bergholmin Sukukirjassaan mainitseman Öfvitsbölen rajanaapurina Pernajan puolella sijaitsee Rike (Rijke)-niminen pikkukylä, joka koostui
vuonna 1543 kuudesta talosta , jotka jo poikkeuksellisen varhain ostettiin verolle, Pernajan suurempien kylien ollessa edelleen läänitettyinä
sen kartanoille.
1600-luvulle siirryttäessä tilojen lukumäärä putosi viiteen ja nimiksi vakiintuivat: Backas, Simons, Ödas (Andas) , Clemetz ja Bergs.
Ajanjakson tuomiokirjoja ja manttaliluetteloja tutkiessaan Alf Byman törmää tavantakaa Ödaksen Anders Erikssoniin (isäntänä n. 1634-1670) ja Matts Anderssoniin, (isäntänä ainakin 1664-1697), joilla tuntuu harvinaisen usein epäsopua naapureittensa kanssa.
Erityisen merkityksen Alf Byman antaa seuraavalle Porvoon ja Hollolan käräjäkokouspöytäkirjalle päivämäärällä 26-27.2.1679:
Quote:
Matts Adersson i Rike by här i Pernå sochn gaf rätten så skrifteligen som munteligen tillkänna, hurusom han med sin hustrus och barns goda
samtycke har upplåtit sin måg Johan Hansson sitt bördeshemman därsammastädes, , efter dess söner hafva begifvit sig derifrån, dock med
de wilkor att Johan och dess hustru dem nu i dera ålderdom sköta, och på hemmanet i frid til dödedagar låta förblifva, samt dess yngre son Henrik, såframt
han framdeles skulle vilja med sin ägan (?) blifwa wid hemmanet, skal detta honom ej föwägras, som med mera det gjorda testamentet af den 16. Februarii
förlidit år utwisar, hwilcken gjorda disposition för denna gången actis publicis ad notam tages och inskrifet blifwer”.
Unquote:
Alf Byman katsoo tekstin tukevan näkemystä, jonka mukaan Porvoon Solitander-veljessarja voisi olla kotoisin Pernajan Riken Ödaksesta, erityisesti
“efter dess söner hafva begifvit sig derifrån”-lausetta painottaen. Henrik Falck suhtautuu hypoteesiin varauksellisemmin todeten mm. sen, että protokollassa
puhutaan “nuoremmasta” pojasta (“dess yngre son Henrik”), kun Porvoon veljessarjan “nuorimman” (yngsta) on yleisesti ottaen oletettu olevan Henrikin.
Yhteenvedossaan Henrik Falck toteaa konsultoineensa asiantuntiojoita Ödas-nimestä mahdollisena juurena Solitanderille, positiivisin tuloksin.
Sensijaan itse hyopteesille ei, pikaisen keskustelun perusteella, tunnu lämpiävän kanslianeuvos Geog Luther.
Täysin erillään Falck/ Byman-tutkimuksista, olin omalta osaltani edennyt v. 2003 puolella Smeds-esipolvilinjallani samaiseen Rikebyn Clemetz-taloon, josta maailmalle lähti Gustaf Andersson-niminen nuorukainen; ensin rippikirjojen mukaan sepänoppiin Ruukkiin (Bruket) ja sittemmin täysinoppineena Stromforsin kautta Ruotsinkylään, jossa hän avioitui 27.12.1754 Anna Henriksdotter Smedsin kanssa. Avion yhteydessä Gustafille merkitään sukunimi “Rikfors”, joka on ilmeinen yhdistelmä hänen synnyinkylästään (Rike) ja ammattin tuolloin olennaisesti liittyvästä koskesta (Forsby bruk, Strömfors bruk).
Lopullisen sinetin Gustaf Rikforsin taustalle tuo se, että myös hänen veljensä Erik Andersson muutti Pernajasta Ruotsinkylän Smedsiin 27.9.1759, josta kuitenkin palasi myöhemmin takaisin Riken Clemetziin avioituen 26.12.1765 Myrskylän Labbomin Arfveds-talon tyttären, Elisabet Sigfridsdr kanssa.
Saadakseni mahdollisimman täyden kuvan rikeläisistä juuristani, pyysin vuoden 2004 maaliskuussa Johan Brandtia käymään lävitse Riken talojen manttaalikirjat.
Yllätykseksemme huomasimme selvän päällekkäisyyden Byman-hypoteesin ja Rike-esipolvieni välillä.
ÖDASIN manttaliluettelossa seisoo:
1634:
Erich Simonsson
Anders Erichsson son
Lissbeth Andersdr hu.
Birgitta Michelsdr. s.hu.
1642:
Anders Erchsson
Brita Jöransdr. Hu
Lissbeth And.dr. mor
Matts Erichsson be. Bolagsman
Karin Nilsdr. Hu 1653-
Walborg Andersdotter 1653-
Mutta sitten:
CLEMETZ
1654:
Anders Erichsson
Brita hu
Matts br.
Karin br.hu
Walborg dr.
Matts son 1663-
Walborg hu 1663-
Johan son 1669-
Bymanin Solitander-suvun kantaisäksi esittämä Matts Andersson löytyykin siis nyt Clemetzistä, jonne koko manttaaliluetteloihin merkitty suku
näyttää siirtyneen Ödaksesta 1653-1654 vuosien vaihteessa.
Mitä tapahtui?
Edelleen Matts Anderssonin sukulinjaa seuraten löytyy Clemetzin isäntänä hänen poikansa Johan Mattson (s.n. 1677, k. 1747), joka poissulkee Johan Mattson Solitanderin (s. 1666, k. 1744) Matts Andersson Ödas-Clemetzin poikana.
Johan Mattson Clemetzin lapsenlapsi on em. esi-isäni Gustaf Andersson Rikfors.
Putoaako Bymanin hypoteesista pohja pois?
Vuoden 1642 ylläesitettyä manttaaliluettelo-otetta silmäillessä kiintyy huomio Anders Eriksson Ödaksen Matts-nimiseen veljeen, joka toimii
Ödaksessa yhtiömiehenä. Hänellä on puoliso Karin Nilsdr. Molemmat esiintyvät vielä Clemetsissä vv 1654-1662, mutta eivät enää sen jälkeen.
Ovatko tässä Solitander-veljesten vanhemmat?
Muuttivatko Matts Eriksson ja Karin Nilsdr vuoden 1663 tienoilla Porvooseen?
Entä sitten tuo ylläsiteerattu käräjäpöytäkirja vuodelta 1678; viittaako se lopulta vain kahteen poissaolevaan veljekseen ja sisareen joka miehineen jäi viljelemään
perintötilaa (Ödas-Clemets). Anna Mattsdr (s.n.1664) kuoli 9.2.1737 Riken Ödaksessa ja nimeltä mainittu vävy Johan Hansson Ödaksen isäntänä 9.7.1741.
Miksi jälleen Ödas, eikä Clemetz?
Palasiko Matts Anderssonin pojista Johan Clemetzin viljelijäksi (Johan Mattson 1677-1747, Clemets, Rike), jäikö nuorempi Henrik edelleen maailmalle?
Onko Henrik Mattson (1680-1731) Henrik Richenberginä (Rikenberg) ja Kymenkartanon maanmittarina tunnettu; hän, jonka leksi Margareta Svinhufvud kuoli
Lapinjärven Kimonkylän Knaapilassa 2.10.1759?
Seppä kosken- ja maanmittari kotimäen-mukaanko? Henrik Rikenbergin tausta selvitys ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut. Hänen lapsiaan syntyi Pyhtään Swarbäckissä ja Elisabet Catharina Richenberg avioitui paikallisesti.
Henrikin isä voisi toisaalta olla myös se Arvid Rikberg (Rijkberg), Porvoon porvari (“kommen från Rike by i Pernå), jonka leski, Kristina Leij, nai sanotussa kaupungissa
porvari Peter Mattson Solitanderin. Sukupiiri pieni siis “pyörii”..
Tuoreempia Riken Clemetzistä maailmalle lähtijöitä on mm. Anton Carlsson Rikström (1850-1931), joka myöhemmin suomensi nimensä Valtavuoksi. Hän avioitui 3.8.1876
Thekla Augusta Europaeuksen kanssa.
Solitander-arvoitus on lähellä ratkaisuaan. Pernajanseudun perukirjoja on jo nyt mittava määrä SSHY:n Digi-arkistossa, tuomiokirjoja käydään lävitse monen silmä-
parin voimin. Kuka on se onnekas, joka puuttuvan “palan” löytää?
Parhain terveisin
Juhani Pesu