PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tuomas Tuomaanpoika Putikka


jorjar
02.12.14, 18:19
Tuomaan vanhemmista ja sisaruksista haluaisin tietoja. Minulla on tieto, että hän olisi syntynyt 10.2.1849 Teuvalla. 20.7.1873 Tuomas avioitui Maria Matintytär Kumaran kanssa.

Olen kiitollinen kaikista lisätiedoista.

Hannu Haapaniemi
02.12.14, 21:03
Tuomaan vanhemmista ja sisaruksista haluaisin tietoja. Minulla on tieto, että hän olisi syntynyt 10.2.1849 Teuvalla. 20.7.1873 Tuomas avioitui Maria Matintytär Kumaran kanssa.

Olen kiitollinen kaikista lisätiedoista.

Mistä tietosi, että Tuomas olisi syntynyt Teuvalla ?
Putikan sukua esiintyy Närvijoella ja Teuvalla vasta vuoden 1870 jälkeen
Teuva > rippikirja, 1872-1880 > 133: Komsi, Ala Putikka


t. Hannu

jorjar
03.12.14, 11:18
Epäilen itsekin tuota tietoa syntymästä Teuvalla. Tiedon sain MyHeritage ohjelman kautta tulleesta yhteensopivuudesta.

Kaikki tähän asti löytämäni tiedot ovat Jurvasta. Varhaisin tieto on rippikirjasta vv. 1857-1864, jossa hän on Papinvaarassa nimellä Thomas Thomasson, sivu 63. Vv. 1865-1874 rippikirjassa hänet mainitaan Niemellä, sivu 179, edelleen nimellä Thomas Thomasson. Saman ajan rippikirjassa hänet mainitaan myös Sarvijoen Sarvelassa, sivu 301. Nyt hänet on merkitty nimellä Thomas Thomasson Putikka. Mentyään naimisiiin Maria Matintyttären kanssa heidät löytää sivuilta 334 ja 357.

Sivulla 357 mainitaan myös Michel Thomasson Putikka, mutta en ole löytänyt Mikolle ja Tuomaalle vanhempia enkä sisaruksia, joten en ole varma heidän sukulaisuudestaan.

Toivottavasti näistä tiedoista on apua muille.

Hannu Haapaniemi
03.12.14, 11:42
Seurasin itsekkin Tuomaan kulkua 1857-1864 Jurvan Papinvaaraan.
Mitä on kirjattu Tuomaan etuliitteeksi Papinvaarassa ?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8574&pnum=68
Mikko Tuomaanpoika s. 1845 sopisi Tuomaan veljeksi.
Olen itse isoisäni kautta Närvijoen Putikoita, mutta tietokannassani ei ole yhtäkään Tuomas Putikkaa.

Jurva > rippikirja, 1857-1864 > 68: Papinvaara
Jurva > rippikirja, 1865-1874 > 156: Niemi
Jurva > rippikirja, 1865-1874 > 257: Sarvela
Jurva > rippikirja, 1865-1874 > 289: i byns mark
Jurva > rippikirja, 1865-1874 > 309: Kumarla by Kumara
Jurva > rippikirja, 1875-1884 > 494: Miettylä, Laitinen
Jurva > rippikirja, 1875-1884 > 466: kylän loppu
Jurva > rippikirja, 1886-1895 > 456: Kumarla, kylän loppu
Jurva > rippikirja, 1886-1895 > 484: Miettylä, Laitinen

t. Hannu

jorjar
03.12.14, 16:09
Luulen siinä lukevan rotf goss, eli "ruotuvaivainen, pitäjän taloista muodostetun ruodun elättämä köyhä, kukin talo huolsi vaivaista vuorollaan".

Olisiko niin, että hänen vanhempansa ovat kuolleet ja poika on ollut vaivaishoidon alla. Tällöin voisi epäillä, että Mikko olisi myös ollut samassa tilanteessa, mutta eri kylässä?

jorjar
03.12.14, 16:33
Äsken kirjoittamani jälkeen löysin Mikon perheen. Mikko on kotoisin Jurvan Laihelan Fransin torpasta. Hänen isänsä Tuomo Matinpoika Fransi, s. 13.4.1819 hukkunut 6.1.1850 ja äitinsä Liisa Samuelintytär Pörtomista (?), s. 10.9.1812 k. 1.2.1853. Heiltä juäi rippikirjan mukaan kolme alaikäistä lasta, Samuel, Matti ja Mikko. Tuomaksesta ei mainintaa, joten Mikko ja Tuomas eivät ilmeisesti olleet sukulaisia, vaikka myöhemmin ottivatkin saman sukunimen.

Etsintä jatkuu.

Kimmo Kemppainen
03.12.14, 16:42
Ettei tuo Liisa Samuelintytär vain olisi sama kuin torppari Samuel Putikan Närvijoella 10.3.1812 syntynyt tytär (kastettu Pirttikylässä eli Pörtomissa kaksi päivää myöhemmin)?
Kimmo Kemppainen

Äsken kirjoittamani jälkeen löysin Mikon perheen. Mikko on kotoisin Jurvan Laihelan Fransin torpasta. Hänen isänsä Tuomo Matinpoika Fransi, s. 13.4.1819 hukkunut 6.1.1850 ja äitinsä Liisa Samuelintytär Pörtomista (?), s. 10.9.1812 k. 1.2.1853. Heiltä juäi rippikirjan mukaan kolme alaikäistä lasta, Samuel, Matti ja Mikko. Tuomaksesta ei mainintaa, joten Mikko ja Tuomas eivät ilmeisesti olleet sukulaisia, vaikka myöhemmin ottivatkin saman sukunimen.

Etsintä jatkuu.

Hannu Haapaniemi
03.12.14, 18:53
Liisa Samuelintytär Putikka oli tosiaan Närvijoen Putikan torpparin tytär.
Liisan äidin Anna Jaakontytär Putikan (Lehtolan) ensimmäinen puoliso
oli Putikan talollisenpoika Josep Simonpoika s. 1768, joka oli Putikan torpparina, ja jonka kuoltua Anna Jaakontytär avioituu uudelleen Samuel Mikonpojan kanssa s. 1788 ???
Annan ja Samuelin avioliitossa syntyy kolme tytärtä Maria 1810-1810,
Liisa 1812-1853 ja Klaara 1814.
Klaara Samuelintytär avioituu Simo Simonpoika Riihiluoman kanssa 1832.
Liisa Samuelintytär Putikka muuttaa Närvijoelta vuonna 1843 Jurvaan, jossa
avioituu samana vuonna Riskun torpparin pojan Tuomas Matinpojan kanssa.
Liisalla oli Närvijoella 1839 syntynyt avioton poika Samuel, jonka Tuomas Matinpoika otti pojakseen.
Yhteisiä lapsia Tuomaksella ja Liisalla olivat Matti s. 1843, Mikko s. 1845 ja
varmaankin tuo 1849 syntynyt Tuomas.
Poikien jäädessä vuonna 1853 orvoiksi, Tuomaan ollessa vasta 4-vuotias oli syy Tuomaan oleskeluun Papinvaarassa ilman vanhempia.
Epäilen, että Tuomas Tuomaanpoika Putikan syntymä on jäänyt kirjaamatta papilta Jurvan syntyneisiin ja rippikirjoihin, Jurvan kirkonkirjoista löytyy paljon näitä väärin kirjauksia samoin, kuin kirjaamatta jättämisiä, joita papin seuraaja yritti korjata huonolla tuloksella.
Tuomas Matinpoika oli elämänsä renki tai avioliiton jälkeen itsellinen, josta varmaan seurasi syy siihen, että perheellä ei ollut kirjattu "sukunimeä"
vasta myöhemmässä vaiheessa pappi kirjaa pojat heidän äitinsä mukaan Putikaksi.


t. Hannu

jorjar
03.12.14, 21:31
Hannu ajatuksenjuoksu näyttää loogiselta ja olen valmis hyväksymään tuon.

Onko Putikan suvun aikaisemmista vaiheista olemassa selvitystä netissä?

Kiitos asian selvittämisestä.

Jorma

Hannu Haapaniemi
04.12.14, 13:40
Laitoin privaatin sähköpostiosoitteeni yksityisviestinä, ota yhteyttä.
Viitalan Jari on kirjoittanut jutun Putikasta Eteläpohjalaiset Juuret lehteen.

t. Hannu

Matti Lehtiö
04.12.14, 15:09
Eteläpohjalaiset Juuret 3/2007
Jari Viitala: Närvijoen asutushistoriaa
Jurvan varhaisen asutushistorian jatkuu nykyisin kuivatusta Jurvanjärvestä lähteneen Närvijoen alkuosaan syntyneestä asutuksesta. Artikkelissa käsitellään Putikan, Hautalan ja Mäntylän syntyhistoriaa, sekä pistäydytään myös Teuvan Parkissa eli Mikkilässä. Artikkelista löytyy myös Närvijoen ja Teuvan varhaista asutusta valottava kartta.