Virttaalaiset 1600-luvulla

[Hannu Virttaalainen]

Vanhoissa asiakirjoissa Virttaasta käytetään nimeä Wirtzanoja tai jotain sinnepäin. Tämä Witrsanoja oli ennen Wirtsanojaa osa Oripään kylää, johon kuului myös myöhempi Tanskilan kylä. Oripään kylä jakaantui mahdollisesti 1400-luvulla 3:ksi kyläksi. Nykyinen Oripään kunta käsittää Oripään, Tanskilan, Latvan ja Makkarkosken kylät, joista Latva ja Makkarkoski olivat ennen Oripään Pöytyän kappelin perustamista osa Pöytyää, sekä seurakuntaa että pitäjää. Wirtsanoja oli 1500- ja 1600-luvulla osa Loimaata ja Satakuntaa. Loimaa siirtyi Turku-Tampere radan rakentamisen ja Loimaan aseman (=nykyinen Loimaan kaupunki), jonka ympärille perustettiin Loimaan kauppala, perustamisen jälkeen Satakunnasta Varsinais-Suomeen.

1540-luvulla Virttaalla oli 5 taloa: flöteverolliset Mikola ja Sorkka (Tuomola) sekä kirkolta kruunulle peruutetut, entiset piispan (kirkon) lampuotitilat, Mulli (Uotila ja Markula), Heikkilä (Kylä- ja Keto-Heikkilä) ja Kurki (Sipilä). Osa nimistä on ehkä myöhemmin kuin 1500-luvulla keksittyjä, eikä niitä siis ole ainakaan kirjattuna missään alkuperäislähteissä. Suluissa olevat nimet ovat muita käytettyjä nimiä tai jaettujen tilojen myöhempiä nimiä.

Epäilen, että kaikki Virttaan taloista ennen 1700-lukua esitetty tieto perustuu aika vahvasti ainakin talojen nimien ja niiden isäntien osalta lähinnä Asutuksen yleisluetteloon, jonka pohjalta minäkin lähden liikkelle tässä.

Hyvänä aloituksena korjaan ASY:n virheen joka on minusta selvä pelkästään lukemalla ASY:a.

Ensimmäisessä vuosien 1540 luettelossa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009574 on kirjoitettu Virdjoia Mikkola (siis Virttaan Mikola) kohdalle: Mikel Virdjoia, kenen jälkeen isäntänä on seuraavaksi Henrik Mikelsson, joka näyttää toimineen myös nimismiehenä (Landzman). Tilan kooksi sanotaan 6ö. Tässä kohtaa kannattaa huomata z:n ja j:n samankaltaisuus vielä ASY:ssakin, johon pitää vielä palata myöhemmin. Alempana on lueteltu lampuotit, myöhempien kruununtilojen isännät: Peder, Matts ja Sigfrid (Sipi). Seuraavalla sivulla on Sorkka, jonka isäntänä on myös Peder. Onko Sorkka jakaantunut 3:een yhtä suureen osaan vai onko jostain muualta muodostunut 2 samankokoista tilaa, ei ASY:sta selviä, mutta kun tässä ketjussa ei ole tarkoitus puhua 1500-luvusta tai vanhemmista asioista niin sivuutetaan asia tässä kohtaa jatketaan seuraavaan jaksoon ASY:ssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011799

Nyt kylän nimi on pidentynyt ja siinä on varmasti z niin kuin Wirdzanoija. Ensimmäisenä tilannimenä on nyt Heikkilä ja isäntänä Henrik Mickelsson, joka on Landjman vai Landzman (länsmanni). Onko Heikkilään tullut jostain nyt Henrik Mickelsson isännäksi ja päässyt nimismieheksi vai nimismiehenä jatkava Henrik vaihtanut taloa tai talonnimeä? Totuus lienee, että ASY:n laatija vaihtanut tilojen olemattomia (alkuperäisasiakirjoissa) nimiä lennosta, joka minusta varmistuu, kun päästään 1600-luvulle ja nimet vaihdetaan takaisin. Kyllä myöhempään Heikkilään piti saada Heikki niminen isäntä jostain. Seuraavaksi sivulla on lueteltu lampuotit eli myöhempien kruununtilojen isännät Matts, Sigfrid ja Peder. Toisella sivulla Sorkka ja 2 muuta nimetöntä 2ö:n kokoista tilaa.

Mutta jatketaan seuraavaan jaksoon 1580-1599 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013009 niin aletaan lähestyä ketjun aihetta.

Wirtsanojan ensimmäisenä talona mainitaan Heikkilä (minusta Mikola), joka pienentynyt puoleen 3ö ja perässä uusi 3ö:n tila, joka nimetty Tätiläksi, vaikka isäntien nimien tilojen koon perusteella voisi luulla, että nimismiehen Henrik Mickelssonin pojat Henrik Henriksson ja Eskil Henriksson ovat jakaneet Heikkilän (siis oikeasti Mikolan) keskenään puoliksi. Nimi Tätilä tässä kohtaa sotkee ja häiritsee, koska minusta se sai nimen Tätilä vasta Eskilin lesken Gertdudin sisarenpojan jatkaessa talonpitoa. Seuraavalla sivulla on Sorkka nyt toisen edellisen sivun nimettömistä tiloista itseensä takaisin(?) liittäneenä. Toinenkin 2ö:n nimetön tila liitetään siihen sivulla tai viimeistaan seuraavalla jaksolla ja Sorkka on sen jälkeen kooltaan 6ö.

Perässä on lueteltu kruununtilat(lampuotit) 3, jotka ovat toistamiseen toisella sivulla (125)http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013144. Tällä sivulla niiden todetaan olevan läänitetyn Åminnen Kirstinille eli Halikon Joensuun Klaes Kristerinpoika Hornin (k.1566) leskelle. Kaarin Utrion romaania ei käytetä tässä ketjussa kuitenkaan lähteenä. Samoin Åminnen nykyinen omistaja ei kuulu ketjun keskusteluun.

Pederin isännöimän tilan (minusta oikea Heikkilä) yläpuolelle on kirjoitettu tilan nimeksi Pieti. Taas minusta toivosta saada myöhemmälle Pietilälle Pieti niminen isäntä. Mik(k)olaa ei ole missään.

Kun nyt lyhyen johdannon jälkeen päästään ketjun aiheeseen 1600-luvulle. Ensin Virttaan flöte/perintötilat 1600-1619: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013888 ja läänitetyt kruununtilat uudelleen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014088. Läänitysten haltijat vaihtuivat tiloilla, kunnes 1615 siksi mainitaan Johan Pontusson, laiskan Jaakon veli, Turun linnan ja läänin käskynhaltija Johan De la Gardie (1582-1640), jonka äidinisän mainitaan jo yöpyneen Virttaalla Eskil Henrikssonin talossa. Ei siis Tätilässä, kuten maininnan sisältäneessä lähteessä väitetään, vaikka samasta talosta onkin kysymys.

De la Gardien mainitsen siksi, että Loimijoen käräjillä oli 1600-luvulla ainakin pari juttua jossa Johan De la Gardie ja Wirtzanoja mainitaan samassa jutussa, jota aluksi hieman ihmettelin, kun en ymmärtänyt yhteyttä.

Tällä toisella läänitettyjen tilojen sivulla Pehrin Pietin isäntänä onkin Eskill Persson ja tilan nimeksi, joku on lisännyt Mikola. Ei voi olla totta!

Heikkilän viimeinen isäntä tällä sivulla on Thomas Henriksson tai Thomas Simonsson, mikä valmisteluna seuraavan jakson Mikolan isännän nimelle.

Ensimmäisen kaikkien tilojen listalle on 1619 lisätty uusi tila, jonka omistaja on Matts Klemetsson, joka on henkilö, josta ensimmäisenä yritän saada selvää.

Matts Klemetssoninista aloitin jo täällä: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32303
Jotta Mikola ja Heikkilä saadaan minusta takaisin oikein niin katsotaan vielä seuraava jakso http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015658, koska nyt ensimmäisenä on Mats Klemetssonin Pietilä ja sivun alimmaisena Tätilän "täti" leski Gertrud. Toisella sivulla on Mikola, jonka isäntänä on Thomas Simonsson, vrt. Heikkilä edellisessä jaksossa. Perässä läänitetyt kruununtilat, jotka uudelleen sivulla 129 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015712 .

Tämä 1620-1639 ASY on minusta myöhempiin aikojen mukaisesti oikein, mutta muutama edellinen jakso ensimmäisen vuoden 1540 jälkeen tilojen ja niiden nimien suhteen hieman sekaisin.

Heikkilä onkin nyt kruununtila, mutta 'mukamas' toinen puolisko 'Tätilä' on perintötila ja Mik(k)ola palannut jostain perintötilaksi. Samoin kruununtila Pieti onkin nyt perintötila Pietilä.

Jako 5:stä alkuperäisestä 7:ään 1600-luvun alkupuolella meni minusta todellisuudessa niin, että Mikola, flöte ja perintötila, 6ö jakaantui Mikolaan ja myöhempään Tätilään (noin vuonna 1580) ja Sorkka, flöte ja perintötila, jakaantui ehkä aluksi kolmeen mutta yhdistyi takaisin yhdeksi Sorkaksi 6ö ja jakaantui Sorkaksi ja Pietiläksi (noin vuonna 1618) molemmat 3ö.

Mikola, Tätilä, Sorkka(Tuomola) ja Pietilä ovat vanhoja perintötiloja, eivätkä ole koskaan olleet kruununtiloja. Heikkilä lunastettiin perintötilaksi vasta, kun se jaettiin Kylä- ja Keto-Heikkiläksi vuonna 1760, Mulli (Markula ja Uotila) lunastettiin vuonna 1801 ja Kurki(Sipilä), upseerin palkkatila, oli valtion vielä 1900-luvulla. Katso maakirja 1875 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8355 Heikkilä alhaalla ja muut seuraavalla sivulla.

Eiköhän tämä ala riittää yhteen viestiin. Jatkossa pitäisi yrittää siirtyä ASY:sta alkuperäislähteisiin ja niiden avulla saada ehkä parempi tolkku näihin 1600-luvun virttaalaisiin.

[Hannu Virttaalainen]

Seuraavassa muutamia lainauksia Veikko Laakson Loimaan historia I:stä:

"Jo 1570-luvun alussa Juhana III panttasi Halikon Joensuun asuneelle Klaus Kristerinpoika Hornin leskelle "rouva Kirstille" Loimaalta vanhoja pispan ja lampuotitiloja samoin kuin kruunun omatkin lampuodit: kolme taloa Virttaalla. kaksi Lappijoelta ja Onkijoen Hollon. Nämä olivat Joensuun Hornien panttitiloina 1600-luvun alkuun, jonka jälkeen ne siirtyivät muutamaksi vuosiksi kapteeni Grullille"

"Vuonna 1595 osoitettiin koko Loimaan pitäjän verotuotot Maskun Kankaisten Karl Henrikinpoika Hornille, joka kuitenkin kuoli jo 1601. Hänen jälkeensä Loimaan verot läänitettiin Jöran Claessonille (aateloituna Stiernsköld) ..."

"Jöran Claessonin kuoltua vuonna 1611 Loimaan pitäjän verot osoitettiin Köyliönkartanon "herralle" Johan Pontuksenpoika De la Gardielle ja kymmenkunta vuotta myöhemmin edelleen sotamarsalkka Herman Wrangellille."

"Vuonna 1628 Loimaan verotuotot palautuivat kruunulle"

Kolmekymmenvuotisen sodan jälkeen läänityksiä taas jaettiin Loimaalta Kustaa Kaarlenpoika Hornille, Arvid Wittenbergille ja Witterbergin ratsumestari Mikko Juhonpojalle mm. 4 taloa Virttaalta.

"Vaikka nimismiehentalo ei vuoden 1570 jälkeen enää koskaan sijainnut Virttaalla, majoittuivat kruunun miehet kylän taloissa edellenkin hyvin usein arvattavasti siitä syystä, että matkalla Turusta Ulvilan suunnalle poikkeaminen vaikkapa Niinijoensuuhun, Männistöön tai Vännilään olisi pidentänyt matkaa huomattavasti. Vuonna 1579 virttaalainen Eskeli Tätilä majoitti kruunun asioissa liikkuneen aatelispalvelijan. 1592 yöpyi kylän taloissa peräti 140 hengen sotilasosasto ja talvella 1623 lepäili Virttaalla Jaakko-kankurin luona, muutamia öitä itse Johan De Gardie pudottuaan matkalla hevosen selästä"

Virttaalaisen tyyliin muistin väärin, vain hieman liioitellen, että Juhana III olisi yöpynyt Eskelin "Tätilässä", se olikin vain vain joku aatelispalvelija. Onneksi tyttärenpoika pelasti tilanteen 1623. Ei sitä Virttaallakaan noin vanhoja asioita aina ihan oikein muisteta. Oliko yöpyjä Johan, siis tämä kuningas, vain Johanin tyttärenpoika Johan ei sitä niin tarkkaan voi millään muistaa.

Toivottavasti alkuperäislähteessä ei puhuta Tätilästä, kun "täti" oli minusta Eskelin leskeksi jäänyt vaimo. Ei kai kukaaan vaimoaan tätiksi kutsu edes Virttaalla 1600-luvulla?

PS

Tämä ketjua on sitten virttaalaisista 1600-luvulla, eikä satunnaisista ohikulkijoista tai läänityksen haltioista, olivatpa he nimeltään ketä tahansa. En siis kaipaa lisätietoa heistä. Tästä on vuosisatoja kulkenut ohi kaikenlaista kulkijaa, vaikka ollaankin täällä metsien keskellä erämaakylässä.

Eiköhän kohta päästä Matti Klementinpoikaan ja hänen jälkeläisiinsä, kuten 1729 kuolleeseen pojanpoikaansa Joosef Yrjänpoika Tätilään, jonka kuollessaan kirjattiin olevat 117-vuotias, aika vanha virttaalaiseksikin.

[Hannu Virttaalainen]

Eiköhän kohta päästä Matti Klementinpoikaan ja hänen jälkeläisiinsä, kuten 1729 kuolleeseen pojanpoikaansa Joosef Yrjänpoika Tätilään, jonka kuollessaan kirjattiin olevat 117-vuotias, aika vanha virttaalaiseksikin.

Aika vanha virttaalaiseksikin ei tässä kohtaa ole mitään huonomuistisuutta:

5.3.1693 haudattiin Eskill Sigfridsson, jonka iäksi kirjattu 103 vuotta
1.5.1703 haudattiin Mattz Mattsson , jonka iäksi kirjattu 90 vuotta (Tätilän Joosefin serkku?)
21.3.1709 haudattiin Sara Sigfridsson, jonka iäksi kirjattu 105 vuotta

Siis mistä pappi nämä kirjatut iät tähän aikaan oikein löysi?

lisäys: Joosefin poika kappalainen Andreas Wirzenius haudattiin Kiikassa vain vuosi isänsä jälkeen 30.11.1730

[Hannu Virttaalainen]

Anders Wirzenius http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4737 on vielä aiheenmukainen eli 1600-luvun virttaalainen.
Hänen poikansa Tyrvään kirkkoherra Anders Wirtzenius http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5748 menee jo hieman aiheen ulkopuolelle, mutta kuten Virttaan seudun kyläyhdistyksen perinnepiirin vuonna 2009 ilmestyneen toisen kirjan nimi kertoo "Virttaa - Tuhansien tarinoiden kylä"

Em. kirjassa kerrotaan myös Wirzenius-suvun synnystä ja mainitaan kirkkoherra Andersin toimineen pappina 72-vuotta ja eläneen 90-vuotiaaksi. Tarkennettuna ylioppilasmatrikkelin mukaan hän eli lähes 91-vuotiaaksi. Aloitti pappina 18-vuotiaana.

Itse olen Matti Klementipojan tyttären ja siis Pietilän jälkeläinen ja Wirtzeniusten sukulainen ehkä tosi monen koivun takaa? Siis näin epäilen ja se sekä pari muuta epävarmaa tarinaa on tämän ketjun aloituksen takana.

[Hannu Virttaalainen]

Vielä linkki Suvannon Loimijoki osaan http://www.narc.fi/suvanto/sivut_2092-2332_LOIMIJOKI.pdf Virtsanoja sivun 2249 alalaidasta alken.

Suvannolla on myös oikea käräjien pöytäkirjoista löytyvä Heikkilän Heikki, joka oli 1540 ASY:n lampuoti Pederin isä eli Heikkilän lampuoti oli Peder Henriksson, jonka isän mukaan tila on nimetty.
Hänen mukaansa lampuoti Per oli Stoor Per ja Sorkan Per oli Vähä Per, joilla nimityksillä isännät on erotettu toisistaan.

Tätilän kohdalla Suvantokin, vaikka olikin historian tohtori, on seurannut ASY:a, joka on minusta virheellinen. Mutta Tätilän muodostumisaika ei enää oikeastaan ole mukana tutkimuksessa ainakaan minusta.

[Hannu Virttaalainen]

Vielä linkki Genos 50(1979), s. 113-119 http://www.genealogia.fi/genos-old/50/50_113.htm jossa lueteltu Sorkan joka sorkka eli kaikki Sorkan isännät.

Myös tämä 103-vuotiaaksi elänyt Eskill Sigfridsson on listalla. Olisiko pitkäikäisyys Sorkasta ja Matti Klementinpojan vaimo Magdaleena Sipintytär ja Gertrud-täti Eskilin selvästi vanhempia siskoja, siis syntymäajaltaan. Näissä ikäkysymyksissä on aika paljon äkkiseltään uskomattomalta tuntuvaa.

[kati tuloisela]

Virttaalaiset on todellakin sekavaa sakkia. Olen joskus aikoja sitten vääntänyt tätä rautalangasta itselleni ja tässä jotain lopputuloksiani (teilaa vaan, jos olen mennyt pahasti metsään):
Tätilässä Gertrud Sigfridintytär on mainittu 1617 lähtien. Sitä ennen siellä isäntinä on mainittu niminä Eskil Henricsson (1581...1618), Lars Sigfridsson (1604,1606). Sitten siellä mainitaan Knut Thomasson (1611,1612,1615). Eskil oli Gertrudin lanko, naimisissa Malin Sigfridintyttären kanssa. Timo Verho on maininnut jossain työssään Lassen ja Knutin Eskilin langoiksi. SAY ei mainitse Lassen yhteydessä mitään merkintää vaimosta (tosin eipä paljoa muidenkaan kohdalla). Huomattavaa kuitenkin on, että lankous saattaa tarkoittaa niin Malin-vaimon veljeä kuin tämän sisaren miestäkin. Knutin yhteydessä mainitaan kuitenkin Gertrud ja Knut on se, johon minä liitäisin Gertrudin aviositen. Sittemmin 1628-29 Tätilässä mainitaan Gertrudin ohella Jacob Knutsson, näiden poikako?
Minusta Tätilän lampuoti 1636-61 Jöran Mattsson voisi olla leskiemäntä Gertrudille vävy. Hän saattaisi olla kotoisin ehkäpä Virttaan Pietilästä, siis vanhempansa Mats Clemetson ja Magdalena/Malin. Jöranin vaimon nimi oli Malin.
Kuten sanottua, tämä on minun spekulaatiotani, toivon kommenttia puoleen ja vastaan. Se, mistä sitten Tätilän talonnimi juontaa, on eri pohdittava. Minusta Jöranin ja Gertrudin välinen täti-suhde ei jotenkin tunnu vaan oikealta. Gertrudilla oli Malin-sisar (Eskilin vaimo), muttei suinkaan Pietilässä. (Itse asiassa, tuliko Mats Clemetsson vävyksi Pietilään 1617???)

[Hannu Virttaalainen]

Virttaalaiset on todellakin sekavaa sakkia.
Kiitos :D:

Sitten asiaan

Olen joskus aikoja sitten vääntänyt tätä rautalangasta itselleni ja tässä jotain lopputuloksiani (teilaa vaan, jos olen mennyt pahasti metsään):
Tätilässä Gertrud Sigfridintytär on mainittu 1617 lähtien. Sitä ennen siellä isäntinä on mainittu niminä Eskil Henricsson (1581...1618), Lars Sigfridsson (1604,1606). Sitten siellä mainitaan Knut Thomasson (1611,1612,1615). Eskil oli Gertrudin lanko, naimisissa Malin Sigfridintyttären kanssa. Timo Verho on maininnut jossain työssään Lassen ja Knutin Eskilin langoiksi. SAY ei mainitse Lassen yhteydessä mitään merkintää vaimosta (tosin eipä paljoa muidenkaan kohdalla)..
SAY:ssa ei ennen 1634 alkavaa jaksoa juuri mainita muita kuin isännät. Tämän Escil Henricssonin kuten aiemmin kirjoitin epäilen olevan Mikolan poika ja Mikolan (SAY:ssa Heikkilän) Henrik Henrikssonin veljen. Perusteet jo aikaisemmissa viesteissä. Timo Verho on Loimaan ja lähiympäristön suvuista julkaissut paljon. Näistä on minullekin ollut paljon apua. Hän kuten minäkin, ehkä sinäkin, teemme virheitä, vaikka parhaamme yritämme. Siksi minua kiinnostaisi, missä Lasse ja Knut on mainittu Escilin langoiksi. Myös alkuperäislähde kiinnostaisi tietää.
Huomattavaa kuitenkin on, että lankous saattaa tarkoittaa niin Malin-vaimon veljeä kuin tämän sisaren miestäkin. Knutin yhteydessä mainitaan kuitenkin Gertrud ja Knut on se, johon minä liitäisin Gertrudin aviositen..
Kukahan 1612 Knutin ohella mainittu 1 enka sitten on?
Sittemmin 1628-29 Tätilässä mainitaan Gertrudin ohella Jacob Knutsson, näiden poikako?
Minusta Tätilän lampuoti 1636-61 Jöran Mattsson voisi olla leskiemäntä Gertrudille vävy. Hän saattaisi olla kotoisin ehkäpä Virttaan Pietilästä, siis vanhempansa Mats Clemetson ja Magdalena/Malin. Jöranin vaimon nimi oli Malin.
Kuten sanottua, tämä on minun spekulaatiotani, toivon kommenttia puoleen ja vastaan. Se, mistä sitten Tätilän talonnimi juontaa, on eri pohdittava. Minusta Jöranin ja Gertrudin välinen täti-suhde ei jotenkin tunnu vaan oikealta. Gertrudilla oli Malin-sisar (Eskilin vaimo), muttei suinkaan Pietilässä. (Itse asiassa, tuliko Mats Clemetsson vävyksi Pietilään 1617???)
Kyllä jossain (missä myöskään ei ole lähdettä mainittu) on esitetty, että myös Matts Clemetssonin vaimo oli Malin (Magdalena) Sigfridsdotter. Tyttären, jonka mies oli Matts Larsson, pojan Mattsin vaimo oli myös Malin ja heidän poikansa Mattsin (tietenkin) vaimo myös tietenkin Malin.
Matts tuli ehkä vävyksi Pietilään, joka siihen saakka ehkä oli osa Sorkkaa ...

Käsittääkseni, jotta tähän sekavaan virttaalaisten joukkoon saisi jonkun tolkun, pitää käydä läpi SAY:n alkuperäislähteet ja kaikki muut alkuperäislähteet kuten Loimijoen käräjäpöytäkirjat ja mitä muuta vaan löytyykään.
Pelkillä etunimillä ja isännimillä tähän ei saa tolkkua. Perejä, Sigfridejä, Mattseja, Escilejä ja Malineita on niin paljon.
Tarkoituksenani on se tehdä heti kun saan vanhat käsialat haltuun ja yhden Tätilän torpan jälkeläiset 1850-luvun puolivälistä ojennukseen. Ei siis minun kohdalla tapahdu ihan tänä vuonna, joten joku toinen voi ehtiä ennen, mutta ehkä ensi vuonna pääsen tässä 1600-luvun virttaalaisissa eteenpäin.

Virttaan Mulli on talo, jonka jälkeläisissä pääsen äitiini, kaikki virttaalaisia. Pietilän Matts Clementsson jäkeläisissä käydään välillä Krekilän Punkassa, josta kuitenkin palataan Niinijoensuun Kempin kautta Mullin pojan ja sen toisen puolikkaan Uotilan emännäksi. Myös Heikkilästä tullaan parin Virttaan ulkopuolisen mutkan kautta takaisin Uotilaan.
Edellinen kertoo mikä on motivaationi asian selvittämiseen.

Tiedän, että Virttaan taloja on muutkin tutkinut. Pietilästäkin on yksi Pietilän jälkeläinen, joka nyt lepää Virttaan hautausmaalla, vaikka ei kai ikinä Virttaalla asunutkaan, tehnyt sukututkimuksen. Myös Wirzeniuksia, tätä Tätilän pappisukua on tutkittu. Kaikkea ei ole kuitenkaan välttämättä julkaistu missään, mutta esimerkiksi näissä Virttaan kyläyhdistyksen kirjoissa näistä on tarinoitu. Nämä tarinat perustuu osittain varmasti näihin tutkimuksiinn Mutta mikä osa on tutkimuksista ja onko osa vain tutkimuksiin perustuvaa tarinaa tai niiden pohjalta tehtyä tulkintaa?

[kati tuloisela]

Tiedän, että Pietilän Matts Clemetssonin vaimoa Malin/Magdalena on myös soviteltu Sigfridintyttäreksi (suattaapi ollakin vaan kenen Sigfridin, mites se Sorkka tähän suhtautuikaan?) eli sisareksi Gertrudille. Gertrudilla oli Malin-sisko, joka ymmärtääkseni oli Eskolin vaimona Tätilässä, kotitalon vävynä.

Timo Verho on maininnut lästä lankoussuhteesta, olen kirjannut viitteiksi Turun seudun sukututkijat ry: Esipolvitauluja 2, Timo Verho ss.105-221 sekä SAY. Tai tarkistamatta viitteen sanamuotoja (Verhoa ei ole nyt käsille saatavissa) oletan lankousmaininnan tulleen sieltä, kirjaussanamuotoni antaa minulle syytä epäillä, etten ole itse sitä sinne muotoillut. Toki olen myös Verhon talonpoikaissukukirjat nuohonnut tarkkaan.

Kukahan 1612 Knutin ohella mainittu 1 enka sitten on?
Nii-ih. Olihan siellä vielä se Lasse Sigfridsson, jospa se olisi syyllinen heilleillejättöön??? Siis ei Lassen välttämättä tarvitse olla Gertrudin veli, saattaapi olla puolisokin (heittona: kenties vaikka lähtöisin Sorkalta, sisarenaan Pietilän Malin/Magdalena?! Ja tästä kun kehitellään ajatusta vielä pitemmälle, niin siinä yhteydessä Tätilän täti-suhde muodostuisikin Jörgenin ja Gertrudin välille...! Nyt vaan aivot ei taivu miettimään onko heitto edes mahdollinen)

Pietilän Mats Clemetson on tuplasti esivanhempani, polkuni johtaa häneen sekä Valborgin kautta että Juonikkaalla olevan nimettömän sisarensa kautta. Epäilen että Tätilän Jörgen olisi tätä samaa sisaruskaartia, oletko törmännyt sellaiseen mahdollisuuteen. Tiedätkö muita sisaruksia tähän kohtaan Pietilään (minulla tiedot loppuu nämä näihin kahteen tyttäreen, sillä lähteettömästi jostain mulle on putkahtanut merkintä että sisaruksia olisi ollut ainakin 6 kpl, liekö virhe muistiinpano sillä tr Valborgilla oli 6 lasta, onko merkintä väärässä paikassa vahingossa?)?

[Hannu Virttaalainen]

Pitipä nyt sitten kaivaa esiin omat kopiot Marja Pietilän 2001 tekemästä "Alastaron Virttaan Pietilä Kertomus Matti Klementinpojasta isäntänä 1620-1637 Kalle Kallenpoikaan isäntänä 1888-1894", jossa Raimo Sillanpää, Virttaan Tätilän jälkeläinen, kertoo aluksi Virttaan varhaisesta historiasta.

Sama mies kirjoitti Wirzeniuksista Virttaan kyläyhdistyksen perinnepiirin 2009 ilmestyneeseen kirjaan "Virttaa - Tuhansien tarinoiden kylä", jossa hän kuitenkin toteaa "Virttaan kantatilojen historia ei ole vielä perusteellisesti tutkittu...". Tätilästä hän toteaa "Tätilä syntyi, kun Virtsanojan tila lohkottiin veljesten Heikin ja Eskon kesken. Oliko tila Heikkilä vai Mikola ..." Siis pientä epävarmuutta siis. Edelleen hän kirjoittaa: "Joosef Yrjönpojan isoisä Matti Klementinpoika oli 1600-luvun alkupuolella sekä Virttaan Pietilän että Tätilän isäntä"

Pietilän kirja on ainakin Loimaan kirjaston Alastaron sivukirjastossa, josta sen lainasin aikoinani itselleni.

Pietilän kirjassa (2001) Sillanpää vielä kirjoitti: "Mikolan jako, Tätilän ja Pietilän synty". Siinä hän kertoo Knut Tuomonpojan olevan Kertun 2. puoliso, jonka jälkeen Kerttu jäi uudelleen leskeksi 1617. Kertun poika Jaakko Tuomonpoika oli isäntä 1627-28 (tai 29) ja Kerttu jälleen 1630-1634. Jaakon jälkeen tila siirtyi Maalin -sisaren miehelle Matti Klementinpojalle. Mikolan ja Tätilän luetettavat isäntäluettelot ovat Eino Jutikkalan "Suomen kartanot ja suurtilat teoksessa". Matti Klementinpoika mainitaan Tätilän isäntänä jo 1614-25 ja Pietilän isäntänä 1620-33. Kaikki edellä oleva Sillanpää kirjoittamana Pietilän kirjassa.

Varsinaisessa Pietilän osuudessa kerrotaan paljon Matti Klementinpojan käräjäjutuista. Yhdessä "Matin vaimon Maalinin sisar Kerttu, joka Tätilässä leskeksi jäätyään tuli sisarensa luokse, valitti vuoden 1622 käräjillä, että vaikka Matti oli luvannut huolehtia hänestä, aikoi nyt karkoittaa hänet talosta"

Katso viestiketju http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32303 kaiketi edellä mainitusta jutusta.

Matti Klementinpojan ja vaimon Maalin Sipintyttären lapsina luetellaan Pietilän kirjassa Matti, Vappu, Riitta, Erkki, Heikki, Jaakko. Ei siis vielä vuonna 2001 Tätilän isäntää Yrjää (Göran, Jöran), joka kuitenkin Sillanpään myöhemmässä kertomuksessa vuonna 2009 on heidän poikansa. Siis 7 yhteensä. Ongelma tässä kohtaa Pietilän kirjassa on, että ainakaan minä en päässyt selville, mihin nämä lasten nimet perustuu. Pojan Matin sanotaan SAY:n mukaan olevan naimisissa, mutta tilan menevän vanhimman tyttären miehelle. Myös Matti Klementinpojan perunkirjoitus mainitaan, mutta vain kertoen yhdestä velasta, joka Matin leski tuomittiin maksamaan. Kirjaa varten on ilmiselvästi nähty paljon vaivaa, mutta lähteistä olisi kyllä voitu kertoa tarkemmin. Nyt mihin kaikki perustuu jää vähän hämäräksi.

[Hannu Virttaalainen]

Matti Klementinpojan ja vaimon Maalin Sipintyttären lapsina luetellaan Pietilän kirjassa Matti, Vappu, Riitta, Erkki, Heikki, Jaakko. Ei siis vielä vuonna 2001 Tätilän isäntää Yrjää (Göran, Jöran), joka kuitenkin Sillanpään myöhemmässä kertomuksessa vuonna 2009 on heidän poikansa. Siis 7 yhteensä. Ongelma tässä kohtaa Pietilän kirjassa on, että ainakaan minä en päässyt selville, mihin nämä lasten nimet perustuu. Pojan Matin sanotaan SAY:n mukaan olevan naimisissa, mutta tilan menevän vanhimman tyttären miehelle. Myös Matti Klementinpojan perunkirjoitus mainitaan, mutta vain kertoen yhdestä velasta, joka Matin leski tuomittiin maksamaan. Kirjaa varten on ilmiselvästi nähty paljon vaivaa, mutta lähteistä olisi kyllä voitu kertoa tarkemmin. Nyt mihin kaikki perustuu jää vähän hämäräksi.
SAY:ssa ei kyllä minusta mainita missään Matti Klementinpojan Matti poikaa ja hänen vaimoaan. Kaikki Matit ovat näitä myöhempiä sukupolvia eli Matti Laurinpojan lapsia tai lapsien jälkeläisiä. Nämä muut mainitut Matti Klementinpojan lapset viittaavat mahdollisuuteen, että heidät voisi ehkä kuitenkin löytää jostain muusta dokumentista, vaikka joukossa onkin samoja nimiä kuin seuraavassa polvessa.

Matti Klementinpojan lapsista siis vain Vappu (Valpuri, Walborg) on varma tapaus.

'Tätilän' isäntänä vielä Kertun eläessä on Göran Mattson ja käräjäjutun perusteella Kerttu Sipintytär olisi Matti Klementinpojan vaimon sisko. Mutta Göran ja Matts ovat aika yleisiä nimiä, joten nimi sinänsä ei todista paljoakaan siitä olisiko Yrjä Matinpoika Matti Klementinpojan poika, vaikka se tuntuukin mahdolliselta.

[kati tuloisela]

Kävin läpi SAY:n Virttaan osalta oikein kynän ja paperin kanssa ja kyllä minä päädyin samanlaiseen päätelmään kanssasi Heikkilä-Mikkola -kysymyksessä. Kiitos, että olet ottanut asian tapetille! Tämä jopa heittää epäilyksen Tätilän kantataloon, mutta mitenkähän asia on ratkaistu Tätilän rekisterinumeron suhteen? Käsittääksen kantatalonumero pitäisi olla sama joko Heikkilän tai Mikkolan kanssa?
Lisäksi minua ihmetyttää tämä
Matti Klementinpoika mainitaan Tätilän isäntänä jo 1614-25 ja Pietilän isäntänä 1620-33. Kaikki edellä oleva Sillanpää kirjoittamana Pietilän kirjassa.
Mistä ihmeestä on kotoisin tämä tieto Tätilän isännyydestä 1614-25, ei sitä tietoa kuitenkaan SAYta lukemalla löydy. Tämä tieto saattaakin olla se virhetieto, joka on aikaansaanut sekaannuksia isosti. Jos oikein muistan niin jopa Verhon talokirjassa (Alastaro) on Gertrudin puolisoksi merkitty Matts Klemetsson ja kaima Pietilään; en pysty tätä nyt tarkistamaan mutta muistikuva on aika vahva ja muistan ihmetelleeni aikoinaan jo, miten kaksi niin samannimistä ja kuitenkin hieman tavallisuudesta poikkeavaa nimeä olisi päätynyt naapuritalojen isänniksi yhtaikaa.
Sekavaa sakkia, mutta mielenkiintoisia :-) Tuo Pietilän kirja olisi kiva saada hyppysiin.

[Hannu Virttaalainen]

Kävin läpi SAY:n Virttaan osalta oikein kynän ja paperin kanssa ja kyllä minä päädyin samanlaiseen päätelmään kanssasi Heikkilä-Mikkola -kysymyksessä. Kiitos, että olet ottanut asian tapetille! Tämä jopa heittää epäilyksen Tätilän kantataloon, mutta mitenkähän asia on ratkaistu Tätilän rekisterinumeron suhteen? Käsittääksen kantatalonumero pitäisi olla sama joko Heikkilän tai Mikkolan kanssa?

Kantatiloja on numeroinnissa 7 : 1 Heikkilä, 2 Mulli, 3 Kurki, 4 Tuomola, 5 Tätilä, 6 Mikola, 7 Pietilä, Näitä 2 ensimmäistä jakoa, joissa Tätilä ja Pietilä tulivat joukkoon ei näe numeroinnista. Minun arvioni on Mikolasta lohkaistiin Tätilä ja Sorkasta Pietilä. Sillanpään käsitys on Mikolasta lohkottiin Tätilä/Pietilä, joka sitten jakaantui Tätilään ja Pietilään. 7 alkuperäisen lisäksi isojakoa tehtäessä Sorkka oli hetken Sorkka ja Tuomola, mutta yhdistyi pian takaisin yhdeksi, nyt Tuomolaksi ja Heikkilä oli jaettu jo Keto- ja Kylä-Heikkilään, mikä jako tapahtui perintötilaksi lunastettaessa.
Virttaan (ja Oripään sekä Tanskilan) isojako: http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=216928 , jonka kartat muutamia sotkevia isojaon jälkeen lisättyjä kantatilannumeroita lukuun ottamatta melko yhteneväinen karttapaikan nykykarttaan, jos siinä näytetään nykyinen kiinteistöjaotus. Kyllä minunkin pieni kiinteistöni on isojaon jälkeistä Tätilää niin kuin yksi 5 kiinteistöni numerossa kertoo.

Mistä ihmeestä on kotoisin tämä tieto Tätilän isännyydestä 1614-25, ei sitä tietoa kuitenkaan SAYta lukemalla löydy. Tämä tieto saattaakin olla se virhetieto, joka on aikaansaanut sekaannuksia isosti. Jos oikein muistan niin jopa Verhon talokirjassa (Alastaro) on Gertrudin puolisoksi merkitty Matts Klemetsson ja kaima Pietilään; en pysty tätä nyt tarkistamaan mutta muistikuva on aika vahva ja muistan ihmetelleeni aikoinaan jo, miten kaksi niin samannimistä ja kuitenkin hieman tavallisuudesta poikkeavaa nimeä olisi päätynyt naapuritalojen isänniksi yhtaikaa.
Sekavaa sakkia, mutta mielenkiintoisia :-) Tuo Pietilän kirja olisi kiva saada hyppysiin.
Toivottovasti ensi vuonna osaan sanoa tästä ehkä enemmän. Silloin olisi tarkoitus palata asiaan Sillanpään kanssa. Hän on lopettanut sukututkimuksen joitakin vuosia sitten, mutta hänellä on paljon asiaan liittyvää materiaalia tallessa tietokoneellaan ja muutenkin. Ehkä hänen arkistoistaan asiaan löytyy lisävalaistusta. Se selviää siis ehkä ensi vuonna. Kyllä Gertrud on jossain esitetty Matts Klemetssonin puolisona, mutta ei Verhon talokirjassa. Siellä Kerttu on yhdistetty viivalla seuraavan isäntään Yrjö Matinpoikaan, mutta Yrjön Matti isää ei ole nimetty.
Pietilän teos on samantyylinen kierresidos kuin Verhon talokirjat.

PS

Sitten kun joskus päästään 1400-luvulle ja Virttaa, Oripää ja Tanskila olivat yhtä kylää, tilanomistajiin saadaan mm. Valpuri Innanmaa ja Klaus Lydekenpoika Djäkn, joka myös tuomarin päätöksellään on vahvistanut Oripään kylän rajat, joiden sisällä myös nykyiset Virttaan ja Tanskilan kylät ovat. Virttaa on kyllä nykyään oikeastaan kaupunginosa :D:

[Timo Verho]

Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua Virttaan talollissuvuista. Olen päivittänyt uudelleen Alastaron talollissuvut-tutkimukseni ja haluaisin verrata Hannun kanssa Virttaan sukujen alkupäätä. Ottaisitko ystävällisesti yhteyttä: verho at saunalahti piste fi

Olen jo aiemmin kirjoittanut Mellilän suvut uusiksi. Samoin olen tehnyt kaikki Kuusjoen suvut. Samoin on valmiina Pälkäneen Harhalan, Laitikkalan ja Mälkilän sekä Sääksmäen Ritvalan suvut. Tarkoitus on uusia vähitellen kaikki tutkimukseni.

Olen keskustellut SSHY:n toiminnanjohtajan kanssa niiden julkaisemisesta SSHY:n sivuilla. Katsotaan jos päästään asiassa eteenpäin keväällä.

Timo Verho

[Seija Randell]

Tämä viesti menee hiukan sivuun aiheesta. Toivottavasti kukaan ei pahemmin närkästy.
On hienoa, että meillä on asutuksen yleisluettelo, mutta on tosiaan syytä muistaa, ettei se ole alkuperäislähde ja että talojen nimet on siihen päätelty. Ja ainakin täällä Halikossa on maarekisteriin tullut jonkun verran samassa kylässä olevia taloja "enstaka"-nimen alle, vaikka kylässä oli koko ajan kaksi tai jopa kolme taloa. (Tähän antaa Jutikkala selityksen: jos oli taloilla siihen aikaan yksi omistaja, annettiin yksi kantakirjanumero. Selitys vastaa havaintojani.) Eipä siinä tapauksessa mitään talojen nimiä asutuksen yleisluetteloonkaan ole laitettu. Isossajaossa ja rippikirjoissa 1700-luvulla ne talot olivat sitten vaan mallia "Ylimmäinen" tai "Isotalo". Siis kai niilläkin joku muukin nimi oli aikoinaan, mutta kun ei maarekisteriin tullut näkyviin, se unohtui. Ja kyllä ne nimet muuttuivatkin, esim. Talolan kylässä kulloisenkin isännän mukaan, jos rippikirjoja katsoo. -Tuo on siis ihan totta: kylässä kaksi-kolme taloa, isossajaossa halottiin kahteen osaan, mutta vielä 1900-luvun alussa kauppakirjassa lukee "yksinäistä". Täällä kun on niitä rekisterikyliä sadan paikkeilla.
Olisi hienoa saada se Kuusjoen talolliset katsottavaksi. Minulla on esim. Kraatarlassa sukua kaikissa viidessä talossa 1700-luvulla ja myöhemmin.
Tuosta talonnimestä Mikkola/Mikola tekee mieleni huomauttaa, että ilmeisesti miehen nimi on ollut Miko ja Mikola sitten talon nimi. Olen itsekin kuullut puhuttavan että "Laaksose Miko". Erotuksena sitten Heickilä, siis kk kuten Nickilä.
Vaikeita asioita. Arvostan kyllä teitä, jotka yritätte ottaa selvää.

[Hannu Virttaalainen]

Timo Verho mainitsee kirjassaan Herra Henrikin, joka on naimisissa Virttaan Heikkilän Riitta Paulintyttären kanssa. Herra Henrik on SA:ssa vävynä Heikkilässä 1656-1659, perässä vaimonsa Riitta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021510.
Ylioppilasmatrikkelissa löytyy Henrik Jonicus http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=553, joka on kotoisin Loimaan Majanojan Juonikkaalta. Ylioppilasmatrikkelissa 1. vaimon Beatan sanotaan olevan elossa 1667. Ylioppilasmatrikkelin mukaan Henrik Jonicus 2. vaimo oli Brita Påhlsdotter.
Kansallisbiografian mukaan "Henricus Johannis asui Karsatin kylässä eräällä viljeltäväkseen ottamallaan autiotilalla ainakin vuodesta 1665." Karsattilan Pässillä näkyy SAY:ssa 1661 alkaen Herra Henric ja vaimonssa Riitta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021492, vaikka 1. vaimon Beatan sanotaan toisaalla olevan elossa vielä 1667.
Epäilen vahvasti Beatan elossa oloa ja uskon Riittan olevan Henrikin vaimo jo 1656.

lisäys katso myös http://kalleojanpera2gmailcom.blogspot.fi/2011/05/sukukertomuksia-metsamaan.html

[Timo Verho]

Ilmeisesti oli vain yksi vaimo, Virttaan Heikkilän Brita Pålsdotter, jonka kanssa meni naimisiin jo 1655-56. Brita ja Beata ovat vaikeasti erotettavat.
Timo Verho

[Hannu Virttaalainen]

Ilmeisesti oli vain yksi vaimo, Virttaan Heikkilän Brita Pålsdotter, jonka kanssa meni naimisiin jo 1655-56. Brita ja Beata ovat vaikeasti erotettavat.
Timo Verho

Niin varmaan onkin Timo. Sitten on tämä avovaimo, jolla kaksi lasta ja jonka takia erotettiin yliopistosta. Näyttää ylioppilasmatrikkelin mukaan riittävän Herra Henrikillä käräjäjuttuja.

Virttaan kylän talot isojaon kartalla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24387654
Kartta vastaa varmaan aika hyvin tilannetta jo 1600-luvulla

R Tätilä, S Pietilä, T Sorkka, jonka jako Sorkkaan ja Tuomolaan ja yhdistyminen Tuomolaksi 1800-luvun alussa, U Mikola, W Heikkilä, X Heikkilä (toinen puoli), Y Kurki
Z Mulli, nykyinen Uotila (Mullin toinen puolikas)

Kylä nykykartalla http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=T%C3%A4til%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6763461&x=265761&lang=fi

Tätilä on alkuperäisellä tontillaan, Uotila vanhalla Mullin, jonka puolikas se on, tontilla ja Kylä-Heikkilä vanhalla Heikkilän tontilla, käsittäen ainakin molempien Heikkilöiden tontit.

[Hannu Virttaalainen]

Olisiko seuraava Heikkilän mahdollisesti pappissukuinen puoliso Kirsti Pietarintytär s. 1658(laskettuna) k. 13.5.1716 ?

Meni naimisiin Heikkilän Esko Tuomonpojan s. 1651(laskettuna) k. 16.8.1734 kanssa 1.1. 1682 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5298963
Kirjataan vihittäessä olevan pappilasta, jolloin mahdollisina isinä tulevat mieleen

kirkkoherra Per Walstenius (k. 1675) http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146

tai hänen seuraajansa kirkkoherra Kristian Procopeuksen http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1787 isä Uskelan Perttelin kappalainen Petter Hemmaeus (Petrus Thomæ, † 1679)

Esko Tuomonpojan ja Kirstin 1. lapsen Kristiinan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5298967 kummina on kirkkoherra Procopeuksen anoppi Kristina Collina http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=196 , toisesta kummista en saa selvää

tyttären Elin, s. 22.8.1686 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5298991 kummina on jälleen kirkkoherra Procopeuksen anoppi Kristina Collina

tyttären Maria, s. 3.2.1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5299004 kummina myös papin rouva Elisabet Langina http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2613

Kirstiä en näe SAY:ssa tai rippikirjassa Pappilassa tai Seppälässä. Kirkkoherra Procopeus osti Seppälän edellisen kirkkoherran perillisiltä ja molemmat kummit anoppi Collina ja Langina näkyvät siellä Procopeuksen omistuksen aikana.

Heikkilä oli rustholli kuten Seppäläkin, joten kyllä vaimo voisi olla rusthollari papin tytär tai sisar varsinkin kun Eskon täti oli papin vaimo, mutta edellä oleva ei minusta riitä liittämään Kirstiä varmasti kummankaan papin tyttäreksi. Mutta enemmän epäilen häntä Procopeuksen siskoksi.

[Timo Verho]

Minäkin olen aikoinani yrittänyt yhdistää Per Walsteniuksen tyttäreksi, kuitenkaan onnistumatta. Kirstin Persdotter on myös minunkin esiäitejäni. Procopaeusta en ole tullut ajatelleksi. Toisaalta voi olla, että Kirsti oli talollisen tytär, mutta pappilassa piikana oppimassa "suurtaloutta".

[Hannu Virttaalainen]

Minäkin olen aikoinani yrittänyt yhdistää Per Walsteniuksen tyttäreksi, kuitenkaan onnistumatta. Kirstin Persdotter on myös minunkin esiäitejäni. Procopaeusta en ole tullut ajatelleksi. Toisaalta voi olla, että Kirsti oli talollisen tytär, mutta pappilassa piikana oppimassa "suurtaloutta".
Kyllä yksi mahdollisuus Kirstin isä voi olla joku isäntä Perkin, joka kai sitten olisi loimaalainen, jolloin pitäisi kai löytyä talollisluetteloistasi.
Yksi mahdollisuus Kristiina Collinan Kirstin lasten kummiuden takana voisi olla myös, että Kirsti tulee hänen lähipiiristään, sukulaistyttö tai vastaava esimerkiksi Tukholmasta tai Uskelasta tai missä kaikkialla näitä sukulaisia löytyykään. Sama pätee Procopeuksiin ja Walsteneihin eli Kirstin vanhempia voi joutua etsimään aika laajalti.
Kristiina Collana tuli tyttärensä ja vävynsä luokse Loimaalle varmaan vuoden 1680 jälkeen, jolloin poikansa kuoli Tukholmassa.

PS Timo, saitko sähköpostini ennen joulua?

[Hannu Virttaalainen]

Heikki Impolan Genos artikkelissa Karkun Collinus-suvusta http://www.genealogia.fi/genos-old/66/66_150.htm ei löydy yhtään sopivaa Periä Kirstin isäksi, joten suora sukulaisuus Kristiina Collanaan voitaneen sulkea pois.

[Hannu Virttaalainen]

Kansallisbiografian mukaan "Henricus Johannis asui Karsatin kylässä eräällä viljeltäväkseen ottamallaan autiotilalla ainakin vuodesta 1665." Karsattilan Pässillä näkyy SAY:ssa 1661 alkaen Herra Henric ja vaimonssa Riitta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021492, vaikka 1. vaimon Beatan sanotaan toisaalla olevan elossa vielä 1667.
Epäilen vahvasti Beatan elossa oloa ja uskon Riittan olevan Henrikin vaimo jo 1656.

Kyllä Hr Henrik, tällä hetkellä ensimmäinen tietämäni yliopistossa opiskellut virttaalainen, vaikka ei syntyperäinen, oli Brita vaimoinen jo 1663 alkaen SAY:n mukaan Loimaan pappilassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021571 (digiarkistossa linkki Prästgård sivulle 181, mutta oikea 185), eli kyllä Kansallisbiografian paimenmuistiossa on pientä epätarkkuutta. Henrikin kuoleman jälkeen siellä näkyy lesken alla myös tytär Walborg 1682 ja 1683.

[Benedictus]

Heikkilän Kirstin Persdotterille saattaisi löytyä Colinusten piiristä isä ja paikka, ainoa ongelma, että tiedostoissa tämä sopiva Kirstin mainitaan äpärän tekijänä ja kuolleena 1706 mennessä.
Mielestäni siinä on sotkettu mahdollisesti kaksi Kirstiä.

Kristiina Collinan/Collinius-suku veljistä kaksi oli naimisissa Suoniemen Packalan ratsutilallisen, nimismies Per Pacchaleniuksen tyttärien kanssa.

Per Pacchaleniuksella oli tytär Kirstin Persdotter Pacchalenius.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579277
Kuinka hyvin sopiikin, etä Kirstin näkyy Packalassa SAY:n mukaan 1680 saakka.
Kuitenkin kerrotaan näin:
- Kirstin Pacchalenia, mainitaan v:sta 1672 alkaen. Vuonna 1685 Stiinasai aviottoman lapsen, jonka isäksi epäiltiin useampaa sotilashenkilöä. Lienee kuollut ennen 1700.
-Pacchalenius-suku tiedosto, Carita Hjort


Karkun ja Mouhijärven käräjät 3.–6.2.1706 s. 347 (Kyrkioheerden i Karcku Sochn Ehrewtrdige och Wällärde H:r Henricus Collinus inlade sin Swågers Sahl: Johan Paccalenij den 1 April 1683 utgifne Skrifft ... Johan Paccalenij Son Pehr Johansson ifrån Packala swarade, så å sine egne, som sine med Arfwingars wägnar ... en af Samsyskonen Chirstin Paccalenia är sedermera barnlös afleden).
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1936

Epäilen vahvasti, että tuo nimismies Per Pacchaleniuksen tytär Kirstin on naitettu Virttaalle ja tuo äpärän tehnyt ja kuolleeksi mainittu on joku muu, mahdollisesti Johan Persson Pacchaleniuksen tuntematon tytär, joka mahtuu aikajanaan.Siis Per Johansson Pacchaleniuksen sisar.
-viime vuonna löytyi Perille aiemmin tuntematon sisar.

Kristiina Collinan kummius selittyisi puhtaasti, koska Kirstin Persdotter oli hänen kahden veljensä vaimojen sisar.
Pitää myös huomata, että Virtaan naapurissa Niinijoensuun Pietilän isännän, nimismies Erik Thomasson Blom-Florinuksen sisarentytär Kirstin Eriksdotter Florinus oli Suoniemen Packalan nimismies Per Michelsson Pacchaleniuksen vaimo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021207

Samaan pakkeetiin menee myös Per Walstenius ja taitaa mennö Procopaeus, sillä Kirstin Persdotter Pacchalenuksen setä Thomas Pacchalenius oli Walsteniuksen lanko.
Yo Uppsalassa 29.10.1636 Tomas Pacchalenius Thomas Michaelis, Finno U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68). Vht: Karkun Suoniemen Pakkalan ratsutilallinen, nimismies Michel Andersson ja Brita Nilsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 29.10.1636 Thomas Michaelis [Finnones]. Oraatio Uppsalassa 28.4.1639. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin, myöh. Gust. Kurckin rykm.) saarnaaja (1640), ero 1655. Palveli rykmenttinsä mukana Saksassa, Tanskassa ja Puolassa. Asui sittemmin Lempäälässä (1658). Kiskon kirkkoherra s.v. † Kiskossa 1679. Pso: (jo 1653) Kristina Kristersdotter Agricola (jäi leskeksi).


(1644) Krister (myös Kristian) Agricola Christiernus Christierni, Uskelensis 415 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415). Vht: Uskelan kirkkoherra Krister Agricola (Christiernus Simonis, † 1662) ja Kirstin Svensdotter. Oraatio Turussa 20.11.1644. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin rykm.) rykmentinpastori 1647. Lohjan kappalainen 1650. Uskelan vt. kirkkoherra (isänsä sijainen) 1657, vakinainen kirkkoherra 1664. Lääninrovasti. † Uskelassa 1669.
Pso: Brita Svensdotter Forsenius († 1689).
Poika: varapresidentti, maaherra Sven Agricola, aatel. 1686 Leijonmarck 1720 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1720) (yo 1664, † 1728).
Poika: Krister Agricola 2088 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2088) (yo 1670/71).
Poika: Uskelan kirkkoherra Abraham Agricola 2089 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2089) (yo 1670/71, † 1706).
Veljentyttären poika: Karjalohjan ent. pitäjänapulainen Jeremias Heerman 6213 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6213) (yo 1735, † 1777).
Lanko: Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68) († 1679).
Lanko: Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius 13 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13) (yo 1640, † 1690).
Lanko: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146) (yo 1640/41, † 1675).
Lanko: Lohjan kirkkoherra, FM Johan Forsenius 275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=275) (yo 1642, † 1675).
Lanko: Maskun kirkkoherra Erik Istmenius 749 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=749) (yo (1650), † 1689).
Vävy: ent. kihlakunnantuomari Matias Halitzius, aatel. 1690 Ehrenhoff 1725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1725) (yo 1664/65, † 1704).
Vävy: Rymättylän kappalainen Nils Kellmannus, myöh. Fontelius 1807 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807) (yo 1665/66, † 1692).
Vävy: Kangasalan kirkkoherra, FM Abraham Thuronius 2439 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2439) (yo 1675/76, † 1714).


Tuossa yllä on näkemykseni ja vaikka asia on tulkintaa, niin näkisin, että viitekehys on niin vahva, että voisi olla uskottavaa.
Ainoa mitä pohdin, on kysymys, oliko tuo talo ja suku riiittävän mahtavia Pacchaleniusten tyttärelle.


Voin olla täysin väärässäkin, myönnetään.

[Timo Verho]

Virttaan Heikkilä oli Loimaan yli 300 talon joukossa ehdotonta kärkeä, viiden suurimman joukossa. Sen koko oli 1 koko ja 1/3 manttaalia vanhaa ja uutta. Keskiajalla se oli ollut piispan prebendatila. Ja tietysti se oli ratsutila senjälkeen kun ruotuväkilaitos perustettiin.

[Benedictus]

Kiitos!
Totesin tuon itsekin tutustutuani tilaan tarkemmin.
Talo oli myös kestikievaritalo.

Katselin edellisiä omistajia, eikä olisi mielestäni mahdotonta, etteikö emäntien joukossa olisi Loimaan vanhojen pappien tyttäriä, senverran tukeva talo on kyseessä.

[Hannu Virttaalainen]

Heikkilän Kirstin Persdotterille saattaisi löytyä Colinusten piiristä isä ja paikka, ainoa ongelma, että tiedostoissa tämä sopiva Kirstin mainitaan äpärän tekijänä ja kuolleena 1706 mennessä.
Mielestäni siinä on sotkettu mahdollisesti kaksi Kirstiä.

Kristiina Collinan/Collinius-suku veljistä kaksi oli naimisissa Suoniemen Packalan ratsutilallisen, nimismies Per Pacchaleniuksen tyttärien kanssa.

Per Pacchaleniuksella oli tytär Kirstin Persdotter Pacchalenius.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579277
Kuinka hyvin sopiikin, etä Kirstin näkyy Packalassa SAY:n mukaan 1680 saakka.
Kuitenkin kerrotaan näin:
- Kirstin Pacchalenia, mainitaan v:sta 1672 alkaen. Vuonna 1685 Stiinasai aviottoman lapsen, jonka isäksi epäiltiin useampaa sotilashenkilöä. Lienee kuollut ennen 1700.
-Pacchalenius-suku tiedosto, Carita Hjort.
Suvussa kuten monessa ketjussa tällä foorumilla on todettu nimet periytyvät ja voi olla useampiakin Kirstejä

Pitää myös huomata, että Virtaan naapurissa Niinijoensuun Pietilän isännän, nimismies Erik Thomasson Blom-Florinuksen sisarentytär Kirstin Eriksdotter Florinus oli Suoniemen Packalan nimismies Per Michelsson Pacchaleniuksen vaimo.
Erik Florinus ja tyttärensä Anna ovat esivanhempiani. Olen Florinus/Blommien jälkeläinen myös Paimion kirkkoherrojen kautta. Tämä, jos on totta, olisi siis 3.

Tuossa yllä on näkemykseni ja vaikka asia on tulkintaa, niin näkisin, että viitekehys on niin vahva, että voisi olla uskottavaa.
Ainoa mitä pohdin, on kysymys, oliko tuo talo ja suku riiittävän mahtavia Pacchaleniusten tyttärelle.

Kuten Timo sanoi ei Heikkilä mikään pikkutila ollut ja oli kyllä ratsutila jo 1600-luvulla siis ennen ruotuväkilaitostakin, vaikka oli kruununtila, katoliselta kirkolta kruunulle peruttu. Lunastettiin kahdessa osassa perintötilaksi 1700-luvulla.
Voi olla myös, että Kirstin piti mennä naimisiin Kristiina Collinan/Collinius pojan kanssa, jos siis on tämä Pachalenius, mutta poika kuoli ja etsittiin uusi sulhanen, jonka täti oli naimisissa Loimaan papiston apulaisen Henrik Jonicuksen kanssa.

Siis ihan hyvältä ja todelta kuulostava tarina. Kaikki hyvät tarinathan kuulostaa todelta, vaikka eivät sitä olisikaan.

Pitää siis yrittää varmentaa lisää ...

[PVS]

Majoitusmestari Magnus Hammarmanin puoliso Kristina Persdotter Procopaeus haudattiin Kiikalassa 19.10.1702. Löytyy myös SAY Kisko-Kiikala: Kiikala / Simola kohdalta sekä Ylioppilasmatrikkelista.

PVS

[Hannu Virttaalainen]

Majoitusmestari Magnus Hammarmanin puoliso Kristina Persdotter Procopaeus haudattiin Kiikalassa 19.10.1702. Löytyy myös SAY Kisko-Kiikala: Kiikala / Simola kohdalta sekä Ylioppilasmatrikkelista.

PVS
Kristiina ja Kirstin taitaa olla saman nimen eri kirjoitusmuotoja, joten siinä tippui Per Hemmaeus/Procopeus isäehdokkaista.

[Benedictus]

Karkun ja Mouhijärven käräjät 3.–6.2.1706 s. 347 (Kyrkioheerden i Karcku Sochn Ehrewtrdige och Wällärde H:r Henricus Collinus inlade sin Swågers Sahl: Johan Paccalenij den 1 April 1683 utgifne Skrifft ... Johan Paccalenij Son Pehr Johansson ifrån Packala swarade, så å sine egne, som sine med Arfwingars wägnar ... en af Samsyskonen Chirstin Paccalenia är sedermera barnlös afleden).
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=1936 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1936)

Tuon ylläolevan käräjäpöytäkirjan sisältö voinee kertoa, oliko kyse Per Johansson Pacchaleniuksen sisaresta Kirstin Johansdotter Pacchaleniuskesta vai Kirstin Persdotter Pacchaleniuksesta.

Itse epäilen vahvasti, että kyseessä on Per Johanssonin sisar eikä täti.

[Hannu Virttaalainen]

Karkun ja Mouhijärven käräjät 3.–6.2.1706 s. 347 (Kyrkioheerden i Karcku Sochn Ehrewtrdige och Wällärde H:r Henricus Collinus inlade sin Swågers Sahl: Johan Paccalenij den 1 April 1683 utgifne Skrifft ... Johan Paccalenij Son Pehr Johansson ifrån Packala swarade, så å sine egne, som sine med Arfwingars wägnar ... en af Samsyskonen Chirstin Paccalenia är sedermera barnlös afleden).
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=1936 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1936)

Tuon ylläolevan käräjäpöytäkirjan sisältö voinee kertoa, oliko kyse Per Johansson Pacchaleniuksen sisaresta Kirstin Johansdotter Pacchaleniuskesta vai Kirstin Persdotter Pacchaleniuksesta.

Itse epäilen vahvasti, että kyseessä on Per Johanssonin sisar eikä täti.

Täytyy tutkia jossain vaiheessa tarkemmin, jollei joku toinen Heikkilän ja Kirstin jälkeläinen ehdi ensin. Itselläni on tämä sukututkimus etenee niin monella suunnalla, että sillä hetkellä hieman hankalammat siirretään tulevaisuuteen, jolloin joku muu hätäisempi on ne kerinnyt selvittämään tai sitten joskus myöhemmin ne eivät enää olekaan niin hankalia, kun taidot ovat kehittyneet. Nyt nuo käräjäkirjat ovat vielä hieman hankalia. Siksi niissä täytyy aloittaa virttaalaisista asioista, koska niissä tapahtumien ympäristö on tutumpi.

[haapiot]

Käytän tilaisuutta hyväksi ja kyselen Kurjen talosta ja sen sukulaissuhteesta Huittisten Matikkalaan, johon menee yksi esipolvihaarani. Loimaan vihityissä 21.6.1690 mainitaan sulhasen kohdalla pelkästään 'Matickala' sekä morsiamen Maria Andersd Virtsanojalta. Matikkalan emännäksi tulee kuitenkin Walborg Andersd. Epäilen että papille on tullut virhe ja sekoittanut Valpurin sisareensa Mariaan joka on vihitty jo 1683 Gustaf Tokaran kanssa. Virtsanojalta ei - ainakaan talollisten tyttäristä - löydy muita aalpureita enkä ole huomannut että Kurjen Valpuri olisi naitu muuallekaan. Onkohan luuloni papin virheestä oikea?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loimaa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1679-1703_jk457/76.htm

Huomattavaa kuitenkin on, että lankous saattaa tarkoittaa niin Malin-vaimon veljeä kuin tämän sisaren miestäkin. Knutin yhteydessä mainitaan kuitenkin Gertrud ja Knut on se, johon minä liitäisin Gertrudin aviositen. Sittemmin 1628-29 Tätilässä mainitaan Gertrudin ohella Jacob Knutsson, näiden poikako?

Lankous tarkoitti ilmeisen laajaa puolison sukua vielä 1700-luvullakin. Tuomiokirjassa (1732 Huittinen) 'svägerska' tarkoitti miehen isän veljen pojan tytärtä eli miehen serkun tytärtä- jos nyt oikein ymmärsin.
Timo Haapio

[Hannu Virttaalainen]

Käytän tilaisuutta hyväksi ja kyselen Kurjen talosta ja sen sukulaissuhteesta Huittisten Matikkalaan, johon menee yksi esipolvihaarani. Loimaan vihityissä 21.6.1690 mainitaan sulhasen kohdalla pelkästään 'Matickala' sekä morsiamen Maria Andersd Virtsanojalta. Matikkalan emännäksi tulee kuitenkin Walborg Andersd. Epäilen että papille on tullut virhe ja sekoittanut Valpurin sisareensa Mariaan joka on vihitty jo 1683 Gustaf Tokaran kanssa. Virtsanojalta ei - ainakaan talollisten tyttäristä - löydy muita aalpureita enkä ole huomannut että Kurjen Valpuri olisi naitu muuallekaan. Onkohan luuloni papin virheestä oikea?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loimaa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1679-1703_jk457/76.htm

Tämä kiinnostaa virttaalaistakin, koska ketjussa http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29543 mainitun Tätilän Jussilan torpparin (1814-) Juho Jaakonpojan isän rakuuna Jaakko Jaakonpoika Marinin äidin Valpuri Tuomontyttären (s. 1706) vanhemmat olivat Huittisten Matikkalan Tuomo Simonpoika ja Valpuri Antintytär.

Siis ollaanko molemmat Virttaan Kurjen jälkeläisiä?

Tämä torppari ja rakuuna ovat isänpuoleisia esi-isiäni, joiden mahdollisista juurista Kurkeen en ole aikaisemmn tiennyt.

[Hannu Virttaalainen]

SAY:ssa Valpuri Antintytär (dr.) on merkitty viimeisen kerran 1690 eli sopii Matikkalan Valpuriin.
Timon kirjassa Valpuria ei ole, mutta Maria menee naimisiin kaksi kertaa.

Iso-Iivarilla Tokaran Maria Andersdr Kurki Alastarolta kuolee 13.6.1697 Vampulassa

Nyt taisi löytyä virttaalaiselle 1540:een menevät virttaalaiset juuret, vaikka välillä käydään pari polvea Huittisissa, mutta ymmärretään lopulta palata takaisin ;)

[Hannu Virttaalainen]

Nyt olen lukenut lisää Toropaisen artikkeleita:
-Tuomiokirjatutkimus Vampulan Kukonharjan juurista 1400-luvulta 1700-luvun lopulle. Vuosikirja 2008, s. 5─115. Numero 5. Turun Seudun Sukututkijat ry.
-Rynkä-Rynkö-Rungius. Loimaan Onkijoen Ryngön periytyminen ja jälkeläiset 1500- ja 1600-luvuilla. Genos 1•2012, s. 5−16
-Loimaalaisten sukulaisuussuhteita 1600-luvun tuomiokirjoissa. Genos 2•2010−3•2011

Kaikissa edellä mainituissa löytyy tietoja myös virttaalaisista 1600-luvulla.

Pari huomionarvoisinta niistä löytynyttä asiaa:

Elin Nilsintytär Rynkä oli Sigfrid Eskilinpoika Ryngän ja Påval Eskilinpoika Heikkilän äiti. Hänen puolisonsa oli Eskeli N.N., joka mainitaan vain poikiensa patronyymin kautta. Hän oli todennäköisesti Virttaan Heikkilän isäntä. Mutta oliko hän Eskeli Mikonpoika, Eskeli Perinpoika vai Eskeli Henrikinpoika? Kaikki sopivaan aikaan Virttaalla näkyviä isäntiä.

Herra Henrikistä, Juonikkaan pojasta, Toropainen kirjoittaa suunnilleen kuten minä aikaisemmin tässä ketjussa pari vuotta artikkelia myöhemmin. Enkä ollut silloin artikkelia nähnyt.

Herra Johan De la Gardien Virsanojalla eli Virttaalla sattuneen ikävän, tässäkin ketjussa mainitun, hevosen selästä putoamisen takia Heikkilän Eskil ja Påval Eskilinpoika joutuivat käräjille heinävarkaudesta epäiltyinä.:oo: Kuinkahan oli tänne metsien keskelle eksynyt.

[Hannu Virttaalainen]

Pitää taas palata tähän virttaalaisen juurille

SSHY:n jäsensivuille on huomaamattani ilmestynyt Loimaan rippikirjoja kuvattuna alkuperäisistä. Niinpä minäkin saan niistä paremmin selvää:

1. Virttaan rippikirjat noin vuodelta 1680: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25824&pnum=6

2. rippikirjat hieman myöhempää ehkä noin 1690: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25825&pnum=26

jossa merkintöjä on lisätty usean vuoden ajan: yliviivattu pois muuttaneita, merkitty kuolleiksi

Kirjojen ikäjärjestys näyttää Niinijoensuun Pietilän ja Virttaan osalta ihan selvältä. Niinijoensuussa näkyy 1.:ssä Anna (Florina) ja 3 tytärtä, joista 1 on Anna. Jälkimmäisessä on Henrik Bertilsson, vaimo Elina ja 2 sisarta, jotka edellisessä tyttärinä, paitsi Anna, joka miehineen varmaan siirtynyt Hirvikosken Taalikalle.Mutta ei keskustella Niinijoensuusta tässä ketjussa enempää.
Ristiriitainen merkintä on myöhemmästä rippikirjasta, jossa mainitaan Mökköisten Anders Jöranssonin siskot Elin ja Brita ja todetaan heidän olevan Pöytyällä eli he ovat menneet naimisiin Yläneelle. Brita, esipolviani kuten veljensä Anders, jo 1676 Vainionperän Huovarille ja sisar Elinkin jo vuonna 1679. Ovat siis menneet Yläneelle jo ennen 1. rippikirjaa, mutta mainitaan vasta toisessa. Siis huomattu sisarten muualle siirtyminen pienellä viiveellä.

Virttaan talot ovat molemmissa minusta järjestyksessä Heikkilä, Mulli, Kurki, Tätilä, Pietilä, Sorkka ja Mikola.

Tätilässä näkyy myös poika Anders.

Lisää kun olen saanut sivuja tulkittua hieman enemmän.

[Hannu Virttaalainen]

Nyt osui silmään mielenkiintoinen käräjäviite Loimijoen käräjiltä 27.3.1620 Virttaan Mullista: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845521

jossa lukee "Jöran Mulli i Wirtsanoja, kiärde till sin styf faar Matts Mulli". Kiintoisaa on, että ennen Matts (Jacobsson) Mullia Virttaan Mullin isäntä oli Simon (Larsson) Mulli.

Iso-Säkylän talossa, jota sittemmin kutsutaan Mulliksi on isäntänä Jöran (Simonsson) Mulli, joka ajallisesti sopisi täksi Virttaan Jöran Mulliksi. Myös säkyläläiset varmaan mielellään luovuttaisivat tämän 'elämäntaiteilijaksi' Säkylän historia I:ssa luonnehditun Iso-Säkylän Oloff Jacobsonin vävyn syntyään virttaalaiseksi.

Säkylän SAY:ssa hänet kirjataan Jöran Mulliksi, pitää varmistaa, ettei kenestäkään aikaisemmin Säkylässsä käytetä lisänimeä Mulli, koska siitä saisi pienen lisä aihetodisteen.

[Hannu Virttaalainen]

Nyt osui silmään mielenkiintoinen käräjäviite Loimijoen käräjiltä 27.3.1620 Virttaan Mullista: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845521

jossa lukee "Jöran Mulli i Wirtsanoja, kiärde till sin styf faar Matts Mulli". Kiintoisaa on, että ennen Matts (Jacobsson) Mullia Virttaan Mullin isäntä oli Simon (Larsson) Mulli.

Iso-Säkylän talossa, jota sittemmin kutsutaan Mulliksi on isäntänä Jöran (Simonsson) Mulli, joka ajallisesti sopisi täksi Virttaan Jöran Mulliksi. Myös säkyläläiset varmaan mielellään luovuttaisivat tämän 'elämäntaiteilijaksi' Säkylän historia I:ssa luonnehditun Iso-Säkylän Oloff Jacobsonin vävyn syntyään virttaalaiseksi.

Säkylän SAY:ssa hänet kirjataan Jöran Mulliksi, pitää varmistaa, ettei kenestäkään aikaisemmin Säkylässsä käytetä lisänimeä Mulli, koska siitä saisi pienen lisä aihetodisteen.

Säkylän puolelta Euran käräjiltä 29.-30.1621 löytyy myös juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845619, jossa mainitaan useita kertoja Jöran Mulli ja Matts Mulli sekä Jöran ja Matts. Wirtsanoijaa tai Loimijokea en siitä ainakaan vielä löytänyt. Mullejahan kyllä löytyy läheltä ja vähän kauempaa muitakin kuin Virttaan ja Vähä-Säkylän Mulli, mutta tämä voisi olla yhteys nykyään n. 20km etäisyydellä toisistaan olevien Mullien, joista kumpikaan ei kylläkään enää ole Mulli, välillä.

Virttaan Mulli vuoteen 1650

Matts Mulli
Lars (Lasse) (Mattson) Mulli
Simon (Larsson) Mulli
-vaimo Gertrud
-poika Jöran Simonsson Mulli -> vävyksi Vähä-Säkylään, hänestä talolle nimi Mulli
Matts (Jacobsson) Mulli, Gertrudin 2. puoliso
-tyttäret Walborg ja Agnes Mulli, mainitaan käräjäjutuissa lisänimellä
Mattsin jälkeen SAY:ssa Henrik Thomasson
Thomas Henriksson (ed. poika)
-vaimo Agnes (Mulli?) jolla SAY:ssa sisko Walborg (Mulli?)
Matts Thomasson
-vaimo Walborg, Säkylästä Bertil Josefsson Toolan tytär tai tytärpuoli

Edellinen vielä melkoista spekulaatiota.

Matts Thomassonista ja Walborgista päädytään allekirjoittaneeseen

[Hannu Virttaalainen]

Kyllä näitä Matts Jacobsson, Matts Mulli ja Jören Mulli juttuja tuntuu riittävän myös Loimijoen käräjillä. Kyllä tuolla edellisessä jutussa Euran käräjillä myös Wirtsanoija ja Loimijoki minusta on mainittu

Tässä Loimijoen käräjillä Köyliön kirkkoherra Erikillä on jotain asioita Matts Mullin Wirtsaoijalta kanssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845522 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845522)
myös parilla seuraavalla aukeamalla Matts i Wirtsanoja, Matts Mullin ja Göran Mullin nimi.

Vähä-Säkylän Jöran Mulli taisi olla käräjillä vakiovieras, kun Säkylän Historia I:ssäkin hänet muutamaan kertaan mainitaan. Kävi kerran hän kerran Euran kirkkoherra Gregorius Thomaen kimppuunkin kirkonpenkkipaikkansa vuoksi (s.212 kirjassa, Euran käräjät 30.8.-1.9.1641), Siitä hänet palkittiin 40 talarin sakoilla.

Kyllä näistä jutuista vaikka en kaikesta selvää saakkaan alkaa vaikuttaa, että Säkylän Mulli on saanut nimensä Virttaan Mullista. Jöran on selvästikin Virttaalta kotoisin ;)

[Hannu Virttaalainen]

Pietilän Matts Clementssonin vaimo oli Malin (Magdalena) Sigfridsdotter ja Brita oli edesmenneen Sigfridin leski näkyy tässä Loimijoen käräjillä 26.8.1624: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845757

Se, että Sorkka oli muuttunut 6 äyrin tilasta 3 äyrin tilaksi kun Matts Clemetssonin 3 äyrin tila ilmestyi 1618 maakirjoihin, viittaa vahvasti siihen, että Sigfrid oli Sorkan Sigrid Persson. Sorkka SAY:ssa vuonna 1624 oli leski Britan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015658

Siis Pietilän Malin oli Sorkan tytär, on minusta aika selvää.

[Hannu Virttaalainen]

Virttaan Heikkilän isännät 1514-1650:

Henrik Pedersson (isäntä 1514, eli vielä 24.4.1551)
Per Henriksson (isäntä vuoteen 1574)
Escil Persson (isäntä 1576,1578-1598, perinnönjako oli suoritettu 26.12.1598)
1. puoliso Walborg
2. puoliso Elin Nilssdotter Onkijoen Rynköltä.
Kuka oli Escil Michelsson, joka näkyy Heikkilän isäntänä 1600-1619 ei ole vielä selvää. Oliko hän ehkä Rynkön tyttären toinen puoliso?
Påwel Escilsson (isäntä 1620-1650), Escil Perssonin ja Rynkön tyttären poika

jatko:
...
Jako Kylä- ja Keto-Heikkilään ja perinnöksi osto 7.5.1760 (perinnöksi ostopäivä lainaus Turun Seudun Sukutukijat ry vuosikirja 2013, tekijöinä kaksi Heikkilän jälkeläistä, joten kai minun Heikkilän jälkeläisenä pitää heitä uskoa, ilman tarkistusta alkuperäisestä)
...
Nykyiset Kylä-Heikkilän omistajat, listan 1. isännän Heikki Pietinpojan jälkeläisiä (Virttaalla on Pietilä, ei Pekkalaa, eikä Pietarilaa).

Sama suku on isännöinnyt Virttaan Kylä-Heikkilää 500 vuotta, lainaus Suvannolta (sivu 22519: "Loimijoen laamanninkäräjillä 22.2.1550 Per Henricsson aff Virtzoia by esitti Kokemäen (= Ala-Satakunnan) kihlakunnan tuomarin Anders Slatten tuomiokirjeen, joka oli annettu Loimijoen syyskäräjillä 8.10.1514. Silloin oli oikeuden eteen tullut Henric Pedhersson ja syyttänyt Haaran kylän Mattia ja Heikkiä Kermenswåå nimisen niityn laittomasta valtauksesta. Ennen käräjiä 12 kihlakuntakatselmusmiestä oli tutkinut asian, ja he todistivat nyt Kärmensuonmaalla olevan seuraavat rajat: Lautapordas, Myllykoski, Herinkuliu, Koropetäiä, Umbikangas sekä viimein Onkijoen rannassa oleva haavan kanto. Samat miehet katsoivat näiden pyykkien sulkevan sisäänsä myös Hen. Perssons engh, ja samaa mieltä oli alle menighe sochn. Anders Slatte tuomitsi niityn Heikille, ja Haaran miehet saivat 40 markan sakon. Kun tämä kirje oli luettu käräjillä 22.2.1550, laamanni Jöns Knuutinpoika vahvisti sen, ja hänen vahvistuskirjeensä – johon Slatten kirje on kokonaan kopioitu – on säilynyt. Keräilijä J.O. Rancken on sen saanut haltuunsa ehkä tämän talon kotiarkistosta. VA J.O. Ranckenin kokoelma I 2."

Virttaan Heikkilä oli piispan lampuotitila. Kuinka Heikkilä oli päätynyt piispalle ei ole tiedossa. Kustaa Vaasa palautti uskonpuhdistuksessa kirkon ja piispan 'ylimääräisen' omaisuuden kruunulle ja Heikkilästä tuli kruununtila.

Näitä kruunulle otettuja kirkon tiloja ei luetella vielä 1500-luvulla maakirjassa muitten tilojen kanssa, vaan niistä oli erilliset lampuotiluettelot tai ne lueteltiin erikseen perintö- ja kruununtilojen jälkeen. Vasta vuodesta 1674 SAY luettelee kaikki Virttaan tilat peräkkäin. Mikolan muuttuminen Heikkiläksi SAY:ssa vuosien 1570-1619 välillä on SAY:n laatijoiden lukihäiriö, joka on päätynyt tarkastamatta monien arvostettujen tekijöiden kirjoituksiin (esim. Suvanto sivu 2251, jossa lukee "I Heikkilä ja Tätilä", vaikka siinä pitäisi olla vain Heikkilä ja Mikkolan kohdalla sivulla 2253 pitäisi olla "IV Mikola ja Tätilä"). Kaikkea ei millään voi tarkistaa alkuperäisistä, paitsi ehkä jos tutkii vain Virttaan 5:ttä alkuperäistä taloa. Välillä on vain luetettava toissijaisiin lähteisiin.

[Hannu Virttaalainen]

Vielä yksi lainaus Suvannolta liittyen Heikkilään: "Hv 1571 Virdzanoijaby: Per Hen:sson hopeaa 3 luotia, ku 40, hev 2, härkiä 5, le 15, nk 6-4-6-3, la 20, oa 363:2 (pitäjän varakkain), ny 36."

Siis tämä suluissa oleva pikku huomautus. Kyllä maat voivat olla piispan tai kruunun ja silti pärjättiin ihan hyvin ;)

HV 1571 on siis vuoden 1571 hopeaveroluettelo.

Tässä linkki niille jotka haluavat tarkistaa alkuperäisestä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1764559

PS. Tämä vain vielä varmistuksena tässä ketjussa aikaisemmin esiintyneiden epäilyjen lopulliseksi torjumiseksi

[Hannu Virttaalainen]

Minäkin olen aikoinani yrittänyt yhdistää Per Walsteniuksen tyttäreksi, kuitenkaan onnistumatta. Kirstin Persdotter on myös minunkin esiäitejäni. Procopaeusta en ole tullut ajatelleksi. Toisaalta voi olla, että Kirsti oli talollisen tytär, mutta pappilassa piikana oppimassa "suurtaloutta".

Nyt lietolaisen Ankan/Kylän tyttären Loimaan pappilassa vihkimisestä aiheutuneesta hämmingistä SukuHakurissa tuli mieleen, että ehkä tässäkin on jotain samanlaista.

Kirstin Persdotter oli pappilassa vain vihkimistä varten ja oli kirkkoherra Procopeuksen tai tämän vaimon sukulainen ja vihittiin siksi pappilassa

Ehkä Benedictus oli oikeilla jäljillä tässä viestiketjussa aikaisemmin ...

[Hannu Virttaalainen]

Per Pacchaleniuksella oli tytär Kirstin Persdotter Pacchalenius.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579277
Kuinka hyvin sopiikin, etä Kirstin näkyy Packalassa SAY:n mukaan 1680 saakka.
Kuitenkin kerrotaan näin:
- Kirstin Pacchalenia, mainitaan v:sta 1672 alkaen. Vuonna 1685 Stiinasai aviottoman lapsen, jonka isäksi epäiltiin useampaa sotilashenkilöä. Lienee kuollut ennen 1700.
-Pacchalenius-suku tiedosto, Carita Hjort

Voin olla täysin väärässäkin, myönnetään.

Pacchalenius-sukutiedoston tiedot on varmaan arkistoneuvos Aulis Ojan artikkelista Genos 41(1970), s. 49-60 :http://www.genealogia.fi/genos-old/41/41_49.htm

[Hannu Virttaalainen]

Virttaan Heikkilän isännät 1514-1650:

Henrik Pedersson (isäntä 1514, eli vielä 24.4.1551)
Per Henriksson (isäntä vuoteen 1574)
Escil Persson (isäntä 1576,1578-1598, perinnönjako oli suoritettu 26.12.1598)
1. puoliso Walborg
2. puoliso Elin Nilssdotter Onkijoen Rynköltä.
Kuka oli Escil Michelsson, joka näkyy Heikkilän isäntänä 1600-1619 ei ole vielä selvää. Oliko hän ehkä Rynkön tyttären toinen puoliso?
Påwel Escilsson (isäntä 1620-1650), Escil Perssonin ja Rynkön tyttären poika


Lainatussa sille,että Escill Persson oli Påwell Escilssonin isä on olemassa kirjallinen lähde Loimijoen käräjät 4.-5.11.1634 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846489, mutta se 'unohtui' edellisestä viestistä.
Jopa minä sen siitä ymmärsin ja Toropainen sen varmisti.
Mutta kun niin Toropaisella kuin minulla:D: on niin paljon muuta, eikä kaikkeen aika riitä, niin annetaan tässä nyt ko viite kaikille, joita se saattaisi kiinnostaa.

Talojen nimethän SAY:ssa Virtzanojalla ovat siis vähän sekaisin välillä.

[Hannu Virttaalainen]

Pitipä nyt sitten kaivaa esiin omat kopiot Marja Pietilän 2001 tekemästä "Alastaron Virttaan Pietilä Kertomus Matti Klementinpojasta isäntänä 1620-1637 Kalle Kallenpoikaan isäntänä 1888-1894", jossa Raimo Sillanpää, Virttaan Tätilän jälkeläinen, kertoo aluksi Virttaan varhaisesta historiasta.

Matti Klementinpojan ja vaimon Maalin Sipintyttären lapsina luetellaan Pietilän kirjassa Matti, Vappu, Riitta, Erkki, Heikki, Jaakko. Ei siis vielä vuonna 2001 Tätilän isäntää Yrjää (Göran, Jöran), joka kuitenkin Sillanpään myöhemmässä kertomuksessa vuonna 2009 on heidän poikansa. Siis 7 yhteensä. Ongelma tässä kohtaa Pietilän kirjassa on, että ainakaan minä en päässyt selville, mihin nämä lasten nimet perustuu. Pojan Matin sanotaan SAY:n mukaan olevan naimisissa, mutta tilan menevän vanhimman tyttären miehelle. Myös Matti Klementinpojan perunkirjoitus mainitaan, mutta vain kertoen yhdestä velasta, joka Matin leski tuomittiin maksamaan. Kirjaa varten on ilmiselvästi nähty paljon vaivaa, mutta lähteistä olisi kyllä voitu kertoa tarkemmin. Nyt mihin kaikki perustuu jää vähän hämäräksi.

Lista Matti, Vappu, Riitta, Erkki, Heikki, Jaakko onkin minusta ehkä Maria Pietilän lipsahdus, luki-virhe.
Listalle ovat Vapun lisäksi lipsahtaneet erehdyksessä hänen ja vävyn, miehensä Matti Laurinpojan lapsia Matti Klementinpojan lapsiksi :(
Näin minä ainakin asian tulkitsen, kunnes löytyy joku lähde ko tiedoille.

Maria Pietilä kirjoittaa "Poika Matti oli SAY:n mukaan naimisissa ...", mutta ei SAY:ssa minusta ole Matti Klementinpojan Matti poikaa missään mainittu.

[Hannu Virttaalainen]

Säkylän puolelta Euran käräjiltä 29.-30.1621 löytyy myös juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845619, jossa mainitaan useita kertoja Jöran Mulli ja Matts Mulli sekä Jöran ja Matts. Wirtsanoijaa tai Loimijokea en siitä ainakaan vielä löytänyt. Mullejahan kyllä löytyy läheltä ja vähän kauempaa muitakin kuin Virttaan ja Vähä-Säkylän Mulli, mutta tämä voisi olla yhteys nykyään n. 20km etäisyydellä toisistaan olevien Mullien, joista kumpikaan ei kylläkään enää ole Mulli, välillä.

Virttaan Mulli vuoteen 1650

Matts Mulli
Lars (Lasse) (Mattson) Mulli
Simon (Larsson) Mulli
-vaimo Gertrud
-poika Jöran Simonsson Mulli -> vävyksi Vähä-Säkylään, hänestä talolle nimi Mulli
Matts (Jacobsson) Mulli, Gertrudin 2. puoliso
-tyttäret Walborg ja Agnes Mulli, mainitaan käräjäjutuissa lisänimellä
Mattsin jälkeen SAY:ssa Henrik Thomasson
Thomas Henriksson (ed. poika)
-vaimo Agnes (Mulli?) jolla SAY:ssa sisko Walborg (Mulli?)
Matts Thomasson
-vaimo Walborg, Säkylästä Bertil Josefsson Toolan tytär tai tytärpuoli

Edellinen vielä melkoista spekulaatiota.

Matts Thomassonista ja Walborgista päädytään allekirjoittaneeseen

Nyt löytyi käräjäjuttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846440, jossa minun lukutaidolla Jöran Mulli Säkylästä hakee isänperintöä Virtsanojan Mullista?

Olenkohan tulkinnut oikein?
Mitähän muuta jutussa kerrotaan?

[Calonius]

Nyt löytyi käräjäjuttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846440, jossa minun lukutaidolla Jöran Mulli Säkylästä hakee isänperintöä Virtsanojan Mullista?

Olenkohan tulkinnut oikein?
Mitähän muuta jutussa kerrotaan?

Niin tuossa minustakin sanotaan. Sen jälkeen jutun todistajiksi (?), "nämbde" kerrotaan Mårten Ollsson, Huittisten pitäjänvouti, Hendrich Ersson Männistöstä ja nimismies Anders Kempi (Antti Kemppi) Niinijoensuulta. Sanotaanko lopussa, että perintö jaetaan Jöranin ja hänen poikansa kesken?

Tämä on siis Loimijoen käräjiltä 28.-29. marraskuuta 1633, jotka pidettiin perinteiseen tapaan Niinijoensuulla. Yksi lautamiehistä oli edellä mainittu Heikki Erkinpoika Männistöstä.

[Hannu Virttaalainen]

Kiitos
Lisäksi epäilen hänen myös vieneen lisänimen/talonnimen Mulli mennessään Säkylään, koska hän on Säkylän SAY:ssa Iso-Säkylässä ensimmäinen lisänimellä Mulli mainittu
Säkylän historia I:ssa on useita hänen käräjäjuttujaan, ei läheskään kaikkia, ja kyllä hän Loimaallakin oli joitakin kertoja käräjillä
1634 hän vaatii Euran nimismiehen ratsumiehen, poikansa, Jooseppi Yrjönpojan, Saksassa, palkkaa.
Kaikki siis jaettiin pojan kanssa, tämän ratsumiehen palkkakin ...
Talonpitoa tai siis sen yritystä jatkoi Säkylän Mullissa kuitenkin vävy.

Aikaisempi epäilyni saa vahvistusta. Lisäksi jossain käräjäjutussa Matts Jacobsson Mullia sanotaan hänen isäpuolekseen.

Tämän hetkinen sukututkimuksen kohde on jonkin aikaa ihan eri maanosassa, joten 'styvfader' juttu saa odottaa ...

[Hannu Virttaalainen]

Nyt osui silmään mielenkiintoinen käräjäviite Loimijoen käräjiltä 27.3.1620 Virttaan Mullista: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845521

jossa lukee "Jöran Mulli i Wirtsanoja, kiärde till sin styf faar Matts Mulli". Kiintoisaa on, että ennen Matts (Jacobsson) Mullia Virttaan Mullin isäntä oli Simon (Larsson) Mulli.

Iso-Säkylän talossa, jota sittemmin kutsutaan Mulliksi on isäntänä Jöran (Simonsson) Mulli, joka ajallisesti sopisi täksi Virttaan Jöran Mulliksi. Myös säkyläläiset varmaan mielellään luovuttaisivat tämän 'elämäntaiteilijaksi' Säkylän historia I:ssa luonnehditun Iso-Säkylän Oloff Jacobsonin vävyn syntyään virttaalaiseksi.

Säkylän SAY:ssa hänet kirjataan Jöran Mulliksi, pitää varmistaa, ettei kenestäkään aikaisemmin Säkylässsä käytetä lisänimeä Mulli, koska siitä saisi pienen lisä aihetodisteen.

Nyt aletaan näköjään pyörimään ympyrässä samoissa jo aiemmin esiintulleissa jutuissa. On Säkylässä myös Jöran Simonsson nimellä pari kertaa ...
:confused:
Eiköhän tämä Säkylän Jöran Mulli ollut tässä. Oli siis Virttaan Mullin jälkeläinen. Säkylän talo oli ainakin äyriluvun pohjalta 2 kertaa suurempi kuin Virttaan Mulli.

[Hannu Virttaalainen]

"Vaikka nimismiehentalo ei vuoden 1570 jälkeen enää koskaan sijainnut Virttaalla, majoittuivat kruunun miehet kylän taloissa edellenkin hyvin usein arvattavasti siitä syystä, että matkalla Turusta Ulvilan suunnalle poikkeaminen vaikkapa Niinijoensuuhun, Männistöön tai Vännilään olisi pidentänyt matkaa huomattavasti. Vuonna 1579 virttaalainen Eskeli Tätilä majoitti kruunun asioissa liikkuneen aatelispalvelijan. 1592 yöpyi kylän taloissa peräti 140 hengen sotilasosasto ja talvella 1623 lepäili Virttaalla Jaakko-kankurin luona, muutamia öitä itse Johan De Gardie pudottuaan matkalla hevosen selästä"

Virttaalaisen tyyliin muistin väärin, vain hieman liioitellen, että Juhana III olisi yöpynyt Eskelin "Tätilässä", se olikin vain vain joku aatelispalvelija. Onneksi tyttärenpoika pelasti tilanteen 1623. Ei sitä Virttaallakaan noin vanhoja asioita aina ihan oikein muisteta. Oliko yöpyjä Johan, siis tämä kuningas, vain Johanin tyttärenpoika Johan ei sitä niin tarkkaan voi millään muistaa.


http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=325500&postcount=19

Kyllä Juhana III sittenkin siis yöpyi Virttaalla, vaikka olikin silloin vasta Juhana-herttua:cool:. Yöpymispaikka oli Heikkilä, Kurki tai Mulli,

[Taisto]

Tämä vuoden 1700 Virtsanojaan liittyvä sivu tuli vastaan tositekirjoissa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12960594


Otsikkotekstit edellisellä aukeamalla.

[Hannu Virttaalainen]

Tämä vuoden 1700 Virtsanojaan liittyvä sivu tuli vastaan tositekirjoissa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12960594


Otsikkotekstit edellisellä aukeamalla.
Kaikki isännät luetultu talonnimillä: Heikkilä, Sorkka, Tätilä, Pietilä, Mikola, Kurki, Mulli. Virttaalaisen esipolvia Heikkilässä, Pietilässä sekä Mullissa ja Kurjen isännän sisko, esipolviani, oli jo muuttanut Huittisten Matikkalan emännäksi. Nimimerkkini ei siis ole ihan hihasta ravistettu.

Löysin myös ketjun aiheen alle kuuluvat kartan, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12479338, Satakunnan kartan noin vuodelta 1650. Tiet Wirtsanoialta Turkuun, Ulvilaan (Poriin) ja Kokekämäenjoen yläjuoksulle ja edelleen Korsholmaan näkyvät kartalla.

[Taisto]

Hannun löytämästä kartasta on osakopio myös Sastamalan historia 2 kirjassa sivuilla 170-171.

Kuvatekstissä kerrotaan näin: "Mouhijärvi ensi kerran kartalla. Maanmittari Hannu Hannunpoika oli saanut tehtäväksi laatia kartan Porin läänistä, jollainen oli olemassa lyhyen ajan 1640-luvulla. Työ valmistui vähitellen, Ala-Satakunta ja Ylä-Satakunnan alinen kihlakunta viimeisinä vuoden 1650 vaiheilla. Tekijä oli jo niin hyvin perillä maastosta, että kykeni sijoittamaan kartalle suuren osan Sastamalan kylistäkin, ei tosin virheettömärti. VA MH 9."

Vaikka esimerkiksi Lavian Karhijärvi on kovasti pienenpuoleinen ovat talot kuitenkin oikein sijoitettu. Talojan nimet ja määrä antavat varmaan muuallakin kartan alueella hyvän kuvan asutuksesta tuona aikana.

[Calonius]

Onpa kyllä hieno tuo kartta. Tekisi mieli printata isolle arkille ja värittää. Hieman asian vierestä. Tuossa tositekirjassa kun selvästi lukee Wirtzanojan "Thomas Kurckj". Seuraavalla sivulla on Mannisten kylään merkitty "Jöran Kurckj". Talonnimi on kirjoitettu täsmälleen samalla tavalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12960595
(viidenneksi viimeinen nimi oikealla sivulla)

Kyseinen talo tunnetaan nykyään nimellä Kurkku, mutta olen jo tässä vuoden päivät ihmetellyt, missä vaiheessa siitä on tullut Kurkku. Monissa muissakin vanhoissa lähteissä lukee Kurki tms. ja Mannisten kylän niityissä ja muissa paikkojen nimissä esiintyy sana Kurki mutta ei Kurkkua.

Onhan noita Kurki-taloja enemmänkin Satakunnassa, mutta olisi mielenkiintoista tietää, onko esimerkiksi Virttaan ja Mannisten Kurjilla jotain sukuyhteyttä vaikka eivät sijaitsekaan kovin lähellä toisiaan. Oman isälinjani tutkimus on viime aikoina vienyt aika vahvasti tuonne Mannisten kylään ja nimenomaan Kurki-taloon (tai Kurkku). Mannisten Kurjen isännät menee SAY:n mukaan jokseenkin näin:

Matts Vähä
Olof Matsson (1554-->)
Rasmus Olsson (1586-->) joskin Olof näkyy vielä jopa 1618!
Jacob Olsson "Piltti" (1620-->) Rasmuksen veli?
Simon Jacobsson (1630-->) 1631 mainitaan myös Jöns Olsson, 1628 Simon taidetaan mainita kuolleeksi, mutta kuitenkin mainitaan myöhemmin isäntänä
Jacob Simonsson (1639-->)
Käräjien mukaan Jacob kuoli noin 1650, jonka jälkeen uusi suku asettui taloon ainakin joksikin aikaa (aluksi Josef Bertilsson 1652)

Äkkiseltään Virttaan Kurjesta ei löydy vastaavia nimiä, mutta Suvannon mukaan Virttaan Sorkan isännälle Per Mattssonille on kirjattu 1562 lisänimi Vähä. Tosin ristiriitaisesti taas SAY näyttää vuonna 1562 "Per Stoor". Näyttää siltä, että Suvanto on asettanut tämän Iso-Pietarin Heikkilään ja Tätilään.

Jos etsii Suvannon kirjasta hakusanalla Kurki, löytyy oikeastaan vain Euran kylän ja Virttaan kylän Kurki-talo. Vähä-nimisiä ei niitäkään esiinny kuin pari tuon kirjan mukaan (todellisuudessa tietenkin saattoi olla enemmän). Vähä varmaankin viittasi pienempään taloon kylässä.

[Calonius]

Ai niin, pieni lisäys: Joidenkin löytämieni kieliteorioiden mukaan Kurki ja Kurkku tarkoittavat samaa asiaa eli Kurki-lintu on saanut nimensä nimenomaan komeasta kurkustaan.

Toinen lisäys: Hannu pohtikin ihan ketjun alussa näitä kahta Per-isäntää (Stoor ja Vähä).

[Hannu Virttaalainen]

2014 aloitettu ketju, jonka linkit vanhoihin Genoksiin ja Ylioppilasmatrikkeliin eivät enää toimi.
KA:n linkestä digiarkistoon kaikki uudeelleen ohjautuu, vaan tuomikirjat eivät kaikki aukea.
Tässä vertailussa KA voittaa, kun kaksi muuta jää nollille :cool:

[Hannu Virttaalainen]

Lainatussa sille,että Escill Persson oli Påwell Escilssonin isä on olemassa kirjallinen lähde Loimijoen käräjät 4.-5.11.1634 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846489, mutta se 'unohtui' edellisestä viestistä.
Jopa minä sen siitä ymmärsin ja Toropainen sen varmisti.
Mutta kun niin Toropaisella kuin minulla:D: on niin paljon muuta, eikä kaikkeen aika riitä, niin annetaan tässä nyt ko viite kaikille, joita se saattaisi kiinnostaa.

Talojen nimethän SAY:ssa Virtzanojalla ovat siis vähän sekaisin välillä.

Timo Verho tutkimukset Alastaron ja Mellilän osalta on jo ollut nähtävissä SSHY:n sivuilla jonkin aikaa (Talolliset perheet (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/talolliset/verho.htm)). Linkki Timon Virttaan Heikkilään: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/talolliset/php/services/view.php?doc=VIRTTAA_HEIKKILA.pdf&format=pdf&page=1&subfolder=talolliset%2Falastarontalollisperheet%2F

Timon Virttaan Heikkilässä tämä käräjuttu on jäänyt pois, vaikka siitä hänelle tiedon aikanaan annoin.
Mutta näin näissä aina välillä käy...

Myös Lasse Iso-IIvarin talonhaltijat (Hämeen ja Satakunnan talonhaltijat (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/isoi/)) löytyy SSHY:n sivuilta


PS: Käräjäjutun linkin uudelleenohajuskin näytti toimivan ;)

[Hannu Virttaalainen]

Kyllä on tämäkin ketju jäänyt Virttaan taloista 2020 kirjoittaneelta lukematta ja uskottu ennen virheellistä SAY:a. Syvä huokaus...
Kyllä on kerran julkaistun virheellisen tiedon korjaus tuulimyllyjen kanssa taistelemista, eikä tässä iässä ole moiseen enää aikaa jäljellä ...