Maakirjan jousi?

[Korhoant]

Miten on maakirjaan merkitty "jousi"? millä merkillä?
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=3136847
Nimen perässä ensin: b3 tai b2
sitten ympyrä aaltoviivan väkäsen kanssa, onko jousi?
Perässä iiij, onko jousimäärä? tässä 4
sitten: ppn
born
oih ii (ii lienee 2?)
ftoor
Asiaa kyselee Martti K :oo:

[Movitz]

en saa linkkiä auki, mutta jos kyse on Savon maakirjasta 1541, b = b(ogar) eli jousiluku, joka on ilmoitettu roomalaisena numerona

t. Jens

[Movitz]

ainakin nimeä yrien korhon seuraa b 3 St ij sp korn och ii ffoor
eli 3 jousta, 2 pannia ohraa ja 2 lammasta

Jens

[Movitz]

Vasemmalla puolella taas on ensimmäisenä S(kattskinn) eli veronahkaluku (joka Korhos-Yrjänällä oli vii. Sen jälkeen tulee jokin minulle epäselvä verosuure (saattaa olla voivero, pitää selvittää).

[Korhoant]

Kiitos
Tämä selventi asian. Siis b on jousiluku, tämä lähinnä kiinosti. Väärää lukua olisin pitänyt jousilukuna.:)
Martti kiittää.
ainakin nimeä yrien korhon seuraa b 3 St ij sp korn och ii ffoor
eli 3 jousta, 2 pannia ohraa ja 2 lammasta

Jens

[Pekka Hellemaa]

ainakin nimeä yrien korhon seuraa b 3 St ij sp korn och ii ffoor
eli 3 jousta, 2 pannia ohraa ja 2 lammasta

Jens

Roomalaisten numeroiden tulkinnassa on syytä olla tarkkana. Esimerkiksi j-kirjaimen tulkinta riippuu sen kirjoitusasusta:

1. j:n silmukka on avoin eikä j:n jalassa ole poikkiviivaa.
j tulkitaan täsmälleen samoin kuin i. Se on siis yhtä kuin yksi.

2. j:n silmukka sulkeutuu ja sen häntä tulee j:n jalan lävitse tai
j:n silmukka on avoin ja jalan yli on piirretty poikkiviiva
Jalan yli menevä viiva on alennusmerkki ja vaikuttaa seuraavasti: yksin tai luvun lopussa tällainen j on yhtä kuin puoli, mutta isomman luvun edessä puolitoista! Niinpä yllä siteeratussa tapauksessa on vain 1 1/2 pannia ohraa. Tässä vielä muita esimerkkejä alennetun j:n käytöstä:iij = 2 1/2
vj = 5 1/2
xjx = 18 1/2
jl = 48 1/2
lj = 50 1/2
Muitakin roomalaisia numeroita voidaan alentaa sopivasti yliviivaamalla. Tällöin esimerkiksi v:stä saadaan kätevästi 4 1/2 ja v:stä 9 1/2.

[Korhoant]

Kiitos hyvästä selvennyksestä.
Tässä linnkki, josta löytyy myös roomalaisten nummeroiden selvennys ja kirjainten ja kirjoituksen tulkintaa. Vanha kirja, mutta selventävää tekstiä.
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Wanhat_kasialat_ja_asiakirjat_osa1.pdf
Roomalaisten numeroiden tulkinnassa on syytä olla tarkkana. Esimerkiksi j-kirjaimen tulkinta riippuu sen kirjoitusasusta:

1. j:n silmukka on avoin eikä j:n jalassa ole poikkiviivaa.
j tulkitaan täsmälleen samoin kuin i. Se on siis yhtä kuin yksi.

2. j:n silmukka sulkeutuu ja sen häntä tulee j:n jalan lävitse tai
j:n silmukka on avoin ja jalan yli on piirretty poikkiviiva
Jalan yli menevä viiva on alennusmerkki ja vaikuttaa seuraavasti: yksin tai luvun lopussa tällainen j on yhtä kuin puoli, mutta isomman luvun edessä puolitoista! Niinpä yllä siteeratussa tapauksessa on vain 1 1/2 pannia ohraa. Tässä vielä muita esimerkkejä alennetun j:n käytöstä:iij = 2 1/2
vj = 5 1/2
xjx = 18 1/2
jl = 48 1/2
lj = 50 1/2
Muitakin roomalaisia numeroita voidaan alentaa sopivasti yliviivaamalla. Tällöin esimerkiksi v:stä saadaan kätevästi 4 1/2 ja v:stä 9 1/2.

[E Juhani Tenhunen]

Vasemmalla puolella taas on ensimmäisenä S(kattskinn) eli veronahkaluku (joka Korhos-Yrjänällä oli vii. Sen jälkeen tulee jokin minulle epäselvä verosuure (saattaa olla voivero, pitää selvittää).

Montako nahkaa on veronahka? Kiihtelys on 40 oravannahkaa.

E. Juhani Tenhunen

[Movitz]

Veronahka (myöhemmin veromarkka) on maaverosuure, joka nimensä mukaisesti lienee aikoinaan maksettu turkiksilla (turkisten ja myöhempien verolukujen vastaavuuksista ei kuitenkaan tiedetä). Vuoden 1539 veroselityksen mukaan kyseessä on maa-ala, jonne voidaan kylvää kolme puntaa siemenviljaa, kuitenkin nähtävästi niin, että kylvö jakaantuu puntaan per vuosi ensimmäisenä vuonna ruista, toisena ohraa ja kolmentena kauroja (joita ihmiset eivät lähtökohtaisesti syöneet).