Tampere-Honkajoki matkareitti 1916

[LEMPI]

Osaisitko selvittää minulle, miten kesällä 1916 saattoi kulkea Tampereelta Honkajoen kirkolle ja takaisin.
Junarataa sinne ei kulkenut, vesireittiäkään ei ollut, autojakaan ei vielä silloin ollut. Oliko jonkinlainen hevosvaunulla tapahtuva kulkumahdollisuus.
Miten silloin postinkulkureitti tai kievariretti kulki tällä välillä. Tiet lienevät siihen aikaan osan vuodesta olleet huonokulkuisia, mutta kesällä ilmeisesti kuljettavia hevosella ja jalkaisin.
Minkä paikkakuntien kautta tie kulki, paljonko matka arviolta oli kilometreissä ja paljonko aikaa tähän matkaan kului. Mistä Tampereelta matkateko saattoi alkaa.
Kysyy LEMPIptvoy*saunalahti.fi

[Kiikasta]

Mitään selvää tietoa en tiedä. Arvelisin vanhojen teiden kulkusuunnista, että kesäreitti kulki Honkajoelta Kankaanpäähän, sieltä Kuninkaanlähteen ja nykyisen Jämijärven lentokeskuksen kautta Hämeenkyröön, josta laivalla Kyröskoskelta Siuroon ja Nokialle ja laivalla edelleen Nokialta Tampereelle.
Honkajoki-Kyröskoski osuus sujui kävellen, ehkä varakkaampi käytti kestikievareita ja niiden kyytejä. Kilometrejä ei siihen aikaan laskettu, aikaa kului ehkä noin kolme päivää.

[Liisa R]

Tyyni Tuulio kertoo kirjassaan "Nuoruuden maa" tulostaan Helsinkiin 1906 näin:
Lähtö oli Karviasta, sieltä hevoskyydillä Parkanon kautta Heittolaan, jossa yövyttiin kestikievarissa. Aamulla pienellä Kyrösjärvi-laivalla kohti Ikaalista ja Kyröskoskea.Siellä käveltiin yli korkean mäen ja kosken sillan toiseen laivarantaan, josta isompi laiva vei Siuron asemalle. Siurosta Tyyni matkasi sitten Helsinkiin, mutta pysähtyi se juna Tampereellekin. Ja takaisin voitiin matkustaa samalla tavoin.
Matka kesti noin 2 päivää, pituutta on vaikea arvioida.

Tyyni Tuulio matkusti vuonna 1906, 1916 oli Porin rata varmaankin jo valmis.
Ehkä silloin voitiin Honkajoelta matkustaa muitakin teitä; ehkä Kankaanpään kautta Suodenniemelle ja Mouhijärvelle tai Karkkuun, josta rautatietä Tampereelle. Alkumatka taittui varmaan kävellen ja kievarikyydillä.
Liisa R

[Kiikasta]

Karvia-Parkano-reitti on Honkajokea ajatellen liikaa idässä ja soiden takana.
Tietenkin Siurosta pääsi junalla vuodesta 1895 lähtien.

[salomra]

Honkajoelta suunta oli Kankaanpäähän, jossa oli seurakunnan kirkkokin pitkään. Osa tosin suuntasi Isojoelle ja pohjanmaan suuntaan ja rannikolle. Honkajoelta Tampereellekin mentiin Kankaanpään kautta. Kankaanpääläisiä kävi markkinoilla myymässä tuotteitaan. Aamulehti kertoi 3.7.1888, että Tampereen markkinoilla oli myynnissä kärrynpyöriä Kankaanpäästä 6 - 7 markalla pari. Kärrynpyöriä tehtiin Santaskylässä, josta asiointisuunta oli tuohon aikaan pääosin Honkajoelle. Yhteys oli Ikaalisten kautta, josta suunnasta paljon kankaanpääläisiä oli kotoisin.

[LEMPI]

Kiitos kaikille vastaajille. Odotan ja toivon vielä mahdollisia lisätietoja ja tarkennuksia. Kaikki vähäisetkin tiedot auttavat minua eteenpäin.

Kyseessä on kahden 14 ja 11 vuotiaan tytön todellinen matka ensin Tampereelta Honkajoelle ja sitten heti saman tien takaisin Honkajoelta Tampereelle. Tytöt olivat lähteneet etsimään sukulaisiaan Honkajoelta. Sukulaisia ei kuitenkaan löytynyt ja tytöt joutuivat palaamaan tyhjin toimin takaisin Tampereelle. Rahaakaan ei paljon mukana ollut. Äitini oli tytöistä nuorempi. Äitini on kertonut, että he kulkivat matkan kävellen ja pääsivät aina ohikulkevien hevosten rattaille ja yöpymään taloihin. Äitini mukaan he eivät kulkeneet vesitse tai junalla. Tytöt kertoivat ihmisille matkansa tarkoituksesta ja ihmiset neuvoivat ja auttoivat heitä eteenpäin.

Kauhajoki, Santaskylä, Ikaalinen, Mouhijärvi, Siuro, Hämeenkyrö voisivat olla matkan varrella olleita paikkakuntia. En tiedä, miten tiet silloin vuonna 1916 kulkivat ja yritän hahmottaa kulkureittiä ja matkaan kulunutta aikaa. Toivoisin myös tietoa siitä, mistä Tampereelta matkan teko olisi voinut alkaa. Miten mahtoi postin kulkureitti tällä välillä kulkea.

Lisätietojen toivossa
LEMPI

[salomra]

Noin tuoreet tielinjaukset kyllä löytyvät ihan hyvin arkistoista. Kysy vaikka kirjastosta, josko pääsisit alkuun, ellei maakunta-arkistoa ole lähellä. Tai sitten joltakulta historianopiskelijalta /-opettajalta. Tämä on helppo homma, kun löytää polun.

Strang, Jan. Venäjän Suomi-kuva – Venäjä Suomen kartoittajana 1710–1942. – Liitteinä mm. Stepan Valujevin Suomen kartta 1:640 000 vuodelta 1742 suomennettuine selityksineen sekä luettelot (bibliografiat) Venäjällä vuosina 1710–1917 laadituista painetuista ja käsin piirretyistä Suomea kuvaavista kartoista tietoineen siitä, mistä kirjastosta tai arkistosta mikin kartta on löydettävissä. (Kirja löytyy googlaamalla).
***
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Yleiskartat_%28kokoelma%29
***
1914-1917:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1491934
***
1917
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79262/1201013749.jpg?sequence=1
***
1918
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79280/1201013780.jpg?sequence=1
***
Lisäksi:
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4050
***

HUOM! Ikaalisten tie ei mennyt Kankaanpään nykyisen keskustan kautta, vaan Niinisalosta suoraan Honkajoelle.
Kauhajoki ei mitenkään sovi tuolle välille, kuin tien jatkosuuntana.

[Jan Strang]

Seuraavasta linkistä löytyy laadukas kartta vuodelta 1909. Siitä selviää, mitä teitä oli valittavana.

http://www.strang.fi/antiikki-kirja/kuvat/Honkajoki-Tampere_1909_yleiskartta.html

Terveisin