Uusioperhe 1800-luvulla

[AnttiYR]

Isoisäni isoäidin äiti, Susanna mennessään naimisiin 1815 on merkitty ottotyttäreksi (HisKi: styfdotter)
Hänen isänsä oli kuollut 1809 ja äiti oli mennyt uusiin naimisiin 1810 leski-isännän kanssa.
Äiti kuoli 1813, siis ennen kuin Susanna meni naimisiin.
Oliko tuolloin tapaa, millä virallisesti otettiin uuden vaimon lapsi ottotyttäreksi, vai oliko merkintä vain papin omasta päästä keksimä, vielä kun ottoisä sattui olemaan lautamies?

Eräs Susannan tytär (ei esivanhempani) meni sitten vielä Susannan ottoisän pojan kanssa naimisiin.
Tulkittiinko tämä ”ottoserkusten” naimisiinmeno sukulaisen kanssa naimisiinmenoksi?


Terveisin Antti

[Kimmo Kemppainen]

Siis styvdotterhan ei ole ottotytär vaan tytärpuoli. Ainakin Kainuussa uusioperheen lasten väliset avioliitot olivat maan tapa jo 1700-luvulla.
Kimmo Kemppainen

Isoisäni isoäidin äiti, Susanna mennessään naimisiin 1815 on merkitty ottotyttäreksi (HisKi: styfdotter)
Hänen isänsä oli kuollut 1809 ja äiti oli mennyt uusiin naimisiin 1810 leski-isännän kanssa.
Äiti kuoli 1813, siis ennen kuin Susanna meni naimisiin.
Oliko tuolloin tapaa, millä virallisesti otettiin uuden vaimon lapsi ottotyttäreksi, vai oliko merkintä vain papin omasta päästä keksimä, vielä kun ottoisä sattui olemaan lautamies?

Eräs Susannan tytär (ei esivanhempani) meni sitten vielä Susannan ottoisän pojan kanssa naimisiin.
Tulkittiinko tämä ”ottoserkusten” naimisiinmeno sukulaisen kanssa naimisiinmenoksi?


Terveisin Antti

[AnttiYR]

Kiitos Kimmo

En tullut ajatelleeksi, että styf on styv. Styf viittasi lapioon, jonka tietenkin hylkäsin ajatuksissani.
Mutta mitähän nimitystä käytettiin Susannan isäpuolen uudesta kolmannesta vaimosta.
Oliko hän sitten Susannan äitipuoli?
Jos käytettiin, niin sitten Susannalla oli sitten sekä isä- että äitipuoli.


Terveisin Antti

[Matti Lund]

Kiitos Kimmo

En tullut ajatelleeksi, että styf on styv. Styf viittasi lapioon, jonka tietenkin hylkäsin ajatuksissani.
Mutta mitähän nimitystä käytettiin Susannan isäpuolen uudesta kolmannesta vaimosta.
Oliko hän sitten Susannan äitipuoli?
Jos käytettiin, niin sitten Susannalla oli sitten sekä isä- että äitipuoli.


Terveisin Antti


Antti, tämä liittoutumistapahan oli sangen yleinen ylipäänsä talollissuvuissa Länsi-Suomessa, mutta eritoten Etelä-Pohjanmaalla.

Oikeastaan eräissä tapauksissa ainakin omissa esivanhemmissani on sellaisia, että kaksi leskeä päätti mennä uusiin naimisiin, koska heillä oli sopivat alaikäiset lapset naitettavaksi keskenään. Jos mies oli se, joka tuli emännän isännättömäksi jääneeseen taloon, hänet otettiin kontrahdilla syytinkimieheksi ja yhdeksi ehdoksi asetettiin, että hän sai lahjoituksena osan taloa (yleisimmin puolet) ja sen irtainta omaisuutta, jos hänen lapsensa avioituisi emännän lapsen kanssa. Oma naimakauppa sitoutti tähän päätökseen, mutta pääasia oli talonhoidon turvaaminen nuoremman polven yhteisvoimin. Sopimus purettiin, jos niin ei käynyt.

Omissa esivanhemmissani yleensä niin kävi, eli niitä tapauksia on paljon. Tuomiokirjoista paljastuu yli 10 sellaista tapausta ja on pääteltävissä, että niitä oli toinen mokoma lisää.

Oma sukuni seisoo sellaisten naimakauppojen päällä.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Antti, tämä liittoutumistapahan oli sangen yleinen ylipäänsä talollissuvuissa Länsi-Suomessa, mutta eritoten Etelä-Pohjanmaalla.

Oikeastaan eräissä tapauksissa ainakin omissa esivanhemmissani on sellaisia, että kaksi leskeä päätti mennä uusiin naimisiin, koska heillä oli sopivat alaikäiset lapset naitettavaksi keskenään. Jos mies oli se, joka tuli emännän isännättömäksi jääneeseen taloon, hänet otettiin kontrahdilla syytinkimieheksi ja yhdeksi ehdoksi asetettiin, että hän sai lahjoituksena osan taloa (yleisimmin puolet) ja sen irtainta omaisuutta, jos hänen lapsensa avioituisi emännän lapsen kanssa. Oma naimakauppa sitoutti tähän päätökseen, mutta pääasia oli talonhoidon turvaaminen nuoremman polven yhteisvoimin. Sopimus purettiin, jos niin ei käynyt.

Omissa esivanhemmissani yleensä niin kävi, eli niitä tapauksia on paljon. Tuomiokirjoista paljastuu yli 10 sellaista tapausta ja on pääteltävissä, että niitä oli toinen mokoma lisää.

Oma sukuni seisoo sellaisten naimakauppojen päällä.

terv Matti Lund

Lisään vielä sen, että tämän perinteen joitakin lankopuolistenkin sukusuhteitten vaihtoehtoja rajoitti muinoisena katolisena aikana ns. kanonisen oikeuden periaatteet ja se pääsi parempiin voimiin vasta luterilaisena aikana. Mutta voi olla, että ennen katolista aikaa sellaiset paikallisten sukujen keskinäiset liitot ovat olleet keskeinen osa tapakulttuuria ja elinkeinoreviirien ylläpitoa.

Tällöin tarve, joka vaihteli eri aikakausina, asetti puitteet tapausmäärälle: suurvaltakaudella miesväkeä joutui enemmän "tykinruuaksi" ja siis aviomarkinoilla oli paljon naisleskiä, joiden taloihin piti saada miehenpuolta. Suurvaltakauden jälkeen tämä tarve huomattavasti väheni, joten sellaisten järjestelyjen tarve huomattavasti väheni tultaessa 1800 -luvulle.

Tietysti Suomen sodan jälkeen oli jonkin verran enemmän tarvetta sellaisille järjestelyille 1800 -luvun alussa ja myös vuosien 1867-68 suurten kuolonvuosien jälkeen.

terv Matti Lund