Walkiapää

[Outika]

Kemin maaseurakunnan Ilmolassa oli vuonna 1634 seuraavat talot: Henrik Staffaninpoika Rapakko, Grels Larsinpoika Grekilä eli Punoi, Thomas Nilsinpoika Mihkalissa, Jacob Persson Kauppila eli Joukahainen, Hans Pekanpoika Kuivi, Mikel ja Jacob Sigridinpojat Sippola omilla tiloillaan, Olli Ollinpoika Walkiapää, Jöns Nilsinpoika Haukka, Olli Henrikinpoika Piskoi eli Pikkari, Matti Matinpoika Lahti, Hans Niilonpoika Ruokanen, Pekka Pekanpoika Huru, Hans ja Paavo Jönsinpojat Prakkula, Jakob Jönsinpoika Kauppi, Anna Jakobintytär Maahila eli Suutari, Staffan Hansinpoika Kauppi eli Lappi, Tuomas Ollinpoika Rapakko, Olli Junter, Oluf Laiti eli Lahdenkauppi, Tarwaisen leski ja Grels Larsinpoika.

Keitähän olivat Kemin maaseurakunnan Ilmolan kylän Walkiapäät. Walkiapään talossa asui 1637 Olof Olofsson. Kaikki mitä olen löytänyt Walkiapäistä, on lyhyt tarina.

Walkiapään nimi viittaa Karjalaan, mutta myös Lappiin, kastamattomien kansojen nimistöön. Karjalassa Walkiapäitä asusti Oidzanlax – Otshelaksha - Ozanlaxissa eli Otsanlahdella Lahdenpohjan piirissä Kurkijoella. Kurkijoki sijaitsee Laatokan länsinurkalla, lahdenpohjassa. Onko mahdollista että nämä saamelaiset asustivat huomattavasti etelämpänä ja siirtyivät myöhemmin pohjoisemmaksi, monistakin syistä. Tiedetään, että jo rautakaudella ja varhaiskeskiajalla Karjalassa kehittyi metsäsaamelainen kulttuuri. Suunnilleen 1200-luvulta alkaen nykyisen Karjalan alueen sisämaan saamelaismaille alkoi muodostua karjalaisasutusta. Saamelaiset ovat Vienan Karjalan kanta-asukkaita, ja 1500-luvun loppupuoliskon asiakirjojen perusteella on mahdollista todeta, etta 1500- ja 1600-luvun vaihteessa lappalaisasutus kattoi melkoisen osan nykyista Vienaa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Tiedetään Huittisissa asuneen erään Tuomaksen, joka oli pappismies. Hänet mainitaan maakirjassa 1554, 1565 ja kuoli 1563. Tuomas asui Haviokoskella viimeiset vuotensa ja Marketta oli mahdollisesti hänen leskensä. Kevätkäräjillä 1585 tuomittiin Heikki Laurinpoika, joka oli pitänyt laittomasti hallussaan pappi Tuomas Valkiapään varoja 400 markkaa, ilmeisesti Tuomaksen kuoltua ja asia selvisi myöhemmin. Huittisten keskiaikaisessa messukirjassa on ollut merkintä ”Dnus Thomas Joannis, vagus quondam in Huittis, obiit 26. octobr. å 63 cuius animam Dominus Deus conseruat in perpetua pace.” Nils N. Idman, Kertomus huittisten seurakunnasta 1753.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)

Liekö nimi ollut saamelainen alkujaan ja sama kysymys koskien mm. Närvää Kaakamasta, Rieckiä Kuusamosta ja Blindiä Alatorniolta? Kielentuntijat varmaan tietävät, minkä tyyppisiä saamelaiset nimet olivat?

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Saamelainen asutus Karjalassa – D. Kuzmin 2013 http://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf

[tekari52]

Valkeapää ( Oluff Valkeapää 1618) Ilmola. Lisä- ja sukunimi Valkeapää on luultavimmin lähtöisin Laatokan luoteispäästä.
Asutus isonvihan jälkeen tehtiin ns. "uusjako" autioituneet talot yhdistettiin ja taloluku korjattiin todellisuutta vastaavaksi. Nuo tiedot Keminmaan Historia.

Yhdistämisistä esimerkkejä: Ilmolan Valkiapää ja Prakkula.


Itse olen tutkinut tuota Pracku / Prakkula sukua ja siinä yhteydessä sain virkatodistuksen, jossa oli merkitty
"Ilmolan kinkeripiiri Prakkula & Valkeapää"

[Outika]

Kiitos tästä tiedosta. Itsekin olen arvellut näin asian olevan ja erityisesti Ilmolan sukunimiä tutkiessa ajatus kiitää mainitsemaasi suuntaan. Tämän Kuzminin teoksessa on mielenkiintoisia tietoja koskien saamelaisten/lappalaisten liikkeitä vuosisatojen aikana ja teorian mukaan saamelaisten/lappalaisten alue oli huomattavasti nykyistä laajempi ja vasta kun muu nyky-suomalainen kansa lähti vaeltamaan verottomien viljelysten toivossa kohti Suomen korpimetsiä, saamelaiset/lappalaiset väistyivät pohjoiseen.

Mainitsen nyt molemmat, saamelaiset/lappalaiset, koska en oikein tiedä mikä heidät filosofisesti erottaa toisistaan (ks. Saame-Lappi -keskustelu foorumilla). Sekin ihmetyttää, että esim Närvän suku mainitaan ensimmäistä kertaa Alatornion Kaakamassa 1600 luvun lopulla, ja sitten myöhemmät vaiheet osoittavat suvun olleen käsivarren lapin merkittävä poronhoitosuku 1700 - 1800 luvulta. Eli tulivatko he etelästä ja menivätkö pohjoiseen vai olivatko jo alkujaan vaeltaneet pohjoisesta etelään tullakseen takaisin omille metsästysmailleen?? Samoin kai kävi Valkeapäiden kanssa.

Mitäpä mieltä?

[tekari52]

Tuossa linkissä Valkeapää nimeen liittyvää tietoa..

Kartalla näkyy esiintyvät nimi etelässä ja pohjoisessa. Onko Ilmolan Valkeapää ollut matkalla joko etelään tai pohjoiseen.

http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/valkeapaa.html

alaosassa nimeen liittyviä linkkejä.

[Outika]

Kiitos linkistä. Kummeksuttaa yleensäkin se, että useista suvuista puhutaan lappalaisina/saamelaisina (anteeksi jos en osaa käyttää näitä käsitteitä oikein ja siksi molemmat), vaikkakin todisteet puhuvat sen puolesta että samannimisiä on tullut Karjalan/Venäjän Karjalan ja Laatokan suunnalta ja ehkä Kalevalasta tai ainakin vanhimmat merkinnät löytyvät nimenomaan em. suunnalta ja myöhemmin 1700 luvulla suku on vaikuttanut vahvasti Lapissa. Eivät he kai voi yhtäkkiä muuttua esim saamelaisiksi/lappalaisiksi.

Itselläni ihmetystä ja kummastusta vaiko tiedon puutetta.

[khanhisalo]

Kiitos linkistä. Kummeksuttaa yleensäkin se, että useista suvuista puhutaan lappalaisina/saamelaisina (anteeksi jos en osaa käyttää näitä käsitteitä oikein ja siksi molemmat), vaikkakin todisteet puhuvat sen puolesta että samannimisiä on tullut Karjalan/Venäjän Karjalan ja Laatokan suunnalta ja ehkä Kalevalasta tai ainakin vanhimmat merkinnät löytyvät nimenomaan em. suunnalta ja myöhemmin 1700 luvulla suku on vaikuttanut vahvasti Lapissa. Eivät he kai voi yhtäkkiä muuttua esim saamelaisiksi/lappalaisiksi.

Itselläni ihmetystä ja kummastusta vaiko tiedon puutetta.

Kyllä se suku voi saamelaistua hyvinkin nopeasti. Minulla on tietokannassani monta esimerkkiä nykyisistä saamen suvuista jotka eivät alunperin olleet saamelaisia, mutta ovat avioliittojen kautta saamelaistuneet.

t.Keijo H