Henricus Jacobi Gråå ikä [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Henricus Jacobi Gråå ikä

Benedictus

16.11.14, 13:27

Gråå, Henricus Jacobi (K 1643)

Grå, Hinricus Jacobj, Henrik Jakobsson
S Turku oletettavasti 1580-luvun alussa.
Ylioppilas (Henricus Jacobi Grå Finno) Wittenbergissä 14.12.1601.
Tenholan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5106) kappalainen 1608–1612; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1616–1618; Tenholan kirkkoherra ainakin jo 31.1.1618 (mahdollisesti astui virkaan 1619).
Pekka Hellemaa/Antti Järvenpää/Liisa Rajala:

Genos 4/2010 artikkelissa mainitaan von Bonsdorffin pitäneen Henricus Jacobi Grååta Tuomiokirkon kappalaisena.
Artikkelissa arvelaan,ettei Gråå olisi voinut olla tuo pitkään saarnamiehenä ollut henkilö.
Gråån mainitaan opiskelleen Wittenbergissä 1601, nimellä Gråå.

Henricus Jacobi Gråå pappismatrikkelissa mainitaan syntyneen 1580-luvun alussa.
Henricus Jacobi Grån arvelaan olleen Valborg Innamaan tyttärenpoika.

Tässä Raision Kerttulassa Valborg Innamaan tilalla her Henrik Gråå.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850289

Vuosi on 1589.

Siis Henrik Gråå oli Herra eli valmis pappi jo 1589.
Tämä kai tarkoitaa, että oli syntynyt jo ainakin 1564 tai aiemmin?

Jacob Gråå niminen lienee siis nainut Valborg Innamaan tyttären jo ainakin 1560-luvun alussa.

Tästä seuraisi monta uutta kysymystä:
1. miksi opiskeli 1601 Wittenbergissä?
2. Oliko oikeasti tuo opiskelija, sillä Henricus Jacobi Finno sopisi ajankohtaan paljon paremmin.
3. Oliko Henrik Gråå milloin aviossa1. kerran?
4. Olisiko eräät Henrikin tyttäret, joiden isät olleet hakusessa Henrik Gråån tyttäriä
5. Valborg Innamaa vanheni pari vuosikymmentä?
6. Onko Henrik Jacobssonilla muita sisaruksia?

Benedictus

16.11.14, 13:52

Raision Kerttula oli aiemmin Henrik Tasaisen eli Huvudsköld suvun esi-isän tilana.
http://runeberg.org/frfinl/0202.html

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=849851
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=849958
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850393
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850498

Benedictus

17.11.14, 22:35

Henrik Gråålla oli 2 poikaa Bengt ja Zacharias ja Sophia sisar, joista tiedetään.
Vaimonsa Karin Eriksdotter eli Henrik Gråån jälkeen.
Karin Eriksdotter käräjöi ja tappeli Bengt Gråån kanssa eli vaikuttaisi, ettei ollut kuin äitipuoli.
Kuitenkin....

Perheen tapa seurustella keskenään tapahtui käräjillä missä olivat vähäväliä, voidaan arvioida, että touhu oli lähes mielenvikaista.
Tenholan tuomiokirjat ovat täynnä Gråå perheen käräjäjuttuja.
Bengt Gråå kuoli noin 1. 5.1646, josta poikansa Henrik kertoo, että oli sodassa pahasti haavoittunut ja kuoli vammoihin.

Minkä ikäisiä lapset olivat ei ole kovinkaan selvää.

Koska Henrik Gråå onkin huomattavasti vanhempi tiedettyä, voidaan hänen elämäänsä tarkastella uudessa valossa.
Tenholan kappalaisena hänet mainitaan 26.7.1607.
Mainittu ylioppilas opiskelu Wittenpergissä ei voi olla 1601, koska jos oli valmis pappi, niin tuskin opiskeli enää ulkomailla?

Laitan tähän Henrik Finno koosteen toisesta ketjusta, jokin ei passaa nyt kuvioissa.

Tässä lisää kiinnostavaa Finno tietoa Dirikkalan talosta.

Hans Plågman oli Turun raastuvassa 25.6.1632 ja kertoi ostaneensa "bohagstelle och legenheet i Stoor Dirickala i Aningais" sekä valitteli naapurinsa Lille Dirickalan talojen huonoa kuntoa. Valutti vedet hänen seinäänsä ja olivat osittain hänen tontillaan. Zacharias Lille Dirickala lupasi korjata ja purkaa huonokuntoiset rakennuksensa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507550

Lainaus Hellemaa:
Finnon ainoa puoliso oli Valpuri Henrikintytär. Tyrvään käräjien 29.-30.1629 (YS KO a2) pöytäkirjasta ilmenee, että Valpuri on ollut Finnon vaimo ainakin jo 20.4.1608 ja SAY:ssa Valpuri esiintyy Finnon rinnalla Hämeenkyrön pappilassa Finnon kuolemaan asti. Leskeksi jäätyään Valpuri muutti vanhuudenpäivien viettoon vävynsä raatimies Hans Plahmanin luo Turkuun. Valpuri haudattiin 29.4.1666 Turun tuomiokirkkoon "1666 Aprilis 29. B. rådmans Hans Plagmans swärmoder in i kyrckian medh 2 1/2 ringningh; lägerställe -, klåckorna 14 dlr, bhrklädet 4 dlr."
(Hausen, R. 1901: Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1534-1700. Bidrag till Åbo stads historia. Utgifna på föranstaltande af Bestyrelsen för Åbo stads historiska museum I. Helsingfors. Sivu 161.)

TRO 7.12.1631:Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Jacobi Finno halusi lunastaa vaimonsa osan Dirikkalan talosta.

Tuosta jos nyt joku pystyisi selvittämään sen perikunnan tai muun osuuskunnan, joka oli Annikaisen puolella olleessa Dirikklaan talossa, niin asia kenties etenisi. Ensimmäinen porras voisi oli kaivaa tuo oikeustapaus kokonaisuutena esille. Ja sitten etsiä kaikki mahdolliset Dirikkalaa koskevat oikeustapaukset esille, jos vaikka niistä löytyisi jotakin asiaa valaisevaa. Kenties tuo polku ei johda mihinkään, sillä sitä on jo moni katsellut - mutta ehkä useammat silmät havaitsevat enemmän. __________________
terveisin
Antti Järvenpää

Valborg Innamaan tiilitalon kerrotaan olleen Aninkaisen puolella, nykyisen Turun kirjaston edessä.

Valborg Henriksdotter oli siis naimissa Henrik Finnon kanssa 1608.

Hans Plagmanin poika Johan mainitaan syntyneeksi 1623 eli tarkoittaa, että äitinsä Margareta Finno olisi syntynyt luultavasti 1605 aikoihin, jotta ei ollut aivan lapsi synnyttäessään. Luulisi , että avioliitto on solmittu vasta papisvihkimyksen jälkeen.

linkki siihen Finnon talojuttuun 1631, jossa Herra Henrich i Kyro kyselee vaimonsa oikeuksia Dirickalan taloon ja tonttiin gewaldigaren Anders Erichssonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513

Kiinnostava kysymys: onko tuo Gevaldigare Anders Eriksson sama kuin Taivassalon Kautisen isäntä Anders Eriksson, joka ilmaantuu sinne 1636.
Kautisen Andersin tytär oli Isak Eriksson Alftanuksen vaimo Valborg, toinen Annika Hylkilaxin Måns Larssonin 2. vaimo

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205033

Onko StorDirikkala sama talo kuin Valborg Innamaan talo?

Koska Henrik Jacosson Grå oli jo 1589 pappi, voitaisiin olettaa, että olisi avioitunut jo 1580-luvulla, jolloin hänellä olisi voinut olla tytär Valborg, Henrik Finnon vaimo.

Benedictus

20.11.14, 23:45

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850289

Osaisiko joku selittää,mistä nuo tiedot Henrik Grååsta ovat tulleet SAY:hyn.

mjauhi

21.11.14, 07:05

1. sivulta löytyy ,että vuoden 1589 tiedot on saatu:

Pohjois-Suomen tilikirjasta v.1591 n:o 1518
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869551

Pohjois-Suomen maakirjasta v.1591 n:o1519 ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869692

Maskun voutikunnan maakirjasta v.1589 n:o 1500
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1867908

Nämä kolme löytyvät Varsinais-Suomen voutikuntien tileistä helpoimmin digihakemistosta.

Henrik Grååsta ei löytynyt pikaisella selaamisella mitään, mutta samalla sivulla oleva Valborg Inn.:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869577

ja aikalaispappeja: kuvat 74,75 ja 76
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869623

Tutkimisiin

Benedictus

23.11.14, 00:20

Kiitoksia tiedoista.

Mistä siis SAY:n tulleet tiedot ovat peräisin, tuskin niittä on noin pitkältä ajalta tuulesta temmattu?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=849958
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850289

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850393
Her Henrik mainitaan vuoteen 1618, jolloin lukee jotin h.Sigfid xxxx i Åbo ...
mikä on tuo titteli? eli tuolloin kai tila siirtyi pois Her Henrikiltä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850498

entä tuo sotku sekoitus yllä?

Tenholan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5106) kappalainen 1608–1612; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1616–1618; Tenholan kirkkoherra ainakin jo 31.1.1618 (mahdollisesti astui virkaan 1619)

Ylläoleva Sigfrid lienee tässä?
Helsing, Sigfridus Jacobi (K 1660)

Sigfredh / Sigfrid Jakobsson
Kotoisin (Nylandus) Uudeltamaalta.
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1618; Kemiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5031) kirkkoherra 1623, mainitaan virassa 12.12.1623. Maaherra Nils Bielken kirjeessä käsiteltiin 11.10.1625 kirkkoherra Sigfridus Helsinginille (”Kijrckeherden vthj Kimitto Sochen Hederlige wällärde Man här Sigfredh”) kuuluvien palkkasaatavien toimittamista.
Helsing mainitaan käräjäpöytäkirjassa Halikon rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) rovastina jo 1640, mutta hänelle osoitetuissa väitöskirjojen dedikaatioissa vuosilta 1645–1652 häntä kutsutaan kirkkoherraksi (pastor i Kimitho) ja rovastiksi (praepositus in Kimito, praepositus Kimitoensis) vasta 1653 ja 1655. Lempiäisen (1967) arvelun mukaan Helsing oli Halikon seurakunnassa 11.4.1652 suoritetun rovastintarkastuksen pitäjä (lääninrovasti?).
Helsingin teki 1649 aloitteen pedagogion perustamisesta Kemiön pitäjään, ja hänellä näyttää olleen keskeinen asema hankkeen toteuttamisessa 1650-luvulla.
Pappissäädyn valtiopäivämiehenä (Sigfridus Kimitoensis) allekirjoitti valtiopäiväpäätöksen Tukholmassa 29.6.1634; osallistui toimitsijana Turun akatemian vihkiäisjuhlaan 15.7.1640.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643, 17.5.1645, 22.6.1648, 13.6.1649, 17.1.1652, maaliskuu (2.4.)1653 ja 18.11.1655.
Helsing otti edeltäjänsä tavoin autiotiloja viljeltäväkseen. Hän aloitti erään tilan ränsistyneiden rakennusten korjaamisen ja peltojen kuntoonpanemisen Tavastronassa 1626, osti maatilan Gundbystä 1632 ja sen lisäksi alkoi viljellä muuatta Mattkärrin tilaa 1644.
K Kemiö (haudattiin 14.3.) 1660.
P1 N.N.; P2 N.N. Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen, P2 V Paimion kirkkoherra Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982) ja Margareta Jakobsdotter.
N.N. Henriksdotterin P1 Ericus N.N.

mjauhi

23.11.14, 23:07

Hyvä Benedictus. Nyt taitaa olla oppitunnin paikka.

Ensiksi häätyy tutustua SAY:n ohjeisiin:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf. Täällä kerrotaan, mitä eri värit kirjauksissa sivuilla merkitsevät.

Otetaan esimerkki: SAY:n sivulla Rymättylä 1560-1579 Viljais kerrotaan, että Christian Agrigola( Mikael Agrigolan poika) ja Viron piispa oli kirjattu tänne.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=853214:
D. Christian Agrigola Viljais Gård 1578

Alkuperäinen lähde on tässä: SAY 1.sivu ko.kirjasta vuosi 1578 ; punaisella 1343 jA MUSTALLA 1347:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1851048. Kun tätä Pohjois.Suomen kymmenysluettloa on selattu 58 sivua ko. tieto löytyy ja on alkuperäislähde.

Eli Say:n alkuperäislähteen tiedot ovat aina hakusessa
.
Pienenä vihjeenä,ettei tuo esimerkkin ollut tuulesta temmattu. Henrik Finnon ja kaikkien Finnojen jäljet tuntuvat johtavan Rymättylän Poikkoon ja Viljaisiin. Finnet ja Finnot olivat pappissuku ja varakkaita1400-1500-luvulla ja olisiko Mikael Agrigolakin ollut sukujaan Finno/Finne??.

Tutkimisiin jauhi

mjauhi

24.11.14, 00:17

edellisessä D. Christiersson linkki ei näytä toimivan joten uudestaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=853214
Rymättylä Viljais

Benedictus

24.11.14, 10:46

ritva laiho

24.11.14, 12:18

Kivipää

24.11.14, 12:48

Samaan aikaan Dirikkalan talossa mainitaan vanha Kyrön kirkkoherran leski.
Terv.Ritva

Kumman Kyrön kirkkoherran leskestä mahtaa olla kyse? Isonkyrön kyseessä ollessa hän olisi Jacob Sigfridinpoika Geetin leski.

ritva laiho

24.11.14, 14:24

mjauhi

24.11.14, 17:14

Kiitos opastuksesta.

Henrik Gråta vain en löydä mistään, vaikka hänet on selvästi SAY:n kirjattu ja tila on hänen nimissään aina Tenholaan muuttamiseen saakka.

Rymättylän Poikossa mainitaan Henrik Jacobsson 1589 ja 1591, voisiko olla Henrik Gråå on mahdoton sanoa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866921

Saatat hyvinkin olla oikeassa. Finnojen pappissuvussa löytyy Henrik ja Jacob. Finnojen/Finnejen sukua on tutkittu vähän ja sotkua lisää Ramsayn tulkinnat( ei pahalla. Hän teki suurtyön aikoinaan.)

Poiko ja Viljais sijaitsivat vierekkäin Rymättylässä. Joki, nykyään puropahanen erotti ne. Välimatka oli n. 500 m. Molemmat tilat kuuluivat alunperin Gödeke Finckelle, jonka tytär(Anna) avioitui Sten Henrikssonin(isä vaikea selvittää, mutta hän oli Korsholmin vouti ja toimi hetken myös voutina Torniossa) kanssa. Heidän tyttärensä Ingrid avioitui Henrik Finnen kaa; poika Sten Henriksson Finne aateloitiin 1536 hirvensarvet vaakunassaan. Muut suvun jäsenet käyttivat sineteissään poronsarvia aiemmin.

Viljaisen ja Poikon suvut liittyvät toisiinsa kuin lankakerä kissan jäljiltä.

Se, että Her Christiersson Agrigola asui Viljaisissa ja hänen vaimonsa(Elin) saattaa mahdollisesti osoittaa yhdeyden Finno-sukuun . Heidän tyttärensä Brita avioitui Hans Olafsson (Stålarm). Hans löytyy myös Storpoikon kirjoista.
Lasse Finnen vaimo oli Valborg Henriksdr(onko nyt kaksi Valborg Henriksdr.:a). Hänen talonsa Turussa möi Johannes Grinden vaimonsa Malin Knutsdr:n luvalla . Malin oli Knut Kappen tytär ja Poiko oli Knut Kappen frelssiä 1557

Laitan tähän vielä vähän huomioidun lähteen Finne/Finno suvusta ::::::
http://extranet.narc.fi/DF/search_base.php
FMU 6725
FMU 6726
Finnet olivat suursuku(pappis), joka on alenevan säätykierron mukana vaipunut melkein tutkimuksen ulottumattomiin.

Tutkimisiin Torniosta

Benedictus

24.11.14, 17:48

Voidaan siis todeta, että Raision Kerttulan Her Henrik Grå olisi sama kuin Tenholan kirkkoherra Henrik Gråå.
Olisiko lisäopiskellut Wittembergissä 1601, koska myöhemmin on Tuomiokirkon talouden hoitaja.

Kiinnostavaa, että Dirikkalan talossa mainitaan 1614 ja 1617 tuo Kyrön kirkkoherran vanha leski.

On siis kaksi vaihtoehtoa lesken puolisoksi.

1.
Henricus Olai (K 1611)

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.
Henricus Olai joutui maksamaan sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hän sinetöi Hämeenkyrön pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 17.11.1568.
Allekirjoitti ("Henricus Olai pastor in Köro"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Henricus Olai Kyröisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Hän sinetöi erään maksukuitin vielä 1611.
Henricus Olai ("her Henrich i Kyro") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Henrich Kirckie Herde", "Kyro sochnn Her Hindrich kyrcheherde") maksoi hopeaveroa 62 markkaa 5 äyriä vuonna 1571. Omaisuutta hänellä oli tuolloin 6 luotia 1 kvintiini hopeaa, 6 leiviskää kuparia, puoli leiviskää tinaa, 5 hevosta, 27 lehmää, 30 lammasta, 4 härkää, 17 vuohta, 10 sikaa ja nuorta karjaa 24 päätä. Hänet ("Her Hijndrik i Kyro") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K 1611
P N.N. eli olisiko tämä leski?

2. Kolme Isonkyrön kirkkoherraa, joilla voisi olla sopiva leski.

Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586
-Tyttären tiedetään naineen jonkun Henrikin.
Simon Johannis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830) 1587 † 1604
Johannes Marci (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1189) 1604 † 1611

Henrik Finno perää vaimonsa osuutta Dirikkalan talosta.
Vaimo Valborg Henriksdotter.
Stor Dirikkala Finnon vävyn Hans Plagmanin hallussa 1632 ja lill Dirikkala 1650.

Anoppi Valborg Henriksdotter asuu vävynsä Hans Plagmanin luona vanhana.

Kutkuttava ajatus olisi, että Henrik Jacobsson Gråå olisi nainut Jacobus Geetin tyttären, jolloin sekä Brita Henriksdotter, että Valborg Henriksdotter olisivat Henrik Gråån 1. avion tyttäriä.

Benedictus

25.11.14, 00:18

Henricus Jacobi Finno perää vaimonsa Valborg Henriksdotterin perintöosuutta Dirikkalan talosta gewaldsigaren Anders Erikssonilta.

Tässä alla on kiinnostavaa, että Bläsnäs on vaihdettu Ladjakoskeen, jota omisti mahdollisesti Jacob Persson Finnon isä Per Matsson.

Ladjakosken Per Mattsson ja Jacobus Petri
Kaarinan pitäjän Ladjakosken (Ladialax, Koskis) tila oli tuomiokirkon Uudenkuorin tilana vielä vuonna 1530. Tuomiorovasti Magnus Nilsson oli ostanut tilan 1472 raatimies Bernt Grottelta. Latjakosken omisti vuosina 1456-71 ”Hvitte”-suku, joka vaihtoi tilan maita Paraisten Bläsnäsiin (FMU 3007, 3465). Tilahistoriaa voi seurata 1300-luvulle asti. Turun museokeskus on tehnyt vastikään alueella arkeologisia tutkimuksia (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/net...f&kunta_id=202 (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=115327&ttyyppi=pdf&kunta_id=202) ). Vanha Viipurintie kulkee tilan halki.
Per Mattsson ”anasti” tämän kirkontilan ja antoi sen huomenlahjana vaimolleen Liesniemen Britalle 1536 (Oja 217, 236). Verotilaksi muutettu rälssitila palautui kruunulle noin 1553. Per Mattssonin poikapuoli Nils Michelsson (Blåfield) ei saanut tästä korvausta. Tila läänitettiin koulumestari ja virsirunoilija Jacobus Petri Finnolle (SAY Koskis 1575). Häneltä tila siirtyi Finnon lesken uudelle miehelle ja koulumestarina jatkavalle Gregorius Teittille 1589 (K. G. LEINBERG, Åbo Stifts herdaminne 1554-1640). Tilan läänittäminen Jaakko Finnolle synnyttää kysymyksiä: miksi Per Mattssonin poikapuoli ei saanut tilaa, mutta Jaakko Finnolle se annettiin eliniäksi?
Wittenbergissä ja Rostockissa opiskellut Jaakko Finno on Leinbergin tekstissä ”siiotiiolainen” (siuntiolainen?). Hänen virsiensä on sanottu ilmentävän lounaismurretta. Finnon vaimon Margareta Henrikintyttären vanhemmat ovat olleet porvari Henrik Myllär ja Agnes. He omistivat tilan Kaarinan Myllykylästä. Tila kuului myöhemmin porvari Michel Kranckille (Oja 246). Myllykylä ja Ladjakoski sijaitsevat vesiteitse melko lähellä toisiaan.
Per Mattson sai avioiduttuaan haltuunsa Liesniemen, erään tiedon mukaan osan Martböleä, mahdollisesti hänet löytää Kemiön Koustarissa 1540-luvulla. Dalby ja Koustar periytyivät Olof Draken pojille Pederille ja Mattsille (FMU 4301). Tilat siirtyivät heiltä Draken lesken Karin Svärdin kautta Fincke-suvun jäsenille.
Fincket olivat vahvasti myötävaikuttamassa Per Mattsonin huomenlahja-asiassa. Kopio kirjeestä löytyy digiarkiston voudintileistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1645051). Mikäli olen tulkinnut tekstiä oikein, todistajina ovat olleet mm. Thomas Jönsson Ryting (vaimo Karin Fincke), Sten Henriksson Finne till Poiko (vaimo Anna Fincke), Nils Gustafsson, Pohja-Suomen vouti (Gustaf Fincken poika?), Erik Håkansson (vaimo Slatte-Fincke). Rälssimiesten ohella todistajina oli turkulaista porvaristoa.
Todistajana oli myös vouti Lasse Brok (Bråk), joka oli Per Mattsonin poikapuolen tuleva (?) appiukko. Olof Draken Ulvilan Holma (Holmagård) oli läänitettynä Lasse Persson Brokelle 1553, ja tila siirtyi hänen tyttärelleen, jonka puoliso Nils Michelsson vaihtoi sen Sauvon Saustilaan (http://www.narc.fi/suvanto). Broken mahdolliset yhteydet Satakuntaan (FMU 6440), Maskuun (vouti) ja Paraisille (jonne muutti?) ovat kiinnostavia (ks. http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm).
SukuForumin sivuilla on aiemminkin keskusteltu Finnon suvusta. Mahdollisia kytkentöjä Fincke-sukuun voisi löytyä Kaarinan ja lähipitäjien suunnalta.
Anu Johansson
Lisätietoja:
Aulis Oja (1981/1946), Kaarina keskiajalla ja 1500-luvulla.
Henrik Impola (2011), Frälset och dess rusttjänt I Finland på 1500-talet.
KA/Digiarkisto: Voudintilit / Maarian, Ruskon, Pöytyän ja Kaarinan kuninkaantilojen, peruutettujen kirkontilojen ja rälssitilojen veroluettelo 1557-1557 (60c) / 38.

En tiedä, onko tuota Per Mattssonin huomenlahjakirjettä käsitelty jossain ennen, mutta ajattelin vielä listata kirjeessä mainitut henkilöt. Toivottavasti joku oikaisee mahdolliset virheet. Kirjeessä siis mainitaan Ivar Flemming, Thomas Jönsson (Ryting), Sten Henriksson (Finne) onko tuo Sten Livländer?, Torsten Salomonsson Ram?, Nils Gustafsson (Fincke?), Lasse Brok, Erik Andersson (Rääf?)onko Anders Erikssonin isä?, Erik Håkansson (Slang), Olavus Jönsson (?), Erik Flemming Halikosta, Peder van Aken (Turun pormestari), ? Cappa ?onko poikossa näkyvä Knut Kappe? ja "Lille Jörgen". Selkeät kytkennät Fincke-sukuun ja turkulaisiin porvareihin. Olisiko Pikku-Yrjö Britan veli?
Kirjeessä mainittu Erik Andersson tai hänen ensimmäinen vaimonsa ja Liesniemen Brita omistivat maata Kemiön Engelsbystä, samoin Knut Henrikssonin (Kalmusnäs) ensimmäinen vaimo. Onko Engelsby periytynyt Britalle Bitz-suvun kautta? Olof Drake oli ollut naimisissa Henrik Bitz vanhemman tyttären Birgitan kanssa. Engelsbyn osti Henrik Bitz (nuorempi) Klaus Bitzin leskeltä.
Jos Liesniemen Brita oli Stålarm-sukuinen, olisi ymmärrettävää, miksi Henrik Classon Hornin poika Jöran Henriksson sai Liesniemen; hänen äitinsä oli Elin Arvidsdotter Stålarm.

Kummallista on, että samainen Dirikkalan Gewaldigare tai gewallius Andes Eriksson on Paraisten Bläsnäsin isäntänä 1629 alkaen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119

Poiko:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=853005
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=853210

Grinden, Johannes Matthiae (mainitaan 1561–1601)

Grijndh / Grind / Grindenn / Grindhenn, Joannes / Jonns / Jöns Matthiae / Mattsson
Kotoisin Tenholasta. V Tenholan Maijalan rälssitilan omistaja Matti Jönsinpoika / Matts Jönsson eli Grind (junior) ja Inkeri Sunentytär / Ingeborg / Ingrid Sunesdotter (Ille) hänen 1. avioliitossaan.
Kävi ehkä Turun katedraalikoulua, “Kouluja käynyt mies” (Tapio Vähäkangas Genos 1993).
Vihittiin papiksi viimeistään 1560, mainitaan herra Jönsinä 1561. Strandbergin mukaan Johannes Matthiae oli toiminut Turussa kirkon lakimiehenä (syndicus). Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) linnansaarnaaja (kappalainen) 1566–1568. Piispa Paulus Petri Juusten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257) suositteli Johannes Matthiaeta kirjeessään 2.2.1566 kelvollisena miehenä käytettäväksi kuninkaan kansliassa tai laskukamarissa.
Paimion pitäjänhistorian (Erik von Hertzen 1973) mukaan Paimion Penimäen omistajaksi 1571 mainittu Johannes Grinden saattoi olla Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen. Perniön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5078) kirkkoherra ainakin jo toukokuusta 1571 (Vähäkangas), kuningas Juhana III:n nimityskirje 5.1.1572.
Mainitaan (”Her Jönns ij Bierno Sochnn”) papiston palkkausluettelossa 1582. Tallinnan piispa Christianus Michaelis Agricola (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=33) oli Perniössä 22.11.1583 päivätyn kirjeensä mukaan matkallaan kuningatar Katariina Jagellonican hautajaisiin yöpynyt seurueineen herra Jönsin pappilassa (”haffuer medh mitt medh fölie legedt till härbärge hoss dhen Wällärde och Wälbördige man Her Jöns Grijndh Kijrchiehärde wdi Bierno”).
Johannes Matthiae lienee saanut eron kirkkoherran virasta viimeistään alkuvuodesta 1585 (ks. Simon Erici Röd (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2168)), jos kohta hänet mainitaan Perniön kirkkoherrana (Joannes Grindenn Gudz församblingzs tiener wdi Bierno sochn”) vielä vuoden 1586 puolella. Turun kaupunginkirjuri 1590–1601.
Toimi papinviran ohessa Raaseporin tuomarinsijaisena 1564, Ylä-Satakunnan 1564, 1569–1570, Piikkiön 1565, 1566, 1567, 1571 ja 1578, Maskun 1569 sekä Halikon tuomarinsijaisena 1565–1566, 1574, 1578, 1580, 1581 ja 1588–1589. Ilmoittaa 28.9.1569 tuomiokirjeen antaessaan olevansa Rymättylän Poikon herra.
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan "Hr Jöns Grinden kyrkoherde Biernå socken" omisti kaksi hevosta arvoltaan 30 markkaa, kaksi härkää, kaksi lehmää, nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja) neljä päätä ja seitsemän lammasta. Metallivarallisuutta hänellä oli leiviskä ja kymmenen naulaa messinkiä, kaksi leiviskää kuparia ja 30 luotia hopeaa. Omaisuuden arvo oli 293 markkaa 6 äyriä ja siitä maksettava vero 33 markkaa 7 äyriä.
P 1560-luvun loppupuolella Malin Knutsdotter (Kappe) hänen 2. avioliitossaan.
Malin Knutsdotterin P1 Simon Henriksson, oli elossa vielä 1564.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6100

Benedictus

25.11.14, 08:13

Lainaus:
Stoor Dirickalan puoliskon kaikki kolme lainhuudatusta tapahtuivat 1631 (halfwa delen af Stoor Dirickala), mutta niistä ei käy ilmi kuka osti tai kuka oli myyjä. En ainakaan pikaluvulla löytänyt 1630-31 sopivaa mainintaa talokaupasta ainakaan Hans Plagmanin osalta. Tosin juttu voi liittyä useisiin noina vuosina käytyihin perinnönjakoihin.

1631 Henrik Finno kyseli vaimons osuutta.
1632 Finnon vävy Hans Plagman omistaa StorDirikkalan.

Mikähän tai kenen perinnönjako prosessi olisi ollut esillä ennen vuotta 1631 Turussa?

Poikoon liittyen ja toisaalta Ladjakosken Per Matssonin homenlahjan vahvistajalistaan katsoen alla Cristianus Agricolan vaimon tietoja.

Agricola, Christianus Michaelis (1550–1586)

Kristian Mikaelsson
S Turku 11.12.1550. V Turun tuomiokapitulin kanunki, filosofian maisteri (Wittenberg), myöhemmin Turun piispa (ordinarius) Michael Olai Agricola (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=41) ja Brigitta (Birgitta) Olofsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Kävi Turun katedraalikoulua. Ylioppilas Leipzigissa 24.3.1573, Wittenbergissä (Aboensis) 14.3.1574.

Vihittiin papiksi Turussa 1572. Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) katedraalikoulun rehtori (koulumestari) 15.7.1578

Agricolan nauttimasta kuninkaan suosiosta olivat osoituksina palkkatulojen tuntuva korotus 1581 sekä verovapauden myöntäminen hänen kahdelle perintötilalleen Ruskon kappelissa.
K Tallinna 19.2.1586 (haudattiin Tallinnan tuomiokirkkoon).
P 1583 (toisen tiedon mukaan jo noin 1578) Elin Pehrsdotter Fleming Rymättylän Viljaisten sukua hänen 1. avioliitossaan, K ennen vuotta 1608, PV rälssimies Pehr (Peder) Eriksson Fleming till Viljais ja hänen 1. puolisonsa Margareta Torstensdotter Ram.
Elin Pehrsdotter Flemingin P2 12.8.1588 rälssimies Hans Johansson Stålarm till Dregsby.

http://runeberg.org/frfinl/0131.html

Benedictus

03.12.14, 23:41

En osaa sanoa. Vuonna 1617 on merkitty " i Dirickalas gårds boor gamla kyrkoherdens enkia af Kyrö." Yritin katsoa aiempia merkintöjä ,mutten ehtinyt katsoa kuin v.1614 kohdalta : i stor dirickalas gårds gammel präst enka. Kärsivällisyyteni ei oikein riitä, kun sivut eivät heti aukea.
Ritva

Kivipää:
Kumman Kyrön kirkkoherran leskestä mahtaa olla kyse? Isonkyrön kyseessä ollessa hän olisi Jacob Sigfridinpoika Geetin leski.

Yllä on yllättävän kiinnostava kysymys.

Kivipän huomio on hyvä, koska tiedetäänJacobus Sigfridi Geetin tyttären olleen Henrikin puolison.
Tämän tytär Brita Henriksdotter oli taasen Joachim Stutaeuksen 2. tai 3. vaimo.

Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586
-Tyttären tiedetään naineen jonkun Henrikin.

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.

Casparus Olai (K 1600)

Casparus Olaui, Caspar / Casper / Kasper Oluffsson / Olsson
Mainitaan talollisenpojaksi Pirkkalan Kuninkaisten kylästä (Tyrvään kirkkoherrana 1665–1680 olleen Thomas Bartholdi Rajaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) laatima pappisluettelo).
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) (Kallialan) kirkkoherra 1580.

Laurentius Olaui, Lars Olofsson / Olsson
Tyrvään kirkkoherran Casparus Olain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=407) veli, talollisenpoika Pirkkalan Kuninkaisten kylästä (Tyrvään kirkkoherrana 1665–1680 olleen Thomas Bartholdi Rajaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) laatiman pappisluettelon mukaan).
Tyrvään kappalainen ainakin jo 1590, oli elossa ainakin vielä 1608.

Yllä olevat Olofinpojat olivat veljeksiä.

Ketä Olofinpojat olivat ei ole selvillä, Papillisia ainakin.

Kivipää huomio tuon Jacobus Geetin tyttären.
Maantieteellisesti ajatellen, voidaan heitää ajatus, että Jacobus Sigfridi Geetin tytär olisi tuon Hämeenkyrön khr Henricus Olain vaimo.

Tällöin Dirikkalassa asunut Kyrön khr:n leski olisi juuri tuo IsonKyrön Jacobus Sigfridi Geetin tytär, mutta myös Hämeenkyrön Henricus Olain leski.

Tällöin Brita Henriksdotter olisi Hämeenkyröstä, mistä oli myös Joachim Stutaeuksen äiti Sophia Grelsdotter Stutt.

Toisaalta Piikkiön khr Sigfrid Henriksson sopii nimensäkin puolesta Henricus Olain ja N. Jacobsdotterin pojaksi.

Mistä tässä tapauksessa tulee Dirikkala kuvaan mukaan.
Oliko Jacobus Sigfridi Geetillä osuus Dirikkalaan eli oliko vaimonsa sieltä?

Oliko Olofinpoika pappien koti Dirikkala.

Onko Tuomiokirkon haudatuissa tietoa tuosta papinleskestä 1617-1631 välillä.

1631, koska silloin Henricus Finno kyseli vaimonsa perintöjä Dirikkalan talosta.
http://runeberg.org/frfinl/0150.html

Benedictus

11.12.14, 09:44

Hei!
Henrik Gråå löytyy ainakin tuosta Maskun voutikunnan maakirjasta v.1589 (1500), kuva 34 oikealla ylhäällä.
Itse olen joskus pohtinut kuka oli Rymättylän Alakylän Heikkilän Henrik Jacobsson. He saivat Mårten Olofssonin kanssa Alakylän tilat yhtä aikaa viljelykseensä, olivat molemmat Johan de la Gardien palveluksessa ja hoitivat Rymättylän historian mukaan yhdessä de la Gardien laivauksia.
Innamaan talossa asui Älsborgin lunnaista tekemieni muistiinpanojen mukaan
jossain vaiheessa Claus Pajkull ja myöhemmin Sten Lifländer. Samaan aikaan Dirikkalan talossa mainitaan vanha Kyrön kirkkoherran leski.
Terv.Ritva

Vasta nyt hoksasin Ritvan viestistä, että Innamaan talo ja Dirikkalan 2 taloa StorDirikala ja Lill Dirikkala ovat eri talot, vaikka epäilin niitä samaksi Innamaan taloksi. Kiitos Ritvalle.

Koska Valborg Innamaa kuoli n. 1602 lienee talo olleen hänen hallussaan kuolemaan asti.
Koska nyt on tullut ilmi, että Tenholan khr Henricus Jacobi Gråå, Valborgin tyttärenpoika, oli jo 1589 pappi ja niin ollen syntynyt viimeistään 1564 tai aiemmin, oli äitinsä Brita Henriksdotter Innamaa syntynyt noin 1540-45, mistä seuraa, että Valborg Eriksdotter Innamaa oli syntynyt noin 1520-25, jos ajatellaan avioiäksi n. 20 vuotta.

Valborg Innamaa on ollut kuollessaan noin 80-vuotias, eli on varmaankin hallinnut omaisuuttaan kuolemaan asti.

Koska Brita Henriksdotter Innamaa on olut aviossa jo 1560-luvun alussa seuraa siitä, että hänen 1. puolisonsa Jacob Gråån jälkeläisiä lienee muitakin kuin Henrik Jacobsson Gråå.

Suurin kysymysmerkki on vouti Mårten Olofssonin perheen suhde Brita Innamaahan, sillä Mårten Olofssonin lapset, niin Merikarvian khr Olaus Martini, kuin Pyhtään khr Johan Gråå mainitaan Gråå nimellä.

(1641) Johan Gråå vanhempi Johannes Martini, Finno 211 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=211). Vht: Huittisten Naatulan omistaja, läänitysvouti Mårten Olofsson († 1641) ja hänen 1. puolisonsa N.N.

Vouti Mårten Olofsson lienee syntynyt 1580-luvulla, koska mainitaan 1. kerran 1613 Rymättylän Alakylän Ärlässä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867914

Olemme arvelleet, että Mårten Olofsonin vaimo olisi ollut Jacob Gråån ja Brita Innamaan tytär.
Ajallisesti ei voi olla, vaan vähintään lapsenlapsi.

Mårten Olofsson ei käyttänyt Gråå nimeä, mikä sinällään ei todista mitään tuolla aikakaudella.

Koska tiedetään Mårten Olofssonin olleen erittäin vaikean persoonan ja jopa tappaneen Alakylässä naapurin rengin, niin se viittaisi vahvasti Gråå suvun perimään, sillä Henrik Gråå ja ja jälkeläisensä olivat Tenholan seudulla erinomaisen riitaisia ja väkivaltaisia, mistä löytyy kymmeniä käräjäkertomuksia.
Ikänsä perusteella Mårten Olofssonin isä oli Olof Jacobsson Gråå tai äiti oli N. Jacobsdotter Gråå, jolla puoliso Olof.

Ennen mustaa aukkoa toin esille Sigfrid Kantajan, joka oli merkittävä porvari Turussa, avoimeksi jäi mahdollisuus, josko hän oli sama kuin tämä pormestari ym. Sigfrid.
Tiedot Lars-Olof Erikssonin viestistä:

the letter by Jacob Kandaja to the court, which contained a lot. See my added comments below:
1. Sigfrid Kantaja, who bougth the House of King Gustaf.
The royal letter:
”1553 odateradt (i maj ?) Vij Gustaff etc. göre vitterligitt, att vij haffve uplatijdt och såldt och nu med thetta vårtt öpne breff uplate och sälie thenne breffvisere Seffredt Kantaia, borgare udi Åbo, en vår och cronones tompt liggiendes udi för:ne Åbo emellem Jöns Beltares och Matz Brenneres gårder, som holler udi lengden emellem Seffredz Kandias och Matz Brenneres gårder trettije siu alner, item emellem Seffredz Kandias och Jöns Beltares gårder trettije en alen, item udi bredden fyretie halffnijende [48,5] alen, och emellem Jöns Beltares och Matz Brenneres gårder holler bredden emott kyrcke gatun trettije halffempte [34,5] alen, hvilcken tompt under sielegårdz prebenden udi för:ne Åbo tilförende legett haffver. . Och haffve vij upburidt udi betalning för för:ne tompt fyretie fem mark ortuger etc. Gustavus”

2. Sigfrid Kantajas stepdotter N. Hansdotter Kucola(Kucola is a old Gård in Hirvensalo

3.Sigfrid Kantajas wife was vidow of Hans Kucola.

1571 there was a Walborg Kandaja paying Älvsborgs lösen. Was she Hans Kucola’s widow ?

4. Jacob Kantaja, whose wife was. N.Hansdotter Kucola.

5. Jacob Kantaja used name Kantaja, means that he supposly lived in kantaja House with his wife.

6. There were 3 dotters as inherit the House.
-Morten Olofssons mother(vouti Mårten Olofssonin lapset tunnetaan nimellä Gråå)
-Morten Sigfridsson mother
-Henrik Olofsson mother

There may be a possibility to find out more about Henrik, who allegedly died in Germany around 1630.

These mothers have to born 1560-70 about, becouse Mårten Olofsson is known to be in Rimito 1613. have to born 1580-talet.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867914 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=0IBrVwM0LEOKiNNUIWdy84yDzhEJR9AILvf0R vlgpSIjRv1_vOvJWOPXvA-D3bGfQIthtnrqZdk.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d867914)

The letter says, that Sigfred is already dead 1583. It also says that Sigfred had been seriously ill and let the command of the ship over to Olof. It is not clear whether Sigfred was with the ship, I believe not. It also says that Olof Andersson (Knäbond) had to go to Swden to acquire a letter from ”the king”, i e Johan III presumably, to the king of France in order to get the ship back. That letter could be found, with some effort, in the registry of Johan III. After having returned to France, Olof got another, smaller, ship as a replacement in addition to gold coins. He di not pay any of these money or goods to the heirs of Sigfred Kandaja. When Sigfred still was alive he approached the Swedish king, [U]then present in Finland (1581 ?), and got a letter from him to the mayor in Stockholm (another letter, that could be found). Then Sigfred went to Stockholm with the letter and there got a promise from Olof to settle the debt, which was not done before Sigfred died soon after (in Stockholm ?). After that there were only non adult heirs to speak for the dead Sigfred (does that mean that Sigfred’s wife was already dead ?). ”Jacob and several heirs” then approached the king again ”in St Johanni time 1582” and got a citation (yet another royal letter, this one with precise dating), with which he persecued Olof to Strängnes, Arboga, Stockholm and Gävle. Olof always cheated them and just before this letter was written in February 1583, he goes to Germany. Jacob finally invited Olof to Åbo to proceed there (but there are no court records left from that time in Åbo). This case may have ended in Svea Hovrätt, which is yet another possibility to find information. Sigfred must have been a Big Shot, who owned ships and had easy access to king Johan III.

I didn`t get idea when Jacob Kantaja and Hans Kucola had built the ship, but I do understand that it was not so much earlie before 1583.

Sigfrid Kantaja married Hans Kucolas widow after his own wife had died, other way can Mårten Olofsson not born so early.

BUT, there is risk, that Sigfrid had not childeren and all those sister are Hans Kukolas dotters, Jacobsdotter.

However it sound that this Clemeth who lived in the house belongs to family of Jacob and Cousins belongs to old Sigfrids family.

Clemet was a tenant of Henrik’s, while Henrik was in Germany (Henrik had died around 1630: ”[1638]… een wittneschrifft, … aff een gammall ryttare Simon Pittkellen be:dh, hwilken lydde att be:te Henrich Ollson schulle allredo 1630 wara dödh bleffwen och begraffwen i Pryssen…”), mentioned 1643, when ”his” Kandaja is being sold. 1638 ”…een willfremmand Clemett Candaja hade deruthi upburitt husshyran i många åhr, dertill medh förderffwadt husen der uthi gården…”, so Clemet seems not to be related to the family. Clemet seems to have died by 1645. Tammela’s owner Simon Persson’s son hade 1632 been hired by ”his brother” Klemet in Candaja (i.e. Clemet is Clemet Persson ?).

Maybe neither Mårten Olofsson nor Mårten Sigfridsson got hold of Kandaja ? Mårten Olofsson died 1641, maybe Mårten Sigfridsson also had died by early 1640’s. It had been gold worth for us if Johan Mårtensson Gråå had claimed Kandaja, but I have not seen that (does not mean that it did not happen - he was an eager beaver long into the 1650’s).

In the 1650’s there was another Sigfrid on Kandaja.

1621-1625 there is one Påvel there.

Mårten Sigfredsson lived in Halliko 1638. In Halikko there was a Mårten Sigfridsson with a wife Anna Mårtensdotter at the Mattila settlement.

1639 Mårten Sigfridsson had a fight with Johan Sigfridsson about the Kandaja lot. A brother ?

1633 there was one Baltzer Kandaja.

1618 is being buried
One Kandaja Michil’s wife

1619 is being buried (or is buying a grave)
One Kandaja Knuth

1620 are being buried:
One Grels Kandaja

1621 are being buried:
One Kandaja Mickel’s child
One Kandaja Oluf’s wife

Benedictus

12.12.14, 01:45

6. There were 3 dotters as inherit the House.
-Morten Olofssons mother(vouti Mårten Olofssonin lapset tunnetaan nimellä Gråå)
-Morten Sigfridsson mother
-Henrik Olofsson mother

There may be a possibility to find out more about Henrik, who allegedly died in Germany around 1630.

These mothers have to born 1560-70 about, becouse Mårten Olofsson is known to be in Rimito 1613. have to born 1580-talet.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867914 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=0IBrVwM0LEOKiNNUIWdy84yDzhEJR9AILvf0R vlgpSIjRv1_vOvJWOPXvA-D3bGfQIthtnrqZdk.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d867914)

The letter says, that Sigfred is already dead 1583. It also says that Sigfred had been seriously ill and let the command of the ship over to Olof. It is not clear whether Sigfred was with the ship, I believe not. It also says that Olof Andersson (Knäbond) had to go to Swden to acquire a letter from ”the king”, i e Johan III presumably, to the king of France in order to get the ship back. That letter could be found, with some effort, in the registry of Johan III. After having returned to France, Olof got another, smaller, ship as a replacement in addition to gold coins. He di not pay any of these money or goods to the heirs of Sigfred Kandaja. When Sigfred still was alive he approached the Swedish king, then present in Finland (1581 ?), and got a letter from him to the mayor in Stockholm (another letter, that could be found). Then Sigfred went to Stockholm with the letter and there got a promise from Olof to settle the debt, which was not done before Sigfred died soon after (in Stockholm ?). After that there were only non adult heirs to speak for the dead Sigfred (does that mean that Sigfred’s wife was already dead ?). ”Jacob and several heirs” then approached the king again ”in St Johanni time 1582” and got a citation (yet another royal letter, this one with precise dating), with which he persecued Olof to Strängnes, Arboga, Stockholm and Gävle. Olof always cheated them and just before this letter was written in February 1583, he goes to Germany. Jacob finally invited Olof to Åbo to proceed there (but there are no court records left from that time in Åbo). This case may have ended in Svea Hovrätt, which is yet another possibility to find information. Sigfred must have been a Big Shot, who owned ships and had easy access to king Johan III.

Tiedetään, että vouti Mårten Olofssonin äiti oli Turun Kantajan talon perillinen.

Tiedetän, että vouti Mårten Olofssonin iso oli Olof, joka eli 1580-lun aikoihin.

Kumma sattuma, että Sigfrid Kantajan kumppani, joka kavalsi häneltä rahoja oli sattumalta nimeltään Olof Anderson.

Toisaalta on kumma sattuma, että Brita Henriksdotter Innamaan puoliso oli Anders Henriksson.

Onko Olof Andersson Mårten Olofssonin isä?

Oliko Olof Andersson Anders Henrikssonin ja Brita Innamaan poika?

Benedictus

24.11.15, 22:10

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867914
Rymättylä Alakylä Äärlä, Mårten Olofsson
Hans Stäck, Turun porvari

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315359
Kemiön Engelbyssä Olof Säck?tai jotain, mikä nimi olisi.

Engelbyssä Mårten Persson Melartopeus, veljensä Rymättylässä.

Benedictus Thomae Melartopaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1701) 1600 † noin 1611
Isaacus Petri Melartopaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1708) 1612–1617

Erkki A Tikkanen

14.06.16, 21:44

Timo W

18.06.16, 09:12

3. Munselius, Joseph Jacobsson, 1635—49. En Joseph Jacobsson är underskrivare på Korsholms gård i augusti 1615, och 1622 finna vi »Joseph Jacobsson» anställd som slotts-skrivare på Uleåborg. År 1627 den 7 juni har »arrendatoren Joseph Jacobsson» utgivit åt löjtnanten Hellie Jespersson i Johan Lichtons kompani 1626 års fribönders ränta 32 tunnor spannmål av 43 3/4 mantal, Joseph Jacobsson hade nämligen då arrenderat kronans ränta från en socken i Österbotten (synes ha varit Lappo socken) och hade att leverera en bestämd summa som arrendeavgift till kronan. Det som översteg summan blev hans egen förtjänst. Denna Joseph Jacobsson är synbarligen sedermera borgmästaren i Nykarleby.

År 1629 är Joseph Jacobsson rådman i Nykarleby och tjänstgjorde som t. f. borgmästare, när Didrich Spikernagel var borta». Förordnades i början av 1630 av ståthållaren i Österbotten till kommissarie att bära upp »1630 års boskaps- och femmarkshjälpen» för vilket ändamål han i februari s. å. lät uppteckna alla hjon i Nykarleby, »vilka över sina tolv år voro». I Nykarleby stads personlängd, upprättad den 15 juni 1635, nämnes Joseph Jacobsson som borgmästare och skattar för 6 personer över 12 år. I januari 1636 tilltalar borgmästaren Joseph Jacobsson en borgare Jöran Jöransson» för det denne i ett dryckeslag påstått, att borgmästaren tagit mutor av Mårten Löpare och »plägat» rättens medlemmar, så att de skulle frikalla honom från böter. Förtalaren botade 20 mark 5.

Borgmästar Joseph Jacobsson har jämte kyrkoherden Jacob Carlman förvärvat sig hemstadens och landsortens tacksamhet för sina bemödanden att få en lärdomsskola till Nykarleby, den andra i Österbotten, som inrättades här 1640. I Åbo domkapitels protokoll för 29/4 1659 omtalas, att Canutus Josephi fader »kostat på Nykarleby skola när hon uppbyggdes, och där salig consul, D. Canuti fader, ej hade varit, hade verket studsat».

Den 26 april 1643 anhöll Joseph Jacobsson om avsked från borgmästartjänsten, emedan han blir »av ålder besvärad». Anhållan bifölls och rätten gav honom ett gott vitsord för hans tjänst. Landshövding Hans Kyle förmådde honom dock vid ett sammanträde av rådstugurätten den 30 aug. s. å. att ännu åtaga sig borgmästartjänsten, emedan »ingen av deras embne därtill skickligare befanns».

I juni 1648 anhöll borgmästar Joseph Jacobsson, att landshövdingen skulle bevilja honom förmedling på skatt och räntor för sitt hemman, Jutebackan, emedan en stor del av dess ägor lagts under staden till utrymme och mulbete. Landshövdingen uppsköt med svaret därpå, tills borgarna kommit hem från sin seglation och då syn kunde verkställas i deras närvaro, huru stor skada borgmästaren lidit genom stadens anläggande. En 25 dalers lönetillökning beviljades åt borgmästaren dessutom, »eftersom hans förriga deputat endels ringa syntes».

Den 2 april 1649 omtalar hustru Walborg Jacobsdotter, som var en sörjande, ålderstigen och barnlös, att hon »övertalat sin broder borgmästaren Joseph Jacobsson att henne till sig taga och uppehålla till dödedag», för vilket hon testamenterade åt honom all sin egendom att bekomma efter hennes död.

Den 12 Jan. 1650 omtalas i rådstugurättens protokoll borgmästaren Joseph Jacobsson som död. (Dött före 8 aug. 1649).

Joseph Jacobsson har veterligen aldrig begagnat tillnamnet Munselius. Detta började användas av släktens medlemmar, så vitt känt är, först omkring 1660. I Nykarleby stads dombok förekommer det första gången 1664, då »Canutus Munselius» krävde sin arvsanpart från sin fars gård i Nykarleby. Namnet synes antyda, att dess bärare bildat detta efter by- och kapellnamnet Munsala och att släkten alltså skulle härstamma därifrån, i så fall skulle stamfadern, borgmästaren i Nykarleby Joseph Jacobsson, varit hemma från Munsala by. Några uppgifter därom, att så varit fallet, äro likvisst ej kända.

Borgmästar Joseph Jacobsson Munselius var gift med Susanna Knutsdotter Witting, dotter av borgmästaren i Gamlakarleby Knut Henriksson Witting och hans hustru Elisabet Carlsdotter Sursill. Borgmästaren Joseph Jacobsson överlevdes av sin hustru Karin Knutsdotter, som ofta omtalas i Nykarleby rådstugurättsprotokoll åren 1651—60. Hon hade även varit gift med Erik Larsson Drake i Nykarleby samt hade från detta gifte en dotter Kristin Eriksdotter Drake, som var gift 1:o med fältprästen Mårten Andersson Kempe och 2:o med kaptenen Fromholt Johan Leps. Karin Knutsdotter var måhända syster till Susanna Knutsdotter Witting, och borgmästaren Joseph Jacobsson således två gånger gift.

http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/akerblom/diverse/borgm1620.htm

http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/olsonr/hemkyfo/jutbacka.htm

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=811