PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Matts Johansson Luhanka 1785


leijona
15.11.14, 12:01
Luhangasta: Matts johansson 5.8.1785 ja lena /Helena mårtensdotter 13.6.1786. Vihitty 7.11.1818. Kuka/ketkä mahtoivat olla Matts Johanssonin isä/vanhemmat?

Amaryllis
15.11.14, 12:08
Tämä löytyy Luhangan syntyneistä (HisKi):
5.8.1785 6.8.1785 Lembajoki Johan Simonss. Ewa Mattsdr Mathias

leijona
15.11.14, 12:20
Kiitos- onko tästä taaksepäin tietoja...isoisää?

leenakinnunen
15.11.14, 18:36
Kuten edellisessä viestissä sanotaan, Matts Johanssonin vanhemmat olivat Johan Simonsson (syntynyt 1752) ja Ewa Matts dotter (syntynyt 1741).

Johan Simonssonin vanhemmat löytyvät esim. Luhangan rippikirjasta 1772-1792 kohdasta Judinsalo/Leppäjoki/Jutila. Vanhemmat ovat Simon Mattsson ja Hebla Anders dotter. Hebla kuoli Hiskin mukaan 67-vuotiaana torpparin vaimona 9.3.1777 "styng". Simon meni uusiin naimisiin vielä samana vuonna, 21.12.1777 Maria Matts dotterin kanssa.

Poola
16.11.14, 09:04
Hei!

”Nykyisen Luhangan alueen maat kuuluivat keskiajalla Sysmän emäseurakuntaan, josta se erotettiin omaksi kappelikunnakseen 1766. Itsenäinen seurakunta siitä tuli 1864”. Lähde HisKi Luhanka, Lisätietoja seurakunnasta.

Simonin ja Heblan lapset (ainakin 5 kappaletta) löytyvät kyllä Hiskistä mutta yllä olevaan viitaten heitä pitää etsiä Sysmän puolelta. Sieltä löytyy myös tieto, että Simon Mattsson on ollut sotilas ja hänen sotilasnimensä on ollut Simon Fageroth. (Muotoja myös Fagerot, Fagerroth). Simonin ja hänen toisen vaimon Marian lapset puolestaan löytyvät Luhangan puolelta.

Ikävät kyllä Sysmänkään kirjat eivät ulotu kovin pitkälle. Rippikirjat ilmoitetaan ulottuvan 1734, mutta todellisuus on aivan eri siis noin 1769. Alla oleva ehkä selvittää miksi näin on.

”- Pappila paloi alkuvuodesta 1814 ja 14/1 1820 [54], jolloin arkiston vanhin osa on tuhoutunut. Pappila paloi jälleen perustuksiaan myöden 25/3 1918, arkisto kuitenkin pelastui kokonaan, vain osa asiakirjoja jonkun verran tärveltyi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]”

Terveisin Paula